Tämä sivu on osa Korkeakoulutuksen ja tutkimuksen digitalisoitumisen tiekarttaa ka.csc.fi Mitä: Datan ja laskennan tutkimusinfrastruktuureja päivitetään ja kehitetään jatkuvasti, pääosin CSC – Tieteen tietotekniikan keskus Oy:n tarjoamien palveluiden kautta. Palveluportfolion peruskomponentteina toimivat palvelut on lueteltu alempana tällä sivulla. Taustaa: Tieteellisen laskennan ja datanhallinnan yhteistyöfoorumin (YTF) ryhdyttyä suunnittelemaan arkkitehtuurinsa päivittämistä tutkimuksen arkkitehtuurien laajempi päivitys tuli ajankohtaiseksi. Ajatuksena on lähestyä asiaa oppijan polun tavoin ja tarkastella kokonaisuutta tutkijan näkökulmasta mahdollisena tavoitteena luoda jaettu käsitys tutkijan polusta ja tämän tukemisesta kotiorganisaation, kansallisten ja kansaivälisten toimijoiden yhteistyöllä ja näin rakentaa nykyiset arkkitehtuurit yhdistävä tutkijan näkökulma. Suomen hallitusohjelma 2023-2027:
|
Supertietokone LUMI
Supertietokone Mahti
Supertietokone Puhti
Quantum Learning Machine Kvasi
Yleiskäyttöinen pilvipalvelu cPouta
Arkaluonteisen datan analysointi ja käsittely ePouta
Datanhallintajärjestelmä Allas
Konttitekniikkaan perustuva pilvipalvelu Rahti
Datan palvelut
Tietojen löydettävyys, saavutettavuus, yhteentoimivuus ja uudelleenkäytettävyys (Fairdata-kehityssuunnitelma)
___________________________________________________________________________________________________________________
Laajan tutkimuksen, oppimisen ja innovaatiotoiminnan toimijoiden, päättäjien ja liiketoiminnan omistajien joukon kesken on tunnistettu kuusi ajankohtaista yhteistyöteemaa, joista kolmen - Suurteholaskenta, yritysyhteistyö, Pilvipalvelut sekä Hallittu ja turvallinen data - äärelle kokoonnumme kehityspajoissa syksyllä 2023.
Tapahtumasivut: Avoimet yhteistyötilaisuudet
Korkeakouluilta menee huomattavasti aikaa ja kustannuksia datanhallintaan. Miten dataa voisi hallita yhteisesti ja turvallisesti? Tai miten puolestaan esimerkiksi tutkimusdata saataisi liikkumaan, eikä se jäisi lojumaan levynkulmalle? Esimerkiksi jo tutkimuksen rahoittajat vaativat, että dataa myös avataan ja näin ollen tutkijakin tarvitsee korkeakoululta apua esimerkiksi arkaluontoisen datan ja turvariskien määrittelyyn.
Olemme yhteisesti tunnistaneet seuraavia kipu- ja kehityskohtia, joihin haluamme tarttua kehityspajassa:
Suurteholaskennan potentiaali on valtava, mutta yhteisesti on huomattu, että tämänhetkinen yhteydenpito on epäsäännöllistä, eikä kokonaiskuvaa suurteholaskennan palveluista ole muodostunut. Miten vaikkapa opiskelijat ja opettajat voisivat hyödyntää sitä? Entä, mitä virkaa suurteholaskennalla voisi olla yritysyhteistyössä? Tutkimuksen tukitoiminnolle on myös tarvetta, mutta ei kaikilla korkeakouluilla.
Tässä pajassa haluamme ottaa ratkaisulähtöisen etenemistavan ja lähestyä teemaa pienen mini case esimerkin kautta, sillä ne on havaittu tehokkaimmiksi (ks. sovellusesimerkit vuodelta 2019 https://wiki.eduuni.fi/x/TySeBw).
Tärkeää on myös tuoda esiin, että ylipäätään suurteholaskennan koulutusten, kuten tämänkin kehityspajan, kohderyhmä on tutkijoiden lisäksi erityisesti myös muu yliopiston henkilökunta: IT-palvelut, tutkimuksen tuen henkilöt sekä eri alojen avainhenkilöt (professorit, ryhmien vetäjät, TKI-koordinaattorit), jotka voivat osaltaan käyttää ja opastaa suurteholaskennassa.
Haluamme myös välittää tietoa käyttäjistä ja käyttökohteista korkeakouluihin esimerkinomaisesti avaamalla CSC:n tietovaraston tai tutkimusryhmien oman hallintatyökalun, MyCSC:n, käyttöä.
Kuinka paremmin jäsennämme korkeakoulutuksessa ja tutkimuksessa tapahtuvaa toiminnan muutosta siten, että pilvipalvelujen hyödyntämien ja yhteistyö etenisi merkittävästi? Tavoitteena on mahdollistaa korkeakoulujen kehittyminen pilvipalvelujen hyödyntämisessä sekä tunnistaa osaamistarpeita ja yhteistyömahdollisuuksia eri osa-alueilla. Keskustelussa otetaan huomioon erityisesti kaupalliset pilvet ja eurooppalainen yhteistyö. Lisäksi haluamme keskustella pilvisiirtymän kustannusvaikutusten arvioinnista ja budjetoinnista.
Kehittämispajassa muodostamme yhteistä näkemystä ja tunnistamme asioita, joita meidän tulisi ennakoida ja edesauttaa, jotta pystyisimme yhdessä rakentamaan tarvittavaa osaamista ja kyvykkyyksiä. Kehittämispajan tavoitteena on myös vahvistaa yhteistä tietopohjaa teeman ympärillä ja tarjota aiheen asiantuntijoille mahdollisuus yhteisten ratkaisupolkujen löytämiseen.
__________________________________________________________________________________________________________________________________
Vastuutahot: Opetus- ja kulttuuriministeriö, CSC Tieteen tietotekniikan keskus
Tausta: Suomalaisilla korkeakouluilla on käytössään keskitetysti organisoitu datanhallinnan ja suurteholaskennan ympäristö CSC – Tieteen tietotekniikan keskus Oy:n tarjoamana.
Rahoitus: Opetus- ja kulttuuriministeriö
Muut asiaan liittyvät sidosryhmät: (ohjausryhmätaulukko): Tieteellisen laskennan ja datanhallinnan yhteistyöfoorumi, Finn-ARMA-verkosto, korkeakoulujen Digivision ohjausryhmä
Lisätietoja: