Tietoja koskevat yleiset linjaukset?

Korkeakoulujen tietomallin käyttö Korkeakoulujen valtakunnallisessa tietovarannossa: opintosuorituksen hyväksilukeminen

Huom! Sivustoa ei ole päivitetty kevään 2014 jälkeen.

 

Sivun sisältö


Yleinen määrittely

Hyväksilukemisella tarkoitetaan tässä kaikkia suorituksia, jotka ovat syntyneet "hallinnollisen toimenpiteen tuloksena" "hyväksilukemalla", "korvaamalla", "AHOT-prosessissa" tms.  

Tietovarantoon on tarkoitus tuoda tietoina vain korkeakoulun antamat suoritukset mukaan lukien suoritukset, jotka korkeakoulu antaa hyväksilukemisen perusteella. Tietovarantoon ei siis tuotaisi erikseen toisessa korkeakoulussa tai oppilaitoksessa tehtyjä suorituksia, jotka korkeakoulu on mahdollisesti tallentanut hyväksilukemisen taustatiedoiksi. Tietovarantoon tuoduille suorituksille liitetään tieto siitä, onko kyseessä hyväksiluettu suoritus, mikä erottaa korkeakoulussa "normaalisti" suoritetut suoritukset. Se, että suoritus on hyväksiluettu ilmenee "Suorituksen hyväksilukemisen päivämäärä (ID9)" ja "Suorituksen hyväksilukemisen lähde (ID13)" tietojen perusteella.

Tekninen määrittely

(https://confluence.csc.fi/display/VIRTA/Tietovarannon+tiedot)

Johdettukäsite "hyväksiluettu opintosuoritus" käsitteestä opintosuorituksen hyväksilukeminen, attribuutista hyväksilukemisen päivämäärä

Tarkentavana tietona opintosuorituksen alkuperäinen suorituspäivämäärä

Tarkentavana tietona hyväksilukemisen lähde hyväksiluettuun opintosuoritukseen liittyvänä organisaatiotietona, organisaatio roolissa lähde

Korkeakoulujen valtakunnallisen tietovarannon sisällöllinen määrittely

(https://confluence.csc.fi/display/VIRTA/Tietovarannon+tiedot)

Opintosuorituksen hyväksilukemisen päivämäärä

Opintosuorituksen hyväksilukemisen päivämäärä on tieto siitä, milloin opintosuoritus on hyväksytty tai kirjattu ym. kyseisen korkeakoulun rekisteriin. Suorituspäivämääräksi (ID8) merkitään opintosuorituksen alkuperäinen suorituspäivämäärä. Hyväksilukemisen päivämäärä on hyväksiluvun tekevän korkeakoulun hallinnollisen päätöksen päivämäärä eli hyväksiluvun tuloksena uuden suorituksen rekisteriinsä myöntävän korkeakoulun toimenpide. Hyväksiluetut opintosuoritukset tunnistetaan koulutuksessa tehdyistä normaaleista opintosuorituksista suorituksen hyväksilukemisen päivämäärän (ID9) tai lähde-roolissa olevan organisaation (ID12) perusteella. 

Opintosuorituksen suorituspäivämäärä, alkuperäinen suorituspäivämäärä

Suorituspäivämäärä on aina opintosuorituksen alkuperäinen suorituspäivämäärä, esimerkiksi arviointipäivämäärä. Vrt. hyväksilukemisen päivämäärä, joka on eri tieto. Suorituspäivämäärätieto on keskeinen rajaava tieto useissa viranomaistiedonkeruissa. Pakollinen tieto kaikille opintosuorituksille.

Hyväksilukemisen lähde

Mahdollinen opintosuoritukseen liittyvä organisaatiotieto roolissa lähde. Ei koske alihankintaa järjestävässä roolissa.Hyväksiluetut opintosuoritukset tunnistetaan koulutuksessa tehdyistä normaaleista opintosuorituksista suorituksen hyväksilukemisen päivämäärän (ID9) tai lähde-roolissa olevan organisaation (ID12) perusteella. Organisaatiokoodistona kaikille rooleille on Tilastokeskuksen ylläpitämä oppilaitosrekisteri, joka käsittää kotimaiset oppilaitokset eli järjestäjänä on aina muu oppilaitos tai korkeakoulu oppilaitoksena eikä korkeakoulun mahdollisia organisaatioyksiköitä voi ilmoittaa missään roolissa. Esimerkiksi tapauksessa, missä kyseessä on esimerkiksi korkeakouluun kuuluva "avoin yliopisto", on organisaatio tieto "korkeakoulu" ei "korkeakoulun avoin yliopisto".

