2021_6_8 yhteyshenkiloiden kokous

Ajankohta: 8.6.2021 klo 9.30 - 11.00

Tallenne: https://video.csc.fi/media/t/0_fedf5jzq

Muistio

Ajankohtaiset

• Viranomaistiedonkeruun asiantuntijaryhmä 14.6.
  • Käsittelyssä mm. tiedonkeruukierroksella havaittuja korjaustarpeita ja tuplaluokittelutyöryhmän työn tulokset

• Oppijan tietovirtojen ja VIRTA-opintotietopalvelun ohjausryhmän kokous 18.6.

  • Ryhmän tehtävä ja kokoonpano
• KOTA-seminaari 23.-24.8.
  • OKM tarkentaa aikataulua ja toteutustapaa, pandemiatilanteesta johtuen myös etäseminaari (1 pv) mahdollinen

Työllisyysrahaston tietotarpeet 

• Sari Paatelainen, Työllisyysrahasto
• Tietotarve ammattikorkeakouluissa, yliopistoissa ja avoimissa yliopistoissa sekä avoimissa ammattikorkeakouluissa opiskelevista aikuiskoulutustuensaajista syksyllä 2021
  • Työllisyysrahasto suorittaa opintojen jälkiseurannan kuluneen lukuvuoden ajalta. Syksyn 2021 tarkistus koskee lukuvuotta 2020–2021 eli 1.8.2020 – 31.7.20201
  • Työllisyysrahasto tarvitsee tiedon ajanjaksoista, jolloin henkilö ei ole ollut ilmoittautuneena läsnäolevaksi lukuvuoden 2020–2021 aikana
    • Tällä seulotaan opintonsa väliaikaisesti keskeyttäneet ja oppilaitoksesta eronneet / eronneiksi katsotut
  • Työllisyysrahasto tarvitsee lisäksi tiedon, jos henkilöllä ei ole lainkaan opintosuorituksia lukuvuoden 2020-2021 aikana
    • Hyväksilukuja ei huomioida opintosuorituksina, joten nämä tulisi suodattaa pois
• Keskustelu:
  • Kokko, JY: Avoimessa yliopistossa ei ole läsnäoloja, onko tämä huomioitu?
  • Paatelainen: Avoimessa yliopistossa Työllisyysrahasto katsoo opiskeluoikeuden voimassaoloaikaa, tämä tietysti hieman ongelmallinen että kaikessa ei saada ilmoitettua. Opiskeluoikeuden voimassaoloajalta aikuiskoulutusopiskelija on oikeutettu tukeen, jos tehnyt riittävästi opintosuorituksia. Mutta jos opiskelija keskeyttää opinnot, niin opiskeluoikeus ei mihinkään katoa jos se on maksettu jo?
  • Kokko: Eivät katoa, mutta esim. JY ei tuo näitä tietoja VIRTAan.
  • Paatelainen: Jos näitä tietoja ei mahdollista saada, niin tarkistetaan suoraan henkilöltä. Käytännössä joudutaan mukauttamaan tarkistusta avoimen korkeakoulujen osalta miten tietoja mahdollista saada. Tiedostettu asia.
  • Kokko: Läsnäolotieto vain tutkinto-opiskelijalla, erikseen opiskeluoikeus joka kaikilla on, mutta JY ei tuo sitä VIRTAan.
  • Paatelainen: Kyllä, jos läsnäolotietoa korvaavaa tietoa ei saatavilla, niin Työllisyysrahasto tarkistaa avoimen korkeakoulun opiskelijalta opintosuoritukset. Lähtökohtaisesti opinto-oikeustieto on lähetetty meille jo hakemuksen käsittelyn yhteydessä ja se ei lähtökohtaisesti muutu, joten ei välttämättä tuo lisäarvoa kuten läsnäolevaksi ilmoittautuminen.
  • Majamäki, CSC: Tietotarpeista keskusteltu Työllisyysrahaston kanssa ja samoja huomioita kuin Jenni Kokko on tuotu esiin. Ei tässä keskustelussa huomattu mitään isompia ongelmia.
  • Pulkkinen, TAU: Miten tämä käytännössä tapahtuu, meneekö kuten muutkin tiedonkeruut eli CSC muodostaa aineiston, joka lähetetään Työllisyysrahastolle vai onko tulossa joku rajapintakäyttöliittymä?
  • Paatelainen: Käsittääkseni tämän vuoden tietopyyntönä, ei vielä rajapintaa eikä ehditä tähän tehdä. Tulevina vuosina tarkoitus tarkistaa sitä kautta, mutta nyt menee tietopyytönä.
  • Majamäki: Ensi syksy VIRTA-poimintana ja CSC saa Työllisyysrahastolta henkilötunnukset, joilla tiedot VIRTAsta haetaan. Pidemmän aikavälin suunnitelmana Työllisyysrahastolla Koski-integraatio käyttöön. Tiedonluovutusprosessista: Tietotarvetta toimeksiantojen näkökulmasta  käsitellään VIRTA-ohjausryhmässä ja Työllisyysrahastolla esitys mukana. Työllisyysrahastolla lakiin perustuva oikeus saada näitä tietoja, mutta VIRTAn kautta tapahtuvaa tiedonluovutusta ei laissa vaan ainoastaan Kosken kautta. Siksi  VIRTA-ohjausryhmä arvioi voisiko luovuttaa ja jos tämä korkeakouluille ok, niin voisi mennä kevyemmällä käsittelyllä eli ei tarvittaisi korkeakoulukohtaista toimeksiantokierrosta. Toki korkeakoululla on rekisterinpitäjänä oikeus ohryn linjauksesta huolimatta kieltäytyä VIRTA-tiedonluovutuksesta. Silti Työllisyysrahastolla tiedonsaantioikeus eli tiedot pitää toimittaa muutoin. Ensi viikon VIRTA-ohryssa käsitellään.
  • Kokko: Opiskeluoikeuden tunnistamisesta, opiskelija tukea hakiessaan ilmoittaa koultuksen mihin tukea hakee. Aiemmin Työllisyysrahastolle täydennettävissä exceleissä on verrattu onko suorittanut niitä mitä sanonut suorittavansa. Opiskelija ei itse käytännössä osaa muotoilla koulutustaan siten, että mitä hän oikeasti opiskelee. Onko tällä väliä? Esim. jos opiskelija kertonut suorittavansa pedagogisia opintoja, mutta suorittaakin ihan jotain muuta.
  • Paatelainen: Onko mahdollista esim. kun tarkistetaan toisen asteen opiskelijoiden tiedot Koskesta, niin siellä on tullut vastauksena useampi rivi henkilöstä jos hänellä useampi opinto-oikeus kuin mistä Työllisyysrahasto on tiennyt. On saatu neljä riviä, jos henkilöllä ollut tuona lukuvuonna neljä opinto-oikeutta. Tämä ollut hyvä käytäntö, koska saatu tiedot niistä opinnoista joita henkilö ei ole ilmoittanut tai jotka on kirjattu väärin. Jos tämä tapa ei onnistu ja jos henkilöllä on ollut useampi korkeakouluopintoja, niin ne kaikki on otettu huomioon.
  • Finnberg, CSC: Halutaanko opintosuoritukset opiskeluoikeuksittain? Joo, on mahdollista. Tietysti amk-puolella ja tietyillä yliopistoilla tämä onnistuu näin. Jos katsotaan kaikki opiskeluoikeudet jotka ovat olleet aktiivisia tuona aikana, pystyy ilmoittamaan VIRTAstakin jos löytyy useampi.
  • Paatelainen: Pitää vielä tiedustella Työllisyysrahaston sisällä, voidaan sitten palata tarkemmin asiaan. Mutta jos lähtökohtaisesti henkilöllä useampia opinto-oikeuksia tai jos hän on ilmoittanut linjan väärin, niin otettaisiin vastaan nämä kaikki ja katsotaan löytyykö opintosuorituksia.
  • Kokko: Yliopistoissa aika vapaata mihin tutkinto-oikeuteen opinnot lopulta käytetään. Tämä tiedetään vasta kun tutkinto otetaan ulos. Ammattikorkeakouluissa selkeämpi, kun tulet tuota linjaa niin opinnot kuuluvat tähän. Yliopistoissa useampia opiskeluoikeuksia eikä kaikkia välttättä sisällytetä tutkintoon ja voi olla useampikin tutkinto-oikeus. Mutta jos teille riittää että hakija on kirjannut hakemukseen Jyväskylän yliopisto ja hän on jotain meillä tehnyt, helpottaisi myös teitä jos ei tarvitse sisältövastaavuutta täsmätä.
  • Paatelainen: Kuulostaa järkevältä, ainoa ongelma olisi jos henkilö tekee yksittäisiä kursseja esim. avoimissa korkeakouluissa, niin ne eivät automaattisesti kuulu tuen piiriin toisin kuin tutkinto-opiskelu riippumatta mihin ne kuuluvat. Selvitän vielä meidän sisältövastaavalta, miten nämä halutaan jos on useampi opinto-oikeus.

