Ajankohta: 18.2.2020 klo 9.30 - 11.00

Paikka: https://cscfi.zoom.us/j/442255172

Äänite: https://kannu.csc.fi/s/8CWzaPyFmZgMynD

chat


Muistio:

Ajankohtaiset

Tutkimuskäyttö

  • THL:n KOTT-tutkimus
    • VIRTA-yhteyshenkilöitä pyydetään lisäämään opiskelijoiden yhteystiedot tiistaihin 18.2.2020 mennessä (tänään!)
      • odotetaan opiskelijoiden yhteystiedoilla täydennettyä tiedostoa vielä Hankenilta ja Åbo Akademilta
      • Ylimääräiset puolipisteet viimeisen puhelinnumeron jälkeen eivät aiheuta haittaa

Viranomaisintegraatiot

Kela

  • Kela tiedustelee, voiko opiskelijan lukukausi-ilmoittautumisen tila (läsnä /poissa) muuttua vielä lukukauden jälkeen? esim. voiko tila "poissa" koskien syyslukukautta 2019 muuttua vielä "läsnä" -tilaksi keväällä 2020 (1.1.2020 jälkeen)?
    • Aho (Laurea): Kyllä voi muuttua, jos opiskelijan tietoja korjataan. Aiempi tieto on ollut virheellisesti kirjattu tai voi olla tapauksia, joissa pitkän selvityksen jälkeen päädytään siihen, että poissa olisi läsnä ja toisinpäin. On mahdollista. Ei voi sanoa, että yleistä. Yksittäisiä tapauksia lukukausittain. En tiedä miten Kela, onko reagoinut kun opiskelija, joka on menettänyt opiskeluoikeuden, laiminlyönyt ilmoittautumisvelvollisuuden tai opiskelioikeus on päättynyt, kun on menettänyt opiskeluoikeuden ja hakee opiskeluoikeuden palautusta. Erotiedon ja opiskeluoikeuden uudelleen alkamisen väliin jää kausia, joita korkeakoulut kirjaa eri tavalla.
    • Majamäki (CSC): Päivi mainitsit että muutamia tapauksia voi olla. Kelalta kyseltiin myös, että onko tällaisia tilanteita ja voidaanko jotain tällaista volyymi määrää heittää. Miten muut korkeakoulut tunnistatte, oletteko samoilla linjoilla että joitakin tapauksia löytyy? Lukumäärä arviota?
    • Pulkkinen (TAU): Yksittäisiä tapauksia. Virheen korjauksia. Normaaliprosessin seurauksena sellaisia ei tule. Arviolta noin 7 vuodessa.
    • Aho (Laurea): Muutamia. Yhden käden sormella laskettava määrä. Ohjauksellinen asia. Kun kirjauksia tehdään opintotoimistoissa virkailijoiden toimesta. On vaikea seurata, VIRTA pääkäyttäjien mistään poimia. Kelalla on ehkä paras tieto paljonko näitä tapahtuu. Kela voisi tehdä tarkentavia kysymyksiä, mitä on tapahtunut ja miksi tämä on näin. Jos poissaollut kirjataan jälkikäteen läsnäolleeksi. Opiskelija kela tuen piirissä. Tarkoittaa että siltä ajalta jolloin hänet on poissaolevaksi kirjattu pitäisi olla kirjattu tarpeeksi opintopisteitä.
    • Majamäki (CSC): Opiskeluterveydenhuollon muutokset - AMK opiskelijat tulevat palveluiden piiriin. Kun suunnittelevat miten maksujen kerääminen organisoidaan. Väliajan tieto mistä Päivi mainitsit, en muista että olisi Kelan kanssa keskusteltu. Onko AMK puolella yhtenäiset ohjeistukset?
    • Pihamaa (CSC): Liittyy siihen (opiskeluterveydenhuollon maksuihin)
    • Husa (TAMK): Passivoituna pitäisi tuoda väliaika, jolloin on ollut opiskeluoikeuden menettänyt.
    • Majamäki (CSC): Tästä voisi Kelalta kysyä kiinnostaako heitä. Otetaan ylös.
    • Husa (TAMK): Olisi hyvä tietää mitä kela tutkii, opiskeluoikeuden tilaa vai lukuvuosi-ilmoittautumista?
    • Majamäki (CSC): Täytyy selvittää.
    • Pulkkinen (TAU): Kun Kelan opintotukiosastolle menee lukuvuosi-ilmoittautumisten muutokset joka kuukausi. Vai meneekö vain kyseisestä lukukaudesta. Näkisivat miten muutoksia tulee... Näkisivät muuten itse datat. Ei liene kellään normaali prosessi, että takautuvasti muutellaan. Ovat virheiden korjaamista.
    • Majamäki (CSC): Viralliset tilastot ovat niitä lukuja. Ei näitä jälkikäteen korjata takautuvasti.
    • Luoma (HAMK): Olen ollut siinä käsityksessä että AMKissa voisi opiskelija muuttaa kesken lukukauden, esim. elämäntilanteen muutos. Meillä on tällainen käytäntö, että opiskelija voi muuttaa läsnäoloilmoittautumista.
    • Husa (TAMK): Kyllähän sitä tapahtuu, että opiskelija on ensin on ilmoittautunut kevääksi.
    • Pihamaa (CSC): Tässä puhutaan jälkikäteen. Kun kausi on jo päättynyt.

