VIRTA-julkaisutietopalvelun hallintamalli

Versio 1.0, hyväksytty 8.6.2016

Sisällys


VIRTA-hallintamallia täydentävät


7.1. Johdanto

Korkeakoulujen valtakunnallisen tietovarannon VIRTA-julkaisutietopalvelu on opetus- ja kulttuuriministeriön CSC:ltä ostama palvelu, jossa korkeakoulut, tutkimuslaitokset ja yliopistolliset sairaanhoitopiirit säilyttävät kopiota omissa rekistereissään ylläpitämistä julkaisutiedoistaan. Teknisen käyttöyhteyden kautta näiden organisaatioiden rekistereissä olevat tiedot välitetään yhdenmukaisessa muodossa erilaisten palveluiden käyttöön. VIRTA-julkaisutietopalvelu tarjoaa lisäksi välineen viranomaisten tiedonkeruiden järjestämiseksi siten, että kerättävä tieto on yhteismitallista ja laadukasta.  

VIRTA-julkaisutietopalvelu sisältää 38 suomalaisen korkeakoulun, viiden yliopistollisen sairaanhoitopiirin ja jatkossa lähes kaikkien valtion tutkimuslaitosten julkaisujen metatiedot, eli vuosittain tiedot yhteensä noin 60 000 julkaisusta. Tietovaranto sisältää kustakin julkaisusta sen bibliografiset tiedot (nimi, tekijät, julkaisuvuosi jne.) sekä muita luokittelevia tietoja (Julkaisufoorumi-luokitus, julkaisutyyppi, tieteenala jne.).

Tämä dokumentti täydentää Korkeakoulujen valtakunnallisen tietovarannon (VIRTA) hallintamallia VIRTA-julkaisutietopalvelun osalta. Toinen hallintamallin yleisosaa täydentävä dokumentti on VIRTA-opintotietopalvelun hallintamalli. Hallintamallikokonaisuudesta vastaa Korkeakoulujen valtakunnallisen tietovarannon ja OKM:n tiedonkeruiden ohjausryhmä.

7.2. Toimijaroolit VIRTA-julkaisutietopalvelussa

Korkeakoulujen valtakunnallisten tietovarantojen hallintamallin yhteisessä osuudessa on kuvattu korkeakoulujen rooli rekisteripitäjänä, OKM:n rooli palvelun omistajana ja hallinoijana, CSC:n rooli palveluntuottajana sekä Korkeakoulujen valtakunnallisen tietovarannon ja OKM:n tiedonkeruiden ohjausryhmän rooli toimintaa ohjaavana tahona.

7.2.1. Asiantuntijaryhmien rooli kehittämisessä

7.2.1.1. VIRTA-julkaisutietopalvelun yhteyshenkilöt

Ryhmä koostuu korkeakoulujen, tutkimuslaitosten, yliopistosairaaloiden, OKM:n sekä muiden sidosryhmien asiantuntijoista (0-N / organisaatio). Ryhmän 3-5 viikon välein järjestettävissä etäkokouksissa käsitellään VIRTA-julkaisutietopalvelun toteutukseen liittyviä ajankohtaisia asioita ja keskustellaan esimerkiksi tiedonkeruumäärityksistä. Ryhmä käynnistää tarvittaessa kohdennettuja asiantuntijaryhmiä tiettyjen asiankokonaisuuksien käsittelyyn. VIRTA-julkaisutietopalvelusta tiedotetaan sähköpostilistan virta-julkaisut-yhteyshenkilö@postit.csc.fi välityksellä. CSC koordinoi ryhmän toimintaa. 

7.2.1.2. Kansallisen julkaisutiedonkeruun yhteistyöryhmä (tutkimuslaitokset ja yliopistollisten sairaalat)

Opetus- ja kulttuuriministeriö on asettanut yhteistyöryhmän, jonka tehtävänä on koordinoida valtion tutkimuslaitosten ja yliopistollisten sairaanhoitopiirien sekä muiden tutkimusjulkaisuja tuottavien organisaatioiden liittymistä OKM:n julkaisutiedonkeruuseen. Yhteistyöryhmän toimikausi alkoi 1.4.2015 ja jatkuu kunnes keskeisimmät kiinnostuneet organisaatiot ovat liittyneet julkaisutiedonkeruuseen, kuitenkin korkeintaan vuoden 2017 loppuun asti.

7.2.1.3. Tutkimuksen tuen ja hallinnon verkosto (TUHA)

TUHA-verkosto on laaja-alainen yhteistyöverkosto, jonka toimintaan voivat osallistua kaikki tutkimuksen tuen ja hallinnon alueella toimivat yliopistoissa, ammattikorkeakouluissa, tutkimuslaitoksissa sekä muissa sidosryhmissä. VIRTA-julkaisutietopalvelun kehittämisessä hyödynnetään tarvittaessa seuraavia TUHAn alla toimivia asiantuntijaryhmiä:

TUHA-koordinaatioryhmä toimii asiantuntijatahona koskien tutkimusorganisaatioiden toiminnan tarpeista lähtevää VIRTA-julkaisutietopalvelun käyttöä.

TUHA-julkaisutiedonkeruun yhteistyöryhmä on asiantuntijaverkosto korkeakoulujen julkaisutiedonkeruussa mukana oleville. Ryhmän kokoontumisissa käsitellään tiedonkeruun yleisistä ja erikoistapauksista.

Kansallisen ORCID-yhteistyöryhmän tavoitteena on mm. edistää ORCID-tutkijatunnistejärjestelmän (http://orcid.org) tunnettuutta ja yhteistyötä eri toimijoiden ja sidosryhmien välillä Suomessa.

TUHA-tietomallityöryhmän tehtävänä on tutkimushallinnon alueen käsitteiden määrittely ja mallinnus.

7.3. Kehityksen ja muutoksen hallinta

7.3.1. Vastuunjako toimijoiden välillä

Vastuunjako esitetään RACI-taulukkona.  

 ToimijarooliSääntö
Rresponsible = toteuttajataho(t)kullekin riville vähintään yksi
Aaccountable = asianomistaja, päätöksentekijäkullakin rivillä vain yksi
Cconsulted = neuvoo, antaa lisätietojakullakin rivillä 0-n
Iinformed = taholle tiedotetaan asiastakullakin rivillä 0-n


 

Tiedon tuottajat

(korkeakoulut, tutkimuslaitokset, yliopistosairaalat)

OKM

Tietov. ja tiedonk. ohjausryhmä

CSC

Asiantuntijaryhmät

ICT-ohjausryhmä

Tiedon käyttäjätahot

Palvelun hallinta

Hallintamalli

I

A

R

R

 

C

 

Ristiriitatilanteet tietosisällössä

R,I

A

R

R

C, I

 

I

Ristiriitatilanteet tekniikassa

R,I

A

R

R

C, I

C

I

Tietosisällön käytöstä sopiminen

Päätös lakisääteisestä käytöstä

C

C

A

R

I

 

I

Päätökset teknisen käyttöyhteyden avaamisesta

A

C

C, I

R

I

 

I

Tietojenluovutusluvat

A,R

C, I

I

R

C

  

Kehitysehdotukset

Viranomaistarpeesta tai lakiuudistuksesta lähtevä kehitysehdotus tietomalliin

R,C

A

C,I

R

C

 

I

Operatiivistaustainen kehittämisehdotus tietomalliin

R,CIA,IRC C,I

Muu kehitysehdotus

C, IAIRC,I C,I

Tiedon laatu

Yhteiset kirjauskäytänteet

A, R

C

R,C

C

R,C

 

I

Tietosisällön oikeellisuus

A, R

I

I

C

C

 

I

Validoinnit

A, R

I

I

R

   

Tekniikka

Teknologia-arkkitehtuuri

C, I

A

I

R

C

C

 

Tiedonsiirrot korkeakouluista

A, R

 

I

R

C

C

 

Rajapinnat

I

A

I

R

C

C

I

Tarkistusraportit

I

 

A

R

C

C

 

Dokumentaatio

I

A

I

R

C

C

I

Raportointi

Yhteiset raportit ja visualisoinnit

 

A

C, I

R

 I

 

 I

7.3.2. Kehitysehdotusten käsittely

VIRTA-julkaisutietopalvelun kehittämiseen liittyvät ehdotukset esitetään joko palveluosoitteeseen virta-julkaisut@csc.fi tai suoraan vastuullisille henkilöille. Ehdotuksen luonne määrittää kehitysehdotusten käsittelyprosessin.

