Kansainvälisen yhteentoimivuuden tiekartta

Johdanto

Tämän tiekarttadokumentaation tarkoituksena on toimia kansallisena kuvauksena ja näkymänä siihen, millaisia palveluita ja järjestelmiä suomalaiset korkeakoulut voivat yhdessä edistää toimiessaan osana eurooppalaisia korkeakoulualliansseja. Sen tavoitteena on toimia yhteisenä viestinä siitä, mitä palveluita ja ratkaisuja tulisi laajasti hyödyntää korkeakoulujen välisessä yhteistyössä. Tiekartta ei ole kattava luettelo tarjolla olevista tai tulevista palveluista ja järjestelmistä, vaan sen tarkoitus on toimia keskustelun avaajana ja välineenä alliansseissa toimiville. Tiekarttaa voidaan myös hyödyntää tulevien korkeakoulusektorin palveluiden ja järjestelmien kehityksessä.

Tiekarttadokumentaatio koostuu kahdesta osasta: tiekarttakuvasta sekä palvelujen ja järjestelmien kuvauksista.

• Tiekarttakuvan pohjana ovat Eurooppalaisen korkeakoulutuksen yhteentoimivuusviitekehyksen käyttötapaukset, joihin liittyvät palvelut, järjestelmät ja luokittelut on sijoitettu käyttötapauksittain aikajanalle. Palvelun tai järjestelmän sijainti aikajanalla kuvaa sen käynnistymispistettä eikä palvelun tai järjestelmän voimassaoloa. Tiekarttakuvasta pääsee siirtymään linkkien kautta kuvaustietoihin.

• Kuvaukset palveluista ja järjestelmistä sisältävät linkkejä lisätietolähteisiin, yleiskuvauksen palvelun tai järjestelmän sisällöstä ja toiminnasta sekä tilannekuvan sen käytöstä ja hyödyntämisestä kansallisella tasolla ja korkeakouluissa.

Tiekarttadokumentaatio on suunnattu korkeakoulujen johdolle, opintohallinnon ja kansainvälisten asioiden johtajille, tietohallintojohtajille sekä eurooppalaisissa korkeakoulualliansseissa toimiville henkilöille ja johdolle. Tiekartasta voidaan löytää hyötyjä korkeakoulujen palveluiden ja järjestelmien kehittämiseen, ja tällöin myös palveluiden kehittäjät voivat olla osa tiekartan kohderyhmää.

Kuvaustiedoista löytyy myös standardeja, ilmiöitä ja hankkeita, jotka eivät näy tiekarttakuvassa. Tiekarttakuvaan otettiin mukaan pääasiassa järjestelmiä, palveluita ja joitakin tietomalleja. Tiekarttakuvasta puuttuvia, mutta yhteentoimivuuden näkökulmasta tärkeitä ratkaisuja ovat mm. pienet osaamiskokonaisuudet, eurooppalainen oppimismalli, eurooppalainen korkeakoulutuksen yhteentoimivuusviitekehys, eurooppalaisen yhteistutkinnon label sekä DS4Skills-hanke.

Tiekartta on tuotettu KOOTuki-ryhmän alaisen EU-korkeakouluallianssien tukiryhmän toimesta vuoden 2025 aikana. Tiekartan ylläpidosta ja päivittämisestä sovitaan KOOTuki-ryhmässä.

Käyttötapausten suomennokset on päivitetty tiekarttaan.

Sisällysluettelo:

Kuva: Kansainvälisen yhteentoimivuuden tiekartta hahmotettuna eurooppalaisen korkeakoulutuksen yhteentoimivuusviitekehyksen käyttötapausten mukaan.

Eurooppalaista opiskelijakorttia koskeva aloite (European student card initiative) 

Kuvaus:

Eurooppalaista opiskelijakorttia koskeva aloite pyrkii yksinkertaistamaan ja tehostamaan Erasmus+-vaihtoon liittyviä hallintoprosesseja. Sen tavoitteena on kehittää vihreämpää, digitaalista, osallistavampaa ja sujuvampaa Erasmus+-ohjelmaa ja liikkuvuutta.  

