Tavoitteena on koota suomalaisten tutkimusinfrastruktuurien tiedot yhdenmukaisessa muodossa tutkimustietovarantoon, tarjota ne uudelleenkäytettäväksi rajapinnasta ja julkaista tiedejatutkimus.fi-sivustolla.

tutkimusinfrastruktuuri tarkoittaa keskitetysti, hajautetusti tai virtuaalisesti tai näiden yhdistelminä saatavilla olevia välineitä, laitteistoja, tietoverkkoja, ohjelmistoja, tietokantoja, aineistoja ja palveluita, jotka mahdollistavat tutkimuksen toteuttamisen ja teknologian kehittämisen. Ne tukevat myös opetusta tai tutkijan koulutusta sekä ovat osa tutkimus- ja innovaatiokapasiteettia. (lähde: tutkimushallinnon sanasto)

tutkimusinfrastruktuuripalvelu mahdollistaa pääsyn hyödyntämään tutkimusinfrastruktuuria sen vastuutahon määrittelemällä tavalla. (lähde: tutkimushallinnon sanasto)








Mitä tutkimusinfrastruktuurilla tarkoitetaan tutkimustietovarannossa?

Kysymykseen on haettu vastausta yhdessä tutkimusinfrastruktuureista organisaatioissa vastaavien asiantuntijoiden kanssa (ks. tutkimusinfrastruktuuriyhteistyö). 

  • Tutkimusinfrastruktuuri on vakiintunut käytetyksi nimeksi. Vaikka tutkimusinfrastruktuureja voidaan kutsua muilla nimillä esimerkiksi ammattikorkeakouluissa toteuttavat ne kuitenkin määritelmän mukaisia tehtäviä. Samoin joidenkin tutkimuslaitosten tarjoamat tekonologiainfrastruktuureiksi kutsumat kokonaisuudet ovat tutkimusinfrastruktuureja määritelmän mukaan.
  • Tutkimusinfrastruktuurin määritelmästä (ks. yllä) seuraa, että pelkät laitteet eivät vielä ole tutkimusinfrastruktuureja. Laitteistojen ym. lisäksi infrastruktuureilla on jonkinlainen tuki- ja ylläpitorakenne ja niiden toimintaan sisältyy usein palvelu-ulottuvuus.
  • Tutkimusinfrastruktuurit muodostavat toisiinsa liittyviä infrastruktuuriverkostoja, jolloin verkosto on monesti itse myös tutkimusinfrastruktuuri. Tutkimusinfrat sisältävät siis monasti pienempiä myös itsenäisenä toimivia infrastruktuureja. Verkostoluonteen vuoksi tutkimusinfrastruktuuri voi liittyä tai olla osa useampaa kuin yhtä muuta tutkimusinfrastruktuuria.
  • Tutkimusinfrastruktuurit voivat tarjota palveluita (=tutkimusinfrastruktuuripalvelu) muille tutkijoille tai esimerkiksi yrityksille.
    • Ks. alla tarkemmin.

  • Tutkimustietovarannossa infrastruktuurit on hyödyllistä kuvata karkeustasolla, jolla tutkimustuotosten kuten julkaisujen tai tutkimusaineistojen yhdistäminen niihin on mielekästä.
  • Tavoitteena ei ole luoda kansallista laiterekisteriä. Tutkimustietovarannossa kuvaillaan laitteita laajemman tason objekteja.
  • Varauskalenterit ja -järjestelmät ovat jatkossakin tutkimusorganisaatioiden hallussa. Infrastruktuurin kuvailutietojen avulla tutkimustietovarannosta ohjataan eteenpäin organisaation omille sivuille, josta infrastruktuurin yksityiskohtaiset tiedot ovat saatavilla.


Tutkimustietovarannossa tutkimusinfrastruktuuripalvelu liittyy vain yhteen tutkimusinfrastruktuuriin. Sehän avaa pääsyn tutkimusinfrastruktuuriin (ks. määritelmä). Organisaatiot tarjoavat tutkijoille tai yksityissektorille myös muita palveluita, jotka eivät liity yhteenkään tutkimusinfrastruktuuriin. Tutkimushallinnon piirissä rahoituksen hakemiseen liittyvä grant writing -palvelu on esimerkki tällaisesta.