  • Pekka Harjula, Humak (chat): Myös sellainen hyväksiluku, jonka alkuperäinen suorituspäivä osuu lukuvuodelle 20-21 ja myös opiskeluoikeusajalle, suodatetaan pois? Esim. opintojen aikana muualle tehty suoritus ja siitä tehty hyväksiluku (esim. kv vaihto)

  • Paatelainen: Täytyy vielä selvittää, aiemmin eivät ole realisoituneet kun ollaan kysytty suoraan oppilaitoksilta. Ei ole ollut tarkkaa ohjeistusta, miten nämä tällaiset hyväksiluvut on tehty. Mutta jos henkilö on kyseisen lukuvuoden aikana ne suorittanut ja esim. tehnyt ne vaihdossa tai toisessa korkeakoulussa ja ne on samana lukuvuonna hyväksiluettu tutkintoon, niin sellaiset voi ilmoittaa. Tarkoitus poissulkea opintosuoritukset, joita hän ei ole tehnyt, esim. on opiskellut aiemmin toisessa korkeakoulussa aiemmin ja ne on hyväksiluettu sellaisenaan uuteen tutkintoon. Tällaiset eivät mukana, kun tutkitaan opintojen päätoimisuutta.
  • Finnberg: Tuo menisi kuten KELAn edistymisen seurannassa eli jos hyväksymisen lähde on joku muu suomalainen korkeakoulu, niin sitä ei lasketa. Mutta jos se on esim. ulkomailla, niin lasketaan mukaan.
  • Sari Pulkkinen, TAU (chat): Kelasta poiketen tuossa pitäisi ottaa huomioon myös muista suomalaisista korkeakouista hyväksiluetut suoritukset, jotka on suoritettu tarkasteluajankohtana. Kela saa opiskelijan tiedot kaikista korkeakouluista, Työllisyysrahasto käsittääkseni vain yhdestä.
  • Paatelainen: Kyllä, tämä kuulostaa myös järkevältä. Keskustelen tästä vielä Elina Pajulan kanssa.
  • Kokko: Tämä on ihan mahtavaa, kiitos kun edistätte tätä asiaa.
  • Paatelainen: Kiitos, mukava kuulla. Samoin meistä että päästään nykyaikaisempiin tapoihin jälkiseurannassa. Toivottavasti tulevaisuudessa vielä enemmän edistytään tässä.
  • Majamäki: Kun VIRTA-poimintamäärittelyn kanssa päästään pidemmälle, niin alkusyksyn yhteyshenkilökokouksessa voidaan palata tähän ja millainen poiminta on ja korkeakoulut voivat silloin vielä huomioitaan antaa. Käytännössä aktualisoituisi lokakuun tienoilla?
  • Paatelainen: Kyllä, näin on tarkoitus. Käytännössä siis KELA-poiminnan jälkeen.

  • Majamäki: Korkeakouluille myös viestitään miten toimeksiantomenettelyasian edetään kunhan ohjausryhmän käsittely ollaan saatu käytyä.