Siihen sisältyy kolme liikkuvuutta edistävää ratkaisua:

Eurooppalainen opiskelijakortti

• Eurooppalainen opiskelijakortti luo korkeakouluopiskelijoille yhteisen eurooppalaisen identiteetin.
• Ominaisuus, joka voidaan liittää olemassa oleviin opiskelijakortteihin, ei siis ole erillinen uusi opiskelijakortti.
• Eurooppalainen opiskelijakortti toimii digitaalisen alustan, ESC-reitittimen, kautta, joka toimii tietokantana korttiin liittyville tiedoille ja joka mahdollistaa osallistuville korkeakouluille ESC-ominaisuuksien integroimisen opiskelijoidensa kortteihin (fyysisiin tai digitaalisiin).
• mahdollistaa opiskelijastatuksen reaaliaikaisen vahvistamisen koko Euroopan koulutusalueella
• Sadat korkeakoulut lähes 20 maassa Euroopassa käyttävät Eurooppalaista opiskelijakorttia.

Tilanne kansallisesti:

• • Suomessa Eurooppalaiset opiskelijakortit eivät ole vielä missään korkeakoulussa aktiivisessa käytössä.
  • LUT/LAB on aloittamassa kortin pilotointia mahdollisesti 2026
  • Lisäksi kaksi korkeakoulua on rekisteröitynyt reitittimeen: Aalto-yliopisto ja Humanistinen ammattikorkeakoulu

Erasmus+ -sovellus

• Erasmus+ ‑sovelluksen tarkoituksena on tarjota osallistujille yksi yhteyspiste, josta he saavat tietoa Erasmus+ ‑ohjelman tarjoamista mahdollisuuksista, ja joka opastaa heitä liikkuvuuteen liittyvissä menettelyissä. 
• Sovelluksen uutisvirrassa julkaistaan vinkkejä ja tarinoita muilta vaihtoon osallistuneilta sekä tietoa opiskelijajärjestöjen tapahtumista ja tarjouksista. Sovelluksen kautta löytyy myös ohjeita ja tarvittavaa tietoa ennen vaihtoa, sen aikana ja sen jälkeen.

Tilanne kansallisesti:

• • Korkeakoulut käyttävät Erasmus+ -sovellusta rajallisesti, sillä tietojen päivittäminen sovellukseen on mahdollista vain EWP Dashboard -liikkuvuudenhallintajärjestelmän kautta, joka on suomalaisista korkeakouluista vain muutamalla käytössä.
  • Suurin osa suomalaisista korkeakouluista käyttää liikkuvuudenhallinnassa SoleMOVE, Mobility Online ja MoveOn -järjestelmiä, joiden kautta sovelluksen tietojen päivittäminen ei vielä ole mahdollista.

Erasmus Without Paper (EWP)

• Rajapintaratkaisu, joka yhdistää korkeakoulujen liikkuvuudenhallintajärjestelmät ja mahdollistaa Erasmus+ opiskelijavaihtoihin liittyvien tietojen ja dokumenttien vaihdon digitaalisesti, osa eurooppalaista opiskelijakorttia koskevaa aloitetta (European Student Card Initiative).
• Mahdollistaa tällä hetkellä täysimääräisesti Learning Agreement (LA) –opintosopimusten ja korkeakoulujen kahdenvälisten sopimusten (IIA) tekemisen digitaalisesti sekä digitaalisen European Student Identifier (ESI) tunnisteiden vaihtamisen.
• Seuraavana tiekartalla ovat digitaaliset nominaatiot (vaihtoon nimeämiset) sekä opintosuoritusotteet, jotka ovat olemassa varhaisina ohjelmistoversioina, mutta eivät vielä laajasti loppukäyttäjien käytettävissä.

Tilanne kansallisesti:

• • Kaikki Suomen korkeakoulut, jotka osallistuvat Erasmus+ ohjelmaan (37), ovat mukana EWP-verkostossa.
  • Kaikki korkeakoulut tekevät digitaalisia Learning Agreementeja vähintään ”osittain”
    • Kaikista opiskelijavaihtojen LAstä keskimäärin n. 85 % tehdään digitaalisesti
  • Kaikki korkeakoulut tekevät digitaalisia IIA-sopimuksia
    • Kaikista sopimuksista keskimäärin 89 % tehdään digitaalisesti
  • 34 korkeakoulua muodostaa vaihtoon lähteville opiskelijoilleen ESI-tunnisteen
    • Keskimäärin 89 % vaihtoon lähtevistä opiskelijoista on ESI
    • Suomen kansallinen ohje European Student Card – eduGAIN ja ESIn muodostaminen https://wiki.eduuni.fi/x/jg14DQ
    • Sisussa on kenttä eIDAS-tunnisteelle, jota voitaisiin hyödyntää esimerkiksi ESI-tunnisteelle.