Valvira

  • Puheterapeutin koulutustietojen merkitseminen aiheuttaa virhetilanteen Valvirassa

Lukuvuosimaksuvelvollisten maksutiedot ja MIGRI

  • Seurataan MAHTI-lain etenemistä ja valmistaudutaan tuomaan tietomallilaajennus päätösasiana maaliskuun OPTIETORiin

Tiedonkeruut ja raportointi

OKM:n suorat tiedonkeruut


  • Vipusen -raporteilla korjattu lukuja, mm. koskien lukuvuosimaksuvelvollisia
  • Yhden tai kahden erot esim. tutkintomäärissä Vipusen raporteilla ja VIRTAssa voivat johtua siitä, että luvut pyöristetään lähimpään 3 jaolliseen lukuun. Tästä tulossa tietoa myös raporttiselitteelle. Vipusesta tulossa myös kevään aikana VIRTA-yhteyshenkilökokoukseen edustaja osallistumaan keskusteluun ja vastaamaan mahdollisiin kysymyksiin.

Muut asiat ja esitetyt kysymykset

  • Pohdimme täällä miten muualla on ajateltu koskien uuden rahoitusmallin pohjana olevaa kysymystä ensimmäisestä/aiemmista korkeakoulututkinnosta. Meillä pyydetään tietoa mallintamista varten, mutta omassa rekisterissä ei tuota tietoa ole. Ajattelimme kysyä onko teillä tietoa miten tähän muualla ollan valmistauduttu tai miten voisimme tähän tarpeeseen vastata. Haaste lienee yhteinen.
    • Lindholm (Åbo): Talouspuolelta tuli kysymys. Haluaisivat varautua. Meillä ei ole tietoa omassa rekisterissä, koska ei ole tieto, jota olisi aikaisemmin ajateltu, että kerätään. Mietitään millä tavalla voisi lähteä ennakoimaan. Vipusessa on joitakin tietoja saatavilla. Onko muilla tullut tän tyyppisiä kysymyksiä ja miten olette ajatelleet näihin vastata?
    • Passiniemi (VY): Meillä on oltu kiinnostuneita rahoitusmallimuutoksen myötä. Meillä on mahdollista tarjota vain tieto mikä tavoiteajassa tutkinnon suorittaneet raportilla on.  Tehdään yliopistolle neljä kertaa vuodessa koulutusohjelmatarkkuudella oleva raportti. Merkitään koulutusohjelmille montako on kenellä on aikaisempi tutkinto. Ei tuoda tietoa opiskelijarekisteriin. Perustuu kokonaan VIRTAsta saatavaan raporttiin, jota voidaan rikastaa koulutusohjelmatiedolla ja tehdä yliopistolle sisäistä raportointia. Ei ole muuta ollut tarjota. Ei ole oikeastaan kysyttykään. Enemmän oltu kiinnostuneita raportista, joka on saatavilla ja että saadaan se tarkemmalle tasolle sisäisesti kuin mitä Vipunen esittää.
    • Majamäki (CSC): Asiasta keskusteltiin viime keväänä OPTIETORissa. Samantyyppistä tarvetta on tullut muistakin korkeakouluista. Todettiin keskustelussa, että korkeakoulut voisivat tarkempaa tietoa luovuttaa VIRTAsta toisilleen - ei löydy lakiperustaa, jonka perusteella tämän tyyppistä tiedonluovutusta voisi tehdä. Millä tasolla on tavoiteajassa tutkinnon suorittaneet raporteille on lain rajoissa oleva. Tarkempaa tietoa ei voitaisi luovuttaa. Toinen asia voidaanko kysyä henkilöltä itseltään. Siihen en osaa ottaa kantaa.