S2-tiedonkeruun määritelmä

• Kaisu-Maria Piiroinen, OKM 
• S2- tiedonkeruun määritelmä 20200607.docx (luonnos, päivitetty 7.6.)
  • VIRTA-opintopistetiedonkeruuseen tuleva lisäluokka, koskee sekä yliopistoja että amk:ja, tarkoitus saada tietoa kuinka paljon korkeakouluissa tarjotaan opintoja suomi/ruotsi toisena tai vieraana kielenä
  • Terminologia/otsikko (suomi vieraana/toisena kielenä) herättänyt keskustelua erit. yliopistojen kieltenlaitoksilla, eri mielipiteitä termeistä
  • tarkoitus kerätä tietoa opinnoista joita opetetaan ei suomea tai ruotsia äidinkielenään puhuville suomalaisissa korkeakouluissa Suomessa, ei suomi vieraana jota ulkomailla voidaan opettaa
  • luonnoksen taustatyö: työpaja VIRTA- ja substanssiosaajien kanssa, ei päästy ihan konkretiaan kiinni mutta taustalla tälle luonnokselle sekä lisäksi käyty keskustelua yksittäisten korkeakoulujen kanssa
  • keskusteltu opinto-oikeuteen sitomisesta, minkä opinto-oikeuden sisään sidotuista suorituksista kyse. CSC:n asiantuntijoiden kanssa päädyttiin siihen, että opinto-oikeus ei oleellista vaan opintosuoritus on määrittävä. Voi syntyä mille tahansa opinto-oikeudelle. Korkeakouluilla varmasti ensisijaisesti edellytykset kirjata tutkinto-opiskelijoille sekä niille joilla jonkinlainen opinto-oikeus korkeakouluun
  • tarkoitus saada kuva koko ilmiöstä, mutta varmaan alussa tietyt ryhmät voivat jäädä ulos kun aiemmin ei tuotu opintosuoritustietoja
  • Yhteiskunnassa nyt ja tulee painetta vieraskielisten kieliopinnoille, mahdollista että korkeakoulut voivat toimia laajemmassa kielenkoulutuksen roolissa. Voi tulla uusia ryhmiä koulutuksen piiriin ja näin saataisiin myös tietoja heistä.
  • Lopussa esimerkkejä helpottamaan tulkintaa, mikä epäselvää/harhaanjohtavaa niin voidaan katsoa uudestaan tai poistaa. Työpajasta nousi että ehdottomasti pitää saada tervetuloa Suomeen tyyppisistä kokonaisuuksista tieto, hankalaa eritellä orientaatiojakson sisältä mikä kieltä ja mikä kulttuuria, ennemmin kaikki kuin ei mitään

Keskustelu:

• • Kokko: Oliko luonnoksessa tietoa mihin kerättävää tietoa käytetään?
  • Piiroinen: Kuten työpajassa todettiin niin halukkuus kirjata uusia tietoja voi riippua tiedon käytöstä. Käytetään monenlaisiin tarkoituksiin, ei voida yksilöidä vain tiettyä. Tietoa käytetään yleisen ilmiön todentamiseen ja seurantaan sekä nyt strategiarahoituksella tehtävän kv-ohjelman kotimaisten kielten tarjontaan tulevan rahoituksen vaikuttavuuden seurantaan. Tiedetään että kielikoulutusta korkeakouluissa tarjottu jo ennenkin hyvin mittavasti. 2016 tehty JY soveltavan kielentutkimuksen laitoksen toimesta erilliskysely aiheesta. Kyselyt työläitä eivätkä tavoita kaikkia, jatkossa ei vaihtuvia ja työläitä erillistiedonkeruita tai -selvityksiä vaan olisi olemassa tietopohja tästä ilmiöstä sen seuraamiseksi. Tavoitteita asetettu kv-opiskelijoiden määrän lisäämisestä ja 75% työllistymisestä Suomeen, tukee tämän tavoitteen seuraamista ja miten kv-opiskelijat voivat jo tutkinnon aikana suorittaa opintoja.
  • chat Helena Strandell : Otsikko aiheuttaa ongelmia.
  • Strandell: miksi ei voi lukea suomi ja ruotsi vieraalla kielellä/ei-kotimaisena kielenä? Tulee kommentteja että ei tällaista opetusta, lukiossa termi ruotsi toisena kielenä
  • Piiroinen: Tätä problematiikkaa tuotu esiin. Toisaalta suomi vieraana kielenä nimenomaan Suomen ulkopuolella, kommentin mukaan Suomen sisällä ei voida opettaa suomea vieraana kielenä. Mahdollista tehdä hybridinä eli tuodaan otsikkoon näkyviin että voi olla toisena tai vieraana kielenä. Ei myöskään tarkoitus että opetetaan Suomessa niille joiden äidinkieli ei ole suomi, ei haluta tietää tässä tiedonkeruussa kun heille opetetaan ruotsia. Auttaisiko tämä?
  • Strandell: Ei siis laskettaisi suomalaisia, jotka haluavat oppia ruotsia?
  • Piiroinen: Oikeastaan tämä ei tule esiin luonnoksesta.
  • Strandell: Pitää lukea ahvenanmaalaiset mielessä, heillä ei koulussa suomenkielen opetusta
  • Piiroinen: Hyvä huomio, selvitetään tätä.
  • Strandell: Meillä saavat suorittaa suomenkielen opintoja, mutta lähinnä alkeita.
  • Piiroinen: Nykyinen määritelmä ottaa heidät mukaan. Mutta helpottaako jos otsikko suomi tai ruotsi toisena/vieraana kielenä?
  • Strandell: Helpottaa. Nykyisestä otsikosta kielikeskus toteaisi että tällaisia ei ole.
  • Piiroinen: Voidaan muotoilla niin että kaikki ymmärtävät samalla tavalla. Päivitetään myös VIRTA-suorituskoodin luokitteluun kun tämä varmentunut.
  • chat Timo Rantanen, JY : Määritelmässä sanotaan, että "Opintojen rakenteella ei ole vaikutusta tiedonkeruuseen, ne voivat olla sivuainekokonaisuuden osa tai kieli ja viestintäopintoja" Onko tämän perusteella ns. pääaineen/tutkinto-ohjelman opinnot rajattu ulkopuolelle? Tästä tuli kysymyksiä myös työpajassa.
  • Timo Rantanen, JY : Kommentoimme myös CEFR-tason keräämistä. Halutaanko sitä kerätä jatkossa?
  • Piiroinen: Tarkoitus että ei rajata pois. Onko esimerkkiä näistä? CEFR-tasoa ei tarkoitus eikä mahdollisuutta VIRTA-tiedonkeruussa seurata tätä ainakaan nyt.
  • Rantanen: HY:llä oli tällaisia tapauksia s2-tutkinto-ohjelmasta, tutkinto-ohjelmassa tällaisten opintojen suorittamista.
  • Kokko: kv-maisteriohjelma jossa kuuluu rakenteeseen jo suomen kielen perusopintoja?
  • Rantanen: käsittääkseni s2-ympärille rakennettu tutkinto-ohjelma
  • Piiroinen: HY mukana tässä työssä, lukeneet kokonaisuutta. Noussut siinä. Ei lähtökohtaisesti rajattu ulkopuolelle, mukana esimerkki Turusta samantapainen. Mikäli määritelmä täyttyy, niin ei syytä että rakenne määrittää että jäisi ulkopuolelle. Mutta s2-asiantuntijoiden & opettajien koulutus ei osa tätä, ei kaikki kieltä opettavaa vaan kuinka opetan s2:ta
  • Pulkkinen: TAUlla ollut varhaiskasvatuksen opettajia koulutettiin koulusivistyksensä muualta kuin Suomesta hankkineita, koulutus pääosin englanniksi mutta opetettiin suomea, tarkoitus sijoittaa ryhmiin joissa vieraskielisiä lapsia. Tässä kuuluu tutkinnon rakenteeseen suomen kielen opetus.
  • Piiroinen: Hyvä esimerkki, jatkuvan koulutuksen osana rahoitettu tällaisia rakenteita, jolloin saavat pätevöittäviä koulutuspaketteja, joissa kieli ja substanssi muodostavat ehjän kokonaisuuden. Tällaisia tulee lisää, esim. osana kv-ohjelmaa tällaisia sairaanhoitoon liittyen. Hankala rajata mikä substanssia ja mikä kieltä, mutta rakennetaan kompromisseja.
  • chat Helena Strandell : Kuvittelen, että viranomaisia saattaa kiinnostaa kuinka paljon kv-opiskelijat suoritta suomen- ja ruotsinkilelnopintoja. Ei väliä vaikka kuuluvat tai eivät kuulu tutkinto-opintoihin. Eikö tämä ole tämän tietdonkeruun tavoite?
  • Piiroinen: Kyllä, tiedonkeruun tavoitteena ei ole henkilön opinto-oikeuksien kerääminen vaan suoritettava opintopiste. Näitä voidaan seurata tarkemmin. Tärkein opinto joka suoritettu korkeakoulussa.
  • chat Timo Rantanen, JY : Joo minäkin olen ollut sitä mieltä, että tuota pitää taskastella ensisijaisesti opinnon kautta.
  • Kokko: Miten integroidut kieliopinnot? Esim. fysiikka ja kielen oppiminen yhdessä? Käytössä monessa, olisi hyvä lisätä.
  • Piiroinen: Kyllä, tulee varmasti lisääntymään. Suomessa paljon profesioita jotka vaativat pätevöitymistä, tulee lisääntymään. Suurempi kysymys miten rajaus tehdään, ylipäänsä kielitietoisen opetuksen pilkkominen tähän ulottuvuuteen. Voidaan joutua mahdollisuuksien mukaan tarkentamaan jossain vaiheessa. Integroidut opinnot substanssiin voisi lisätä mukaan ja miten nämä huomioidaan.
  • Kokko: Tiedonkeruukäsikirjaan kaivattaisiin enemmän vastaesimerkkejä. Tässä keskusteltu s2-opettamisen opinnoista, eikö tämä voisi olla vastaesimerkki listaan?
  • Piiroinen: Oli mukana jossain vaiheessa. Voidaan lisätä esimerkkilistaan. Tiedonkeruukäsikirjassa ei paljon esimerkkejä. Hyvä huomio.
  • Kokko: Millainen aikataulu?
  • Piiroinen: Tarkoitus ensi vuoden alusta syntyvät opintopisteet mitkä 1.1.2022-> suoritettu poimittaisiin vuoden päästä. Uudet tiedonkeruut sis. tämä esitellään elokuun lopun KOTA-seminaarissa.
  • Kokko: Näettekö että on olemassa sellaisia koulutuksia tai opintojaksoja, joissa osalle olisi s2 ja osalle ei? Onko aina koulutuksesta lähtevä näkökulma, vaikuttaako kuka osallistuu? Onko s2 opintojakson vai opiskelijan suorituksen ominaisuus?
  • Strandell: Nimenomaan ahvenanmaalaiset voisivat olla, voiko suorittaja olla Suomen kansalainen?
  • Piiroinen: katsotaan luonnosta, ei otetaan kantaa kansalaisuuteen vaan äidinkieleen. Voi olla Suomen kansalaisia jotka eivät ole puhuneet koskaan suomea. Voisi käydä näin kuten Jenni Kokko mainitsi, erityisesti integroiduissa rakenteissa. Menee siihen, minkä verran on edellytyksiä tai voidaan vaatia kurssijärjestäjältä. Onko helpompaa että kurssitasolla vai opintosuoritustasolla? Tässä luonnoksessa menee suorituksen kautta.
  • Kokko: Ehdottomasti opintojakson tyyppi eikä suorittajakohtaisesti katsottaisi onko s2-ruksia vai ei. Pedagogisesti ajateltuna että kurssi suunnattu niille jotka ei osaa suomea, niin ei tule massoittain niitä jotka osaavat suomea. Voisiko olla hyväksyttävää jos joskus mukana tällaisia yksittäisiä, muuten vaatii paljon käsityötä.