Europassi 

Europassi on Euroopan komission ylläpitämä maksuton monikielinen palvelu, jonka avulla voi koota itselleen digitaalisen osaamisportfolion ja etsiä työpaikkoja ja opiskelumahdollisuuksia Euroopasta. Europassi tukee työllistymistä ja osaamisen kehittämistä unionin alueella. Europassi on tarkoitettu kaikille, jotka tarvitsevat työkalua oman osaamisen tunnistamiseen ja sanoittamiseen: Europassilla voi mm. luoda ansioluettelon ja saatekirjeen, testata digitaaliset taitonsa ja hallinnoida työhakemuksiaan.

Europassin avulla oppilaitoksen ja korkeakoulut saavat paremmin tietoa aiemmin hankitusta osaamisesta. Europassi myös tarjoaa oppimisen järjestäjille työkaluja tutkinto- ja muiden todistusten digitalisoimiseen.

Opetushallitus Suomen Europassi-keskuksena tukee oppilaitoksia ja korkeakouluja Europassiin liittyvissä asioissa.

Tilanne kansallisesti:

• • Europassi on kaikille avoin palvelu, eikä sen käyttöä voi siksi tarkkaan seurata:
    • 30 000 suomalaista on tehnyt Europassi-profiilin itselleen.
    • Noin 15 000 suomalaista vierailee Europassi-portaalissa joka kuukausi.
    • Eniten sivustolla kiinnostaa Europassi-CV, Europassi-profiili ja Europassi-kirjasto omien asiakirjojen tallentamiseen.
  • Suomalaiset korkeakoulut ovat korkeakouluallianssien kautta kuulleet, harkitsevat tai ottaneet EDC:n (European Digital Credentials) käyttöönsä.
    • Esim. Tampereen yliopisto ollut pitkään mukana.
  • Opintopolun sisältö on mäpätty ELM (European Learning Model) -yhteensopivaksi.
    • Testiversio julkaistu Europassiin syksyllä 2025
  • Diploma Supplement, joka myös kuuluu Europassiin, on käytössä kaikissa korkeakouluissa.

Osaamispolku.fi

Osaamispolku on koulutus- ja urasuunnittelun, osaamisen kehittämisen ja työllistymisen tueksi tarkoitettu helppokäyttöinen palvelu. Osaamispolku on suunnattu ura- ja koulutusvalintoja tekeville, ohjaajille, koulutusorganisaatioille, työelämätoimijoille ja eri hallinnonalojen asiantuntijoille. Palvelu hyödyntää ESCO-luokitusta.

Tilanne kansallisesti:

• • Uusi Osaamispolku-palvelu avataan loppuvuodesta 2025.

ESCO-luokitus

ESCO (European Skills, Competences, Qualifications and Occupations) on eurooppalainen monikielinen taito-, osaamis-, tutkinto- ja ammattiluokitus. ESCO-luokituksessa tunnistetaan ja luokitellaan Euroopan työmarkkinoiden ja koulutusjärjestelmien kannalta merkittäviä taitoja, osaamista, pätevyyttä ja ammatteja. Sähköiset järjestelmät ymmärtävät nämä käsitteet ja niiden väliset suhteet, joten eri verkkoalustoilla on mahdollisuus käyttää ESCOa eri palveluihin.

ESCOn tavoitteena on tukea ammatillista liikkuvuutta Euroopassa ja siten yhdennetympiä ja tehokkaampia työmarkkinoita tarjoamalla ammatteja ja taitoja koskeva ”yhteinen kieli”, jota eri sidosryhmät voivat käyttää työllisyys- ja koulutustarkoituksiin. ESCO on Euroopan komission toteuttama hanke, ja se on osa Eurooppa 2020 -strategiaa.

ESCO ei yleensä näy loppukäyttäjälle, vaan toimii taustalla metatietona ja yhteentoimivuuden varmistajana. ESCO-luokittelua kannattaa hyödyntää korkeakoulujen sisäisissä järjestelmissä.

Tilanne kansallisesti:

• • Mm. Europassi, Opintopolku ja ePerusteet-palvelu hyödyntävät ESCO-luokitusta osaamisten ja ammattien kuvaamiseen, jotta osaaminen olisi vertailukelpoista EU-tasolla.
  • Sisu-järjestelmän vuoden 2026 tiekartalla on ESCO-luokituksien ylläpitäminen opinnoilla, minkä jälkeen tietoja voidaan hyödyntää rajapintojen avulla muissa palveluissa.

