Yhteiskunnan digitalisoitumisen myötä tietojärjestelmiin kertyy valtavia määriä dataa, jota voidaan hyödyntää erilaisten ilmiöiden ymmärtämiseen ja toiminnan kehittämiseen. Opetuksessa ja koulutuksessa tallentuvaa dataa voidaan käyttää muun muassa oppimisen parempaan itsesäätelyyn, opetuksen järjestämiseen, oppimateriaalien kehittämiseen ja oppimisen tutkimukseen - niin paikallisella kuin kansallisella ja globaalillakin tasolla.

Oppimisanalytiikka on analytiikka, joka kohdistuu oppimisdataan ja muuhun oppimiseen liittyvään dataan ja jonka tarkoituksena on ymmärtää, tukea, arvioida, kehittää ja edistää oppimista, oppimisympäristöjä sekä kasvatus- ja koulutustoimijoiden toimintaa. Oppimisanalytiikassa dataa käsitellään ja hyödynnetään muun muassa käyttäen mittaamista, raportointia ja analysoitavan ilmiön näkyväksi tekemistä.

Tekoälyn viimeaikainen kehitys tuo myös uusia näkökulmia oppimisanalytiikan kehittämiseen ja käyttöön, jonka takia on syytä tarkastella tekoälyä vahvemmin myös osana oppimisanalytiikan kehittämistä. Tähän liittyy myös muun muassa EU:n tekoälyasetus ja sen soveltamistavat. EU:n tekoälyasetus tuli voimaan 1.8.2024. Tekoälyasetus määrittelee lainsäädännöllisen kehikon tekoälyn käytölle Euroopan Unionin jäsenmaille ja säädöksellä on myös vaikutuksia tekoälyn käyttöön opetuksessa ja koulutuksessa.

Nyt asetettava työryhmä jatkaa vuosina 2020–2023 tietovirta ja sanastyön koordinaatioryhmän alaisuudessa toimineen oppimisanalytiikkajaoksen työtä.

Tehtävät

1. Tukea oppimisanalytiikan ja tekoälyn kehittymistä ja käyttöä opetus- ja kulttuuriministeriön tutkimuksen ja koulutuksen toimialalla

2. Edistää yhteentoimivuutta oppimisanalytiikassa

3. Seurata ja käydä keskustelua oppimisanalytiikkaan ja tekoälyyn liittyvästä lainsäädännöstä ja niiden vaikutuksista.

Oppimisanalytiikan ja tekoälyn yhteistyöryhmän toimikausi on 24.10.2024–31.12.2026 ja se jatkaa 1.3.2020-31.12.2023 toimineen Oppimisanalytiikkajaoston toimintaa, mikä itsessään jatkoi Oppimis- ja koulutustoiminnan analytiikan jaoston (24.3.2017–31.12.2019) toimintaa.

Kokoonpano (päivitetään asettamiskirjeen perusteella)

1. Puheenjohtaja, erityisasiantuntija Tomi Kytölä, opetus- ja kulttuuriministeriö
2. Varapuheenjohtaja, erityisasiantuntija Teija Paavilainen, opetus- ja kulttuuriministeriö
3. Varapuheenjohtaja, opetusneuvos Tomi Halonen, opetus- ja kulttuuriministeri
4. Erityisasiantuntija Victor Nyberg, opetus- ja kulttuuriministeriö
5. Erityisasiantuntija Reetta Juden, opetus- ja kulttuuriministeriö
6. Opetusneuvos Päivi Leppänen, Opetushallitus
7. Opetusneuvos Sanna Laiho, Opetushallitus
8. Opetusneuvos Juho Helminen, Opetushallitus
9. Senior University Lecturer Ari Korhonen, Aalto-yliopisto
10. Senior University Lecturer Arto Hellas, Aalto-yliopisto
11. Kasvatuspsykologian professori Hanni Muukkonen – van der Meer, Oulun yliopisto
12. Professori Mikko-Jussi Laakso, Turun yliopisto
13. Professori Petri Ihantola, Jyväskylän yliopisto

Työryhmän asiantuntijasihteerinä toimii Topi Litmanen CSC - Tieteen tietotekniikan keskus Oy:stä.

Hallinnolliset asiat

Työryhmä voi tarvittaessa täydentää kokoonpanoaan pysyvillä tai määräaikaisilla asiantuntijajäsenillä. Työryhmä voi asettaa tarvittaessa alatyöryhmiä. Työtyöryhmä voi kuulla asiantuntijoita ja tehdä yhteistyötä sidosryhmien kanssa valmistelun aikana.

Työryhmän työ tehdään virkatyönä ja jäsenille ei makseta palkkioita eikä korvauksia kokousmatkoista aiheutuvista kuluista.