  • chat Sari Pulkkinen, TAU : Eikö se ole jokaisen opiskelijarekisterin asia, miten "ruksi" suoritukselle tulee

  • chat Jenni Kokko, JYU : Sari, toki on, mutta jos saataisi määritelmät sellaisiksi, että ruksit olisi helppo laittaa. :)

  • Piiroinen: Kyllä, voidaan tehdä näin erityisesti kun tällainen hankalasti määriteltävä asia. Tulee tällaisia poikkeuksia. Vielä palatakseni aiempaan esimerkkiin finnish for beginners-tasolta, myös integroituja ym. joissa perustellumpaa olla yksilötasolla. Ei tarkoitus kuitenkaan lisätä kirjaustasolla työtä.
  • Kokko: Voisiko käsite lähteä siitä, että leimataan s2-suoritukseksi, jos suorituksen kohderyhmä on ensisijaisesti s2-kohderyhmää. Jos opiskelijasta tiedonkeruu tietää äidinkielen, niin OKM voisi halutessaan jättää pois ne joilla äidinkieli väärä tässä tiedonkeruussa. Tarkoittaako S2-kirjaus joko että opiskelijalle on ollut s2 vai että kohderyhmä on ensisijaisesti s2. 
  • Piiroinen: Hyvää pohdintaa, tämä on varmasti se taso. Tämän hetken tietopohja on v. 2016 kerätyt tiedot, joissa ei kaikista korkeakouluista tietoja. Joka tapauksessa harppaus parempaan. Vaihtoehto että olisi opintojaksotasoinen ja tarvittaessa rajaus opiskelijan äidinkielellä on ihan hyvä ehdotus.
  • Sipovaara: Siirrytään eteenpäin, asialistalle lisätty VIRTA-poimintaehdot mutta niihin voidaan palata kun määrittely on tarkentunut.
  • chat Helena Strandell : Mutta jos äidinkieli on ruotsi, henkilöä ei saa rajata pois. Henkilöllä voi olla kv-opiskelija ruotsista.
  • chat Kaisu Piiroinen  : Kiitos Helena, huomioidaan tämä. 
  • chat Timo Rantanen, JY : Helpoin ratkaisu olisi kaksi eri luokitteluarvoa VIRTAssa.
  • chat Helena Strandell : Kannatan myös kahta luokitteluarvoa
  • Majamäki: Nyt vaikuttaa että VIRTA-poiminta tulisi hyvinkin yksinkertaisesti opintosuorituksen luokittelun perusteella. Selitteen kuvaus vielä hakee, mutta saatiin nyt hyvää palautetta.
  • Pulkkinen: Milloin on toiveessa että saadaan lopullinen määrittely tai jota voidaan alkaa toteuttaa, ohjeistaa ja koodaamaan?
  • Piiroinen: Nyt ratkaistaan muutama kysymys, mutta riippuu myös CSC:n aikataulusta. Ennen juhannusta, viimeistään KOTA-seminaarissa. CSC voi kertoa heidän puolestaan.
  • Majamäki: VIRTA-poimintaehdot eivät vaikea, kun määrittely saadaan lukkoon niin myös poimintaehdot syntyvät.
  • Finnberg: Vastuu milloin tuodaan s2-luokitteluilla on korkeakoulujen puolella, suoritus tulee poimituksi jos on siksi luokiteltu. Lisäsin vielä tuohon erittelyksi, opintosuoritukselle pitää tuoda suomi tai ruotsi kielenä tuoda, koska se ei ole muuten pakollinen tieto tuoda. Onko ruotsia tai suomea toisena kielenä, niin pitäisi aina tuoda jotta voidaan erotella sen mukaan. Poimintana ei eroa hirveästi muuten.
  • Kokko: Suorituskieli eri asia, s2 suorituskielenä ei välttämättä suomi tai ruotsi.
  • Finnberg: Miten erottelet muuten onko suoritus tällainen?
  • Kokko: Pitääkö s2:ssa olla suorituskieli, opetuskieli toki eri asia.
  • Finnberg: Pitäisikö näille olla kaksi eri koodia että voi erotella suomen ja ruotsin suorituskielenä?
  • Piiroinen: Suorituskielimuuttujasta en ole varma, en tunne tarkkaan kuinka paljon käytössä ja kuinka luotettava tieto se on. On pohdittu kyllä onko ristiriitaa suorituskielen ja s2-asian kanssa. 
  • Kokko: Kurssilla voidaan opettaa Suomen kulttuuria ja kielen perusteita, mutta tenttikysymykset englanniksi. Tällöin suorituskieli ei ole suomi. Siksi suorituskieli on eri asia kuin onko s2:ta. Tämä olisi hyvä huomioida tai linjata pitääkö suorituskieli olla suomi tai ruotsi.
  • Piiroinen: Kyllä, pitää tätä katsoa että tiedonkeruun kuvauksesta ei tule ristiriitaista. Pitää vielä miettiä tätä CSC:n kanssa.
• VIRTA-poimintaehdot (taustaksi) 
  • Suomi tai ruotsi toisena kielenä (S2)
    + suorituspäivämäärän tulee olla kalenterivuoden sisällä
    + opintosuorituksen laji: Muu opintosuoritus (2)
    + Pitää olla lehtitason suoritus
    + Ei saa olla hyväksi luettu suoritus
    + Opintosuorituksen luokittelu: Suoritus on suomi/ruotsi vieraana kielenä (14) (selite päivityksessä)

Tiedonkeruu ja raportointi

Vuosikello: Tiedonkeruut VIRTA-opintotietopalvelusta

• Kelan edistymisen seurannan aineisto
  • ma 20.9.
• Tilastokeskuksen opiskelijatiedonkeruu, AMK & YO
  • to 30.9.
  • Poiminta leikkausajankohdan (20.9) mukaisista tiedoista
• Tilastokeskuksen opiskelijatiedonkeruun ennakkotiedot OKM:lle
  • to 30.9.