Keskustelua, kysymyksiä ja vastauksia hyväksilukemisesta

RAKETTI-VIRTA-wikin kysymyksiä ja vastauksia osassa

(https://confluence.csc.fi/display/VIRTA/Kysymyksia+ja+vastauksia) HUOM. Linkin osoittama sivu on arkistoitu. Kysymykset ja vastaukset sijaitsevat nykyään täällä: https://confluence.csc.fi/display/VIRTA/Kysy+ja+vastaa, mistä löydät myös alla olevat kysymykset (Opintosuoritukset-osiosta).

Korkeakoulun sisäinen hyväksilukeminen

<AILA KANNIAINEN 21.2.2013>

Ongelmallisimpia ovat oman yliopiston opintojen hyväksilukemiset. Meillä on pyritty keksimään kirjaustapoja, joilla opiskelijan opintopistemäärä ei monistuisi. On siis pyritty kiinnittämään alkuperäinen suoritus uuden tutkinnon kokonaisuuteen. Alkuperäisten opintojen käyttämisestä ja kiinnityksistä seuraa ongelmia. Useamman tutkinnon suorittajalla voi olla paljonkin oman yliopiston suorituksilla hyväksiluettuja opintoja.

<ANTTI MÄKI 21.3.2013>

Korkeakoulun sisäisestä hyväksilukemisesta ei synny ongelmaa korkeakoulujen valtakunnallisen tietovarannon näkökulmasta, vaikka korkeakoulu joutuisi "monistamaan" opintosuorituksia omassa opiskelijatietoja sisältävässä rekisterissään. Alla esimerkki alkuperäisten opintojen käyttämisestä ja kiinnityksistä kahdella eri kirjaustavalla sekä siitä, miten asia hoituu viranomaistiedonkeruiden näkökulmasta ja esitetään, että valtakunnallisten oppijan palveluiden osalta ongelmaa ei synny. Erilaisten korkeakoulun omien ja mahdollisten korkeakoulujen yhteisten hops-palveluiden osalta tällaisen tiedon hallitseminen vaatinee kirjaustapojen ja mahdollisesti myös tietojärjestelmien kehitystä nykytilaan verrattuna (ainakin Oodi-esimerkkien perusteella).   

Hyväksiluetaan uuteen tutkintoon aiemmin samassa korkeakoulussa toiseen tutkintoon tai muussa aiemmassa koulutuksessa, esimerkiksi avoimessa, tehty opintosuoritus.