    • Harjula (HUMAK): Olemme aika pieni AMK. Vuodessa aloittaa joitakin satoja opiskelijoita. Toteuman perusteella ja VIRTAan muodostuva tiedoston perusteella noin 10 % valmistuneista sellaisia, joilla ollut aiempi tutkinto. Voi käyttä ennusteena. Jos tiedon jostakin saisi. Jos on kyse kirjoilla olevista opiskelijoista, pitäisi päästä ennustamaan rahoitusta. Jos ei muuta tietolähdettä ole niin yksi mahdollisuus on kysyä vaikka OILI ilmoittautumislomakkeella suoraan opiskelijalta tai muulla tavalla, kenellä on aiempi Suomessa suoritettu alempi korkeakoulututkinto, joka rahoitusmalliin vaikuttaa. Peppi korkeakouluna jos haluttaisiin järjestelmään tallettaa niin ehkä olisi pohjakoulutuskenttä opiskeluoikeustiedoissa. Voisi tehdä omia kantakyselyitä ja sen perusteella ennustaa. Enempi faktan pohjalta eikä toteutumien pohjalta. Nopeita ajatuksia lennossa. Opintopolkuko on se paikka kansallisesti vai mikä, joka tietäisi sen asian aiemmista tutkinnoista? Sieltäkö ne saisi jos mahdollisuus olisi?
    • Finnberg (CSC): VIRTAssa ne on. Mistä saisi on toinen kysymys. Kulkee mukana tavoiteajan poiminnassa. Jos joskus tulee sellainen että haluttaisiin VIRTAsta luovuttaa, saisi kyllä VIRTAsta. On kaikki suoritetut tutkinnot viimeisen 30 vuoden aikana, pitäisi olla kaikki. Opintopolku hyödyntää VIRTA-tietoja. Toisen foorumin kysymys. Ei saada VIRTAsta sitä luovuttaa.
    • Pulkkinen (TAU): Opintopolussa ne on yliopistojen käytössä opiskelijavalintaa varten. Teknisesti saa opintopolun suoritusrekisteristä, joka saa ne VIRTAsta. Niitä saa käyttää opiskelijavalinnan tekemiseen. Tässä ei kyse opiskelijavalinnan tekemisestä.
    • Aho (Laurea): On mielenkiintoinen asia. Yritin tätä joku aika sitten selvittää, koska kysymys oli terveydenhoitajiksi valmistuneista, joilla oli aiempi sairaanhoitajien tutkinto. Vipusessa oli tuplasti enemmän kuin mitä meiltä löytyi. Jos opiskelija, joka on terveydenhoitajakoulutuksessa ja on sairaanhoitajatutkinto aiemmin, pitäisi löytyä sairaanhoitajatutkinnon opinnot hyväksilukuina terveydenhoitajatutkinnosta. Luvut, joita vipusesta löytyy - tuon otannan perusteella en niihin suoralta kädeltä lähtisi luottamaan, että mistä luku oikein tulee. Olisi hyvä tietää, että ketä nämä henkilöt ovat. Yllätyin, että luvut oli erilaisia kuin mitä löytyi meidän rekisteristä.
