Tämä sivu on osa Korkeakoulutuksen ja tutkimuksen digitalisoitumisen tiekarttaa ka.csc.fi

Tutkimustietovarannon avoin ja julkinen portaali on Tiedejatutkimus.fi

Liity tutkimustietovarannon sähköpostilistalle tästä

Sähköpostilistalla ilmoitetaan tutkimustietovarantoon ja Tiedejatutkimus.fi:hin liittyvistä tapahtumista ja ajankohtaisista asioista.

Lopeta listan tilaaminen

 tiedejatutkimus@csc.fi

 LinkedIn

 Bluesky

Tutkimustietovarannon visio ja kuluvan vuoden kehitystiekartta


 Tutkimustietovaranto kokoaa ja jakaa tietoa Suomessa tehtävästä tutkimuksesta

  • Tiedot tutkijoista ja asiantuntijoista, julkaisuista, rahoituksesta, tutkimusaineistoista, tutkimushankkeista ja tutkimusinfrastruktuureista löytyvät yhdestä paikasta: Tiedejatutkimus.fi

  • Raportointi ja hallinnollinen työ vähenevät, kun tiedot on koottu yhteen paikkaan ja ne liikkuvat sujuvasti eri palveluiden välillä.

  • Julkisin ja yksityisin varoin tuotetun tutkimuksen tulokset ovat avoimesti näkyvillä.

  • Palvelu hyödyttää tutkijoita ja asiantuntijoita, tutkimusorganisaatioita, rahoittajia, julkishallintoa ja kansalaisia.

CSC – Tieteen tietotekniikan keskus Oy toteuttaa kansallista tutkimustietovarantoa opetus- ja kulttuuriministeriön toimeksiannosta. Tutkimustietovaranto toimii varastona esimerkiksi julkaisuja, rahoitusta, tutkimusaineistoja, tutkimusinfrastruktuureja, tutkijoita ja TKI-asiantuntijoita sekä tutkimushankkeita koskeville tiedoille.

Tutkimustietovaranto ei ole vain verkkosivusto vaan kansallinen palvelukokonaisuus. Yhteisten standardien, määritelmien ja koneluettavien rajapintojen avulla se mahdollistaa tutkimustiedon saumattoman siirtymisen järjestelmien ja palveluiden välillä. Tämä parantaa yhteentoimivuutta, tukee tiedon uudelleenkäyttöä ja vähentää manuaalisen tiedonsyötön tarvetta useisiin eri järjestelmiin.

Tutkimusta kuvaavia tietoja hyödynnetään koko tutkimuksen elinkaaren ajan tutkimustyössä ja tutkimukseen liittyvissä hallinnollisissa prosesseissa

Käytännössä hyödyntäminen tarkoittaa esimerkiksi tiedonhakua, rahoitushakemuksia ja raportointia, julkaisutoimintaa, tilastointia sekä tutkimustiedon muuta levittämistä.

Tutkimustietovarannon tekemä tietovirtojen järkeistäminen vähentää hallinnollista työtaakkaa ja parantaa samalla tiedon saatavuutta ja löydettävyyttä. Tästä hyötyvät tutkijat ja TKI-asiantuntijat, tutkimusorganisaatiot, rahoittajat sekä tietoon perustuvia päätöksiä tekevä hallinto. Rahoittajat saavat paremman näkyvyyden rahoittamalleen tutkimukselle, ja tutkimuksen tulokset ovat entistä paremmin kansalaisten ja median saatavilla.


Hyötyjä tutkijoille ja asiantuntijoille

  • Samoja tietoja ei syötetä useaan paikkaan: ne syötetään kerran, mutta ovat käytettävissä useaan eri tarkoitukseen.
  • Tiedot kulkevat mukana organisaation vaihtuessa, sillä ne eivät ole sidoksissa organisaatioon.
  • Työmäärä rahoituksen hakemisessa ja raportoinnissa vähenee, sillä asiantuntija voi esimerkiksi valikosta klikkailla liitteet suoraan hakemukseen tai raporttiin.
  • Tietojen siirto sujuvasti järjestelmien välillä, eikä niitä tarvitse siirrellä tikuilla tai sähköpostin liitteenä.
  • Omien tietojen parempi kansallinen näkyvyys, sillä osa tiedoista on kaikkien selailtavissa.
  • Tieto muusta Suomessa tehtävästä tutkimuksesta helpommin saatavilla.
  • Omien tutkimustuotosten linkittäminen (julkaisut, hankkeet, jne.), esim. hankkeesta saatujen julkaisujen ja rahoituksen linkittäminen.