Tuplaluokittelutyöryhmän tulokset

• Työryhmän tulosten koostesivu https://wiki.eduuni.fi/x/JU6GD
  • Valmisteltu materiaali:

    • 1) Koonti opintopistetiedonkeruun perusperiaatteista
      2) Nykyinen opintopistetiedonkeruun prioriteettijärjestys ja koontitaulukko sen soveltamisesta
      3) Päivitys opintosuorituksen luokittelukoodistoon ja koodien selitteisiin

  • Taustana suorien tiedonkeruiden kierroksilla tehdyt huomiot että sama opintosuoritus meni kahteen eri tiedonkeruuluokkaan. Työryhmä pohti opintosuoritusten tuplaluokitteluproblematiikkaa. Mukana Hannele Husa, Jenni Kokko, Krister Karlström, Heli Rautioaho, Jukka Haapamäki sekä CSC:n VIRTA-tiimi
  • Ryhmä kävi läpi VIRTA-opintosuoritusten luokittelukoodistoa ja selitteitä päivittämisen ja tarkentamisen vuoksi, koska ovat peräisin VIRTA-käyttöönoton ajalta. Erityisesti yliopistoilla ei ole ollut opintosuorituksien kytkentää opiskeluoikeuteen, mutta järjestelmävaihdosten vuoksi muuttunee.
    1. Opintosuoritusten luokittelukoodiston hahmotus kahdessa osassa: opiskeluoikeutta ja opintosuorituksen sisältö kuvaavat luokittelut. Näiden pohjalta selitteiden muotoilu.
    2. Opintopistetiedonkeruun pohjalta pohtiminen, tiedonkeruukäsikirjassa monessa kategoriassa puhutaan opiskeluoikeuksista ja lisäksi opintosuorituksen luokittelu. Käytännössä VIRTA-poiminnassa opiskeluoikeutta ei ole katsottu, koska yliopistopuolelta ei ole löytynyt. Erikoistumiskoulutukset poikkeus VIRTA-poiminnassa, katsottu sekä opiskeluoikeutta että opintosuorituksen luokittelua.
    3. Prioriteettijärjestys opintosuoritusten luokittelulle, joka tehty VIRTA-käyttöönoton aikaan eikä ollut tuttu VIRTA-tiimillekään. Tiedonkeruupoiminnan taustalla hoitanut tilanteita että opintosuoritukselta löytyy useampi luokittelu. Mietitty mihin kategoriaan suoritukset menevät. Erikoistumiskoulutukset lisätty myöhemmin, joten siksi ei mukana prioriteettijärjestyksessä. Tämän vuoksi tuplatiedonkeruita, esim. suoritus mennyt sekä avoimiin että erikoistumiskoulutuksiin.
  • Päivitetyt opintosuoritusten luokittelut:
    • Opiskeluoikeutta määrittävät luokittelut: muokattu kuvaavammaksi, esim. "suoritus on avoimen korkeakoulun opiskeluoikeudella suoritettu". Lähtökohtana että korkeakoululla tieto minkä opiskeluoikeuden perusteella opiskelija suorituksen tehnyt. Selitteisiin nostettu laajemmin kuvausta ja lakiviittauksia. 
      • 3 suoritus on korkeakoulujen välisen yhteistyösopimuksen perusteella myönnetyllä opiskeluoikeudella suoritettu
        
        • asiantuntijaryhmässä  keskustellaan muun kuin korkeakouluasteen välisen yhteistyösopimuksen perusteella, oma koodinsa
    • Suorituksen sisältöä määrittävät luokittelut: katsotaan millainen suoritus on, selitetekstiä laajennettu ja lisätty käyttöä helpottavia ohjeita
      • uusi ehdotus koodi 16 täydennyskoulutuksena tarjottu tutk osa, mitko-työn perusteella, jotta tunnistettaisiin
      • 12 suoritus on suomi/ruotsi toisena kielenä suoritus
  • Toivotaan että käytte läpi tätä ajatusta, työryhmä kokee jaon kahteen luokkaan selkeyttäväksi toimenpiteeksi, nyt muotoilut metamorfooseja tältä väliltä, hankala tulkita
  • Opintopistetiedonkeruun toteutus ajatus tehdä jatkossa pelkästään opintosuorituksen luokittelun perusteella
  • Tiedonkeruuteesit:
    • Luokitellun opintosuorituksen tulisi mennä vain yhteen tiedonkeruukoriin
    • Opintosuoritukseen tulisi liittää vain yksi  opiskeluoikeutta määrittävä luokitus
      • tämän lisäksi opintosuorituksella voi olla sisällöllinen luokittelu / luokitteluja
    • Opintosuorituksen tiedonkeruukorin määrittää ensisijaisesti opintosuorituksen luokittelu, mutta poiminnassa voidaan tarkastella myös opiskeluoikeuden luokittelua (esim. löytyykö tutkinto-opiskeluoikeus)
    • Korkeakoulun vastuulla on tietää, millä opiskeluoikeudella opintosuoritus on suoritettu
    • Jos opintosuoritukselle tuodaan kaksi tai useampi opiskeluoikeutta määrittävää luokitus, määrittyy tiedonkeruukori prioriteettijärjestyksen  mukaan
    • Jos opintosuoritukselle ei ole lainkaan tuotu luokitusta, se tulee mukaan peruspisteisiin, mikäli opiskelijalta löytyy tutkinto-opiskeluoikeus
  • Prioriteettitaulukko nykyisellä mallilla, luokituksesta 11 kysytään ministeriöltä miten näkevät sen priorisoinnin

Keskustelu:

• chat Sari Pulkkinen, TAU : Luokittelu ei määritä opiskeluoikeutta tai suorituksen sisältöä vaan päin vastoin. Ensimmäinen voisi olla esim. "Opiskeluoikeudesta johdettavat opintosuorituksen 
• Kokko: Tässä ei olla periaatteellisesti muuttamassa mitään, vaan selvennetään ohjeita ja sääntöjä miten näitä koodeja pitäisi käyttää. VIRTAssa tietoja on ilmoitettu joitain tietoja joissa useampi luokittelu, niin tämä selkeyttää mitä koodit periaatteessa tarkoittavat. Sarin kommentti hyvä, luokittelu ei määritä opiskeluoikeutta tai suorituksen sisältöä. 
• Majamäki: Tarkoitus käydä läpi asiantuntijaryhmässä ja tietysti myös ministeriön kanssa, jotta kaikki linjassa ja ajantasalla eli määrittelyt, tiedonkeruukäsikirja ja VIRTA-kuvauksissa.
• Strandell: Kysyn vielä uudestaan että ymmärrän. Avo- ja kv- menee kv:ksi, mitä kv:ita nämä ovat?
• Majamäki: Nyt näemmä kaksi muotoilua koodille 2 taulukossa, vielä vaatii työstämistä.