    • Finnberg (CSC): Hämmästyin myös luvuista. Tutkin myös Valviraa varten kenellä löytyy aiempi sairaanhoitaja tutkinto, enkä löytänyt kovinkaan paljon. Jonkun vipusen puolelta tulisi tulla selittämään mistä luvut tulee. VIRTAsta en löytänyt.
  • AHOT kansalliset suositukset yliopistoille: "AHOT -menettely koskee kaikkia opiskelijoita, joilla on opiskeluoikeus (tutkintokoulutus, erilliset opiskeluoikeudet, avoimen yliopiston opiskelijat) 
    • Voiko korkeakouluissa avoimen korkeakoulun opiskelijoille kirjata hyväksilukuja?
      • Pulkkinen (TAU): Tampereen yliopiston keskustan opiskelijarekisterissä 250 000 suoritusta, reilu 6000 korvaavia tai sisällytettyjä hyväksilukuja. Suurin osa on sosiaalityötä tai terveystieteitä. Eli lienee kyse siitä, että henkilö haluaa pätevöityä tai pätevöitymisestä puuttuu vähän jotakin. Kun ei tarvitse sisältyä tutkintoon niin on jotain pohjia sosiaalityöstä ja tullaan tekemään loppuun avoimessa. On jopa välttämätöntä, että saadaan kokonaismerkintä. On luonnollista, että hyväksiluetaan.
      • Majamäki (CSC): Miten AMK puolelle?  Kansalliset suositukset yliopistoille - Tarkoitus ilmeisesti tulla suositukset myös ammattikorkeakoulujen puolelle. Onko AMKeilla ollut tähän mennessä yhteistä toimintatapaa, onko tehty hyväksilukuja?
      • Aho (Laurea): Tunnistan kaksi tapausta. Toinen ,jotka tavoittelevat lastentarhanopettajan pätevyyttä, suorittavat 60 op. Toinen on nämä avoimen väylän kautta tutkintoon yrittävät opiskelijat, jotka suorittavat 60 op. Tässä heille kerrytetään opintopisteitä kirjaamalla hyväksilukuja, jotka tavallaan vastaavat sitä, mitä heidän pitäisi jonkun koulutuksen opintoja suorittaa. On ok, mutta jos ajatellaan asiaa korkeakoulun edun kannalta niin ainakin AMKeissa uskoisin että olisi käytössä muitakin mahdollisuuksia näitä kirjata kuin hyväksiluku. On aiempia suorituksia ja ne hyväkiluetaan. Varmasti ihan ok. Olisi kai muitakin mahdollisuuksia kirjata kuin hyväksiluku, esim. osaamisen näyttö, työn opinnollistaminen. Niistä tulee suorituksia ja kerryttävät avoimen opintopisteitä. Jos hyväksilukuja opintoja, ei kerrytä opintopisteitä. Ei ole korkeakoululle edukasta toimia näin. Sain juuri hetki sitten viestiä että on opintoasiainpäällikköjen työvaliokunnassa esillä ja myös samantyyppistä dokumenttia kuin yliopistoissa, joka esiteltiin synergiapäivillä, ollaan tekemässä myös AMKeille piakkoin, jossa luodaan yhteisiä linjauksia.
    • Synergian etäkokouksessa ma 24.2 Kati Toikkanen TAU:sta esittelee kansallisia AHOT-suosituksia yliopistoille
28 § (28.12.2018/1368)
Opiskelijavalinta

