2025-10-07 Synergiaryhmän työpaja (etä)

Yhteenvedot ryhmistä: 

Ryhmä1:

• Koulutukseen hakeutuminen on laaja kokonaisuus, ei pystytä käydä kaikkea läpi
• Koulutustarjonta- ja opetustarjonta
• Ulkopuolisia toimijoita on paljon ja niiden kautta reunaehtoja, sopimuksia jne.
• Oma korkeakoulun sisäinen joukko jää pieneksi, ulkopuoliset toimijat määrittelevät paljon
• Eroavaisuutta korkeakouluittain (nimikkeet, vastuut)
• Toimijoiden kaavio, tukipalveluhenkilöstöä ei ole eritelty
  • Puuttuu rooleja, jotka tukevat muiden työtä
• Otsikot -> ajatus menee tutkintokoulutukseen, täytyy muistaa että koskettaa kaikkea koulutusta, mitä korkeakoulussa tarjotaan

Ryhmä2:

• Nousi esiin, että helposti ajatukset menevät tutkintoon johtavaan koulutukseen. Täytyy erikseen keskittyä ja miettiä muita prosesseja.
• Korkeakoulujen rooli on ykkösenä, muitakin toimijoita löydettiin. IT-toimittajien erikseen nimeäminen riittää, että ne ovat yhtenä ryhmänä.
• Opetussuunnitelman laatimiseen/opetustarjontaan liittyen tuli lisäyksiä, ketkä kaikki ovat mukana ja tuovat reunaehtoja. Tunnistettiin DVV puuttui kokonaan ja ryhmä ehdottaa lisättäväksi.
• Opintojen suunnittelussa tunnistettiin tahoja, jotka eivät nyt näy. YTHS on, mutta miten mielletään opiskeluhyvinvointiin liittyvää työtä (esim. seurakunta).
• Ristiinopiskelu on tullut uutena ilmiönä ja tuo mukanaan kattavasti uusia toimintoja koko polulle
• Miten korkeakoulut tekevät yhteistyötä keskenään, myös prosessien tasolla

Ryhmä3:

• Aloitettiin tunnistamalla erilaiset oppijaroolit. Tulisiko erilaisille oppijoille olla eri kuvaukset? Mutta todettiin, että tärkeää on kuvata kaikki samassa. Korkeakouluissa on vaikutusta, miten opetus on järjestetty.
• Opintohallinnon tausta puuttuu. Neuvontarajapinta on lähellä opiskelijoita. Valmistelu on myös lähellä, mutta sen tekee ehkä eri henkilöt. Valmisteleva ja neuvonta olisi hyvä kuvata erikseen.
• Helppo lähteä tunnistamaan toimijoita. Kaikkea ei ehditty käydä läpi.
• Oman korkeakoulun näkökulmasta olisi vielä helpompaa tehdä tunnistaminen.
• Kun tällä tavalla tarkastellaan OPIa, kansalliset kehityshankkee esim. Digivisio voisi hyödyntää OPIa, ketkä esim. muutostyössä olisi hyvä olla mukana. Mihin muutokset kohdistuu. Helpommin kuvattavissa korkeakouluille.

Ryhmä4:

• Markkinointifunktio korkeakouluissa menee osaamistarpeen tunnistamiseen
• Markkinointi korkeakouluissa puuttui kuvauksista, olisiko tarvetta lisätä?
• Muualla maailmassa tapahtuu paljon, esim. TE-toimistot? Ammattiverkostot LinkeIn keskeinen osaamisen hyödyntämisen polulla
• Korkeakoulu toimijana, tulisiko tarkentaa rooleja. Ketkä tuottavat? 
• Tulisiko kv-opiskelijat näkyä opiskelijan rooleissa? Eri tavalla tai tarkemmin?
• Päivityksiä täytyy tehdä, tarkentaa toimijoita, mitä ovat ja tekevät esim. TE-toimisto.
• Kerätään palautetta ja hyödynnetään palautetta, mutta täytyy huomioida, mitä tehdään jo muissa vaiheissa

Keskustelua:

• Antti: Helposti saatiin kiinni ja miten se konkretisoituu omaan tekemiseen. Arkkitehtuurityö on hyödyllistä ja sitä kannattaa tehdä. OPI on mennyt eteenpäin ja sen eteenpäinvieminen luo tukea ja turvaa.
  • Toimijakartan täydentäminen, antaa tilaa korkeakoulujen miettiä miten kk:t hyödyntävät. Oman tekemisen miettimisen tukeminen.
  • OPIn oppijan polku, on kuvattu oppijan roolit. Vaiheissa sitä ei näy. Kuvilla tulisi pystyä kuvaamaan erilaiset oppijat.
• Ari: Mitä opittiin? 
  • Yksin pohtiessa ei pysty sparrailemaan. Oppii tuntemaan OPIa paremmin yhdessä keskusteltaessa. Arkkitehtuureissa haaste on ottaa käyttöön. Ne, jotka tekee osaavat käyttää. Ne, joiden tulisi ottaa käyttöön, eivät osaa käyttää.
  • Tätä pystytään suht helposti hyödyntämään kokonaisarkkitehtuurin näkökulmasta.