EMREX ja ELMO 

EMREX on kansainväliseen ja kansalliseen varmennettujen opintotietojen siirtoon tarkoitettu palvelu. EMREX poistaa tarpeen opintosuoritusten manuaaliselle käsittelylle ja nopeuttaa hyväksiluvun prosessia. EMREX mahdollistaa opintosuoritustietojen siirtämisen korkeakoulusta toiseen niin kotimaisesti kuin kansainvälisesti opiskelijan itsensä toimesta. Koska opiskelijat toimittavat opintosuoritustietonsa korkeakoulusta toiseen itse, ei tietojen siirto vaadi erillisiä sopimuksia korkeakoulujen tai muiden toimijoiden välillä ja opiskelija pysyy tietojensa haltijana.

EMREX käyttää projektin puitteissa valmisteltua ELMO-skeemaa siirtääkseen suoritustiedot yhteensopivasti, koneluettavasti ja uudelleen käytettävästi. ELMO-skeema mahdollistaa tiedon siirtämisen korkeakoulujen välillä yhteisellä XML-skeemalla. Skeema koostuu kolmesta pääosasta: issuer (organisaation tiedot), learner (opintotiedot) sekä learning opportunity ja learning opportunity instance (suoritustiedot ja koulutusten kuvailutiedot). Jatkuvasti päivittyvän skeeman GitHub-projektisivuilla käyttäjät voivat ehdottaa muutoksia skeeman sisältöön ja seurata tehtyjä muutoksia. 

Suomessa EMREX-palvelu hakee opiskelijoiden tiedot VIRTA-opintotietopalvelusta. Suomessa opiskellut opiskelija voi siis siirtää opintosuorituksensa kansainvälisesti mille tahansa EMREX-tiedonhyödyntäjälle käyttäen yhtä luotettavaa tietolähdettä. 

Tilanne kansallisesti:

• • Sekä Peppiin että Sisuun on rakennettu valmiudet hyödyntää EMREX-palvelua.

Pienet osaamiskokonaisuudet eli micro-credentials 

Pienet osaamiskokonaisuudet (micro-credentials) todistavat oppijan läpikäymän lyhytkestoisen oppimiskokonaisuuden (mm. kurssit, koulutusjaksot) ja tarjoavat joustavan tavan yksilölle kehittää osaamistaan ja pätevyyttään niin ammatillisessa kuin henkilökohtaisessa kontekstissa. Pienet osaamiskokonaisuudet vahvistavat elinikäistä oppimista. 

Euroopan neuvosto hyväksyi kesäkuussa 2022 suosituksen pienten osaamiskokonaisuuksien standardoimiseksi. Uusi suositus esittää standardointielementtejä pienille osaamiskokonaisuuksille ja lähtökohtia niiden luomiselle ja myöntämiselle. Suosituksessa eritellään vakiotiedot, joiden tulee löytyä todistuksesta.

Suosituksessa luetellaan alla olevat 10 periaatetta pienten osaamiskokonaisuuksien suunnittelulle ja myöntämiselle:

• Laatu (Quality)
• Avoimuus (Transparency)
• Merkityksellisyys (Relevance)
• Luotettava arviointi (Valid assessment)
• Oppimispolut (Learning pathways)
• Tunnistaminen (Recognition)
• Siirrettävyys (Portable)
• Oppijakeskeisyys (Learner-centred)
• Todistusvoimaisuus (Authentic)
• Tiedotus ja opastus (Information and guidance)

Pienten osaamiskokonaisuuksien standardointi on askel eurooppalaisen koulutusalueen saavuttamiseksi sekä komission digitavoitteiden saavuttamiseksi vuoteen 2030 mennessä. Suomessa opetus- ja kulttuuriministeriö on perustanut työryhmän määrittelemään korkeakoulujen osaamiskokonaisuuksia ja tukemaan niiden käyttöönottoa https://okm.fi/hanke?tunnus=OKM011:00/2023

• Hankkeen tavoitteena on luoda korkeakoulujen osaamiskokonaisuuksista nykyistä yhtenäisempi, tunnistettava ja tunnettu sekä luotettava tapa hankkia ja osoittaa osaamista. 
  
• Korkeakoulut kehittävät osaamiskokonaisuudet yhteistyössä työelämän kanssa jotta ne vastaavat työelämän tarpeisiin.
  
• Osaamiskokonaisuudet tarjotaan helposti saatavina digitaalisella palvelualustalla löydettäväksi ja joustavasti hankittavaksi.
  
• Määrittelytyössä tavoitellaan mm. 
  • yhteisin periaattein kuvattuja osaamistavoitteita
  • todistusten arvon vahvistamista ja niiden käytön edistämistä myös kansainvälisesti
  • pienten osaamiskokonaisuuksien aseman vahvistamista tunnistettavana, luotettavana ja tunnustettuna tapana hankkia ja osoittaa osaamista. 

