Tutkimusinfrastruktuureista tutkimusta kuvailevan tiedon (metatiedon) näkökulmasta
Erilaisten tutkimustuotosten (kuten julkaisut) metatietojen kerääminen, käyttö ja jakaminen on vakiintunutta. Niitä hallitaan tutkimustietojärjestelmillä ja ne ovat saatavissa lukuisista tietokannoista. Esimerkiksi julkaisun metatiedot kuuluvat selvästi yhdelle helposti määriteltävälle objektille. Siihen voi liittyä mm. toisia julkaisuja, mutta julkaisu itsessään ei muutu.
Tutkimusinfrastruktuureille ei ole vielä muodostunut samanlaista vakiintunutta kuvailutapaa. Objekteina niitä ei voi samalla tavalla yksiselitteisesti määritellä yhtenä kokonaisuutena. Aiemmat yritykset kuvailla tutkimusinfrastruktuureja ovat kaatuneet tähän vaikeuteen. Tavallisesti yhden organisaation tiedot kattavat vain osan tutkimusinfrastruktuurista.
Tutkimusinfrastruktuurit ovatkin rakenteeltaan verkostoja. Esimerkiksi useamman organisaation omat tutkimusinfrastruktuurit muodostavat yhteen liittyessään uuden infrastruktuurin. Niitä voi kuvitella "sipulimaisina" rakenteina, jossa sipulin sisäkkäiset kerrokset voivat kytkeytyä toisten sipulien eri kerroksiin täysin vapaasti.
Tutkimusinfrastruktuurien luonteen vuoksi niiden kuvailemisessa on päädytty malliin, jossa infrastruktuurin kuvailutieto on vakioitu samanlaiseen rakenteeseen sisältäen myös sen tarjoamat tutkimusinfratruktuuripalvelut. Toinen tietosisältö ovat infrastruktuurien väliset linkit.
Tutkimusinfrastruktuurin kuvailutiedot
Jokaisesta tutkimusinfrastruktuurista voidaan tallentaa seuraavat tiedot:
- Tutkimusinfrastruktuurin nimi, kuvaus, lyhenne, ja asiasanat (kieliversioituna).
- Tutkimusinfrastruktuurin pysyvä tunniste (PID). Tunniste annetaan oletusarvoisesti tutkimustietovarannossa ellei organisaatio halua itse ylläpitää PID-järjestelmää.
- Tutkimusinfrastruktuurin toiminnan aloitus- ja päättymisvuosi.
- Verkkolinkki tutkimusinfrastruktuurin omille sivuille.
- Tutkimusinfrastruktuuria luokittelevat tiedot. Tällä hetkellä ESFRI-luokitus (koodisto, http://uri.suomi.fi/codelist/research/ESFRI-Domain).
- Tutkimusinfrastruktuurista vastuussa oleva organisaatio, ja yhteystiedot
- Tutkimusinfrastruktuurin partnerit eli esimerkiksi yritysyhteistyökumppanit jne. Tiedoissa annetaan joko y-tunnus tai ROR-tunniste.
- Onko tutkimusinfrastruktuuri Suomen Akatemian tiekartalla. Tieto asetetaan tutkimustietovarannossa. Suhteessa kaikkiin tutkimusinfrastruktuureihin tiekartalla on vähän infroja, jolloin ei ole järkevää edellyttää organisaatioita ylläpitämään tietoa.
Tutkimusinfrastruktuuripalvelu
Mallissa tutkimusinfrastruktuuri voi tarjota tutkimusinfrastruktuuripalveluita. Palvelulla tarkoitetaan laajasti niitä keinoja, joilla tarjotaan pääsy tutkimusinfrastruktuuriin (ei siis tarkoiteta pelkästään ostettavaa palvelua). Palveluille on tyypillistä myös muuttua ja kehittyä nopeammin kuin tutkimusinfrastruktuuri, joka niitä tarjoaa. Tutkimusinfrastruktuurin palvelumäärää ei ole rajattu. Ainoa rajoite on, että palvelu voi kuulua vain yhteen tutkimusinfrastuktuuriin. Palvelulla on siis aina sama vastuuorganisaatio kuin tutkimusinfrastruktuurilla. Rajoite on välttämätön, jotta yhteiset tiedot ovat päivitettävissä. Tutkimusinfrastruktuuripalvelun tiedot on suunniteltu yhteensopivaksi palvelukatalogien kehitystyön kanssa, jotta tiedot olisivat rajapinnasta suoraan mahdollisten katalogien käytettävissä.
Jokaisesta palvelusta voidaan tallentaa seuraavat tiedot:
- Tutkimusinfrastruktuuripalvelun nimi, kuvaus, kuvaus käyttöönotosta, asiasanat (kieliversioituna)
- Palvelun pysyvä tunniste (PID), joka annetaan tutkimustietovarannossa ellei organisaatio halua itse ylläpitää sitä
- Palvelun toiminnan aloitus- ja päättymisvuosi
- Yhteystiedot, (nimi, osoite, puhelinnumero, linkki).
- Palvelun kohderyhmä (koodisto) ja käyttäjät (koodisto).
- Verkkolinkit: Palvelu, palvelun käyttöönotto (esimerkiksi resurssivarausjärjestelmä), käyttöehdot, tietosuojaseloste, käyttöohje.