  • Kirjaustapa 1: Kytketään korkeakoulun opiskelijatietoja sisältävässä rekisterissä aiempi opintosuoritus suoritettavana olevaan uuteen tutkintoon (sisältyy tutkintolajiseen opintosuoritukseen), rekisteriin ei synny uutta opintosuoritusta vaan ainoastaan linkki kahden opintosuorituksen välille eli alkuperäinen opintosuoritus ja myöhemmin syntyvä tutkintolajinen opintosuoritus (alkuperäinen sisältyy) tai esim. samalla muodostuva joku tutkintoon sisältyvä opintosuoritus, joka muodostaa kokonaisuuden, johon alkuperäinen opintosuoritus sisältyy. Opintosuoritus voi sisältyä toiseen joko kokonaan tai osittain.
    • Toimenpide ei vaikuta henkilön opintopistekertymään, mutta vaikuttaa syntyvän uuden tutkinnon laajuuteen esimerkiksi Tilastokeskuksen tutkintotiedonkeruuta ajatellen.
    • Kyseessä on vain yksi opintosuoritus sekä korkeakoulun rekisterissä että Korkeakoulujen valtakunnallisessa tietovarannossa.
    • Mikäli alkuperäinen opintosuoritus olisi suoritettu ajankohtaisen tiedonkeruujakson aikana, tulisi opintosuoritus sen alkuperäisen suorittamisen kautta tiedonkeruuseen (suorituspäivämäärä-tieto ratkaisevana).
    • Opetushallituksen tuottamien valtakunnallisten palveluiden näkökulmasta alkuperäinen opintosuoritus tunnistettaisiin uuden tutkinnon osaksi.
  • Kirjaustapa 2: Tehdään uusi opintosuoritus, jolla kokonaan tai osittain hyväksiluetaan alkuperäinen opintosuoritus eli syntyvä uusi opintosuoritus on saman laajuinen tai osa siitä laajuudesta, millä alkuperäinen opintosuoritus tehtiin. Korkeakoulun rekisteriin syntyy siis tuplakirjaus eli "opintopistemäärä monistuu".
    • Toimenpide vaikuttaa syntyvän uuden tutkinnon laajuuteen (esimerkiksi Tilastokeskuksen tutkintotiedonkeruuta ajatellen) ja lisäksi henkilön opintopistekertymään, mutta alkuperäisen suorituspäivämäärän rajaamana.
    • Kyseessä on uusi opintosuoritus, joka on hyväksiluettu, jolla on hyväksilukemispäivämäärä, alkuperäinen suorituspäivämäärä ja organisaatiotieto roolilla lähde
    • Jos alkuperäinen opintosuoritus on suoritettu ennen ajankohtaista tiedonkeruujaksoa, opintosuorituksen laajuutta ei huomioida Tilastokeskuksen opiskelijatiedonkeruussa eikä opetus- ja kulttuuriministeriön suorassa opintopistetiedonkeruussa eikä esimerkiksi opintotuen valvonnassa (Kela). "Monistuneesta opintosuorituksesta" ei ole haittaa viranomaistiedonkeruille.  
    • Mikäli alkuperäinen opintosuoritus olisi suoritettu ajankohtaisella eli samalla tiedonkeruujaksolla, ja, jos opintosuorituksen laajuus huomioitaisiin normaalisti, kuten toisesta oppilaitoksesta hyväksiluettu opintosuoritus, se huomioitaisiin kahteen kertaan eli Tilastokeskuksen opiskelijatiedonkeruussa sekä opetus- ja kulttuuriministeriön suorassa opintopistetiedonkeruussa sekä opintotuen valvonnassa (Kela) opintopistekertymä vääristyisi. Tehtäessa korkeakoulujen valtakunnallisesta tietovarannosta poimintoja viranomaistiedonkeruisiin vääristymä' vältetään siten, että opintosuoritusta ei huomioida opintopistekertymässä, kun hyväksiluetun opintosuorituksen (opintosuorituksella on hyväksilukemisen päivämäärä) lähde on sama kuin opintosuorituksen myöntävä organisaatio (organisaatiotiedot roolillä lähde ovat sama organisaatio).
    • Opetushallituksen tuottamien valtakunnallisten palveluiden näkökulmasta alkuperäinen opintosuoritus näkyisi sekä alkuperäisessä roolissaan että uuden tutkinnon osana, mutta uutena, hyväksiluettuna opintona.

Henkilökohtainen mielipiteeni on, että kirjaustapa 1 on "oikea". 


AHOT / tilastointi

<HANNE MIKKONEN 27.1.2014>

(TKI-) opintopisteiden hyväksyminen AHOT-menettelyn kautta

Tiedonkeruukäsikirjan ohjeistuksen mukaan AHOT-menettelyn kautta suoritettuja ei saa ilmoittaa tiedonkeruussa (kohta 3.2.2.1) mutta Haaga-Helian mielestä niitä ei saisi rajata pois. Nyt tiedonkeruukäsikirjoissa AHOTin kautta tulevat suoritukset on rinnastettu muualla suoritettuihin ja hyväksiluettuihin opintoihin. Junkkarin mukaan AHOT ei heidän mielestään ole hallinnollinen menettely. Haaga-Helia teetättää näistä AHOTin kautta hyväksyttävistä opintosuorituksista näytön/tentin tms. jonka kautta opinnot tuodaan rekisteriin suoritustavalla AHOT, ja suoritus kirjataan Haaga-Helian suorituksena. Ongelmana on myös se, että AHOTin kautta hyväksyttyjen TKI-suoritusten erotteleminen winhasta pois kaikista TKI-suorituksista olisi ilmeisesti työlästä, eivätkä haluaisi siksi jättää näitä tiedonkeruun ulkopuolelle.

