Ajankohta: 12.5.2020 klo 9.30 - 11.00

Paikka: https://cscfi.zoom.us/j/442255172

Äänite: https://kannu.csc.fi/s/KxMBwFtQwcFWfWs


Asialista:

Ajankohtaista

  • VIRTA Viranomaistiedonkeruiden asiantuntijaryhmän kokous tiistaina 28.4
  • Oppijan tietovirtojen ja VIRTA-opintotietopalvelun ohjausryhmän kokous 6.5 siirretty syksyyn
  • KOOTuen kokouksen ke 13.5 asialista
  • Vipunen-webinaari perjantaina 15.5. klo 9-10: Korkeakoulutuksen tilastot
    • Vipusen tilastojen ja raporttien käytöstä ja tietosisällöistä järjestettävä kaikille avoin webinaari
    • Webinaarin vetää Jukka Haapamäki, OKM. Mukana myös Vipusen asiantuntijoita CSC:lta
    • Voit osallistua webinaariin zoom-linkistä https://cscfi.zoom.us/s/63678009668
    • Webinaariin ei ole ennakkoilmoittautumista, ja aiheeseen liittyviä kysymyksiä voi lähettää etukäteen Jukalle sähköpostitse: jukka.haapamaki@minedu.fi
  • Opiskelijavalintojen tuki 2020

Tiedonkeruut ja raportointi


Kansainvälisten liikkuvuusjaksojen tilastointi

  • Vierailijoina kokouksessa Irma Garam (OPH) ja Kaisu-Maria Piiroinen (OKM)

  • Poikkeustilanteen johdosta monen opiskelijan kansainvälinen liikkuvuusjakso on keskeytynyt. Tämä on herättänyt kysymyksiä siitä, kuinka keskeytyneet liikkuvuusjaksot kirjataan Virtaan.

    Mikäli opiskelijan kansainvälinen liikkuvuusjakso on keskeytynyt koronatilanteen takia ja jatkuu kotimaassa etäopintoina, voi nämä etäopinnot lukea mukaan liikkuvuusjakson kestoon ja jakson päättymisajankohdaksi merkitä suunnitelman mukaisen ajankohdan. Mikäli opiskelijan kansainvälinen liikkuvuusjakso on keskeytynyt koronatilanteen takia eikä jatku etäjärjestelyin, merkitään liikkuvuusjakso päättyneeksi keskeytykseen.

    Myöhemmin ilmoitamme syksyn osalta, kuinka toimitaan tapauksissa, joissa kansainvälinen liikkuvuusjakso alkaa etäjaksolla.

  • Eli mikäli kansainvälinen liikkuvuusjakso keskeytyy, tuodaan VIRTAan todenmukainen päättymispäivämäärä.


Opettajatiedonkeruut


Opettajakelpoisuuksien raportointi

  • Alustavat raportit katselmoitavana extra-Vipusessa (täällä)

  • Pätevyyksien ryhmittely:
    [vo],[iq],[ke],[vs] Varhaiskasvatuksen tehtäviin ammatillisia valmiuksia antavat opinnot
    [ik],[il],[im] Aineenopettajan pedagogiset opinnot
    [ip],[in],[io] Perusopetuksessa opetettavien aineiden ja aihekokonaisuuksien monialaiset opinnot (luokanopettaja)
    [iu],[is],[it] Erityisopettajan opinnot
    [iy],[iv],[iw] Opinto-ohjaajan opinnot
    [ir] Varhaiskasvatuksen erityisopettajan opinnot
    [ja],[jb],[jc],[ix] Pedagogiset opinnot ammatillisessa opettajankoulutuksessa
    (pätevyyskoodien selitteet: https://wiki.eduuni.fi/display/CSCVIRTA/Tietovarannon+koodistot#Tietovarannonkoodistot-P%C3%A4tevyys,Beh%C3%B6righet

  • Raportille tulossa myös vuosien 2016 ja 2017 opettajankelpoisuustiedot.

  • Usean tutkinnon tapauksissa huomioidaan henkilön korkein tutkinto.

  • Jonkin verran tutkinto puuttuu -tapauksia: Näistä n. 90% on ammatillisen opettajankoulutuksen suorittaneita ja loput 10% erillisinä opintoina tai sivuaineena pätevyyden saaneita. Onko tilanne todellinen vai onko datassa puutteita?

