3.1. Henkilöstötiedonkeruu

3.1. Henkilöstötiedonkeruu

Tiedonkeruulomake AMK1, henkilöstötiedonkeruu:

Tiedot kerätään palvelussuhdejaksoittain vuositasolla. Jokaisesta palvelussuhdejaksosta tulee oma rivi tiedonkeruuseen, mikäli jokin tiedonkeruun ulottuvuus muuttuu. Käytännössä palvelussuhdejakso tarkoittaa useimmissa tapauksissa yhden vuoden palvelussuhdejaksoa, eli henkilölle tulee tiedonkeruuseen yksi rivi. Ammattikorkeakoulun päätettäväksi jää merkitäänkö tiedonkeruuseen jokainen palvelusuhdejakso erikseen, vaikka tiedonkeruun ulottuvuuksissa ei tapahtuisi muutoksia.

Henkilön palvelussuhde voidaan jakaa enintään kolmeen osaan koulutusalan ja/tai tieteenalan suhteen, mikäli henkilön tehtävät liittyvät useammalle koulutusalalle ja/tai tieteenalalle. Tällöin henkilöltä merkitään useampi rivi ja työajan jakautuminen koulutusaloille merkitään henkilötyövuosien kautta (esim. 0,5 htv tieteenala x ja 0,5 htv tieteenala y).

Henkilöpohjainen tiedonkeruu koskee ammattikorkeakouluissa ainoastaan päätoimista henkilöstöä. Sivutoimisen henkilökunnan tiedot kerätään kohdassa 3.5.

Henkilöstön perustiedot (kohdat 3.1.1.1.–3.1.1.14.) ovat yleisiä tietoja, jotka todennäköisesti löytyvät ammattikorkeakoulujen henkilöstötietojärjestelmistä. Mikäli jonkin palvelussuhdejakson osalta jokin em. tiedoista ei ole saatavilla, jätetään ko. kohta tyhjäksi. Poikkeuksena ovat henkilötunnus (3.1.1.1.), toimipaikkatieto (3.1.1.4.) ja sukupuoli (3.1.1.9.) jotka täytyy merkitä jokaisen palvelussuhdejakson osalta. Mikäli puutteet lähtöjärjestelmissä ovat suuria, pyydetään ammattikorkeakoulua ottamaan yhteyttä opetus- ja kulttuuriministeriöön.

Vain tiettyä henkilöstöryhmää koskevat kohdat jätetään muilta kuin ao. henkilöstöryhmiltä tyhjiksi.

Henkilöstötiedonkeruun tietojen latauksessa vaadittavat pakolliset tiedot

3.1.1. Kerättävät tiedot

Tiedonkeruu koskee korkeakouluun tilastovuonna palvelussuhteessa olleita työntekijöitä (henkilöitä) ja heihin liittyviä palvelujaksoja.

3.1.1.1. Henkilötunnus

Kuvaus

Henkilön suomalainen henkilötunnus tai ulkomaiselle henkilölle annettu väliaikainen henkilötunnus (väliaikaisen henkilötunnuksen kahdeksas merkki, eli loppuosan ensimmäinen merkki on 9, esim. 010170-9XXX). Syntymävuoden (3.1.1.10.) on vastattava henkilötunnuksen vuosiosaa.

Tiedon muoto

Valtioneuvoston asetus väestötietojärjestelmästä 25.2.2010/128, esim. 121280-781F.

http://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/2010/20100128

3.1.1.2. Henkilönumero

Kuvaus

Henkilön korkeakoulukohtainen muuttumaton henkilönumero.

Tiedon muoto

Korkeakoulun oman koodiston mukainen arvo.

3.1.1.3. Ammattikorkeakoulu

Kuvaus

-

Tiedon muoto

Tilastokeskuksen oppilaitosluokituksen mukainen 5-numeroinen arvo, esim. 02469 (Karelia-ammattikorkeakoulu). Huom! Tieto hyväksytään myös numeromuodossa tallennettuna, eli ilman etunollaa (esimerkki näin ollen muodossa 2469). Koodisto on luvussa 4.1.

3.1.1.4. Toimipaikka

Kuvaus

Toimipisteen toimipaikan numeerinen tunnus, sama joka esiintyy toimipistetiedonkeruussa kohdassa 3.4. Toimipaikan sekä ammattikorkeakoulun tunnukset muodostavat yhdessä avaimen, jota kautta saadaan tieto tiettyyn toimipaikkaan kohdistuvista henkilötyövuosista. Samaa tunnusta tulee käyttää myös toimipistetiedonkeruussa, kohdassa 3.4.1.6.