Tutkimusinfrastruktuuripalvelut ovat olennainen osa kaikista tutkimukselle ja tuotekehitykselle tarjottavista palveluista, joita tutkimustoimijat tarjoavat. Siksi niiden kuvailutiedot on suunniteltu riittävän kattaviksi ja tarvittaessa laajennettaviksi, jotta tutkimusinfrastruktuuripalveluiden tiedot voidaan tarvittaessa julkaista myös laajemmin palveluita keräävissä palvelukatalogeissa. Tutkimusinfrastruktuuripalvelut ovat saatavilla tutkimustietovarannon rajapinnasta myös itsenäisinä kokonaisuuksina.

Tutkimusinfrastruktuuripalvelun ydinominaisuus on tarjota pääsy (=access) käyttämään infrastruktuuria. Loppukäyttäjät voivat hahmottaa tutkimusinfrastruktuurin sen tarjoamien palveluiden kautta. Sen vuoksi tutkimusinfraan olennaisena sisältyvä palvelu omalta osaltaan määrittää sitä millaisena infrastruktuuri näyttäytyy. Tutkimusinfrastruktuuripalveluita (=pääsyjä) voi olla useita ja siksi sama tutkimusinfrastruktuuri voi näyttäytyä erilaisena eri käyttäjille esimerkiksi teknologiainfrastruktuurina joillekin ja tutkimusinfrastruktuurina toisille.


Tilanne kevät 2026

Tutkimustietovaranto ja Tiedejatutkimus.fi.

  • Tutkimusinfrastruktuurien päivitetty tietomalli on otettu käyttöön 11.2.2026. Aiemman mallin mukaisia infratietoja ei enää ylläpidetä.
  • Organisaatioiden kanssa on sovittu mitä vanhoille tutkimusinfrastruktuurien tiedoille tehdään. Suurin osa aiemmasta tietosisällöstä poistuu ja organisaatiot toimittavat omat ajantasaisest tietonsa.
  • Tutkimustietovarannon rajapinta on päivitetty. Tutkimusinfrastruktuurien tiedot voi hakea rajapinnasta.
  • Tiedejatutkimus.fi-sivusto päivitetään kevään 2026 aikana vastaamaan uutta tietomallia. Siihen saakka infrastruktuurien tiedot näkyvät sivustolla vajaina.

Tietojen toimitus

  • Tutkimusinfrastruktuuritiedot voi toimittaa siirtotiedostona. Siirtoformaatti on julkaistu.
  • JUSTUS-palvelu tutkimusinfrastruktuuritietojen ylläpitoa varten valmistuu loppukeväästä 2026. Palvelun avulla sen tilaavat organisaatiot voivat ylläpitää infratietojaan ja siirtää ne tutkimustietovarantoon.
  • Tutkimusorganisaatiot ryhtyvät toimittamaan infrastruktuuritietoja sisäisen aikataulunsa mukaisesti. Ensimmäiset uuden tietomallin mukaiset tiedot saadaan nykyisen arvion mukaan alkukesästä 2026.

Tutkimusinfrastruktuurien tiedot käytettävissä tutkimustietovarannosta 2026


Kuva 1: tutkimusinfrastruktuurien tietokokonaisuus 2026.



Tutkimusorganisaatio

Organisaatiot ovat sisäisesti eri tilanteissa tutkimusinfrastruktuuritietojen ylläpitämisen suhteen. Esimerkkejä on sekä tietojen ylläpitämisestä tutkimustietojärjestelmässä että omilla verkkosivuilla. Infrastruktuuritietojen lähettäminen tutkimustietovarantoon edellyttää organisaatiolta jonkin verran työtä.