Hyötyjä tutkimustiedon etsijälle (opiskelijat, suuri yleisö, tiedotusvälineet)

  • Suomessa tehdyn tutkimuksen tuotokset saatavilla yhdestä paikasta.
  • Tutkijoiden ja asiantuntijoiden löytäminen.

Hyötyjä tiedon jatkokäyttäjille

  • Tietojen haku sähköisiin palveluihin manuaalisen syöttämisen vähentämiseksi.
  • Mahdollisuudet rakentaa erilaisia visualisointeja, portaaleita, sovelluksia ja palveluita tutkimustoiminnan kuvaamiseen ja työn tueksi.

Hyötyjä tutkimusrahoittajille

  • Yhteismitalliset tiedot sujuvasti hakemuksiin ja hankeraportteihin.
  • Kattava näkymä rahoitetun tutkimuksen tuotoksiin.
  • Parempi näkyvyys rahoitettuun tutkimukseen.
  • Hallinnollisen työmäärän väheneminen.

Hyötyjä kustantajille

  • Julkaisujen parempi näkyvyys.
  • Tukea arvioitsijoiden valintaan.

Hyötyjä tutkimusorganisaatioille

  • Ajantasaiset ja yhteismitalliset vertailutiedot omasta ja muiden organisaatioiden tutkimustoiminnasta.
  • Hanketiedot julkaisuihin ja muihin tuotoksiin rahoittajilta.
  • Tietoa organisaatioiden välisestä tutkimusyhteistyöstä.
  • Sujuvampi raportointi viranomaisille, kun voidaan avata käyttöliittymä.
  • Tutkimuksen parempi kansallinen näkyvyys.
  • Tietojen siirto organisaatioiden välillä teknisten käyttöliittymien kautta helppoa.
  • Tutkimusinfrastruktuurit laajemmin käyttöön; yhteiskunnan investoinnit tehokäyttöön. Esim. analyysi- ja mittauspalveluiden parempi näkyvyys.

Hyötyjä viranomaisille

  • Korkeatasoinen ja laaja tietopohja tiedepolitiikan tarpeisiin.
  • Ajantasainen ja yhteismitallinen tieto tutkimustoiminnasta.

Miksi tutkimustietovaranto luotiin?

Tutkimukseen liittyvää tietoa tuotetaan ja ylläpidetään Suomessa laajasti eri organisaatioissa, kuten yliopistoissa, tutkimuslaitoksissa, tutkimusrahoittajien organisaatioissa, tutkimusaineistojen arkistoissa, tieteellisissä kustantamoissa ja viranomaisissa. Perinteisesti nämä tiedot ovat olleet hajallaan lukuisissa erillisissä järjestelmissä ja tietokannoissa.

Tutkimuksen digitalisoitumisen ja avoimen tieteen edistymisen myötä tutkimustuotosten määrä jatkaa kasvuaan. Tietoa tutkimustuotoksista kerätään yhä useampiin tietojärjestelmiin, mikä on johtanut lukuisiin erillisiin ja hajanaisiin järjestelmiin. Tutkimustietovaranto yhdistää näitä järjestelmiä ja rekistereitä siten, että ne täydentävät toisiaan ja muodostavat yhden kattavan kokonaiskuvan Suomessa tehtävästä tutkimuksesta.

Ohjaus ja kehittäminen

Opetus- ja kulttuuriministeriö ohjaa tutkimustietovarannon kehittämistä erillisten ohjausryhmien kautta. Ohjausryhmä valvoo palvelun kehitystä ja koordinoi kansallista yhteistyötä. Ryhmä tekee yhteistyötä tutkimuksen tukipalveluiden ja hallinnon verkoston (TUHA) kanssa. Ryhmät ohjaavat palvelun strategista kehittämistä, tunnistavat tutkijayhteisön ja tutkimushallinnon tietotarpeita, edistävät yhteistyötä eri toimijoiden välillä ja tukevat toimia hallinnollisen työtaakan vähentämiseksi koko tutkimusjärjestelmässä.