Muistio
Paikka: AC-kokous https://webinar.nordu.net/synergia/
Osallistujat: Eija Airio, Eila Partanen, Krister Karlström, Lauri Jokipii, OAMK, Ossi Raatikainen, Pekka Harjula, Petri Heinonen, Päivi Aho, Päivi Lignell, Sari Pulkkinen, Virve Peltoniemi
Kokouksen tallenne: https://webinar.nordu.net/p6xwgjhp4vj/
Henkilöiden yksilöinti korkeakouluissa ja korkeakoululaitoksen tasolla
KOOTuki-ryhmä on pyytänyt Synergiaryhmän Ekosysteemiryhmältä ekosysteemikohtaiset ehdotuksen oppijanumeron päivittämiseen niille vanhoille opiskelijoille, joilla on korkeakoulun rekisterissä henkilötunnus.
Swagger-dokumentaatio rajapinnasta
Prosessikuva
Pohdittavat kysymykset
Keskustelua
- Pulkkinen: Ohjeita toteuttamiseen on odotettu viimeinen vuosi. KSHJ-wikissä on olemassa rajapintakuvaus ja TAY:lla on yritetty syksyllä toteuttaa tämä, mutta rajapinta ei toiminut. Vaatimuksena on toimiva rajapinta ja jonkun tulee selvittää lakiasiat, että näin saa toimia. Jos nämä mahdollistetaan, niin toteutukseen ollaan valmiita.
- Peltoniemi: Perusrekisterissä ja Winhassa on OID:lle paikka. Perusrekisterin määrittelyssä on ollut mukana OID:n päivitys, mutta tämä keskeytettiin, sillä OPH:n rajapinta ei toiminut eikä se kestänyt kuormitusta. Valmiudet on, ja päivitetään OID:t heti kun rajapinta on kunnossa ja saadaan tarkemmat ohjeet. OID:n haku yksi kerrallaan mietityttää; tämä on raskas prosessi näin.
- Lignell: Oprekissa on OID:lle paikka ja OID:n tuomiseen on kaikki valmiudet. Suunitelmissa on toteutus tälle vuodelle.
- Karlström: onnistuu, OID on käytössä omassa järjestelmässä sekä HAKAssa
- Partanen: OODI-yliopistoilla on valmius ottaa OID vastaan, ja tälle on paikka OODIssa. Perusteluja OID:n tarpeelle, mutta OODIssa käyty keskustelua yksilöivästä tunnisteesta erityisesti hetuttomien suhteen. HAREK ja AMKOREKissa on vuodesta 2000 lähtien hakijoita: vaihtoehtona voisi olla se, että OPH hoitaa näiden osalta paikan vastaanottaneille OID:t. Käytössä olisi näin yhdensuuntainen rajapinta, kun OPH toisi tiedon johonkin, josta korkeakoulu hakee sen niille, joita rekisterissä on. Näin ei kuitenkaan saada OID:tä kaikille korkeakoulun rekisterissä oleville.
- Tasala: Hetuttomat on se kohderyhmä, joka jatkossa halutaan tavoittaa, ja looginen seuraava askel. Tämä vaatinee kuitenkin paljon käsityötä. Tässä ensi vaiheessa on ajateltu, että OID:t haetaan ensin hetullisille.
- HAREK ja AMKOREK kattaa vain rajatun ajanjakson aikana hakeneet ja näistä myös puuttuu opiskelijoita. Korkeakoulun tullee joka tapauksessa rakentaa Opintopolun ulkopuolella hakevia varten (kv-opiskelijat, avoimen opiskelijat, täydennyskoulutus) prosessi, jolla heille saadaan OID, ja kun tämä kuitenkin tarvitaan, lienee helpoin hakea koko massalle, kaikile korkeakoulun rekisterissä oleville hetullisille OID.
- Lignell: Hetujen saaminen vanhoille on mahdotonta, ja esimerkiksi monet vaihto-oppilaat eivät hetua saa.
- Pulkkinen: Kuvasta puuttuu Väestötietojärjestelmä. Tämä saattaa olla prosessissa pullonkaula. Jos päivitykset saadaan VTJ:stä viisi kertaa viikossa, ja härveli lähettää hetuja Opintopolkuun, tuleeko vastaus vasta kun henkilön tiedot on käytetty VTJ:ssä? Tämä on OPH:n mietittävä.
- Tasala: Tämä vaatii lisäselvitystä. Ilmeisimmin tiedot käytetään siellä yksitellen henkilöä yksilöitäessä, mutta helmikuussa tulee muutos. Kun tiedot viedään, palautuksena saadaan lista muuttuneista.
- Raatikainen: Mietityttää miksi 10-15 vuotta sitten vaihto-opiskelijana ollut tarvitsee hetun tai oppijanumeronkaan ensitilassa, mutta henkilötunnus pitäisi joka tapauksessa saada myös vaihto-opiskelijoille. Ongelma on laajempi, jos poliisi ei halua hetuja antaa vaihtareille. Hetuttomien yksilöinti on suurin ongelma, henkilötunnuksisille OID:n saamisessa ei ole ongelmaa, korkeakouluilla on tähän valmius ja asiat tulee ratkaista OPH:n puolella. Hetulliset voivat käyttää kaikkia palveluita tälläkin hetkellä, eikä OID:ien saaminen muuta tätä. Hetuttomien suhteen tulee pohtia miten tämä ratkaistaan. Vetuman korvaava E-Suomi.fi-palveluun tehtävä tunnistuspalvelu liittyy tähän ja tuleva EU-kansalaisten tunnistuspalvelu. Tätäkin tulee pohtia suhteessa kokonaisuuteen.
- Tasala: OID on tietosuojan kannalta parempi, sillä se ei sisällä samalla lailla henkilöstä kertovia tietoja kuin hetu.
- Partanen: liittyykö tähän HAKA-kirjautuminen (linkki yllä), onko ajatus, että jatkossa HAKAssa ei käytettäisi hetua? Jos hetu muuttuu VTJ:n muutosjärjestelmän kautta, minne kaikkialle tämä tieto pitää ottaa vastaan, esim. Haka-kirjautumiseen.
- Raatikainen: Hetu pitää päivittää korkeakoulun järjestelmän lisäksi kaikkialle muualle. Kokonaisuus täytyy pohtia tarkkaan: mitä tapahtuu kun henkilötunnus muuttuu ja muutos tallennetaan korkeakoulun järjestelmään, Virtaan, Opintopolkuun, Hakaan, jne. Tietojen täytyy olla ajan tasalla. Hakassa on oppijanumero-attribuutti jo olemassa, ja osa korkeakouluista tuo sen jo palveluiden käyttöön. Nyt käytössä on henkilötunnus, ja palvelut, jotka tarvitsevat tunnistetietoa, tulevat varmasti jatkossakin käyttämään hetua. Ennen kuin voidaan siirtyä käyttämään pelkästään oppijanumeoa, tulee se olla ensin ihan kaikilla Hakalla kirjautuvilla.
- OAMK: Voiko esim. vaihdossa olleiden osalta käyttää muuta tunnistamista OID:n saamiseksi, esim. nimi-maa-syntymäaika-muu tieto -yhdistelmä?
- Raatikainen: Henkilötunnuksettomista tuodaan lista muita tietoja, joista henkilö pystytään yksilöimään, mutta tämä tapahtuu käsipelillä ja sen automatisointi on vaikeaa. Vanhoissa tapauksissa esim. syntymäaika ei pidä paikkaansa.
- Pulkkinen: Opintopolussa onnistuu yksilöinti henkilöpalvelun kautta, mutta tietoturvamuutoksen myötä virkailijat eivät voi enää henkilöpalvelussa hakea oppijoita nimellä tai henkilönumerolla, vaan voivat nykyisin ainoastaan yksilöimään hakijoita hakemuksen käsittelyn kautta. Jonnekin tulisi rakentaa vastaava palvelu. Tämä vaatii vain syntymäajan ja etu- ja sukunimen. Hetuttomat vaatisi oman käyttöliittymän jonnekin, kuten HAREKissa oli, ja henkilöiden yksilöimiseen vaaditaan ihminen.
- Lignell: Yksilöinti on tehty nyt KV-hakijoille, ja nämä ovat saaneet OID:in vaikka heillä ei ollut hetua.
- Raatikainen: Samoilla tiedoilla olevia ihmisiä on monia: miten korkeakoulut tunnistavat, että kyseessä on sama henkilö. Jos kaikkia ei saada tunnistettua, eli samalla henkilöllä voi olla kaksi OID:ia tai sama OID kahdella eri henkilöllä, silloin oppijanumeroa ei voida hyödyntää missään.