  • Huom. kelpoisuuksien määrä -raportti: Henkilö voi toistua eri sarakkeissa riippuen pätevyyksien suoritustavasta. Näin ollen "henkilöt yhteensä" -sarake ei ole rivin summa.

  • Palaute ja kysymykset raporteista osoitteeseen virta@csc.fi


Keskustelu:

  • Finnberg (CSC): Raportit viime vuoden luonnoksen perusteella tehty.
  • Husa (TAMK): Ammatillisessa opettaja koulutuksessa suoritettu opinto-ohjaajan koulutus . jb, ja, jc pitäisi olla pedagogisen opinnot ryhmässä. jc:t opinto-ohjaajan opintojen ryhmässä raportilla, jos ryhmittely pitää paikkansa.
  • Haapamäki (OKM): Täytyy CSC:llä tarkistaa.
  • Finnberg (CSC): Mäpätty mahdollisesti väärään ryhmään koodi. Tarkistetaan Vipusen porukan kanssa, että jc tulee oikeaan ryhmään.
  • Haapamäki (OKM): Raportilla yhden vuoden kelpoisuuksia pyritään tuottamaan. Oleellista, mille vuodelle kyseinen kelpoisuus sijoittuu. Kun on pätevyys suoritettu että tutkinto suoritettu, joka vaaditaan pätevänä henkilönä toimimiseen. Onko järkevä tapa raportoida?
  • Kokko (JYU): Milloin se on sitten täysin pätevä? Kaikki osat koossa? Tutkinto ja pedagoginen pätevyys, opettava aine (csc poimintaa). Laitamme heti, kun tieto syntyy. Meidän rekisteri ei tiedä, onko toisessa korkeakoulussa suoritettu. Jos se halutaan milloin kaikki osaset koossa, pitää olla raportin tekniikkaa.
  • Haapamäki (OKM): Pitää olla korkeakoulujen päässä looginen ja ymmärrettävä. Julkiseenkin Vipuseen tarkoitus tuoda, kun saadaan hiottua ja käytetään opettajankoulutuksen suunnittelussa. Käytetään myö yliopistoissa sisäisesti. Toinen asia, tutkinto puuttuu -tapaukset. Kun pätevyys suoritetaan erikseen ammatillisessa opettajankoulutuksessa tai yliopistoissa erillinä opintoina. Onko tähän CSC:llä tai korkeakouluilla kommentteja, että mikä on syy, että näitä on paljon? Onko vanhoja, ettei VIRTAsta löydy vai ei löydy hetua?
  • Pulkkinen (TAU): En tiedä, miten CSC tekee poiminnan. Tarkistin Tampereen yliopiston rekisteristä, että 10 % vuoden 2018 opettajan pedagogiset suorittaneista (60op kokonaisuuden) on sellaisia, että niillä ei ole vielä ylempi korkeakoulututkinto tehtynä. Opettajan pedagogiset sijoittuu sekä kandi että maisteri tutkintoon. Tehneet kanditutkinnon ja opettajan pedagogiset valmiiksi jo 2018, mutta vielä ei ole tänäkään päivänä ylempi tutkinto suoritettuna. Jos poimittu suoraan VIRTA tiedoista, on normaali tapaus. Jos on tehty päättelyä, että se välitetään eteenpäin Vipuseen vaan siinä tapauksessa, että pitäisi olla kaikki niin en osaa sanoa mistä johtuu.
  • Haapamäki (OKM): 90 / 10 % on jakauma kaikista, joissa tutkinto puuttuu. Jos erillisinä opintoina pätevyys se oli 30-40 %, lähempänä 40, keneltä tutkinto puuttui. Ammatillisella opettajakoulutuksella sama homma. Yli puolelta puuttui taustatutkinto. Jos pätevyys suoritettu erillisinä opintoina, ilman että on muuta tutkinto-oikeutta.
  • Pulkkinen (TAU): Meillä on edelleenkin erityisrahoitus maahanmuuttajaopettajien pätevöittämiseen. Heillä ylempi korkeakoulututkinto suoritettu ulkomailla. Tulleet täydentämään vaan opettajan pedagogiset opinnot. Jolloin meiltä tulee VIRTAan vain aineenopettajien 60 op pätevyysmerkintä. Tutkinto on jossain ulkomaisessa rekisterissä. Samoin kuin opetettava aine saattaa sisältyä ulkomaiseen tutkintoon tai sitä on saatettu täydentää Suomessa.