Tiedon muoto

Korkeakoulun itse toimittaman toimipaikkaluettelon mukainen enintään 5-numeroinen koodi.

3.1.1.5. Nimike

Kuvaus

Henkilön työnimike kuten se on henkilöstöjärjestelmässä. Mikäli tieto syötetään käsin, riittää tieto henkilön pääasiallisesta nimikkeestä, ts. koko henkilön työnkuvaa ei tarvitse kirjata nimikkeiden yhdistelmällä (esim. tietohallintojohtaja-koulutusohjelmapäällikkö-tutkija – tietohallintojohtaja riittää em. tapauksessa)

Tiedon muoto

Vapaamuotoinen teksti.

3.1.1.6. Merkittävimmän tutkinnon taso

Kuvaus

Henkilön suorittaman merkittävimmän tutkinnon tutkintotaso seuraavan Tilastokeskuksen tutkintotasojaottelun mukaisesti: yleissivistävä koulutus, alempi perusaste, ylempi perusaste, keskiaste, alin korkea-aste, alempi korkeakouluaste, ylempi korkeakouluaste, tutkijakoulutusaste. (Tilastokeskuksen 6-numeroisen tutkintokoodin ensimmäinen numero.) 

Tutkintotason esimerkkejä http://www.stat.fi/meta/luokitukset/koulutus/001-2014/koko_luokitus.html

Tiedon muoto

Tilastokeskuksen koulutusluokituksen 2012 mukaisen 6-numeroisen tunnuksen ensimmäisen numeron muodostaman koodiston mukainen arvo.

Koodi             Selite

0                    Yleissivistävä koulutus
1                    Alempi perusaste
2                    Ylempi perusaste
3                    Keskiaste
5                    Alin korkea-aste
6                    Alempi korkeakouluaste
7                    Ylempi korkeakouluaste
8                    Tutkijakoulutusaste

3.1.1.7. Henkilön suorittama merkittävin tutkinto

Kuvaus

Merkittävin henkilön suorittama tutkinto. Merkittävin tutkinto on yleensä se tutkinto, jonka koulutusaste on korkein. Tilastokeskuksen koulutuskoodisto.

Mikäli henkilö on suorittanut tutkinnon ulkomailla, jätetään tuo tutkintokoodi-kohta tyhjäksi tai vaihtoehtoisesti hänelle voidaan halutessa etsiä Tilastokeskuksen tutkintokoodistosta vastaava koodi, esim. 613999 Muu tai tuntematon opettajankoulutus, alempi korkeakouluaste.

Kohdan 3.1.1.6. ja 3.1.1.7. tulee olla linjassa keskenään: jos merkittävimmän tutkinnon taso on 7, tulee tutkintokoodinkin olla 7-alkava.

Tiedon muoto

Tilastokeskuksen koulutusluokituksen 2014 mukainen 6-numeroinen arvo, esim. 712104.

http://www.stat.fi/meta/luokitukset/koulutus/001-2014/koko_luokitus.html

http://www.stat.fi/meta/luokitukset/koulutus/versio.html

3.1.1.8. Tutkinnon suoritusmaa

Kuvaus

Merkittävimmän suoritetun tutkinnon suoritusmaa, Tilastokeskuksen maakoodisto, 3-numeroinen tunnus (ISO 3166-standardi).

Tiedon muoto

Tilastokeskuksen valtiot ja maat 2012 -luokituksen mukainen 3-numeroinen arvo, esim. 246 (Suomi).

https://www.tilastokeskus.fi/meta/luokitukset/valtio/001-2012/index.html

3.1.1.9. Sukupuoli

Kuvaus

Henkilön sukupuoli. 1 = mies, 2 = nainen.

Tiedon muoto

Tilastokeskuksen sukupuoliluokituksen mukainen 1-numeroinen arvo, esim. 1 (Miehet).

http://www.stat.fi/meta/luokitukset/sukupuoli/001-1970/index.html

3.1.1.10. Syntymävuosi

Kuvaus

Henkilön syntymävuosi. Syntymävuoden on vastattava henkilötunnuksen (3.1.1.1.) vuosiosaa.

Tiedon muoto

4-numeroinen vuoden esitysmuoto. Esim. 1976.

3.1.1.11. Kansalaisuus

Kuvaus

Henkilön kansalaisuus tilastovuoden lopussa, Tilastokeskuksen maakoodisto. Jos henkilöllä on kaksoiskansalaisuus (esim. Suomi-Espanja), niin henkilölle merkitään Suomen kansalaisuus.