7.3.2.1. Tietomalliuudistukset

Tietomalliuudistusta koskevan kehitysehdotuksen taustalla voi olla joko viranomaislähtöinen tarve, lakiuudistus tai operatiivislähtöinen tarve. Ehdotuksen tausta ja muutostyyppi määrittävät prosessin, jolla kehitysehdotus käsitellään. Tämän periaatteen mukaisesti käsittelyprosesseja  on kaksi: 1)  viranomaistiedontarpeesta tai lakiuudistuksesta lähtevän kehitysehdotuksen prosessi ja 2) operatiivislähtöisen kehitysehdotuksen prosessi. Tiedonkeruita koskevat muutokset käsitellään syksyisin järjestettävässä Julkaisutiedonkeruuseminaarissa ennen toimeenpanoa.

Tietosisällön kehitysehdotusten tyypit
A. Uuden tiedon tai koodiston lisäys
B. Olemassaolevan tiedon tai koodiston poistaminen
C. Koodiarvon lisäys olemassaolevaan koodistoon
D. Koodiarvon poistaminen olemassaolevasta koodistosta
E. Muutos olemassaolevaan tietoon tai koodistoon
F. Muutos tiedon pakollisuudessa

Viranomaistarpeesta tai lakiuudistuksesta lähtevä kehitysehdotus

  1. Vastuullinen viranomainen tuo asian ohjausryhmän käsittelyyn.
  2. Ohjausryhmä käsittelee, lähettää tarvittaessa VIRTA-julkaisutietopalvelun yhteyshenkilöryhmän valmisteluun ja antaa toimeksiannon ja aikataulun muutoksen toteuttamisesta.
  3. Toteutuksesta tehdään tiketti VIRTA-julkaisutietopalvelun Jiraan (https://jira.csc.fi/browse/VIRTAJUL, label virta-jtp-kehitysehdotukset)
  4. Muutoksen toteutusta käsitellään relevanteissa asiantuntijaryhmissä.
  5. OKM:n tiedonkeruuta koskeva muutos esitellään Julkaisutiedonkeruuseminaarissa ennen täytäntöönpanoa.
  6. Muu viranomaistarpeesta tai lakiuudistuksesta lähtevä kehitystarve toteutetaan sen edellyttämässä aikataulussa.
  7. CSC informoi relevantteja tahoja uudistuksesta

Operatiivistaustainen kehittämisehdotus

  1. Aloitekanavana ehdotuksille virta-julkaisut@csc.fi tai vastuulliset henkilöt
  2. Ehdotuksesta tehdään tiketti VIRTA-julkaisutietopalvelun Jiraan (https://jira.csc.fi/browse/VIRTAJUL, label virta-jtp-kehitysehdotukset)
  3. Ehdotus käsitellään relevantissa asiantuntijaryhmässä, jossa sovitaan tarvittaessa jatkovalmistelusta ja CSC:n työkustannusten jakamisesta. Mikäli asiantuntijaryhmä puoltaa muutoksen toteuttamista, se antaa samalla esityksen toteutusaikataulusta.
  4. Tietovarannon ja tiedonkeruiden ohjausryhmä käsittelee kehitysehdotuksen asiantuntijaryhmän antaman lausunnon pohjalta (hyväksyy, lähettää jatkovalmisteluun asiantuntijaryhmälle tai hylkää) ja antaa toimeksiannon muutoksen toteuttamisesta.
  5. Muutoksen toteutusta käsitellään asiantuntijaryhmässä.
  6. CSC informoi relevantteja tahoja uudistuksesta.

7.3.2.3. Muut kehitysehdotukset

Tietomalliin liittyvien uudistusten lisäksi kehitysehdotukset voivat koskea esimerkiksi tätä hallintamallia, palveluun liittyvää dokumentaatiota ja viestintää tai palvelun teknistä toteutusta, kuten tiedonsiirtomäärityksiä tai muutoksia lukurajapintaan. Muu kehitysehdotus ei vaikuta tutkimusorganisaatioiden toimintaan, ohjeistukseen eikä aiheuta niille kustannuksia.

  1. Aloitekanavana ehdotuksille virta-julkaisut@csc.fi tai vastuulliset henkilöt
  2. Ehdotuksesta tehdään tiketti VIRTA-julkaisutietopalvelun Jiraan (https://jira.csc.fi/browse/VIRTAJUL, label virta-jtp-kehitysehdotukset)
  3. Ehdotus käsitellään ja siitä tiedotetaan relevantteja tahoja.