  • Haapamäki (OKM): Kuinka iso volyymi?

  • Pulkkinen (TAU): En muista ulkoa. Sisäänotto 30 paikkeilla? 2 vai 3 vuotena. Ei isoja määriä ainakaan meillä.

  • Kokko (JYU): Näemmekö jostakin raportteja, joissa on tutkinto puuttuu? Emme tiedä, mitä muissa rekistereissä on, VIRTAn datan perusteella poimittu. Että pääsee erillisinä opintoina suorittamaan pedagogisia pätevyyksiä, pitää olla tutkinto. Yhtenä asiana, mitä tällä tilastolla tarkoitetaan? Tarkoitetaanko pedagogista pätevyyttää, kuten on luokiteltu? On tehnyt varhaiskasvatuksen erityisopettajan opinnot. Koostuu useammasta koko osasta se koko pätevyys. Haetaanko, että onko oikeasti pätevä lähtemään hommiin? Vai milloin suorittanut tämän osan kokonaisuudesta? Jos lukee tiukasti tilastoa, niin puhutaan vain aineenopettajien pedagogisista opinnoista. Ei puhuta että on tehnyt tutkinnon ja opettettava ainekin. Mitä tällä tilastolla haetaan?
  • Haapamäki (OKM): Logiikka menisi niin, että tähän tilastoon tulee aina ensimmäisen kerran, kun hänellä on tutkinto takana ja pätevyys, vaikka aineenopettajan pedagogiset opinnot. Muutaman vuoden kuluttua käy tekemässä erillisen opettajan opinnot erillisinä opinnot. Tulee siihen kohtaan tilastoon. Hankala tilasto siinä mielessä, että kertymästä – jos alkaa erillisen opettajan opintoja tekemään on yksi aineenopettaja vähemmän. Pitää saada mietittyä kumulatiivinenkin tilasto, jossa katsotaan siirtymiä. Tällä hetkellä tätä raporttia, ideana että vuosittain tulee yksittäinen pätevyys, kun se suoritetaan. Rinnalla on toinen, missä on purettu vuosittain katsottu, onko se henkilön toinen vai kolmas vai neljäs kelpoisuus, milloin tulee päällekkäisyyttä ja huomaa, kuinka iso ilmiö on kyseessä.
  • Kokko (JYU): Toivon, että mietitään tarkkaan raportin kuvaamista, nimeämistä ja otsikointia. Kasvatustieteen tiedekunta meillä pedagogista koulutusta tuottaa. Eivät seuraa jos tuottavat matematiikan opiskelijat sivuaineena pedagogiset, että miten tekee matikan tutkinnon loppuun. Tiedon tuottajan näkökulmasta on harhaanjohtava, ja herää kysymys miksi täällä on tällaisia. Saa sellaisen kuvan, että on vain pedagogisia opintoja. CSC:lle vinkkinä raportin nimeämiseen.
  • Finnberg (CSC): Siihen nähdäänkö dataa raportin taustalla: Henkilötasolla rivitasolla tarkistustiedostossa keräystaulu. Opiskelija-avaimella. Kerätty sillä periaatteella, miten pätevyys on löytynyt. Kun pätevyys löytyy niin tulee riville. Samalle henkilölle katsotaan löytyykö enintään viisi pätevyyttä ja enintään viisi tutkintoa, mitä häneltä löytyy. Samalle riville tulee jos on löytynyt pätevyys sinä vuonna. Ovat tarkistustiedoissa rivitasolla. Miten on ryhmitelty Vipusen raportille, että pitää löytyä ensin tutkinto on päättelyä, samasta datasta kuitenkin. Poiminnassa ei oteta kantaa; katsotaan löytyykö pätevyys ja aiemmin suoritettu tutkinto mistä tahansa.
  • Kokko (JYU): Puhuin enemmän Vipusen raporteista.
  • Finnberg (CSC): Samasta datasta puhutaan kuitenkin, käännetty vain eri muotoon. Tietyn mukaan haluttu ryhmitellä. Sama data on sen perusteena.