- Pulkkinen: Laitetaan ensin hetullisten OID:t kuntoon, ja pohditaan sitten sen jälkeen hetuttomia.
- Jokipii: Kun hetuttomille lähdetään pohtimaan OID:n saantia, olisi hyvä ottaa Tilastokeskusta mukaan, sillä heillä on vuosikymmenien kokemus hetujen hakemisesta. Tilastokeskus hakee hetut niille, joilla sellainen on jo, mutta sitä ei syystä tai toisesta ole korkeakoulun järjestelmässä. He käyttävät hetu-syntymäaika-kansalaisuustietoja, ja tarkastavat nämä VTJ:stä.
- Tasala: Aikataulua ei ole annettu, vaan tämä on korkeakoulusta kiinni. Osa lienee tekemässä heti, kun avoimet asiat ovat ratkenneet, osa halunnee odottaa siirtymistä uuteen järjestelmään ja tehdä tämän siihen.
- Lignell: korkeakoulut eivät hae hetuja siksi, että niiden hakeminen VRK:sta maksaa, eikä tähän ole kaikkialla varoja.
- Tasala: VRK-käytännön muuttaminen koulutustoimialalla auttaisi paljon.
- Jokipii: Tehdään hetulliset ensin ja rajapinta tähän toimimaan. Manuaaliseen yksilöintiin tarvitaan osaamista, ehkä Tilastokeskuksesta Opetushallituksen suuntaan, jossa tämä voisi tapahtua ja OID:t levittää sieltä.
- Heinonen: Voisiko kuvaan saada mukaan VIRTA-opintotietopalvelun, eli kuinka OID päätyy Virtaan, oletettavasti korkeakoulun lähettämänä. Toiseksi tiedot, mitä välilliseen palveluun, Opintopolkuun jää, eli jääkö kaikki se tieto mitä korkeakoulu kysyy tai VTJ vastaa.
- Tasala: Täydennetään kuvaa. Tieto jää Opintopolkuun: perustiedoilla luodaan henkilö Opintopolkuun, ja masterdata, jota vasten OID:t mätsätään on täällä.
- Raatikainen: Kuvaan voisi piirtää myös OILIn uusien opiskelijoiden prosessin osalta, ja kuvaan tarvitaan ne tiedot, joita eri paikkojen välillä liikkuu. On sovittava kevyestä projektisuunnitelmasta: työnjako, toteutusaikataulun sovittaminen kokonaisuuteen, miten asiaa edistetään ja kuinka hoidetaan seuranta. OPH on tässä keskeisin toimija.
- Jokipii: linkki jonka kautta saa yksittäisen henkilön tietoja haettua, vaatii jonkin käyttäjätunnuksen. Pelkkä rajapintakysely antaa ”Ei pääsyä” vastauksen. Tulee selvittää minkälaiset käyttöoikeudet tämä vaatii. Riittävän vahva kirjautuminen testipuolelle palautti kyllä tiedot. Vaatii korkeakoulujen kyselyiden aikatauluttamisen, ja pitää tutkia mitä rajapintaan pitää ja voi syöttää.
Jatkoaskeleet
- Mahdolliset lisäkommentit pyydetään sähköpostilla: outi.tasala@csc.fi
- Materiaali laitetaan jakoon Confluenceen Ekosysteemiryhmän sivulle.
- Tasala on yhteydessä OPH:een:
- OPH:lta toimiva rajapinta, jonka kautta saadaan isolle massalle kerralla haettua OID. Jos ei tätä, niin OID:ien haku opiskelijoille yksitellen.
- Ohje korkeakouluille OID:n hakemiseen
- Tietojen päivittyminen VTJ:stä: aikataulu ja kuinka sopii OID:ien hakemisen prosessiin
- Doodle seuraavan kokouksen aikataulusta
- Lisätään kuvaan: VTJ, OILI, VIRTA
- Selvitetään lainsäädännön avoimet kysymykset
- Tarvittavien tietojen selvittyä sovitaan kevyestä projektisuunnitelmasta: työnjako, toteutusaikataulun sovittaminen kokonaisuuteen, miten asiaa edistetään ja kuinka hoidetaan seuranta.