7.4. Toiminnan vuosikello

7.4.1.Kehittäminen ja suunnittelu

VIRTA-julkaisutietopalvelun yhteyshenkilökokouksia järjestetään 3-5 viikon välein (poislukien kesäkausi). Korkeakoulujen valtakunnallisen tietovarannon ja OKM:n tiedonkeruiden ohjausryhmä kokoontuu 5-6 kertaa vuodessa. Julkaisutiedonkeruuseminaari sekä kaksipäiväinen KOTA-seminaari järjestetään syyskauden alussa. Kevätkaudella TUHA-verkosto järjestää oman vuosittaisen seminaarinsa, jossa VIRTA-julkaisutietopalvelua käsitellään ohjelmasta riippuen.

7.4.2. Tietosisältöjen määrittely, tiedonsiirto ja tiedonkeruut

Tietosisältöjen määrittelyn, tietojen siirron ja hyödyntämisen vuosikello, esimerkkinä vuosi 2017*:



*) Vuoden 2017 tietosisällön määrittelyjä sovelletaan myös vuoden 2016 tietoihin, mikäli ne siirretään VIRTA-julkaisutietopalveluun maaliskuun 2017 jälkeen.


VIRTA-julkaisutietopalvelusta poimittavien tiedonkeruiden aikataulut on kuvattu tarkemmin tiedonkeruusivustolla

7.5. Yhteentoimivuuden määritykset

Yhteentoimivuuden määrityksiä on korkeakoulukentällä laadittu tietojärjestelmien yhteentoimivuuden ja tietojen yhteismitallisuuden kehittämiseksi korkeakoulujen, opetus- ja kulttuuriministeriön ja muiden viranomaisten yhteistyössä. Korkeakoulujen tietomallityöllä pyritään varmistamaan tietojärjestelmien semanttinen ja tekninen yhteentoimivuus. Semanttinen yhteentoimivuus mahdollistaa tiedon vastaanottamisen ja käsittelyn tavalla, jossa tietojen merkitys säilyy. Sen keskeisenä tavoitteena on mahdollistaa sekä ihmis- että koneluettava tietojenvaihto. Teknisellä yhteentoimivuudella tarkoitetaan sopimista avoimista rajapinnoista sekä standardeista tietoformaateista ja protokollista.

7.5.1. Yhteentoimivuusmalli

VIRTA-julkaisutietopalvelun tietomalli hyödyntää Yhteentoimivuusmallia. VIRTA-julkaisutietopalvelun tietomalli muodostuu tietovarannon käyttötarkoitukseen tarkennetusta osajoukosta (ns. soveltamisprofiili) koulutuksen ja tutkimuksen yhteisiä tietomäärityksiä. Yhteisillä tietomäärityksillä tarkoitetaan avoimesti yhteiskäyttöiseksi julkaistuja, toimialan keskeisiin sanastoihin kytkettyjä tietokomponentteja, joiden avulla voidaan harmonisoida ja linkittää eri tietomalleissa käytettyjä määrityksiä tai tuottaa yhteentoimivuus näin varmistaen kokonaan uusia tietomalleja. Yhteisiä tietokomponentteja voidaan tarvittaessa täydentää VIRTA-julkaisutietopalvelun tuottamien tarpeiden mukaan.   

7.5.2. Tiedonsiirtomääritykset

Tiedonsiirtomääritykset koskevat tietojen siirtämistä korkeakoulusta, tutkimuslaitoksesta tai yliopistosairaalasta tietovarantoon. Tiedonsiirtomääritykset on kuvattu XML-skeemoina VIRTA-julkaisutietopalvelun sivulla.

Tietojen lukemiseen tietovarannosta on käytössä kaksi lukurajapintaa: REST ja OAI-PMH.

7.5.3. Koodistot

Yhteiset koodistot ovat yhteentoimivuuden edellytys ja ydin. Yhteisten koodistojen jakeluun hyödynnetään Opetushallituksen toteuttamaa Oppijan verkkopalveluihin kuuluvaa Koodistopalvelua. CSC huolehtii OKM:n toimeksiannosta Koodistopalvelussa sellaisten koodistojen päivittämisestä, joita Opetushallitus tai koodistot omistavat viranomaiset eivät ylläpidä. Tehtävä on osa korkeakoulujen tietomallin ja korkeakoulujen valtakunnallisen tietovarannon ylläpitoa. Tavoitteena on, että tulevaisuudessa uusien koodistojen lisäykset ja nykyisten muutokset tehdään kootusti yhteisellä työkalulla.

Koodistot on sisällytetty korkeakouluille tarkoitettuihin tiedonsiirtomäärityksiin (tyypit.xsd), jotta XML-tiedonsiirron tarkistuksessa voidaan varmistua, että käytetyt koodit ovat oikeita. Tiedonsiirtomäärityksissä on koodistoista vain sellaiset koodit, joita voidaan tuoda tietovarantoon. Tiedonsiirtomäärityksissä on myös sellaiset vanhentuneet koodit, joita voidaan tuoda korkeakouluista tietovarantoon.

