ASPA:n wiki - varasija-hylkäyskirje

Yliopistolaki

Ammattikorkeakoululaki

yhteishaku - ID320

valtakunnallinen, lainsäädännössä määritelty ammatillista peruskoulutusta, lukiokoulutusta ja korkeakouluja (1) koskeva koulutuksen hakumenettely, jossa hakija (1) voi yhdellä hakemuksella (1) hakea useaan koulutuksen toteutukseen

Yhteishaussa hakija (1) voi hakea tiettyyn määrään koulutuksen toteutuksia, jotka hänen on asetettava ensisijaisuusjärjestykseen.

Yhteishaku on ajallisesti määritelty eli siihen liittyy hakuaika (vrt. erillishaku, joka voi olla ajallisesti määritelty tai jatkuva).

Tuloskirjeen saateteksti

Yliopistolaki

Ammattikorkeakoululaki

erillishaku - ID321

yhden tai usean koulutusorganisaation järjestämä koulutuksen hakumenettely, jossa hakija (1) hakee suoraan kyseisen koulutusorganisaation tiettyyn koulutuksen toteutukseen

Erillishaku voidaan toteuttaa ajallisesti määriteltynä hakuna tai jatkuvana hakuna.

Termiä erillishaku käytetään, jotta voidaan tehdä ero yhteishakuun. Koulutusorganisaatiot, jotka eivät osallistu yhteishakuun, käyttävät (erillishaun tyyppisestä) haustaan yksinkertaisesti termiä "haku" (tai, jos haulla ei ole määrättyä hakuaikaa, termiä "jatkuva haku").

Yliopistojen erillishausta on säädetty yliopistolaissa (558/2009, 36 a §) ja ammattikorkeakoulujen erillishausta ammattikorkeakoululaissa (932/2014, 28 a §). Näissä laeissa käytetään erillishaun sijaan termiä erillisvalinta. (OKSA-sanastossa termillä erillisvalinta viitataan kuitenkin toiseen käsitteeseen.)

Vertaa yhteinen haku ja yhteishaku.

Yliopistolaki:

Yliopisto voi käyttää yhteishaun asemesta erillisvalintaa ottaessaan:

1) opiskelijoita sellaiseen rajatulle kohderyhmälle suunnattuun koulutukseen, johon hakevien kelpoisuuden yliopisto on määritellyt erikseen ja jonka hakua ei voida järjestää yhteishaun aikataulussa;

2) opiskelijoita vieraskieliseen koulutukseen;

3) opiskelijoita suomen- tai ruotsinkieliseen, pelkästään ylempään korkeakoulututkintoon johtavaan koulutukseen, jonka haku järjestetään samassa yhteydessä vastaavan vieraskielisen koulutuksen haun kanssa;

4) siirto-opiskelijoita;

5) opiskelijoita avoimessa korkeakouluopetuksessa suoritettujen opintojen perusteella.

Ammattikorkeakoululaki:

Ammattikorkeakoulu voi käyttää yhteishaun asemesta erillisvalintaa ottaessaan:

1) opiskelijoita sellaiseen rajatulle kohderyhmälle suunnattuun koulutukseen, johon hakevien kelpoisuuden ammattikorkeakoulu on määritellyt erikseen ja jonka hakua ei voida järjestää yhteishaun aikataulussa;

2) opiskelijoita vieraskieliseen koulutukseen;

3) opiskelijoita suomen- tai ruotsinkieliseen ylempään ammattikorkeakoulututkintoon johtavaan koulutukseen, jonka haku järjestetään samassa yhteydessä vastaavan vieraskielisen koulutuksen haun kanssa;

4) siirto-opiskelijoita;

5) opiskelijoita avoimessa korkeakouluopetuksessa suoritettujen opintojen perusteella.