Tilanne kansallisesti:

• • Pieniä osaamiskokonaisuuksia pilotoitiin vuosina 2024-2025 JOTPAn hankintoina. Pienten osaamiskokonaisuuksien viitekehystä päivitetään vuonna 2026 pilotoinnista saatujen kokemusten pohjalta.

Lähteenä käytetty OKM:n hankkeen osalta OKM:n Korkeakoulujen pienet osaamiskokonaisuudet -esitystä PINKO-hankkeen webinaarissa.

Eurooppalainen oppimismalli  

Eurooppalainen oppimismalli (European Learning Model ELM) on monikielinen tietomalli, joka tarjoaa yhden sanaston oppimisen kuvaamiseen Euroopassa. ELMin avulla käsitteet ymmärretään samalla tavalla kaikissa EU-maissa ja eri organisaatioissa, mikä helpottaa tiedonvaihtoa ja yhteistyötä.  Eurooppalaisen oppimismallin käyttötarkoituksia ovat mm. oppimismahdollisuuksien ja pätevyyksien kuvaaminen, opintotodistusten luominen ja myöntäminen sekä opintojen tunnistusprosessin helpottaminen.

ELM on yhteentoimiva ELMO:n ja EBSI:n kanssa, ja se linkittyy muihin viitekehyksiin kuten EQF ja ESCO. ELM on osa eurooppalaisen osaamistietoavaruuden rakentamista.

ELM koostuu neljästä tasosta

1. Eurooppalainen tietomalli - määritelmät, standardit ja sanastot
2. Eurooppalainen oppimismalli - ontologia kaikista oppimiseen liittyvistä käsitteistä
3. Sovellusprofiilit - säännöt ja rajoitukset annettavista tiedoista
4. Kansalliset, alueelliset ja alakohtaiset laajennukset

Komissio julkaisi mallin 3. version keväällä 2023. Tämä versio tarjoaa uuden yhteisen ontologian ja standardisoidun sanaston koko mallille. Ontologia mahdollistaa myös tietograafien, knowledge graph, luomisen datapisteiden välisten suhteiden selittämiseksi.

Tilanne kansallisesti:

• • Opintopolun sisältö on mäpätty ELM (European Learning Model) -yhteensopivaksi.
    • Testiversio julkaistu Europassiin syksyllä 2025
  • Työmarkkinatori hyödyntää EU:n yhteisiä standardeja, kuten ELMiä, osaamisen ja koulutuksen kuvaamiseen.

MyAcademicID

MyAcademicID identiteetin- ja pääsynhallintapalvelu, joka tukee European Student Card Initiative -aloitetta ja Erasmus+ -ohjelman digitalisointia. Tunnistautumijen MyAcademicID:ssä perustuu kansallisiin akateemisiin luottamusverkostoihin (kuten Suomen Haka) ja ne yhteen liittävään eduGAIN-interfederaation sekä EU-jäsenmaiden sähköisten tunnistusvälineisiiin (eIDAS). Pääsääntöisesti MyAcademicID ei luo käyttäjälle uutta käyttäjätunnusta, vaan hyödyntää olemassa olevaa käyttäjän kotikorkeakoulun luomaa käyttäjätunnusta tai käyttäjän kotimaan julkishallinnon luomaa eIDAS-tunnistusvälinettä. Ellei näitä ole viimekätisenä ratkaisuna on 

Keskeiset ominaisuudet:

• ESI-tunniste (European Student Identifier): Jokaiselle opiskelijalle luodaan yksilöllinen, pysyvä tunniste. Suomessa suositeltu tapa muodostaa ESI on käyttää yksilöivänä osana Opetushallituksen ylläpitämää kansallista oppijanumeroa.
• eduTEAMS-integraatio: MyAcademicID toimii GÉANTin eduTEAMS-palvelun päällä, mahdollistaen OIDC- ja SAML2-protokollat.
• Käyttötarkoitus: Mahdollistaa opiskelijoiden kirjautumisen Erasmus+ -palveluihin (esim. Online Learning Agreement, Erasmus+ App) kotikorkeakoulun tunnuksilla.
• Attribuuttivaatimukset: korkeaakoulun tunnistuslähteen (IdP) tulee välittää mm. seuraavat tiedot:
  • Persistent NameID tai eduPersonUniqueId
  • Nimi (cn, displayName)
  • Sähköposti (mail)
  • schacPersonalUniqueCode (ESI-tunniste)
• Ratkaisut pienille korkeakouluille: Jos IdP:tä ei ole, tarjolla on vaihtoehtoja kuten IdP of Last Resort tai hostattu IdP-palvelu.
• Tietosuoja ja käyttöehdot: Palvelu noudattaa GÉANTin Data Protection Code of Conductia ja REFEDSin Sirtfi-kehystä.