  • Haapamäki (OKM): Täydennän Fredin vastausta. Vipusen pivot-valikossa tutkinto koulutusmuuttujan alla, sen voi viedä raporttiin, sieltä etsiä kohta ei tutkinto; voi viedä raporttiin : ”ei tietoa”, josta näkee volyymin.
  • Finnberg (CSC): VIRTAn puolelta tutkitaan jos puutteitä. Pitäisi löytyä tutkinto näille. Jos syy löytyy, että poimintalogiikassa virhe niin korjataan. Opettajatiedonkeruusta ei tule yhtä paljon palautetta tarkistustiedostoista kuin mitä tulee tutkintojen suorittamisesta. Mielellään otamme palautetta vastaan. Jos raportteja tarvitsee muuntaa niin muokataan sen mukaan.
  • Husa (TAMK): Musiikkipedagogit – tuomme opetettavan aineen musiikin. Pitäisikö niiden olla mukana ”pedagogiset opinnot ammatillisessa opettajakoulutuksessa” – Niille sisältyy tutkintoon 60op? Ei tule tutkintokoodin perusteella?
  • Finnberg (CSC): Ei. Ei ole sellaista päättelyä. Tulee jos on pätevyys -merkintä.
  • Kokko (JYU): Raportoinnin ryhmittelyyn. Onko olemassa selkeä avain, miten opettavat aineet ja pätevyydet ministeriön ilmoittamiksi tavoitteiksi?
  • Haapamäki (OKM): Joo. Hannele: Näiden lisäksi kerätään vielä opetettavien aineiden pätevyyksiä. Niistä tullaan tekemään raportteja. Työmääräsyistä ei ole tehty ensimmäisinä, ensin muista kelpoisuuksista. Musiikinopettajat menevät enemmän siihen ryhmään. Jennille: Tällä kaudella korkeakoulujen sopimusneuvotteluissa ei ole samalla tavalla tavoitteita opetettaville aineille. Viime kauden ryhmittelyä näissä edelleen käytetään. Veikkaisin, että tullaan edelleen seuraavaan. Edelleen ihan oikea. Mitä ryhmittelyä voisi – kun opettavien aineiden raportteja aletaan käyttämään. Ryhmitelty isommiksi ryhmiksi opetettavia aineita, voi hyödyntää siinä.
  • Majamäki (CSC): Kysymys, joka linkittyy aiheeseen. Meille tullut TEMistä – tekee kansallisten tilastostandardien mukaista ammattiluokitusta – kiinnostunut korkeakoulujen opettavista aineista. Kaipaa sellaista tietoa, että mitä aineita opetetaan ammattikorkeakoulussa ja mitä yliopistoissa ja mitkä yhteisiä?
  • Haapamäki (OKM): Tilastokeskuksen koulutusluokitus lähteenä?
  • Husa (TAMK): Musiikkipedagogit – löysin VIRTA-yhteyshenkilöiden kokouksen muistiosta 10/2015: näillä ei voisi käyttää samaa pätevyyttä kuin ammatillisissa opettajapätevyyksissä. Mitä näiden kanssa tehdään? Emme ole tuoneet pätevyyttä, luultavasti perustuen tähän.
  • Haapamäki (OKM): Eikö musiikki ole opettava aine?
  • Husa (TAMK): Kyllä, sen tuomme. Pitäisikö olla mukana jossain keräyksissä? Ei voi käyttää ia:ta?
  • Haapamäki (OKM): Kuinka yleispätevä pedagoginen pätevyys?
  • Peltola (LAB): LAMKissa kirjattiin ms+im. im = aineenopettajan pedagogiset opinnot
  • Husa (TAMK): Voiko amk:ssa suorittaa aineenopettajan pedagogiset opinnot?
  • Haapamäki (OKM): Rinnastettu aineenopettajan pedagogisiin? Rinnastettu, että olisi vastaava. Ainoa ongelma, jos ei olisi yleispätevä. Ei ole ylempää korkeakoulututkintoa kuitenkaan eli ei Vipusen raportille kirjautuisi yleispäteviksi aineenopettajiksi. Voisi olla järkevä tapa.
  • Pesonen (UEF): Opettajan pedagogiset on ihan yleispätevät. Pätevyys on vain alemman korkeakoulun tuottama. Ei aineenopettajan pätevyyttä vielä tuota. Aineenopettajan pätevyys tulee vasta jos suorittaa jonkun maisterin tutkinnon. Opettajan pedagogisilta opinnoilta ihan yleispätevä.