Tiedon muoto

Tilastokeskuksen valtiot ja maat 2012 -luokituksen mukainen 3-numeroinen arvo, esim. 246 (Suomi).

https://www.tilastokeskus.fi/meta/luokitukset/valtio/001-2012/index.html

3.1.1.12. Äidinkieli

Kuvaus

Henkilön äidinkieli, Tilastokeskuksen kielikoodisto.

Tiedon muoto

Tilastokeskuksen Kieli 2010 -luokituksen mukainen 2-merkkinen arvo, esim. fi (suomi).

http://www.stat.fi/meta/luokitukset/kieli/001-2010-11-15/index.html

3.1.1.13. Nimitystapa (työsuhteen vakituisuus / määräaikaisuus)

Kuvaus

Henkilön nimitystapa, 1 = toistaiseksi 2 = määräaikaisesti.

Tiedon muoto

Seuraavan koodiston mukainen 1-numeroinen arvo.

Koodi             Selite

1                    Toistaiseksi voimassaoleva työsuhde
2                    Määräaikaisesti voimassaoleva työsuhde

3.1.1.14. Pääasiallinen koulutusala 2002

Kuvaus

Opetushallinnon 2002 luokitus koulutusaloista.

Koulutusalat merkitään kohdan 3.1.1.16. tehtäväjaottelun mukaisille ryhmille seuraavasti:

1. Opetushenkilökuntaan kuuluville merkitään koulutusala, johon henkilön työ pääasiallisesti liittyy. Ei välttämättä sama kuin henkilön tutkintotieto. Kaikille opetushenkilökuntaan kuuluville merkitään koulutusala, erittelemätön koulutusala ei ole vaihtoehto.

2. TKI-toiminnan henkilökunnalle merkitään koulutusala, johon työ pääasiallisesti liittyy. Mikäli TKI-toiminnan henkilöstöön kuuluvan työ ei liity selkeästi mihinkään koulutusalaan, merkitään heille erittelemätön koulutusala.

3. Muuhun henkilökuntaan kuuluville merkitään erittelemätön koulutusala.  Ainoan poikkeuksen muodostaa kohdassa 3.1.1.16. määritetty opetuksen- ja tutkimuksen tukihenkilöstö (ryhmät 5 ja 6), joille merkitään koulutusala johon henkilön työ pääasiallisesti liittyy. Mikäli opetuksen ja tutkimuksen tukihenkilöstöön kuuluvan työ ei liity selkeästi mihinkään koulutusalaan, merkitään heille erittelemätön koulutusala.

Henkilön palvelussuhde voidaan jakaa enintään kolmeen osaan koulutusalan ja/tai tieteenalan suhteen mikäli henkilön tehtävät liittyvät useammalle koulutusalalle ja/tai tieteenalalle. Tällöin henkilöltä merkitään useampi rivi ja työajan jakautuminen koulutusaloille merkitään henkilötyövuosien kautta (esim. 0,5 htv koulutusala x ja 0,5 htv koulutusala y).

Koulutusalakoodisto sijaitsee luvussa 4.2.

Tiedon muoto

Opetushallinnon koulutusluokituksen 2002 mukainen 1-numeroinen koulutusalakoodi, esim. 2 (Kulttuuriala) lisättynä erittelemätön koulutusalakoodilla (N).

3.1.1.15. Pääasiallinen tieteenala 2010

Kuvaus

Tieteenalat merkitään kohdan 3.1.1.16. tehtäväjaottelun mukaisille ryhmille seuraavasti:

1. Opetushenkilökuntaan kuuluville merkitään tieteenala, johon henkilön työ pääasiallisesti liittyy. Ei välttämättä sama kuin henkilön tutkintotieto. Kaikille opetushenkilökuntaan kuuluville merkitään tieteenala, erittelemätön tieteenala ei ole vaihtoehto.

2. TKI-toiminnan henkilökunnalle merkitään tieteenala, johon työ pääasiallisesti liittyy. Mikäli TKI-toiminnan henkilöstöön kuuluvan työ ei liity selkeästi mihinkään tieteenalaan, merkitään heille erittelemätön tieteenala.

3. Muuhun henkilökuntaan kuuluville merkitään erittelemätön tieteenala.  Ainoan poikkeuksen muodostaa kohdassa 3.1.1.18. määritetty opetuksen ja tutkimuksen tukihenkilöstö (ryhmät 5 tai 6), joille merkitään tieteenala johon henkilön työ pääasiallisesti liittyy. Mikäli opetuksen ja tutkimuksen tukihenkilöstöön kuuluvan työ ei liity selkeästi mihinkään tieteenalaan, merkitään heille erittelemätön tieteenala.