Hyödyt:

• Yksi kirjautuminen useisiin Erasmus+ -palveluihin.
• Vähentää hallinnollista taakkaa ja tukee digitaalista liikkuvuutta.
• Yhteensopiva kansallisten ja eurooppalaisten tunnistusratkaisujen kanssa.

Tekstin muokkauksessa käytetty Copilot-tekoälyassistenttia, teksti on ihmisen tarkistama ja korjaama.

MyAccessID

Kuvaus: MyAccessID on tunnistuksenvälityspalvelu, joka tarjoaa yhteisen identiteettikerroksen tutkimusinfrastruktuureille ja toimii keskeisenä osana European Open Science Cloud (EOSC) AAI -federaatiota. Se mahdollistaa sähköisen tunnistautumisen:

• Kotikorkeakoulun tunnuksilla (eduGAIN-interfederaation kautta)
• EU-jäsenmaiden tunnistusvälineillä (eIDAS)
• HPC- ja tutkimusinfrastruktuurien omilla tunnistuslähteillä (IdP)

Keskeiset ominaisuudet:

• Account Registry: käyttäjät voivat linkittää useita identiteettejä yhteen profiiliin.
• Tukee SAML2- ja OpenID Connect -protokollia.
• Attribuuttivaatimukset: subject-id, nimi, sähköposti, affiliaatio.
• Tulevaisuudessa eduPersonAssurance -attribuutti tulee pakolliseksi varmuustason (LoA) varmistamiseksi.
• Palveluiden rekisteröinti edellyttää tietosuojavaatimusten ja Sirtfi-kehyksen täyttämistä.

Hyödyt:

• Mahdollistaa tunnistautumisen samalla menetelmällä useisiin tutkimusinfrastruktuureihin (esim. LUMI, FENIX, PUHURI) .
• Tukee identiteettien yhdistämistä ja hallintaa.
• Varmistaa korkean tietoturvan ja luottamustason.

Tilanne kansallisesti:

• • Suomessa MyAccessID on relevantti erityisesti kansainvälisessä tunnistautumisessa CSC:n laskentapalveluihin ja European Open Science Cloud -aloitteeseen liittyvien hankkeiden integraatioiden yhteydessä.
  • Palvelu on jo käytössä eurooppalaisissa tutkimusinfrastruktuureissa.

Tekstin muokkauksessa käytetty Copilot-tekoälyassistenttia, teksti on ihmisen tarkistama ja korjaama.

Opin.fi

Opin.fi on suomalaisten yliopistojen ja ammattikorkeakoulujen yhteinen verkkopalvelu, joka kokoaa yhteen avoimen korkeakoulutuksen tarjonnan. Palvelussa voi selata ja vertailla opintotarjontaa ilman tunnistautumista. Tunnistautumalla voi tarkastella omia aiempia opintoja ja tallentaa kiinnostavia kursseja. Varsinainen ilmoittautuminen tapahtuu korkeakoulujen omissa järjestelmissä.

Palvelun rakentamisesta ja kehittämisestä vastaa korkeakoulujen yhteinen Digivisio 2030 -hanke, ja sen operoinnista huolehtii HigherEd Hub Finland Oy.

HEDS/HEDI tukee korkeakoulujen ja Opin.fi-palvelun välisiä tiedonsiirtoja siten, että ne ovat on yhdenmukaiset. 

Tilanne kansallisesti:

• • Opin.fi-palvelun koulutustarjonta laajenee kaikkien sen kehityksessä mukana olevien suomalaisten korkeakoulujen liittyessä mukaan vuoden 2025 aikana.
  • Korkeakoulut saavat käyttöönsä data- ja analytiikkamahdollisuuksia palvelun käyttöön liittyen.
  • Palveluun tuodaan 2026 korkeakouluverkostojen brändättyä koulutustarjontaa.
  • Tulevina vuosina palveluun tuodaan ilmoittautumis- ja maksamismahdollisuus.

Korkeakoulujen tietoalusta

Korkeakoulusektorin yhteinen tietoalusta tukee ja tehostaa korkeakoulujen tiedonsiirtoja korkeakouluallianssien suuntaan sekä laajemmin tukemaan kansainvälistä liikkuvuutta. Alustalta voidaan tehdä keskitetysti kansainvälisesti yhteensopivat tiedonsiirrot, ilman että tehdään tapauskohtaisia ratkaisuja.