  • Suoritus on saapuvan kansainvälisen opiskelijan erillisellä opiskeluoikeudella suoritettu

  • Suoritus on kansainvälisen opiskelijaliikkuvuuden puitteissa myönnetyn opiskeluoikeuden perusteella suoritettu
• Strandell: Haen sitä, että Helsingissä kv-opiskelijat liikkuvat yliopistojen välillä.
• Majamäki: He eivät näitä.
• Strandell: Voisi lukea että oman yliopiston saapuvan kansainvälisen opiskelijan.
• Majamäki: Voidaan todeta samalla tavalla kuin tiedonkeruukäsikirjassa korkeakoulujen välisillä yhteistyösopimuksilla.
• Husa: Mutta tuossa muotoilussa se on otettu huomioon: "Opiskelija on saapuva opiskelija suorituksen myöntäjäkorkeakoulun näkökulmasta"
• Strandell: Miten menee jos Aallosta tulee Hankenille kv-opiskelija?
• Kokko: Ei ole teille vaihtari, jos tulee tekemään avointa. Eli pelkkää avointa. Ei kuulu laittaa 2 koodia, koska ei ole teidän vaihto-opiskelija. Punainen taulukko ylempänä on sitä varten, että mikä on luokittelujen prioriteetti jos opintosuoritukselle on VIRTAan merkitty sekä avoin että kv-opiskelijan tekemä suoritus. Ei voi olla molempia, joten on jompikumpi. Priorisoinnilla korjataan sitä että korkeakouluissa on laitettu virheellisesti useampia opintosuoritusten luokittelun koodeja yhdelle suoritukselle. Ei voi mennä molempiin laareihin, opiskeluoikeudesta johdettuja luokitteluja voi olla vain yksi.
• Majamäki: Otetaan mielellään kommentteja, käsitellään asiantuntijaryhmässä 14.6.
• chat Sari Pulkkinen, TAU : Jäin miettimään hyväksiluettuja suorituksia, mutta täytyy miettiä lisää.
• chat Timo Rantanen, JY : No mikä järjestävä organisaatio tulee hyväksiluettuun suoritukseen joka on HY:n avoimessa suoritettu ja JY:ssä hyväksiluettu?
• Pulkkinen: Jos on meillä erikoistumisopinnoissa ja hyväksiluetaan Jyväskylän avoimesta jotain.
• Kokko: Ei tee teidän avoimessa suoritusta, koska ei ole teidän avoimesta hyväksiluettu. Jyväskylässä laitetaan avoimessa suoritetuksi, ei teillä.
• Pulkkinen: Kyllä täytyy tutkintotiedonkeruuta varten, koska siellä katsotaan sekä oman että muiden avoimessa tehdyt avoimeksi. Pitää saada muiden avoimessa tehdyt suoritukset meidän tutkinto-opiskelijoille, vaikka ei ole meidän avoimessa tehty.
• Husa: Jos on hyväksiluettu, niin ei tule tutkintotiedonkeruuseen.
• Kokko: Ei saada meidän avoimessa suoritetuksi muiden avoimissa tehdyt suoritukset, jotta me saamme rahoituksen siitä.
• Pulkkinen: Nyt menee sekaisin tutkintotiedonkeruu ja opintopistetiedonkeruu. Opintopistetiedonkeruussa ei, mutta tutkintotiedonkeruussa kyllä.
• Finnberg: Nämä luokittelut OKM:n opintopistetiedonkeruussa. Tutkintotiedonkeruussa ei katsota avoimen luokittelua, vaan järjestävää organisaatiota missä suoritettu.
• Pulkkinen: Totta.
• Kohtanen: Ennen VIRTA-aikaa TK:n tutkintotiedonkeruussa olivat suoritukset, ajatuksena oli laittaa kaikki ja myös avoimessa suoritetut hyväksiluetut. VIRTAan siirtyessä todettiin että siihen mennessäkään ei oltu laitettu kovin kattavasti, joten siitä luovuttiin. 
• Pekka Harjula (chat) : Täydennyskoulutusta voi jatkossa olla kuitenkin muutakin koulutusta kuin sellaista missä kyse on jonkin tutkinnon osista? 
• Sari Pulkkinen, TAU (chat) : Avoimessa yliopisto-opetuksessa suoritetut opintopisteet (sekä omat että muu yliopisto) (opaylio) Mikäli opintosuorituksen luokittelu sisältää arvon 1="avoimessa", lasketaan opintopisteet tähän kategoriaan. Riippumatta organisaatio-tiedoista!"
• Fredrik Finnberg (chat): Sari missä tuo teksti?
• Sari Pulkkinen, TAU (chat): https://wiki.eduuni.fi/display/CSCVIRTA/Tilastokeskuksen+tutkintotiedonkeruu+yliopistot#Tilastokeskuksentutkintotiedonkeruuyliopistot-Avoimessayliopisto-opetuksessasuoritetutopintopisteet(sek%C3%A4omatett%C3%A4muuyliopisto)(opaylio)
• Fredrik Finnberg (chat): Totta tuossa kyllä käytetään OKM luokittelua myös TKtutkintotiedonkeruussa. Olin väärässä.

  
  

Muut asiat

Kela: TE-rahoituksella korkeakoulututkintoa tekevät & OTH-maksu, rahoituslähdetieto

• Tullut ensin YTHS:n kautta, ammattikorkeakoulun opiskelijat jotka opiskelee korkeakoulututkintoa TE-rahoituksella ovat käyneet YTHS:llä
  
