Ryhmä kokoontui vuoden 2015 aikana neljä kertaa kaksipäiväisiin työpajoihin. Toistuvana teemana työpajoissa oli toiminta-arkkitehtuurin eteenpäin vieminen opiskelun ja opetuksen tuen ja hallinnon prosesseja ja palveluita työstämällä.
Vuoden ensimmäisessä työpajassa 11-12.2.2015 Turun yliopistolla tuotettiin ehdotus opiskelun ja opetuksen tuen ja hallinnon prosesseiksi ja palveluiksi. Työ tehtiin aikaisemmin tehdyn työn pohjalta: työpajassa käytiin läpi aikaisemmin tehtyä viitearkkitehtuurityötä ja viimeaikaisissa järjestelmäkehityshankkeissa käytettyjä lähestymistapoja.
Vuoden toisessa työpajassa Metropolia ammattikorkeakoulussa 7.-8.5.2015 pidettiin katsaus tietoarkkitehtuurityöhön ja yhteentoimivuuteen, korkeakoulujen hyödyntämiin tietovarantiohin, ja tietovirtoihin. Työpajassa tunnistettiin ja kartoitettiin yhteisiä tietokomponentteja ryhmätyöskentelynä. Työpajassa tutustuttiin lisäksi Emrexiin, tutustuttiin sen tekniseen ratkaisuun ja pohdittiin Emrexin soveltuvuutta nykyiseen hyväksilukuprosessiin korkeakouluissa. Ryhmä tutustui osaamisen tunnistamiseen ja tunnustamiseen: kävi läpi muualla hankitun osaamisen tunnustamisen prosessin, periaatteet ja korkeakoulujen kokemuksia prosessin pullonkauloista. Lisäksi arvioitiin kotimaisen ja kansainvälisen liikkuvuuden hallinnan eroja, ja pohdittiin miten viranomaistoimijoiden yhteistyötä voitaisiin tukea ja kehittää.
Vuoden kolmas työpaja 8.-9.9.2015 järjestettiin Itä-Suomen yliopistolla, Kuopion kampuksella. Ryhmä kuuli VIRTA-opintotietovarannosta tehdyn kyselyn tulokset, keskusteli Virran kehityksestä ja sai tilannekatsauksen Perusrekisteri ja Pakki-projekteihin. Työpajassa keskusteltiin opiskelun ja opetuksen tuen ja hallinnon prosesseihin iskuryhmän toimesta tehdyistä muutoksista, ja ryhmä esitti muutosehdotuksia iskuryhmän edelleen työstettäväksi. Toiminta-arkkitehtuurin palveluiden työstäminen aloitettiin perehtymällä service blueprinting -menetelmään ja tutustumalla iskuryhmän tekemään työhön. Palveluita työstettiin ryhmätyöskentelynä toinen työpajapäivä.
Vuoden viimeinen työpaja järjestettiin 16.-17.11.2015 Taideyliopistolla. Työpajassa jatkettiin opiskelun ja opetuksen tuen ja hallinnon palveluiden työstämistä. Lisäksi ryhmä kuuli tilannekatsaukset OTM-hankkeeseen ja Jyväskylän yliopiston perusrekisteriuudistukseen. Työpajassa keskusteltiin siirto-opiskelijoista kolmen eri näkökulman kautta: opiskelijavalintaa varten tarvittavat tiedot, tietojen saaminen opintohallinnon rekisteriin ja korkeakoulun prosessi. Synergiaryhmä asetti työpajan päätteeksi siirto-opiskelijoiden tiedonsiirtojen iskuryhmän (SO-Tieto-ryhmä), jonka tehtäväksi tuli määritellä valtakunnallisten ja korkeakoulukohtaisten järjestelmien välillä siirto-opiskelijamenettelyssä liikkuvia tietoja.
Synergiaryhmä järjesti vuoden 2015 aikana kuusi ACP-etäkokousta. Kokouksien esityslistojen vakioasiakohdat olivat korkeakoulujen liitännät Opintopolku-palvelukokonaisuuteen, Virta-opintotietovarantoon, Oili-palveluun, yhteentoimivuuden määritykset (mm. viitearkkitehtuuri-, tietomalli-, sanasto- ja koodistotyö), alaryhmien ajankohtaiskatsauksiin ja niille annetut toimeksiannot sekä alueen kehitysprojektien tilannekatsaukset.
Synergiaryhmä asetti Toiminta-arkkitehtuurin iskuryhmän työpajassaan 8.5.2015 jatkotyöstämään opiskelun ja opetuksen tuen ja hallinnon prosessien ja palveluiden toiminta-arkkitehtuurimallia. Ryhmä tuotti korkeakoulujen palautteen huomioon ottaen uuden version opiskelun ja opetuksen tuen ja hallinnon prosesseista korkeakoulujen käyttöön, sekä koeponnisti palveluiden kuvaamiseen käytettyä menetelmää.
Synergiaryhmä asetti työpajassaan 17.11.2015 siirto-opiskelijoiden tiedonsiirtojen iskuryhmän (SO-Tieto-ryhmä), jonka tehtävänä oli määritellä valtakunnallisten ja korkeakoulukohtaisten järjestelmien välillä siirto-opiskelijamenettelyssä liikkuvia tietoja.
Sanasto- ja kielityöryhmä osallistui opetus- ja kulttuuriministeriön koordinoimaan sanastotyöhön kieliversioimalla kaikille koulutusasteille yhteisen Opetus- ja koulutussanaston (OKSA) korkeakoulutusta koskevia termejä. Samalla tehty työ on merkittävästi vaikuttanut myös laajemmin sanaston sisältöihin ja toiminut parhaimmillaan tärkeänä käsitetyön laadunvarmistajana. Välillisesti OKSA-sanaston kautta ruotsin kielityöryhmän työ on vaikuttanut pohjoismaiseen koulutussanastohankkeeseen. OKSA-sanaston laajuuden vuoksi kieliversiointityö jatkuu myös vuonna 2016 kesken jääneiden käsitteiden ja termien osalta.
Lisäksi kielityöryhmät ovat avustaneet VIRTA- ja OILI-palveluja kieliversiointiasioissa. Englannin työryhmä on VIRTA-palvelun pyynnöstä tuottanut opetettavien aineiden pätevyyskoodiston englanninkielisen version.