  1. Omat tutkimusinfrastruktuurit pitää tunnistaa ja kuvata suhteessa yhteiseen tietomalliin. Jos organisaatio suunnittelee Justuksen käyttöä, yksityiskohtainen kuvailu ei välttämättä kannata ennen palvelun valmistumista.
  2. Erityisesti suuremmat tutkimusinfrastruktuurit ovat pääsääntöisesti verkostoja. Esimerkiksi tutkimusinfrastruktuurin koordinointi tai osa palveluista voi olla muulla organisaatiolla. Silloin riittää määritellä "omat" infrastruktuurit mahdollisine palveluineen. Esimerkkejä on yhteisen tietomallin yhteydessä.
  3. Tietojen ylläpitoon liittyvät vastuut täytyy selvittää. Aiemmat yhteiset hankkeet infrastruktuuritietojen keräämiseksi ovat kaatuneet jatkuvuuden puuttumiseen.
  4. Päättää tavan toimittaa tiedot. Vaihtoehtoja on kaksi.

Tietojen toimitus

Tutkimustietovarannon periaatteena on mahdollistaa useita tiedon toimittamisen tapoja. Tutkimusinfrastruktuuritietoja otetaan vastaan joko siirtotiedostona tai Justus-palvelun kautta, johon tehdään lisäosa tutkimusinfrastruktuureja varten.

Justus-palvelu

  • Palvelun lisäosa valmistuu loppukeväästä 2026.
  • Ajatuksena on, että sitä käyttävä organisaatio voi halutessaan hajauttaa tutkimusinfrastruktuurien tietojen kuvailun ja ylläpidon omassa organisaatiossaan. Tietojen päivittäminen ja ylläpito tapahtuu samalla työkalulla. Tutkimusinfrastruktuurit ja tutkimusinfrastruktuuripalvelut saavat pysyvän tunnisteen.
  • Yksityiskohtainen esitys 19.11.2025: Tutkimusinfrastruktuuritietojen tallennuspalvelu - kokous tilaajille

Siirtotiedosto

  • Tiedostot voidaan siirtää ja lukea tutkimustietovarantoon.
  • Suunniteltu tutkimusorganisaatioita varten, jotka ylläpitävät tietoja omassa järjestelmässä (esim. tutkimustietojärjestelmä, CRIS).
  • Organisaatio huolehtii siirtotiedoston olevan tutkimustietovarannon siirtoformaatin mukainen ja täyttävän muut kriteerit. Prosessi toimii samalla tavoin kuin muiden tietokokonaisuuksien tapauksessa.
  • Jokaisella tutkimustietovarannossa olevalla infrastruktuurilla ja jokaisella niiden tarjoamalla tutkimusinfrastruktuuripalvelulla on pysyvä tunniste. Se annettaan tutkimustietovarannossa ellei organisaatio itse sitä halua antaa ja tietää voivansa tunnistetta järjestelmissään ylläpitää.
  • Siirtoformaatti on julkaistu. Toinen sisältää infran ja sen palveluiden tiedot, toinen infrastruktuurien väliset yhteydet.



Tutkimustietovaranto

Tutkimustietovarannossa on otettu käyttöön uusi tietomalli 11.2.2026. Mallin periaatteisiin ja yksityiskohtiin voi tutustua täällä.

  • Muutoksessa nykyiset tutkimusinfrastruktuuritiedot muunnetaan uuden mallin mukaisiksi. Tutkimusinfrastruktuurien vastuuorganisaatioihin ollaan yhteydessä ja huolehditaan tietojen päivittämisestä tai poistamisesta. Monessa tapauksessa vanhojen tietojen poistaminen ja uusien toimittaminen on helpompaa kuin niiden muuntaminen uuteen malliin.
  • Eri organisaatioiden tutkimusinfrastruktuurit voidaan tässä yhteydessä kytkeä toisiinsa laajemmiksi tutkimusinfrakokonaisuuksiksi.  Skaalautuvan uuden mallin edut konkretisoituvat.
  • Tutkimustietovarannon verkkosivustolle, Tiedejatutkimus.fi, tehdään vähintään tarvittavat muutokset uuden mallin mukaisten infrastruktuuritietojen näyttämiseksi. Päivitys tapahtuu keväällä 2026. Siihen saakka tutkimusinfrastruktuurien tiedot näkyvät sivustolla vajaina.