7.5.4. Tiedonkeruumääritykset

VIRTA-julkaisutietopalvelua hyödynnetään korkeakoulujen toiminnan viranomaisraportoinnissa. Yhteisen tietomallin mukaan tuotettu tieto tuottaa tiedonkeruissa yhteismitallista, vertailtavaa ja laadukasta tietoa. OKM:n vuosittaiset tiedonkeruuohjeistukset yliopistoille ja ammattikorkeakouluille sekä tutkimuslaitoksille ja yliopistosairaaloille julkaistaan tiedonkeruukäsikirjana Eduunissa. CSC toimittaa VIRTA-julkaisutietopalvelusta OKM:lle tiedonkeruumääritysten mukaiset julkaisutiedot.

7.5.5. Sidosarkkitehtuurit

Korkeakoulujen tutkimuksen tukipalveluiden ja hallinnon järjestämiseen, tietojärjestelmien kehittämiseen ja näiden kautta myös VIRTA-julkaisutietopalveluun liittyy useita sidosratkaisuja, hankkeita, arkkitehtuureja, lainsäädäntöä ja standardeja.

Tutkijan tietovirrat

Tutkimukseen metatietoja tietovirtojen tavoitearkkitehtuurin ja kehittämispolun luominen ja toteuttaminen vie korkeakoulukenttää kohti kokonaisuutta, jossa tietojärjestelmät ovat yhteentoimivia ja tieto yhteismitallista. Tavoitteena on sujuvoittaa sekä tutkimustoiminnasta korkeakoulujen ja viranomaisten välillä kulkevien, että tutkijoiden eri tahoille (esim. tutkimusrahoittajille) raportoimien tietojen tietovirtoja muun muassa VIRTA-julkaisutietopalvelua ja muita valtakunnallisia tietovarantoja hyödyntämällä.

Tutkimuksen tuen ja hallinnon viitearkkitehtuuri

TUHA-verkoston viitearkkitehtuurityöryhmä laatii kokonaiskäsitystä siitä, millaisia prosesseja tutkimustyössä on, mitä tietoja niissä kulkee ja miten tätä tietoa tallennetaan ja hyödynnetään tutkimuksen tuen ja hallinnon näkökulmasta.

Tutkimuksen tuen ja hallinnon sanastotyö

Sanasto on tärkeä elementti tutkimuksen tietohallinnon yhteentoimivuuden varmistamisessa. TUHA-verkoston tietomallityöryhmän tehtävänä on laatia tutkimuksen ja tutkimushallinnon sanasto ja termit yhteen kytkevä käsitekartta.

Avoimen tieteen ja tutkimuksen kokonaisarkkitehtuuri

ATT-­viitearkkitehtuuri  keskittyy  tutkimusjärjestelmän  kokonaisarkkitehtuurin  tavoitetilan  selkeyttämiseen ja  kuvaamiseen  mahdollisimman  yksikäsitteisellä  tavalla. Viitearkkitehtuurissa tarkastellaan  avoimeen  tieteeseen  ja  tutkimukseen  liittyviä  viitearkkitehtuureja  sekä  tutkimusjärjestelmän  niitä  prosesseja,  joiden  avulla  pyritään  saavuttamaan  tutkimustyön  selkeyttämistä  ja  rakentumista.

7.6. Palvelun käyttäminen

7.6.1. Käyttötarkoitukset

VIRTA-julkaisutietopalvelun käyttö voidaan jakaa neljään kategoriaan:

  • Korkeakoulun omien tietojen käyttö
  • Tiedon avaaminen ja käyttö operatiivisissa palveluissa
  • Tietojen viranomaiskäyttö
  • Tiedon esittäminen

7.6.1.1. Lukurajapinnat

VIRTA-julkaisutietopalvelun tietosisältö on luettavissa REST- ja OAI-PMH-lukurajapintojen kautta Tietoja hyödyntävä palvelu vastaa käyttäjähallinnasta, tietoturvasta ja -suojasta ja lokituksista oman järjestelmänsä puitteissa.

7.6.1.2. Julkinen hakuportaali

VIRTA-julkaisutietopalvelun tietosisältö on avoimesti saatavilla  JUULI-julkaisutietoportaalissa www.juuli.fi. Tietoja tuottava organisaatio voi säädellä julkaisutietojensa näkyvyyttä JUULIssa  tiedonsiirtomäärityksissä määritellyn "Julkaisun tila" -koodiston avulla.