Henkilön palvelussuhde voidaan jakaa enintään kolmeen osaan koulutusalan ja/tai tieteenalan suhteen mikäli henkilön tehtävät liittyvät useammalle koulutusalalle ja/tai tieteenalalle. Tällöin henkilöltä merkitään useampi rivi ja työajan jakautuminen koulutusaloille merkitään henkilötyövuosien kautta (esim. 0,5 htv tieteenala x ja 0,5 htv tieteenala y).

Tieteenalakoodisto on luvussa 4.3.

Tiedon muoto

Tilastokeskuksen tieteenala 2010 -luokituksen mukainen 3- tai 4 -numeroinen arvo, esim. 212 (Rakennus- ja yhdyskuntatekniikka) lisättynä erittelemätön tieteenalakoodilla (NNN).

3.1.1.16. Tehtävänjaottelu

Kuvaus

Henkilön tehtävien mukainen tehtäväjaottelu. 1. opetushenkilökunta, 2. TKI-toiminnan henkilökunta, 3. Muu henkilökunta. Pääryhmien tarkempi alajaottelu seuraa jäljessä, kohdissa 3.1.1.17.- 18.

Tiedon muoto

Seuraavan koodiston mukainen 1-numeroinen arvo.

Koodi             Selite

1                    Opetushenkilökunta
2                    TKI-toiminnan henkilökunta
3                    Muu henkilökunta

Kuvassa jaottelu henkilöstöryhmiin. Alatasot summautuvat ylätasolle:  2. TKI-henkilökunta ei saa alaryhmiä

3.1.1.17. Opetushenkilökunta

Kuvaus

Kerätään vain kohdan 3.1.1.16. mukaiselta opetushenkilökunnalta. 1. Yliopettaja 2. Lehtori 3. Päätoiminen tuntiopettaja. Tieto sivutoimisista opettajista kerätään kohdassa 3.6.

Tiedon muoto

Seuraavan koodiston mukainen 1-numeroinen arvo, esim. 2.

Koodi             Selite

1                    Yliopettaja
2                    Lehtori
3                    Päätoiminen tuntiopettaja

3.1.1.18. Muun henkilökunnan henkilöstöryhmä

Kuvaus

Kerätään vain kohdan 3.1.1.16. mukaiselta muulta henkilökunnalta:

1. Atk- henkilöstö (tietohallinto- ja tietotekniikkahenkilöstö)
2. Kirjastohenkilöstö
3. Huoltohenkilöstö
4. Hallintohenkilöstö (henkilöstöhallinto, opetuksen hallinto, taloushallinto, yleishallinto)
5. Opetuksen tukihenkilöstö
6. Tki-toiminnan tukihenkilöstö
7. Muu (edellisiin kategorioihin sopimaton)

Tiedon muoto

Seuraavan koodiston mukainen 1-numeroinen arvo, esim. 3.

Koodi             Selite

1                    Atk-henkilöstö
2                    Kirjastohenkilöstö
3                    Huoltohenkilöstö
4                    Hallintohenkilöstö
5                    Opetuksen tukihenkilöstö
6                    Tki-toiminnan tukihenkilöstö
7                    Muu

3.1.1.19. Työajan käyttötiedot

Kuvaus

Merkitään henkilön työajan käyttötiedot alla olevien kategorioiden mukaisesti. Tiedot merkitään henkilötyövuosina, ts. kategorioiden summa on sama kuin kohdan 3.1.1.21. henkilötyövuoden määrä. Tiedot tulee merkitä numeroarvoina, eli tyhjä kenttä ei ole mahdollinen vaan tyhjän kentän tilalta pitää merkitä 0.

1. Opetus
2. Tutkimus-, kehitys- ja innovaatiotoiminta
3. Muu

Esimerkkejä työajan käyttötiedon jakamisesta:

Opetus: opetuksen valmistelu, kontaktiopetus, kirjalliset ja suulliset kuulustelut, koulutusohjelman opetussuunnitelman kehittämistyö

Tki-integroitu opetus jaetaan työajan käyttötiedoissa tasan opetuksen ja tki-toiminnan välille. Jos henkilön työajankäytöstä 0,4 on tki-integroitua opetusta, jakautuu se opetukseen: 0,2 ja tki-toimintaan 0,2.

Esimerkki:

Jos opettaja toteuttaa 5 op laajuisen opintojakson, joka koostuu kontaktiopetuksesta (2 op) ja projektityöstä (3 op) ja opiskelijoita opintojaksolla on 20.

Neljän opiskelijan projektityöt voidaan luokitella TKI-toiminnaksi. Jos opettajan kokonaistyöpanos opintojakson (5 op) toteuttamiseksi on x, niin mikä osuus siitä voidaan osittaa integroiduksi TKI-toiminaksi?

V: V0,5 *x eli puolet koko opintojaksoon käytetystä panostuksesta

TKI-toiminta: sisäinen tai ulkopuolisella rahoituksella tapahtuvat tki-työ, tutkimusprojektien hallinnointi, taiteellinen työ, osallistuminen tieteellisiin kokouksiin, muu itsensä kouluttaminen (tutkintoon johtava/muu), TKI-sidosryhmäyhteistyö

Seuraavat asiat eivät ole TKI- toimintaa: yksikön hallinnon ja organisaation kehittäminen, koulutus (=oppilasryhmien kouluttaminen), tieteellisen informaation etsintä, välittäminen ja saaminen, rutiininomainen testaus- ja laaduntarkkailutoiminta

Muu:  Edellisiin kategorioihin kuulumaton työ, mm. hallinto, osallistuminen sisäiseen toiminnan kehittämiseen, koulutusohjelman viestintä- ja markkinointitehtävät sekä osallistuminen opiskelijavalintaan.

Tiedon muoto

Tieto jaetaan kolmeen eri kenttään "Työajan käyttötiedot, opetus", "Työajan käyttötiedot, TKI-toiminta" ja "Työajan käyttötiedot, muu". Kussakin kentässä on seuraava tiedon muoto:

Neljän desimaalin tarkkuudella ilmaistu luku väliltä 0–1. Jokaiseen kolmeen kohtaan tulee merkitä numeroarvo, tyhjä kenttä ei ole mahdollinen.

3.1.1.20. Kelpoisuustieto

Kuvaus

Ammattikorkeakoulun päätoimisten opettajien kelpoisuustieto. Kelpoisuustieto kirjataan ainoastaan henkilöstöryhmältä 3.1.1.17. (päätoiminen opetushenkilökunta). Kelpoisuudessa voi olla seuraavanlaisia puutteita:

1. Tutkinto

Ammattikorkeakoulun yliopettajalta vaaditaan soveltuva jatkotutkintona suoritettu lisensiaatin tutkinto tai tohtorin tutkinto ja lehtorilta soveltuva ylempi korkeakoulututkinto. Erityisestä syystä yliopettajan virkaan tai toimeen voidaan nimittää ylemmän korkeakoulututkinnon suorittanut henkilö ja lehtorin virkaan tai toimeen henkilö, joka ei ole suorittanut ylempää korkeakoulututkintoa, jos nimitettävä henkilö on erittäin hyvin perehtynyt viran tai toimen tehtäväalaan.

2. Työkokemus

Yliopettajalta ja lehtorilta, jonka opetustehtävään pääosin kuuluu ammattiopintojen järjestäminen, vaaditaan lisäksi vähintään kolmen vuoden käytännön kokemus tutkintoa vastaavissa tehtävissä.

3. Opettajankoulutus

35 opintoviikon / 60 opintopisteen laajuiset opettajankoulutuksen pedagogiset opinnot

Tiedon muoto

Tieto jaetaan kolmeen eri kenttään "Kelpoisuus, tutkinto", "Kelpoisuus, työkokemus" ja "Kelpoisuus, opettajankoulutus". Kussakin kentässä on seuraava tiedon muoto:

Seuraavan koodiston mukainen 1-numeroinen arvo.

Koodi             Selite

1                    Kelpoisuus on
2                    Kelpoisuus puuttuu

3.1.1.21. Henkilötyövuosi

Kuvaus

Henkilötyövuosikertoimen laskennassa sovelletaan Valtiokonttorin laskentatapa. Kokoaikaisen henkilön henkilötyövuoden määrä on aina enintään yksi. Henkilötyövuosilla tarkoitetaan säännöllistä normaalia vuosityöaikaa, johon ei lasketa yli­töitä eikä muuta normaalin työajan ylittävää työaikaa. Palkallinen ja osapalkallinen sairaus­aika eivät pienennä henkilötyövuotta.

Kokoaikainen työsuhde = 1 htv, henkilön todellinen työtuntimäärä ei vaikuta kaavaan

Tarkempi ohje henkilötyövuosien laskennasta löytyy luvusta 4.4.

Huom! Summa on sama kuin kohdan 3.1.1.19. (työajan käyttötiedot) kategorioiden summa.  Lisäksi htv-summan pitää vastata toimipistetiedonkeruun htv-summaa.

Tiedon muoto

Neljän desimaalin tarkkuudella ilmaistu luku väliltä 0–1.