HEDS/HEDI tukee korkeakoulujen ja tietoalustan välisiä tiedonsiirtoja siten, että ne ovat on yhdenmukaiset. 

Single Digital Gateway / OOTS ja Your Europe -sivusto

EU:n digitaalinen palveluväylä (Single Digital Gateway, SDG) -asetus velvoittaa jäsenmaita tarjoamaan keskeiset julkiset palvelut sähköisesti ja rajat ylittävästi. Tämä koskee erityisesti elämäntapahtumiin liittyviä palveluja, joissa tarvitaan viranomaisen myöntämiä todistuksia – kuten koulutustietoja tai ammattipätevyyksiä.

Palvelut, joissa todistukset ovat saatavilla suoraan viranomaisen rekisteristä, tulee liittää OOTS-järjestelmään (Once-Only Technical System). OOTS mahdollistaa sen, että tiedot voidaan hakea automaattisesti ja turvallisesti toisesta EU-maasta osana sähköistä asiointia.

Suomessa SDG:n kansallisesta toimeenpanosta vastaa KEHA-keskus, ja koulutuksen toimialalla toteutuksesta vastaa Opetushallitus (OPH) yhteistyössä KEHA:n kanssa.

Koulutuksen toimialan keskeiset toteutukset:

• Korkeakouluihin hakeutuminen ja ammattipätevyyden tunnustaminen: Opintopolun hakemuspalvelu integroidaan OOTS-järjestelmään, jotta hakijan koulutustiedot voidaan hakea toisen jäsenmaan rekistereistä.
• Opintotodistetietojen luovuttaminen: KOSKI-luovutuspalvelu integroidaan OOTS-järjestelmään, mikä mahdollistaa opintotodistetietojen siirron toisiin EU-maihin sähköisesti ja tietoturvallisesti.

Your Europe -sivusto on Euroopan komission ylläpitämä verkkosivusto, joka tarjoaa käytännön tietoa EU-kansalaisten ja yritysten oikeuksista ja mahdollisuuksista. Sivusto tarjoaa tietoa mm. asumisesta, työskentelystä, opiskelusta, matkustamisesta ja kuluttajan oikeuksista EU:ssa sekä ohjeita yrityksen perustamisesta ja laajentamisesta eri jäsenmaissa. Sivusto tarjoaa myös käytännön neuvoja EU:n ja jäsenmaiden säännöistä ja velvollisuuksista sekä tarjoaa linkit kansallisiin palveluihin, esim. neuvontapalvelut. 

Your Europe -sivuston kautta käyttäjä pääsee SDG-asetukseen kuuluviin kansallisiin sähköisiin asiointipalveluihin. Your Europe toimii myös laatutunnuksena tiedon luotettavuudesta ja ajantasaisuudesta.

EUDI-lompakko ja DC4EU-projekti

Suomessa valmistellaan parhaillaan digitaalisen identiteettilompakon käyttöönottoa, joka perustuu EU:n uudistettuun eIDAS-asetukseen. Lompakko on mobiilisovellus, jonka avulla kansalainen voi tunnistautua sähköisesti ja jakaa luotettavasti virallisia tietoja, kuten esimerkiksi henkilöllisyyden tai tutkintotodistuksen.

Valtiovarainministeriö vastaa kansallisesta koordinaatiosta ja Digi- ja väestötietovirasto (DVV) vastaa lompakkosovelluksen teknisestä toteutuksesta. Sovellus julkaistaan vuoden 2026 loppuun mennessä, ja sen käyttö on vapaaehtoista ja maksutonta.

Lompakko mahdollistaa:

• vahvan sähköisen tunnistautumisen
• sähköisen allekirjoittamisen
• erilaisten digitaalisten todisteiden julkaisun, hallinnan ja jakamisen

Digital Credentials for Europe (DC4EU) oli kaksivuotinen projekti (2023-2025), joka keskittyi opetusalan ja sosiaaliturvan todisteiden tuottamiseen lompakkoon esituotannollisissa ympäristöissä. Suomesta hankkeessa mukana olivat Valtiovarainministeriö, DVV ja Opetushallitus. Hankkeessa tutkittiin kansallisten toteutusten lisäksi erilaisia luottamusmalleja, ELM-tietomallin hyödyntämistä ja EMREX-verkon yhdistämistä EUDI-lompakkoon. Hankkeesta ja sen lopputuotoksista lisää tietoa Digital Credentials for Europe: https://www.dc4eu.eu. Hankkeelle ei ole osoitettu suoraa jatkoa EU- tai kansallisella tasolla.