Opiskelijat ottaa ammattikorkeakoulu. Opiskelijat otetaan suorittamaan ammattikorkeakoulututkintoa, ylempää ammattikorkeakoulututkintoa tai erikoistumiskoulutusta.

Ammattikorkeakoulu ottaa siirto-opiskelijoita. Siirto-opiskelijalla tarkoitetaan korkeakoulututkintoon johtaviin opintoihin otettua opiskelijaa, jonka opiskeluoikeus siirtyy korkeakoulusta toiseen tai korkeakoulun sisällä koulutuksesta toiseen siten, että tavoitetutkintoon liitettävä tutkintonimike vaihtuu. Siirto-opiskelijat ammattikorkeakoulun sisällä voidaan valita erikseen muista siirto-opiskelijoista.

Ammattikorkeakoulu päättää opiskelijavalinnan perusteista. Hakijat voidaan erilaisen koulutustaustan perusteella jakaa valinnoissa erillisiin ryhmiin. Samaan ryhmään kuuluviin hakijoihin on sovellettava yhdenmukaisia valintaperusteita.

  • Luodaanko opiskelijalle uusi opiskeluoikeus vai jatkaako samalla opiskeluoikeudelle, että tutkinto/nimiketiedot muutetaan?
  • https://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/2014/20140932?search%5Btype%5D=pika&search%5Bpika%5D=Ammattikorkeakoululaki
  • https://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/2014/20140932#a28.12.2018-1368
  • Aho (Laurea): Koskee myös yliopistolakia, ei vain ammattikorkeakoululakia. Kertoo samalla tavalla. Laki tullut voimaan 1.1.2020, mutta asia koskee vasta 1.8.2020 jälkeen aloittavia korkeakoulun sisäisiä siirto-opiskelijoita. Muutos on, että aiemmin jos opiskelija vaihtoi koulutusta niin että hänen tutkintonimikkeensä muuttui tai koko tutkinto muuttui niin opiskelija haki opintopolun kautta siirtohaussa. Tämmöistä ei enää kevään haussa ole vaan korkeakoulu hoitaa nämä asiat oman korkeakoulun sisällä. Korkeakoulut luovat omia tai yhteisiä prosesseja tämän asian hoitamiseksi. Helpottaa opintopolun puolella tätä asiaa, korkeakoulut hoitaa nämä asiat itse. On hyvä määritellä yhteisesti se, että mitä sille opiskelijan opiskeluoikeudelle tapahtuu. Tuleeko hänelle uusi opiskeluoikeus vai jatkaako vanhalla opiskeluoikeudella? Ei varmaan sen kummempaa. Olisi hyvä, että olisi yhteinen linjaus.
  • Finnberg (CSC): VIRTAn näkökulmasta äkkiä ajateltuna, että tunnistaa että on kyseessä opiskeluoikeuden siirto. Vaatii että on alkuperäinen ja uusi, johon on siirtynyt. Uudessa on tieto, että milloin alkuperäinen on alkanut ja paljonko on kuluttanut läsnä/poissaolokausia ennen siirtoa. Teknisesti VIRTAan pitäisi tulla uusi opiskeluoikeus. Myös jos on sisäinen. Teknisesti voisi myös käyttää opiskeluoikeusjaksoja. Pitäisi olla alkuperäinen ja uusi, mihin on siirtynyt. Teknisesti pitäisi olla kaksi, muuten tulee hankala. Teknisestä näkökulmasta. Muutakin riippuu kun opiskeluoikeuksia perustetaan, mutta jos ajatellaan VIRTA tietoja.