Rajapinta (API)

Uudistuksen olennaisimpia tavoitteita on tarjota tutkimusinfrastruktuurien ja tutkimusinfrastruktuuripalveluiden tiedot rajapinnasta. Näille tiedoille on tunnistettu lukuisia käyttötapauksia, joiden jokaisen ratkaiseminen Tiedejatutkimus.fi:n avulla ei ole toteuttamiskelpoista jo käytettävyyden näkökulmasta. Rajapinnasta tarjottavan infratiedon varaan eri toimijat voivat toteuttaa hyvin erilaisia palveluita alkaen esimerkiksi tietyille käyttäjäryhmille räätälöidyistä portaaleista.

Tutkimustietovarannon rajapinnasta tarjotaan tutkimusinfrastruktuurien koko tietosisältö kaikille tutkimustoimijoille näiden tutkimusta tukevien tehtävien toteuttamiseksi. Rajapinta tutkimusinfrastruktuuritietoihin on käytettävissä.

Rajapinnasta tietoja voidaan käyttää mm. seuraavien käyttötapausten ratkaisemiseksi, jotka kehitystyössä on tunnistettu:

  • Voidaan rakentaa uusia verkkopalveluita tiettyjä käyttötapauksia varten, joihin tiedejatutkimus.fi ei helposti sovellu. Esimerkiksi palvelemaan yritysten tarpeita.
  • Tutkimusorganisaatio voi koota tutkimusinfrastruktuurinsa kätevästi omille verkkosivuilleen haluamassaan laajudessa.
  • Tutkimusorganisaatio saa tiedot käyttöönsä muissa järjestelmissään. Tietojen ylläpito sujuu hajautetusti Justuksen kautta.


Tutkimusinfrastruktuuritietojen käyttötapauksia

Tutkimustietovarannon kehittäminen aloitettiin projektina vuonna 2017. Siitä lähtien tutkimusinfrastruktuuritiedoille on tunnistettu lukuisia käyttötapauksia ja -kohteita. Niiden toteuttaminen edellyttää laadukkaita kuvailutietoja. Yhdessä tutkimusinfrastruktuuriasiantuntijoiden kanssa toteutettu tietomalli ottaa huomioon niistä useita. Käyttötapaukset voidaan karkeasti jakaa kolmeen pääkategoriaan.

  1. Tutkimusorganisaatioiden TKI-toiminnan tehostaminen ja yhteistyön tukeminen.
    • Tutkimusinfrastruktuurien palvelutoiminta on helposti löydettävissä ja vertailukelpoisena esillä.
    • Tavoitteena kasvattaa tutkimustoimijoiden ja yritysten välistä yhteistyötä sekä tukea alueellista osaamista.
    • Innovaatiotoiminnan vauhdittaminen. Tutkimusinfrastruktuureilla tunnistettu rooli innovaatioiden taustalla.
    • Tutkimustoimijoiden tarjoamien infrastruktuurien maksullisen palvelutoiminnan tukeminen.
  2. Suomalaisten tutkimusinfrastruktuurien maisema eli kattava tieto tutkimusinfrastruktuureista.
    • Helposti saatavilla ja hyödynnettävissä oleva tieto auttaa tutkijoita, tutkimustoimijoita ja rahoittajia.
    • Vastaa tutkimusinfrastruktuurien arvioinneissa  ja visiossa (TIK) esille tuotuihin tarpeisiin.
    • Tutkimusinfrastruktuurien ja niiden tarjoamien tutkimusinfrastruktuuripalveluiden löydettävyys ja käyttöasteen parantaminen
    • Tutkimusinfrastruktuurit ovat tyypillisesti monen organisaation yhdessä hallinnoimia verkostomaisia toimijoita. Yhdenmukaisesti koottu ja tarjottu tietosisältö on edellytys infrastruktuurien kuvaamiseksi ja ajantasaisen tiedon ylläpitämiseksi
  3. Tutkimusinfrastruktuurien vaikuttavuuden arviointi
    • Tutkimusinfrastruktuurien kytkökset muuhun tutkimustietoon, kuten mm. tutkimusaineistoihin.
    • Kansallisen tutkimusinfrastruktuuripolitiikan jäntevä kehittäminen.
    • Esimerkkinä tutkimusinfrastruktuurien avoimuuden seuranta on mahdollista.