  • Haapamäki (OKM): Jos näin on niin LAMKin tapa kuulostaa ihan hyvältä. Millon tulee raportille - nyt ei tule aineenopettajan pätevyytenä koska ei ole ylempää korkeakoulututkintoa. Pitää tuoda erikseen aineenopettajan pedagogiset opinnot.
  • Kokko (JYU): Mitä puhutaan raportilla? Keskustelu alkoi tiedonkeruista. Tilastokeskuksen koskee erillisinä tehtyjä. Puhutaanko pedagogisten opintojen suorittaneiden tilastoinnista vai opettajakelpoisuuksista? Jos musiikkipedagogit saa aineenopetajan, ovat suorittaneet aineenopettajan pedagogiset opinnot. jos ei ole aineenopettajan pätevyyttää kun puuttuu maisterintutkinto. Pelkään, että menee asioita ristiin.
  • Haapamäki (OKM): Tiedonkeruussa kerätään mahdollisimman tarkkaan tiedot. Raportit kuvaavat tietoja. Jos tämä tapa kerätä musiikkipedagogit on sellainen, mitä kautta saa datasta haettua niin on hyvä tiedonkeruutapa. Seuraava haaste tuottaa raportti, joka osoittaa tiedot, mitä datassa on. 
  • Husa (TAMK): Musiikkipedagogin opinnot sisältää yleispätevät tuottavat opinnot. Pitääkö niille tuoda joku pätevyyskoodi tuon suhteen muu kuin opettavan aineen musiikki ms, joka heille edelleen perustettu?
  • Haapamäki (OKM): eikö puolla että im laitetaan? eri asia miten raportilla näytetään. Laittaisin tulevaan aineenopettajan raporttiin. Siellä tulee olemaan osa semmosia aineenopettajia, joilla vaatimuksena on ylempi korkeakoulututkinto. Musiikkipedagogien osalta vaatimuksena alempi.
  • Majamäki (CSC): Jossain vaiheessa muistan, että paljon keskusteltiin musiikkipedagogeista. Oli yhteistyötoteutuksia. Toinen korkeakoulu järjesti pedagogiset opinnot, toi tiedon pedagogisesta pätevyydestä VIRTAan, opetettavan aineen pätevyys tuli toisesta.
  • Kokko (JY): Eihän pelkkä aine tee opettajaa?
  • Husa (TAMK): Tämä herättikin kysymyksen pitäisikö olla pätevyyskoodi? Että kansallisesti viedään samaa yhtenäistä koodia.
  • Kokko (JY): Kai nyt päteyvyskoodi pitäisi laittaa. Kiinnostaa tämä mitä Timokin kysyy chatissa: "Mitä eroa on raportille poiminnassa käytännössä esim. im ja ix -arvoilla?"
  • Haapamäki (OKM): Pätevyytenä sama, mutta tehdään eri paikassa? Opinnoissa otettu huomioon painotus? Raportissa perusteltua, että ovat erikseen.
  • Pesonen (UEF): Opettajakoulutuksen ajoilta jossakin vaiheessa opettajan pedagogiset muuttui sellaisiksi, että antaa yleisen opettajan pätevyyden. On sama, onko ammatillisessa suoritettu vai missä. Pedagoginen osuus – voi suuntautua eri koulutusalueelle. Perusteeltaan ja teorialtaan sama, onko missä sen tehnyt.
  • Husa (TAMK): Laittaisin mielummin ja -koodilla. Kun suorittaa ammatillisen opettajakoulutuksen puolella.
  • Ovaskainen (Centria AMK): En tiedä noista pätevyyskoodeista, mutta Musiikkipedagogi (AMK) tutkinto antaa kelpoisuuden taiteen perusopetukseen sekä ammatilliseen toiseen asteeseen. Ei tuota kelpoisuutta peruskouluun tai lukioon.
  • Kokko (JYU): Pedagoginen puoli vai aine ei tuota? Voiko VIRTAlaiset näitä selvittää?