7.6.1.3. Yhteinen raportointi

VIRTA-julkaisutietopalvelusta poimitaan vuosittain tiedot OKM:n julkaisutiedonkeruuseen. Kunkin tiedonkeruuvuoden tiedot poimitaan seuraavan vuoden maaliskuussa. Tiedonkeruussa huomioidaan julkaisut, joiden "Julkaisun tila" koodi on 2 (=OKM:n tiedonkeruukelpoinen julkaisu).

Julkaisutietoja raportoivat organisaatiot voivat tarkastella tiedonsiirtojen tilannetietoja ja virheraportteja Extra-Vipunen-portaalissa.

7.6.2. Käytön tuki

VIRTA-julkaisutietopalvelun käyttötuesta vastaa CSC. Ylläpito on tavoitettavissa virka-aikana eikä palvelulla ole toistaiseksi sovittu vasteaikoja.

OKM:n CSC:ltä ostamaan palvelukokonaisuuteen kuulumattomien asioiden osalta toimijoiden on mahdollista hankkia CSC:ltä erillisin sopimuksin tuntihinnoiteltua, VIRTA-julkaisutietopalveluun ja/tai tietovarastointiin liittyvää konsultointia. CSC:n tuottamat in house -palvelut on määritelty osana OKM:n ja CSC:n välistä vuosiopimusta tietovarantokonsultointina.

7.7. Tietojen valvonta- ja tarkistusprosessi  

VIRTA-julkaisutietopalveluun tuotavien tietojen laadun osalta kukin korkeakoulu huolehtii tuomiensa tietojen yhteentoimivuudesta tietomallin kanssa. Tietosisällön tulee noudattaa OKM:n tiedonkeruumääritysten edellyttämää tietosisältöä täydennettynä erikseen sovituilla lisäyksillä. Tietojen sisäänlukemisvaiheessa VIRTA-julkaisutietopalvelu tekee teknisen validaation tietojen yhteensopivuudesta tietomallin kanssa, lisäksi tarkistetaan soveltuvilta osin joitain ratkaisevia pakollisuusvaatimuksia (esim. julkaisun nimi, julkaisuvuosi ja tekijätiedot edellytetään kaikilta julkaisuilta).

Organisaatioiden toimittamia tietoja rikastetaan tietovarannossa tietyiltä osin (esim. organisaatioiden välisten yhteisjulkaisujen tunnistaminen, Julkaisufoorumiluokan määrittäminen).

Tiedon laatua seurataan yleistasoisten mittareiden avulla.

CSC tuottaa tiedonkeruiden yhteydessä poiminta-aineistot korkeakouluille tarkistettavaksi ennen lopullista luovutusta OKM:lle.

7.8. Viestintä VIRTA-julkaisutietopalvelusta

CSC välittää tietoa VIRTA-julkaisutietopalvelun rekisterinpitäjien sekä tietoja hyödyntävien, ohjaavien, ylläpitävien ja kehittävien tahojen ja sidosryhmien käytettäväksi niin, että eri tahot pystyvät hyödyntämään tietoa omassa työssään ja toimimaan tarkoituksenmukaisesti. Tärkeimmät viestintäkanavat ovat kasvokkaisen kommunikoinnin rinnalla Confluence-sivusto, sähköposti ja JIRA-asianhallintajärjestelmä, ACP-verkkokokousjärjestelmä, puhelin ja sosiaalinen media (Twitter).

CSC ylläpitää VIRTA-julkaisutietopalvelun sidosryhmäyhteystietoja CRM-järjestelmässään, sähköpostilistapalvelimellaan (Sympa), JIRA-tehtävänhallintajärjestelmässä (korkeakoulukohtaiset tiketit) ja Confluencessa.

CSC:n VIRTA-julkaisutietopalvelutiimin tavoittaa palveluosoitteesta virta-julkaisut@csc.fi.  VIRTA-julkaisutietopalvelun yhteyshenkilöiden sähköpostilista on virta-julkaisut-yhteyshenkilot@postit.csc.fi.  

CSC järjestää korkeakouluille syksyisin julkaisutiedonkeruuseminaarin.

Kriisiviestinnässä noudatetaan CSC:n kriisiviestinnän ohjetta. Ks. myös Häiriö- ja poikkeustilanteiden käsittely ja niistä viestiminen.