Soitin vielä Junkkarille ja kysyin pari tarkennusta. Haaga-Helia kirjaa siis kaikki AHOTin kautta hyväksytyt opintosuoritukset aina omiin nimiinsä. Näiden TKI-opintopisteiden osalta volyymi on pientä, joten sinällään tässä ei välttämättä ole kyse isosta ongelmasta. Mutta pari kysymystä AHOT-prosessin kautta tulevista opinnoista ylipäätään:

a) Ovatko AHOTin kautta tulevat opinnot rinnastettavissa hyväksiluettuihin opintoihin?

b) Onko oikea käytäntö, että AHOTin kautta tulevat suoritukset kirjataan näytön tms jälkeen korkeakoulun omina opintoina rekisteriin? Eikö tässä ole pieni periaatteellinen ongelma, ja pahimmillaan tämä voisi teoriassa johtaa sellaiseen porsaanreikään, että korkeakoulujen kannattaa teetättää muualla suoritetusta ja opitusta aina esim. tentti, että opintosuoritukset saadaan omiin nimiin vaikka itse opetus/oppiminen on tapahtunut muualla? En tunne tästä historiaa joten voi olla että olen tässä itse hiukan hakoteillä.

Emme ole täällä ministeriössä löytäneet tähän AHOT-asiaan ratkaisua, joten siksi kyselen josko asiasta olisi siellä CSC:n päässä parempaa tietoa.


<ANTTI MÄKI 21.2.2014>

Tämä ei ole uusi aihe ja asia on ollut esillä korkeakoulukierroksella ammattikorkeakouluissa, Winhaajien kokouksessa ja myös VIRTA-projektin ryhmissä. Asiaa voidaan purkaa näin:

Aiemmin hankitun osaamisen tunnistaminen ja tunnustaminen (AHOT)

A "Kova" AHOT muodollisessa koulutuksessa aiemmin suoritetuista opinnoista => Kyseessä on aina hyväksilukeminen eli hallinnollinen toimenpide, millä muualla hankittu osaaminen eli aiemmin tehty opintosuoritus hyväksytään osaksi tutkintoa. Tästä puhuttaessa tarkoitetaan joko osajoukkoa hyväksilukemisesta eli vain ennen opintojen alkua hankitut opintosuoritukset tai myös opintojen aikana tehtyjen opintosuorituksien hyväksilukemista eli liikkuvuus, yhteistyö, oma ehtoiset sivuaineopinnot jne. 

B "Pehmeä" AHOT muodollisen koulutuksen ulkopuolella hankitusta osaamisesta, mikä jakautuu B1) suoraan tunnistamiseen ja tunnustamiseen, kuten työkokemuksen hyvittäminen, sekä B2) erilaisiin "näyttöoihin", kuten vaikka tenttiin tms. B1 on aina hyväksilukemista, mutta B2 on korkeakoulun järjestämää toimintaa. Vrt. näyttötutkinnot tai kirjallisuustentti. 

Ongelmallinen on se, mitä on B2. Tässä joitain tarinoita siitä:

B2X

Pahimmillaan B2 lähestyy B1:tä eli sitä, että todennetaan esimerkiksi työtodistuksesta, että henkilö on hankkinut aiemmin jotain osaamista, mikä hyväksiluetaan opintopisteiksi tutkintoon. Tällöin korkeakoulun työ todistuksen tutkimiseksi katsotaan korkeakoulun itse järjestämäksi opintosuoritukseksi, näytöksi. Kaikille on toki selvää, että todistus täytyy katsoa myös kovassa AHOT:ssa (A) ja kyse on edelleen hallinnollisesta toimenpiteestä, vaikka akateeminen / opetushenkilökuna todistusta arvioisikin. Näin luulisi yleensä menevän työtodistuksenkin arvioimisen. 

B2Y

Välimallin tapaus on sellainen, missä henkilö joutuu kirjoittamaan esseen tai raportin tai oppimispäiväkirjan tms. aiemmin hankkimasta osaamisetaan. Eli henkilö kirjoittaa todistukseen verrattuna seikkaperäisemmän selitteen, minkä sisällön perusteella voidaan todeta, että osaamista on kertynyt. Tämä vertautuu esimerkiksi työharjoittelujaksosta tehtävään raporttiin. Työharjoittelujakso on korkeakoulun järjestämä, opintoihin määritellysti kuuluva osa, joten sen "osasuorituksena" raportin kirjoittaminen on ok ja edelleen henkilö saa korkeakoulun tuottamia opintopisteitä koko työharjoittelun ja raportin muodostamien osasuorituksien summan verran. Lähtökohtaisesti tämän tapauksen tulisi olla B2X:n tavoin B1:ksi tulkittava, hyväksiluettu asia: hallinnollisen toimen perusteena käytetty todistus vaan on vähän laajempi. 