  • Majamäki (CSC): Näitä käsitelty aiemminkin ja yritetty selvittää. Onko jotain kättä pidempää mistä näitä vastauksia lähdetään hakemaan?
  • Pulkkinen (TAU): Niin, ja mitä väliä on, onko pedagogiset tehty pääaineessa, sivuaineena vai erillisenä? Opiskelijat suorittavat täsmälleen saman opintokokonaisuuden ja vasta kun hän lopettaa opinnot, tiedetään, käyttikö hän ne tutkintoon (ja mihin tutkintoon) vai jäikö tutkinto kesken ja opinnot ovat erilliset.
  • Haapamäki (OKM): Elinan kommenttiin. Yksi syy, ei ole ylempi korkeakoulututkinto. Oma tuntuma- pedagogiset opinnot tuottaa samoja kelpoisuuksia. Taustalla oleva tutkinto vaikuttaa. Sarin kommentiin, onko väliä onko tehty pää-, sivuaine, erillisnä. Kun koodistoa tehtiin oli puhetta, eivät ole kelpoisuuden kannalta merkitystä, mutta koulutuksen järjestämisen ja ohjauksen kannalta on. Erillisinä opintoina tai tutkinto-ohjelmassa. Pää -tai sivuaineena ero pienempi. Tietyissä luonnontieteellisissä aineissa menestyksellisesti tehty, että on otettu suoraan matematiikan opettajalinjalle. Jotta ilmiötä pystyy seuraamaan on tämä ero tehty.
  • Majamäki (CSC): OKM: stä tai OPH:lta asiantuntijoita, joiden kanssa voisi jatkoselvitellä?
  • Haapamäki (OKM): Löytyy. Miten paljon kysymyksiä jäi auki? Käytännön kysymys musiikkipedagogista - kumpaan laitetaan? aineenopettaja vai ammatillisen opettajakoulutuksen pedagogisia. Makuasia. Täytyy kuitenkin yhdessä päättää kumpaan laitetaan. Jos nyt pitäisi sanoa, aineenopettajan pedagogiset opinnot kuuluisi järkevämmältä. Perusteluita löytyy myös, miksi laitettaisiin ammatillisiin Pieni koulutus.
  • Majamäki (CSC): Tanssipedagogit vastaava porukka?
  • Pulkkinen (TAU): Meiltä tullut väärin pääaineet ja sivuaneet. Vain kasvatustieteessä opettajan pedaggoiset voi kuulua pääaineeseen. Se on vain kasvatustiedettä.
  • Kokko (JYU): Näin meilläkin.
  • Pulkkinen: Mitä sillä oli tarkoitus hakea; kuuluu pääaineeseen, on sivuaineena?
  • Haapamäki (OKM): Haetaan sitä, onko suunnitelmallisesti tarkoitus tehdä? Kuuluuko pääaineeseen, jota lähtee alunperin suorittamaan vai viimeisen opintovuoden ratkaisu että siinä vaiheessa opiskelija lähtee tekemään pedagogisia.
  • Pulkkinen (TAU): Tampereen yliopiston yhdelläkään uudella opiskelijalla ei ole oikeutta suorittaa opettajan pedagogisia opintoja. Kaikki hakee. Kaikilla muilla paitsi kasvatustieteilijöillä? Luokanopettajille toki sisältyy, mutta ei muilla.
  • Rantanen (JYU): Jenni: meillä on tulkittu "pääaineena" siten, että kuuluuko se "pakollisena" tutkinnon rakenteeseen.
  • Haapamäki (OKM): Timo laittaa chatissa.
  • Pulkkinen (TAU): Eli vain luokanopettajille kuuluu pakolliseen? Näin olemme tuoneet.
  • Kokko (JYU): Jos olisi matematiikan opintoihin alun perin suunnannut – eihän muuta sen tutkinnon suoritusoikeutta, ja pystyy valmistumaan, vaikka ei pedagogisia sivuaineita tehnytkään. Matemaattis-luonnontieteellinen tiedekunta voi tuottaa pääainetta pedagogisiin opintoihin, joita tuottaa kasvatustieteellinen tiedekunta. On mennyt ristiin.
  • Haapamäki (OKM): On erilailla ymmärretty. Ero ei ole kaikkein olellisin. Kuten sanottu, hyvä tietää että on tällälailla tulkittu ainakin muutamassa yliopistossa.