DS4Skills-hanke

Eurooppalainen osaamisen data-avaruus on EU:n aloite, jonka tavoitteena on helpottaa osaamiseen, työmarkkinoihin ja koulutukseen liittyvän datan saatavuutta ja käyttöä eri puolilla Eurooppaa: auttaa ihmisiä kehittämään oikeita taitoja, tukea yrityksiä rekrytoinnissa ja parantaa oppimismahdollisuuksia. 

DS4Skills on Euroopan komission yhteisrahoittama hanke, jossa jatkokehitetään eurooppalaista osaamisen data-avaruutta EU:n datastrategian toteuttamiseksi ja vastaamaan EU:n pitkän aikavälin tavoitteita osaamisen kehittämiseksi sekä työllisyyden ja urakehityksen tukemiseksi. Hankkeessa toteutetaan kahdeksan käyttötapausta, joilla testataan data-avaruutta ja sen palveluita, jotka mahdollistavat datan jakamisen eri toimijoiden välillä huomioiden yksityisyydensuoja, tietoturva sekä eettiset vaatimukset. Käyttötapaukset liittyvät elinikäiseen oppimiseen, työntekijöiden sitouttamiseen, osaamisen päivittämiseen ja uudelleenkoulutukseen. 

Hankkeessa toteutettavien käyttötapausten esittely: https://ds4skills.eu/use-cases/

Tilanne kansallisesti:

• • CSC osallistuu DS4Skills-hankkeeseen yhteistyössä Tampereen yliopiston, Jyväskylän yliopiston ja Metropolian kanssa. CSC:n ja korkeakoulujen toteuttama käyttötapaus keskittyy oppimismahdollisuuksien löydettävyyden parantamiseen eurooppalaisten korkeakoulujen kesken. 
  • DS4Skills-hankkeessa suunnitellut ratkaisut toteutuvat tämänhetkisen tiedon mukaan HEDI-APIn kautta eivätkä vaadi Sisussa tai Pepissä lisäkehitystä.

Eurooppalainen korkeakoulutuksen yhteentoimivuusviitekehys

Euroopan korkeakoulutuksen yhteentoimivuuskehys (HEIF) kehitettiin osana Euroopan digitaalisen koulutuksen keskuksen (European Digital Education Hub, EDEH) yhteentoimivuusprojektia. Viitekehys on julkaistu kesäkuussa 2025. Viitekehyksen tarkoituksena on tukea valtioiden ja organisaatioiden rajat ylittävää oppimista ja yhteistyötä. Viitekehyksen kohderyhmiä ovat poliittiset päättäjät, korkeakoulujen rehtorit ja johtajat, ICT-asiantuntijat ja arkkitehdit, teknologiatoimittajat, oppimisympäristöjen kehittäjät ja asiantuntijat, eurooppalaiset korkeakouluallianssit.

Yhteentoimivuuskehys perustuu viitearkkitehtuuriin, ja se seitsemästä dokumentista koostuva kokonaisuus. Arkkitehtuuri määrittelee ne komponentit, joita tarvitaan yhteentoimivuuden saavuttamiseksi oppijan polkua kuvaavissa käyttötapauksissa.

Käyttötapauksia on kahdeksan:

• Discover
• Apply and get recognition
• Access tools
• Manage educational resources
• Generate data
• Earn a credential
• User identity
• Institutional identity
  

Viitekehyksen tavoitteita:

• Kehittää yhteisesti korkeakoulutuksen asiantuntijayhteisössä entistä yhteentoimivampaa, tehokkaampaa ja osallistavampaa eurooppalaista korkeakoulutuskenttää parantamalla järjestelmien yhteentoimivuutta.
• Taata korkealaatuinen ja elinikäinen oppiminen, joka vastaa oppijoiden omiin tarpeisiin.
• Mahdollistaa sujuva liikkuvuus opiskelijoille ja henkilöstölle oppilaitosten ja maiden välillä.
• Parantaa kaikkien sidosryhmien pääsyä koulutusresursseihin ja  -mahdollisuuksiin.
• Hyödyntää korkeakoulualliansseja ja niiden virtuaalikampuksia kokeiluympäristöinä.
  

Viitekehyksen toivottuja vaikutuksia:

• Helpotettu kansainvälinen yhteistyö ja yhteinen koulutustarjonta (esim. yhteistutkinnot, mikrotutkinnot).
• Parantuneet oppimiskokemukset.
• Tutkintojen ja opintojaksojen parempi tunnustaminen.
• Innovaatioiden ja monimuotoisuuden edistäminen.
• Lisääntynyt tehokkuus ja kustannussäästöt.