  • Karlström (Arcada): Miksi pitää näkyä jos on sisäinen siirto? Mitä tarkoitusta? Kuka käyttää tietoja? Tyypillisesti esim. jotka siirtyy sairaanhoitajasta terveydenhoitajan puolelle. Emme edes myönnä sisäisiä siirtoja, ellei saada hyödynnettyä olemassa olevia opintopisteitä. Esim. insinööri vaihtaa materiaalitekniikasta energiatekniikkaan. Muutetaan vain koulutusohjelma eli koulutuskoodi muuttuu. Mikä on datatarve että on tapahtunut sisäinen siirto?
  • Finnberg (CSC): Jos yhtäkkiä tulee paljon hyväksilukuja. Halutaan tietää milloin on aloittanut tällä koulutuskoodilla ja miksi sitä ennen on näin paljon suorituksia. Auttaisi jos näkyisi, että tämä on siirtynyt. En osaa nopeasti sanoa, kuka tarvitsee. Missä on tieto, että tämä vaihtanut?
  • Karlström (Arcada): Sisäinen rekisteri.
  • Majamäki (CSC): Jos edelleen lainkin mukaan on kyse siitä, että ovat siirto-opiskelijoita. Vaikkei nyt ole tietoa kuka tietoa tarvitsee niin kyllä tuntuisi loogiselta että käsitellään samoilla periaatteilla kuin ylipäätänsä siirto-opiskelijoita eli tehtäsiiin uusi opiskeluoikeus ja tuotaisiin alkuperäiseltä opiskeluoikeudelta tiedot käytetyistä kausista. Tuntuisi loogiselta. Muuten tieto katoaa kokonaan. Hyvä vielä pohtia tiedontarpeita.
  • Karlström (Arcada): Insinöörit, joilla ei tutkintonimi edes muutu. Tuntuisi turhalta. Olisi hyvä, jos saisi ohjeistuksen.
  • Aho (Laurea): Muuttuuko koulutusluokitus?
  • Karlström (Arcada): Muuttuu.
  • Pulkkinen (TAU): Kaivoin uudestaan lain perustelut - muutos on tehty opiskelijavalinnan vuoksi. Lain mukaan valinnassa hakijat saadaan jakaa ryhmiin, mutta ryhmään pitää soveltaa samoja valintaperusteita. Koettu ongelmaksi kun sisäisille että ulkoisille siirtyjille täytyy soveltaa samoja valintaperusteita, eikä aina ole järkevää. Tällä lailla haluttu sanoa sitä, että vaikuttaa vain valintaperusteisiin. VIRTAn osalta ei ole siis uutta. Mikä on siirto-opiskelija ja mikä on sisäistä siirtymää tai opiskeluoikeuden täsmentämistä on varmasti häilyvä käsite joka talossa.
  • Majamäki (CSC): Hyvä perata asia, mitä käytännön toimintamalleja on. Hyvä saada yhtenäiset käytänteet.
  • Tenhunen (LaY): Kun on monenlaista siirtyjää. Lakiuudistus koskee vain opiskelijavalintaa, eikä rekistereitämme. On ollut aina sisäisiä siirtyjiä, oli laki mikä vaan. Johtuu siitä, että isoihin kandidaattiohjelmiin kun otetaan sisälle porukkaa. Koulutusluokituskoodi muuttuu monta kertaa riippuen mitä haluaa valita missäkin vaiheessa eli siirtyä koulutusohjelmasta toiseen. Kun porukkaa otetaan sisään isoihin ohjelmiin. Ei pitäisi vaikuttaa VIRTAn näkökulmaan. Oikeat ulkoiset siirtyjät ovat oikeita aitoja siirtyjiä opintopolun osalta. En näe yliopistona että pitäisi muuttaa toimintatapaa. Miksi pitäisi sisäisten siirtyjien osalta tehdä muutoksia? Luulen, että yliopistopuolella on normaalikäytäntöä.
  • Kohtanen (CSC): Tekstissä on, että tavoitetutkintoon liitettävä tutkintonimike vaihtuu. Eihän vaihdu jos koulutusohjelma tarkentuu tai vaihtuu?
  • Tenhunen (LaY): Valitettavasti vaihtuu.
  • No labels