Yliopistolaki

siirtohaku - ID327

koulutukseen hakeminen, jossa korkeakoulututkintoon johtaviin opintoihin otettu opiskelija hakee opiskeluoikeutensa siirtämistä korkeakoulusta (1) toiseen, ammattikorkeakoulun sisällä koulutuksesta (3) toiseen siten, että tavoitetutkintoon liitettävä tutkintonimike vaihtuu, tai yliopiston sisällä tutkinnosta toiseen

Opiskelijaa, joka siirtohaun kautta siirtyy korkeakoulusta (1) tai koulutuksesta (3) toiseen, kutsutaan siirto-opiskelijaksi.

Siirtohaku ei tarkoita kandidaatin- ja maisterintutkinnon välisessä nivelvaiheessa tapahtuvaa siirtymistä.

Yliopistolaki

lisähaku - ID324

koulutuksen hakumenettely, joka tapahtuu varsinaisen haun jälkeen ja jossa ovat tarjolla aiemmin täyttämättä jääneet aloituspaikat

Lisähaku voidaan toteuttaa erillishakuna.

yhteisvalinta - ID360

koulutuksen järjestäjien ja korkeakoulujen (1) opiskelijavalinta, jossa hakijalle (1) tarjotaan mahdollisuutta päästä mieluisimmaksi priorisoimaansa valintakriteerien mahdollistamaan hakutoiveeseen

Esimerkiksi kauppatieteiden erillishaussa voidaan käyttää yhteisvalintaa.

Yhteisvalintaan osallistuvilla korkeakouluilla on yhteiset valintaperusteet ja yhteinen valintakoe. Hakija voi samalla valintakokeella hakea useampaan hakukohteeseen.

Esimerkkinä kauppatieteellisen alan yhteisvalinta.

Opintopolku - yhteishaun hakuohjeet

aloituspaikka - ID370

hakukohteeseen tietyssä koulutuksen hakumenettelyssä tarjolla oleva opiskelupaikka

Opiskelupaikoilla tarkoitetaan myönnettäviä opiskeluoikeuksia.

Ilmaisulla "aloituspaikat" viitataan koulutuksen järjestäjän tai korkeakoulun (1) ilmoittamaan tietoon siitä, kuinka monta opiskelupaikkaa hakukohteeseen on tietyssä koulutuksen hakumenettelyssä tarjolla.

Ilmaisulla "päätöksen mukaiset aloituspaikat" (lyhenne "palpa") tarkoitetaan koulutuksen järjestäjän, oppilaitoksen ylläpitäjän tai korkeakoulun (1) päättämää aloituspaikkojen lukumäärää. 

Ilmaisulla "valinnan aloituspaikat" (lyhenne "valpa") tarkoitetaan opiskelijavalinnassa käytettävää aloituspaikkamäärää, jossa on varauduttu peruutuksiin tai jossa osa päätöksen mukaisista aloituspaikoista on varattu opiskeluoikeuden aikaisemmin saaneille.

mm. https://opintopolku.fi/wp/oma-opintopolku-palvelu/

Opintopolku - yhteishaun hakuohjeet

koulutus (2) - ID122

suunniteltu opintojen ja järjestelyjen kokonaisuus, jonka tavoitteena on lisätä johonkin aihepiiriin tai alaan liittyvää osaamista tai tarjota valmiudet tutkinnon tai muun kokonaisuuden suorittamiseen

koulutuksen toteutus; koulutus (3)

toimielin

<käyttöala: varhaiskasvatus>, määrittelemättä

valintaperuste - ID366

lainsäädännön ja koulutustoimijan määrittämä peruste, jonka mukaan hakijoita (1) valitaan opetukseen (1) tai koulutukseen (2)

päiväopetus - ID423

päiväopiskelu - ID420 / päiväopinnot

verkko-opiskelu / verkko-opetus ID 427

lähiopetus - ID431

etäopetus - ID432

monimuoto-opetus - ID426

opetus (1), joka toteutetaan yhdistämällä lähiopetusta, etäopetusta ja opiskelijoiden itsenäistä työskentelyä

monimuoto-opiskelu

verkko-opiskelu / verkko-opetus ID 427

lähiopetus - ID431

etäopetus - ID432