  • Näiden opiskelijoiden tiedot ovat mukana Kelalle menevässä poiminnassa ja YTHS:lle muodostetavassa aineistossa ja ovat mukana maksuvelvollisissa opiskelijoissa
  • Tällä hetkellä voimassa olevan julkisesta työvoima- ja yrityspalvelusta annetun lain (916/2012) 5. luvun 2 §:n 2. mom. mukaista työvoimakoulutusta suorittavat opiskelijat, jotka suorittavat ammattikorkeakoululain 11 §:ssä tarkoitettua, alempaa tai ylempää ammattikorkeakoulututkintoa (ovat siis tutkintoon johtavassa koulutuksessa)
    • Poikkeuspykälä voimassa tämän vuoden alusta ensi vuoden loppuun, opiskelija voi TE-rahoituksella suorittaa kokonaista korkeakoulututkintoa
  • Kelan näkemys on että eivät ole tilauskoulutusopiskelijoita eli ovat maksuvelvollisia OTH-maksuun ja siten oikeutettuja YTHS:n palveluihin
  • Kela on pyytänyt selvittämään, tuovatko korkeakoulut  (ammattikorkeakoulut?) rahoituslähdetietona koodin "3" eli TE-rahoitus, vain ammattikorkeakoulukoulutus?
  • Kelalla olisi tarve saada näistä opiskeluoikeuksista tieto katselunäkymän kautta Virran rajapinnassa ja se voisi tapahtua rahoituslähdetiedon kautta
• Onko tämän tyyppisiä opiskelijoita paljon ja minkälaista rajoituslähdetietoa näille on?

Keskustelu:

• Husa: Onko kyse opiskelijoista, jotka voivat suorittaa korkeakouluopintoja loppuun työttömyyspäivärahalla?
• Majamäki: Kyllä, myös nämä.
• Husa: Silloin tuo rahoituslähde 3, työvoimahallinnon ostama amk-tutkintoon johtava koulutus on epäselvä. Ei ole työvoimahallinnon ostamaa, vaan saavat suorittaa koulutusta työttömyyspäivärahan puitteissa.
• Majamäki: Kyllä, samaa mietittiin että on ollut eri asiakin. Jos rahoituslähdetietoa tuotaisiin, tai edes onko kyse rahoituslähdetiedosta vai onko sille oma opiskeluoikeuden luokittelu. Tällä hetkellä tilanne että näitä henkilöitä ei voi mitenkään tunnistaa VIRTAsta.
• Husa: Ainakin meillä ei laiteta rahoituslähdettä 3, koska ei ostettua koulutusta.
• Majamäki: Täytyy vielä keskustella KELAn kanssa miten tarpeelliseksi he sen kokevat. Lyhyen aikaa voimassaoleva pykälä. Jos tehdään oma luokittelu, niin täytyisi takautuvasti viedä näille opiskelijoille. Selvitämme KELAn kanssa tarkemmin.

17.8. yhteyshenkilökokous kv-liikkuvuusteemainen

• Kv-tilastointia käsitellään elokuun kokouksessa, mukaan kutsutaan VIRTA-yhteyshenkilöiden lisäksi korkeakoulujen liikkuvuustietojen asiantuntijat
• Ennakkoviesti tulossa kesäkuussa Irma Garamilta (OPH)

HY:n tiedonluovutuspyyntö

• Helsingin yliopisto pyysi kansainvälisiä maisterihakuja varten v. 2018 tiedonluovutuslupaa, viesti on lähetetty niille korkeakouluille, jotka eivät ole myöntäneet lupaa aiemmin
  • Virrasta saatavaa tietoa hyödynnetään kansainvälisten maisteriohjelmien (vieras- ja monikieliset maisteriohjelmat) haussa niiden hakijoiden kohdalla, jotka ovat hakulomakkeella ilmoittaneet hakevansa opintoihin pohjakoulutuksenaan suomalainen korkeakoulututkinto.
  • Jos oppilaitos on antanut luvan Virta-tiedon käyttöön, hakija saa ohjeissa ja hakulomakkeella tiedon, että ilmoitetut pohjakoulutustiedot tarkistetaan hakuprosessin aikana suoraan hänen oppilaitokseltaan. Haemme Virrasta käsittelyprosessissa tarvittavat hakijan henkilö-, opiskeluoikeus-, tutkinto- ja opintosuoritustiedot.
  • Hakijan tietoja käytetään siis vieras- ja monikielisten maisteriohjelmien hakuprosessissa sen arvioimiseen, onko hakijalla yleisesti maisteriohjelmaan kelpoisuuden antava koulutustausta ja/tai kielitaito, jonka hän voi todentaa suomalaisella korkeakoulututkinnolla (HY:n kielitaitovaatimukset) ja/tai ovatko hakijan opinnot sopivat yksittäisiin maisteriohjelmiin (ohjelmien valintaperusteet), joihin hän on hakenut, ja voiko hän näin ollen tulla valituksi maisterihaussa näihin ohjelmiin.
  • Haku ei tapahdu Opintopolku-järjestelmässä, joten HT ei pääse tietoihin sähköisesti käsiksi mitään muuta kautta kuin oppilaitosten antaman erillisen luvan myötä.
• Toivomme korkeakouluja ilmoittamaan kantansa tiedonluovutuslupapyyntöön 16.6.2021 mennessä osoitteeseen virta@csc.fi

Seurattavat / kehityksessä olevat asiat

KOSKI-VIRTA (asiat käyty läpi 18.5.2021 kokouksessa)

• Nostoja selvittelyssä olleista kysymyksistä
  
  • Hyväksiluettujen suoritusten näyttäminen KOSKI-palvelussa: tällä hetkellä ei näytetä, muutoin kuin sisällytettyjen suoritusten osalta ja näissäkin tapauksissa suorituspäivä on alkuperäinen suorituspäivä eikä hyväksilukemisen päivä
  • Ns. orpojen jaksojen näyttäminen, opiskeluoikeuteen kiinnittämättömille luodaan synteettinen opinto-oikeus
  • Tieto "maksettavat lukuvuosimaksut" näkyy kaikissa opiskeluoikeuksissa
  • 0 op laajuisten suoritusten näkyminen: jos tuodaan sekä op että ov-tiedot, niin näytetään opintoviikkolaajuus silloin, jos sitä löytyy laajuus ja mutta op-laajuus on 0. Muuten ensisijaisesti näytetään opintopisteet.
• VIRTA-tietojen näyttämiseen liittyvä kehitys OPH:ssa
  • Fuusioitunut myöntäjä rooli 5 toteutusaikataulu on vielä avoin, pyrkivät edistämään ennen ensi lukuvuoden alkua
  • Käyttöliittymästä poistetaan "YTHS-maksu maksamatta"
• Muutosten testaamista kehitetään