B2Z

Edellisen tapauksen B2Z alueelta tullaan helposti näytön suorittamiseen, jolloin kyse ei ole enää AHOT:sta vaan opintosuorituksesta, jonka korkeakoulu järjestää. Tällöin henkilö tekee suorituksen, joka osoittaa hankitun osaamisen. Tällainen on aika tyypillistä korkeakoulussa: esimerkiksi kirjatentti tai kielen kuulustelu, jossa korkeakoulun järjestämän "lähiopetuksen" tms. tosiasiallisen toiminnan laajuus on aika pieni verrattuna annettavaan opintopistemäärään. Voihan kirjatentin käydä sisällysluettelon perusteella ja monet asiat hallita kuulustelussa aiemmin hankitun osaamisen perusteella (vrt. matematiikka, englannin suullinen taito). Annettavan opintosuorituksen laajuuden tulisi kuitenkin vastata ECTS-mitoutuksen vaatimuksia eli opintoihin käytettyä työtä eli opintopisteiden pitää vastata näytön työmäärää eikä jotain muuta, mutta nyt ollaan korkeakoulun oman laadunvarmistuksen alueella. Varsinaiset näyttötutkinnot ovat kai asia eriseen, tuskin korkeakoulu haluaa olla mikään Degree Mill? http://www.sorbon.fr/inscriptionengl.html


Ratkaisuehdotuksena todetaan, että 

AHOT on aina hyväksilukemista eli tunnustamista. Lisäksi hyväksilukemista voi olla muutkin kuin AHOT-prosessien tulokset. AHOT jakautuu kovaan eli muodollisessa opetuksessa hankitun osaamisen tunnustamiseen ja pehmeään eli muodollisen opetuksen ulkopuolella hankitun osaamisen tunnustamiseen. 

Muodollisessa opetuksessa hankitun osaamisen tunnistamisen ja tunnustamisen tulokset merkitään korkeakoulun opiskelijatietoja sisältävään rekisteriin ja tuodaan korkeakoulujen valtakunnalliseen tietovarantoon samoin kuin muutkin hyväksiluetut opintosuoritukset.

Pehmeän AHOT:n osana tunnustamisen edellytyksenä oleva tunnistaminen voi tapahtua todistusten, selvitysten, raporttien tai muuten järjestettyjen näyttöjen pohjalta hallinnollisena toimenpiteenä, joka sisältää suoraan tai epäsuorasti akateemista tai opetushenkilöstön suorittamaa arviointia kyseisen osaamisen tunnustettavuudesta. Tulos on hyväksilukemista ja korkeakoulun opiskelijatietoja sisältävään rekisteriin kirjattavalle ja korkeakoulujen valtakunnalliseen tietovarantoon tuotavalle opintosuoritukselle on merkittävä hyväksilukemisen päivämäärän lisäksi lähde-roolissa oleva organisaatiotieto "XX: muodollisen koulutuksen ulkopuolla". 

Mikäli pehmeän AHOT:n nimissä osaamisen tunnistaminen ja tunnustaminen on oma korkeakoulun järjestämä opintosuoritus tai vastaava opintosuoritukseksi luettava näyttö, kyseessä ei ole hyväksilukeminen vaan korkeakoulun järjestämä opintosuoritus. Tällöin tuloksena syntyvän opintosuorituksen laajuuden on vastattava ECTS-standardin mitoitusohjeita eli varsinaisen korkeakoulun järjestämän opintosuorituksen työmäärää siten kuin korkeakoulun omat ohjeet ja laadunvarmistusjärjestelmät erikseen tarkentavat. Korkeakoulun opiskelijatietoja sisältävään rekisteriin merkittään ja korkeakoulujen valtakunnalliseen tietovarantoon tuodaan normaali opintosuoritus. 

Ristiriitojen ilmetessä siunaus pitäisi hakea opiskelun ja opetuksen tukipalveluiden ja hallinnon ohjausryhmästä (vielä yhden kokouksen verran RAKETTI-OPI-ohjausryhmä) ja niiden kautta muodollisesti opintohallinnon johtajien verkostoilta.