Tutkimusinfrastruktuurien verkosto
Tutkimusinfrastruktuurit voivat liittyä aiemmin kerrotun mukaisesti toisiin tutkimusinfrastruktuureihin. Suhde (=linkki) on itsessään objekti. Valitulla tavalla infrastruktuurien tiedot pysyvät ajantasaisina ja niiden verkostomainen luonne saadaan esille. Tutkimusinfrastruktuurien välisiä linkkejä voidaan lisätä tai poistaa milloin tahansa. Jokainen organisaatio voi sen ansiosta toimittaa tietoja tutkimustietovarantoon oman tilanteensa mukaisesti. Alkuvaiheessa on täysin riittävää, että tutkimusorganisaatio toimittaa vain omien tutkimusinfrastruktuuriensa tiedot. Ajatuksena on, että Finn-ARMAn tutkimusinfrastruktuurityöryhmä kuratoi infrastruktuuritietoja ja päivittää infrojen välisiä kytköksiä. Tiedonsiirtoformaatti on rakennettu siten, että infrojen välisiä kytköksiä voi toimittaa infratiedoista riippumatta omassa siirtotiedostossaan.
Suhteesta tallennetaan seuraavat tiedot:
- Suhteen tyyppi perustuu koodistoon (http://uri.suomi.fi/codelist/research/relationTypes_infrastructure) Suhde vastaa kysymyksiin:
- Infrastruktuuri on osa tätä infrastruktuuria,
- Infrastruktuurin osana on tämä infrastruktuuri,
- Infrastruktuuri liittyy tähän infrastruktuuriin.
- Suhteen aloitus- ja päättymispäivämäärä. Käytännössä tiedon on tarkoitus kertoa ainoastaan se onko suhde edelleen voimassa vai päättynyt.
Esimerkit
Esimerkit vastaavat oikeita tutkimusinfrastruktuureja, mutta eivät välttämättä ole ajantasalla kirjoitushetkellään eivätkä sisällä kaikkia yksityiskohtia. Niiden tarkoitus on havainnollistaa edellä kuvattua mallia käytännössä.
Huom! Esimerkkikuvat eivät ole esityksiä siitä kuinka tutkimusinfrastruktuurien tiedot julkaistaan eli näytetään mm. Tiedejatutkimus.fi-portaalissa. Tutkimusinfrastruktuurien tiedot tallennettuna mallin mukaisesti tutkimustietovarantoon mahdollistavat monenlaiset esitystavat. Mitä käytetään riippuu käyttötapauksista, käytettävyydestä, julkaisualustan teknisistä edellytyksistä jne.
Esimerkki 1: Yksinkertainen kahden organisaation tutkimusinfrastruktuuri
- Jokainen keltainen "laatikko" on tutkimusinfrastruktuuri mahdollisine palveluineen. Tutkimusinfrastruktuurit voivat toimia myös "itsenäisesti" ilman kytköksiä.
- Organisaatio 1 vastaa kaikista oransseista infrastruktuureista ja toimittaa niiden tiedot
- Organisaatio 2 vastaa punaisesta infrastruktuurista ja toimittaa sen tiedot.
- Tutkimusinfrastruktuurien väliset linkit voidaan lisätä tietoihin missä vaiheessa tahansa. Organisaatio 2 voi siis toimittaa omat tietonsa organisaatiosta 1 riippumatta.
- Tutkimusinfrastruktuuri 1 sisältää kaikki siihen liittyvät infrastruktuurit. Se tarkoittaa usein laajaa, jopa Akatemian tiekartalla olevaa tutkimusinfrastruktuuria. Infrastruktuurin 1 tiedoissa ei tarvitse kuvata muiden infrastruktuurien tietoja. Ainoa mitä tarvitaan ovat linkit infrastruktuurien välillä (kuvassa nuolet).
- Tässä esimerkissä jokaisella infrastruktuurilla on vain yksi linkki. Niillä voisi olla myös keskinäisiä linkkejä tai suhteita muihin infrastruktuureihin.
Esimerkki 2: Monimutkainen useamman organisaation tutkimusinfrastruktuuri
- Edelliseen esimerkkiin verrattuna tutkimusinfrastruktuurit liittyvät useisiin muihin infrastruktuureihin. Kokonaisuus ei ole hierarkinen vaan tutkimusinfrastruktuureilla on linkkejä "eri tasoihin" ja muodostavat verkoston.
- Esimerkiksi kuvassa SMEAR2 liittyy sekä ICOS FI- että ACTRIS-FI-infroihin ja samalla myös SMEAR-infrastruktuuriin.
- Jokainen vastuuorganisaatio siirtää omassa tahdissaan tutkimusinfrastruktuurien tiedot tutkimustietovarantoon. Linkkejä voidaan tehdä milloin eikä esimerkissä HY:n aikataulu tietojen toimittamiseksi vaikuta Ilmatieteen laitokseen.
- Jokaisella tutkimusinfrastruktuurilla voi olla tutkimusinfrastruktuuripalveluita (ei näytetä kuvassa). Palveluiden osalta ainoa rajoite on, että kukin voi liittyä vain yhteen infrastruktuuriin.
- Esimerkissä tutkimusinfrastruktuurit on kuvattu karkeustasolle, jossa niihin liittyy tutkimustuotoksia. Tässä SMEAR-aseman aito mittausaineisto on yhdistetty tutkimusinfrastruktuuriin.
- Kansainvälisiä tutkimusinfrastruktuureja ei tällä hetkellä voi esittää muulla tavoin kuin verkkolinkillä. Niiden tietoja ei ylläpidetä Suomessa.