  • Majamäki (CSC): Kootaan, mitkä liittyy raportointiin ja mitä raportilla pitää tarkistella ja mitkä vaatii yhteistä sopimista. Tässä ei päästä tekemään lopullista päätöstä, miten musiikkipedagogit? Käytetäänkö aineenopettajan pedagogiset opinnot vai pedagogiset opinnot ammatillisessa opettajankoulutuksessa koodia? Jos sinänsä jompi kumpi voitaisiin valita, että kaikki toimisivat samalla tavalla.
  • Haapamäki (OKM): Ei ole oikeaa vastausta. Pitää vain löytää yhteinen tulkinta. Mieluiten nopeasti tulkinnan tekisin. Datasta pystyy joka tapauksessa löytämään oli se kumpi tahansa.
  • Kokko (JYU): Miksi sitten tarvitaan erikseen? jos on käytännössä sama asia?
  • Haapamäki (OKM): Silloin kun puhutaan musiikkiopettajista. Muuten on oma luokkansa. 
  • Kokko (JYU): Musiikkipedagogi amk niiden suorittamat pedagogiset opinnot muuta kuin pedagogiset opinnot ammatillisessa opettajankoulutuksessa?
  • Haapamäki (OKM): Niitä ei suoriteta tutkinnon yhteydessä vaan tutkinnon jälkeen.
  • Kokko (JYU): Yliopistoissakin näin. Aineenopettajan opinnot voi tehdä tutkinnon mukana tai erillisinä. Pääsääntöisesti kaikki amkit pedagogiset opinnot on pedagogisia opintoja ammatillisessa opettajankoulutuksessa ellei niitä ole tehty amkissa osana tutkintoa, sitten hyppäävät aineenopettajan pedagogisiin opintoihin?
  • Haapamäki (OKM): Jos on erillisellä opinto-oikeudelle, ovat pedagogiset opinnot ammatillisessa opettajankoulutuksessa
  • Majamäki: Musiikkipedagogit, tanssipedagogit. Onko muita vastaavia? Tutkinnon yhteydessä tehdään pedagogiset, silloin käytetään aineenopettajan pedagogisten opintojen koodia? Olisiko ehdotus?
  • Kokko (JYU): Vastustan. Sitten puidaan epäloogisuutta taas myöhemmin.
  • Pesonen (UEF): Matematiikan opettajan tapaukseen - jos opiskelija, jolla on ollut opettajapätevyys opinto-oikeudessa, ei suoritakkaan opintoja niin ei merkitä tutkintoon. Päätetään opettajan pedagogisten oikeus koko opinto-oikeudesta. Ei tule merkintää, että on suorittanut pedagogista eikä tule aineenopettajaa. Kun suorittaa matematiikan maisterintutkinnon. Oli valittu linjalle tai ei.
  • Majamäki (CSC): Onko syytä käydä keskustelukierros musiikkipedagogien kanssa onko joku peruste. Tätä täytyy vielä nopeasti tausta selvittää, löytyykö perusteluja tarkemmin jompaan kumpaan suuntaan.

Tietomallimuutokset

  • Alkuperäinen suunnitelma oli viedä muutokset samaan aikaan tuotantoon kevään aikana. Taulukon mukaan korkeakoulut eivät kevään aikana olisi tuomassa tietoa opiskeluoikeusjakson nimitietoa VIRTAan, joten ei kiirehditä tätä muutosta tälle keväälle, vaan tuodaan samassa päivityspaketissa molemmat muutokset myöhemmin ilmoitettavana ajankohtana.
  • Lukuvuosimaksutietojen laajennusasia
    • Ei uutta tietoa
  • Opiskeluoikeusjakson nimitieto

Muut asiat

  • Tulevat järjestelmämuutokset korkeakouluissa
    • Ovatko kaikki ammattikorkeakoulut jo siirtyneet Peppiin, ketkä siirtymässä?
      • Peltola (LAB): LAB-ammattikorkeakoulun Lappeenrannan toimipaikassa on Winha käytössä elokuuhun 2020 saakka, sen jälkeen Peppi.
  • No labels