Liittouman sisäinen hyväksilukeminen tai opintosuoritusten siirtäminen

<HELI PELTOLA, 31.3.2014>

FUAS liitouman strategian mukaan opiskelijat voivat suorittaa tietyn määrän opintoja kumppanikouluissa, mikäli opinnot sopivat heidän hopsiinsa. Raha ei liiku koulujen välillä.
Koulut ovat rakentaneet integraation opintohallintojärjestelmien välille, jossa opiskelijoiden tiedot, ilmoittautumiset ja arvosanat liikkuvat automaattisesti. Suoritukset näkyvät todistuksissa ja suoritusotteilla, kuten ne olisivat tehty omassa korkeakoulussa. Opetuksen järjestäjäkoulussa opiskelijat ovat sivuopiskelijoina ja suoritukset ovat tilastoituneet ”korkeakoulujen välisten yhteistyösopimusten” opintopisteiksi.

Ymmärrämme, että oikein olisi viedä suoritukset kotiamkissa hyväksilukuina. Integraatiomme perustuu liittouma-ajatukseen, ja automaation purkaminen olisi suuri takaisku niin ideologisesti kuin käytännön työssä. Voisimmeko korjata tilanteen niin, että siirrämme järjestävässä korkeakoulussa sivuopiskelijat EIVIRTA –hallinnolliseen ryhmään, jotta suoritukset eivät tule Virtaan kahdesti?

<ANTTI MÄKI, 27.4.2014>

Tässä on kyse siitä, onko korkeakoulun myötämä opintosuoritus korkeakoulun oma vai ei. Opintosuorituksen voi myöntää hyväksilukemalla toisen myöntämä opintosuoritus tai eräissä tapauksissa toiselta alihankitun toiminnan perusteella tai sitten opintosuoritus on oma. Jos opintosuoritus on jo jonkun toisen myöntämä, kyseessä on hyväksilukeminen, eikä opintosuoritus ole oma. Opintosuorituksia voi myöntää vain korkeakoulu. Myöntävä-roolilla ilmoitetaan se korkeakoulu, jonka nimissä tieto on eli käytännössä aina se korkeakoulu, jonka rekisteriin kyseinen tieto kuuluu ja joka tietoja lähettää.

Mikäli opintosuoritus merkitään kahdessa korkeakoulussa rekisteriin (alla A-tapaus), on lain mukaan molemmista korkeakouluista tuotava opintosuoritus tietovarantoon, koska laki koskee kaikkia opintosuorituksia, niin "sivuopiskelijoita" kuin muitakin. Näin ollen "EIVIRTA"-hallinnollinen ryhmä ei ole ehdotetussa muodossa mahdollinen. 

Tilanteen hoitamiseen on eri vaihtoehtoja liittouman tavoitteiden mukaan valittaviksi:

  • A) Tilanteen voi korjata merkitsemällä kotikorkeakoulussa opintosuoritukset hyväksiluetuiksi.
  • B) Opintosuoritus voidaan tallentaa suoraan vain kotikorkeakoulun rekisteriin ja siihen voidaan liittää tieto järjestävä-roolilla siitä, että kyseessä on ollut alihankita. Tällöin kuitenkaan järjestävän rekisteriin ei tule merkintää, koska kyse on yksinomaan kotikorkeakoulun myöntämästä opintosuorituksesta.
  • C) Opintosuoritus voidaan tallentaa suoraan vain kotikorkeakoulun rekisteriin, jolloin järjestäjäkorkeakoulussa ei merkitä mitään. 

B- ja C-tapauksissa on mahdollista tehdä järjestävässä korkeakoulussa rekisterimerkintä, joka on luokiteltu mitättömäksi, mikäli tämä auttaa nykyisen integraationne hyödyntämisessä. Tällöin merkintä olisi kuitenkin ainoastaan tiedon siirtämistä varten eikä siis mikään sivuopiskelijan opintosuoritus tai "korkeakoulujen välisten yhteistyösopimusten" opintopiste. Pahimmillaan tässä voi liittouman vuoksi monistua opintosuorituksia kahden korkeakoulun järjestämiksi. Parhaimmillaan tässä on kyse hyvin järjestetystä opiskelijaliikkuvuudesta. 

  • No labels