Synergiaryhmän toiminnan muodot

Synergiaryhmän puheenjohtajana toimi vuonna 2025 Lotta Lassila Taideyliopistosta ja varapuheenjohtajana Tessaliina Iltanen Turun ammattikorkeakoulusta. Puheenjohtajiston tukena toimi taustalla työryhmä, johon kuuluivat Kati Koivu ja Jaana Kunnari Tampereen yliopistosta sekä Maija Pohjanpalo Helsingin yliopistosta. CSC tukee Synergiaryhmän toimintaa osana Opetus- ja kulttuuriministeriön hankkimia arkkitehtuuripalveluita. CSC:n fasilitointitiimissä ovat olleet keskeisesti mukana Henna Toivola, Elena Iiskola ja Aino-Kaisa Ellfolk.

Synergiaryhmä kokoontui vuonna 2025 seitsemään etäkokoukseen ja kahteen etätoteutuksena pidettyyn työpajaan.

  • Etäkokous 11.2.
  • Etäkokous 21.3.
  • Työpaja 8.4.
  • Etäkokous 16.5.
  • Etäkokous 9.6.
  • Etäkokous 12.9.
  • Työpaja 7.10.
  • Etäkokous 5.11.
  • Etäkokous 15.12.

Synergiaryhmän etäkokouksiin osallistui edustajia keskimäärin 20 korkeakoulusta ja osallistujamäärät kokouksissa sekä työpajoissa sijoittuivat 40-60 osallistujan välille. 

Synergiaryhmän sisäiset vuonna 2025 toiminnassa olleet työryhmät:

Toiminta vuonna 2025

Vuoden 2025 toiminnassa keskeisinä aihealueina olivat tekoälyn ja robotiikan hyödyntäminen opintohallinnossa, opintohallinnon digitalisaation edistäminen ja yhteisten toimintatapojen vahvistaminen, digivisiotyön seuraaminen sekä kansainväliseen ja opiskeluun ja korkeakoulualliansseihin liittyvien opintohallinnollisten kysymysten seuraaminen. Läpäisevänä teemana Synergiaryhmän toiminnassa on edelleen ollut yhteentoimivuuden edistäminen korkeakouluissa.

Keskeiset seurattavat aiheet

  • Yhden opiskeluoikeuden säännös

    • KOOTuen toimeksiannosta Synergiaryhmä valmisteli (yhteistyössä Opetushallituksen kanssa) esityksen yhden opiskeluoikeuden säännöksen teknisestä toteutuksesta. Tätä varten perustettiin Synergiaryhmän alainen työryhmä. Huhtikuussa Synergiaryhmä järjesti aiheeseen liittyvän työpajan, ja toukokuussa puheenjohtaja Lassila esitteli asian KOOTuen kokouksessa. Opetushallitus raportoi Synergiaryhmälle projektin etenemisestä vuoden viimeisessä kokouksessa.

  • OPI-viitearkkitehtuurityö

    • Vuonna 2025 OPI-viitearkkitehtuurin päivitystyö jatkui Digivision vastuulla. Alkuvuodesta tarkennettiin Synergiaryhmän roolia OPIn jalkauttamisessa korkeakouluihin, painottaen tunnettavuuden lisäämistä ja viestinnän kehittämistä. Syksyn työpajassa keskityttiin jalkauttamisen suunnitteluun käytännön tasolla. Ryhmätyöskentelyn tavoitteena oli tunnistaa oppijan palveluita tuottavat keskeiset toimijat eri vaiheissa oppijan polkua tarkoituksena tarjota konkreettista apua korkeakouluissa tehtävälle työlle.

  • Digivisio-hankkeen seuraaminen
    • Digivision työtä seurattiin vuoden aikana useammassa kokouksessa eri teemojen kautta. Digivision yleisenä teemana vuonna 2025 oli laajemman kokonaiskuvan tärkeyden esiintuominen yhteentoimivuuden näkökulmasta. Tärkeimpänä yksittäisenä seurattavana asiana oli OPI-viitearkkitehtuurin päivitystyö, jonka toteutumisesta Digivisio vastasi. Digivision osalta alustuspuheenvuoroja pidettiin vuoden aikana VIRTA-opintotietopalvelun uudistuksesta, mahdollisuuksista joustavan tutkinto-oikeuden tukemiseksi, terminologiatyöstä ja kansallisesta oppijanumerokäytäntöjen yhtenäistämisestä.
    • Omana kokonaisuutenaan Digivision alla seurattiin Virta-opintotietopalvelun uudistus eli Yleiseen käyttöön tulevat oppijan tietovierrat (KOTI) -hankkeen edistymistä.

Muita aiheita

Synergiaryhmän vuoden 2025 yksi painopistealue oli opintohallinnon digitalisaation edistäminen ja yhteisten toimintatapojen vahvistaminen. Tätä teemaa edistettiin kuulemalla korkeakoulujen esimerkkejä robotiikan hyödyntämisestä opintoasiainpalveluissa. Esimerkkeinä toimivat Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulun opiskelijapalveluiden automatisoinnin MaxBot-ohjelmistorobotti sekä Oulun yliopiston ja Netumin lukujärjestystyön automatisointiprojekti LUKA.

Vuonna 2025 järjestettiin kaksi työpajaa. Huhtikuun työpajan aiheena oli yhden opiskeluoikeuden säännös teknisen toteutuksen näkökulmasta. Syksyn työpaja pidettiin lokakuussa ja työpaja oli omistettu OPI-viitearkkitehtuurin jalkauttamiselle korkeakouluissa. Jälleen kerran työpajat osoittautuivat arvokkaiksi tapaamisiksi ja edistivät käsiteltyjä asioita tehokkaasti.  

Vuoden aikana Synergiaryhmässä käsiteltiin lisäksi mm. riistinopiskelua, HERM-kyvykkyysmallin käsitteitä, valintakokeita, tutkintoon johtavaa verkkokoulutusta korkeakouluissa ja yhteisen käsitemallinnuksen pilotointia. Jokaisessa kokouksessa on ollut myös ajankohtaiskatsauksia eri palveluihin ja hankkeisiin, kuten Opetushallituksen tuottamiin digitaalisiin palveluihin, identiteetinhallintaan ja OILI-palveluun. Loppuvuodesta käsitemallinnuksen pilotoinnin ryhmä esitteli ensimmäisiä luonnoksia korkeakoulujen yhteisestä käsitemallista.

  • No labels