Yhteenveto tutkintoon johtavan verkkokoulutuksen ilmiöstä

Käsitelty verkko-opintojen luokittelut -työryhmässä 19.12.2025

Opetus- ja kulttuuriministeriö antoi syksyllä 2024 toimeksiannon selvittää ja kehittää VIRTA-luokitteluja, joiden kautta olisi mahdollista tunnistaa opiskeluoikeudet ja opintosuoritukset, jotka liittyvät sellaisiin tutkinto-koulutuksiin, joita markkinoidaan opiskelijoille kokonaan verkossa suoritettavina. Lähtötilanteessa havaittiin, että ilmiö ei ole vielä vakiintunut korkeakoulusektorilla ja määrittelytyö on haasteellista. Lähtökohtana oli opiskeluoikeuden eikä opiskelijakohtainen luokittelu. Toimeksiannossa tunnistettiin, että VIRTAn mahdollisessa kehitystyössä tältä osin tulee huomioida linkitykset Digivisiossa tapahtuvaan kehittämistyöhön sekä Opintopolussa käytettäviin määrityksiin ja luokitteluihin.  CSC aloitti selvitys- ja määrittelytyön korkeakoulujen VIRTA-yhteyshenkilöiden ja tiedon hyödyntäjätahojen kanssa alkuvuodesta 2025. 

Työtä varten kutsuttiin koolle työryhmä, joka on laatinut työnsä tuloksista tämän yhteenvedon. Yhteenvetoon on koottu keskeiset nostot selvitystyössä tehdyistä kartoituksista, aiheen kytkennöistä laajempaan kansalliseen kontekstiin sekä työryhmään näkemykset tarkemmassa määrittelytyössä huomioitavista seikoista sekä mahdollisista jatkoaskeleista työn edistämisessä.

Sisällysluettelo

Ilmiön kuvaus

Nykytilan kartoittamiseksi korkeakouluille tehtiin kysely siitä, mitä sellaista tutkintokoulutusta ne järjestävät, jota voi suorittaa kokonaan tai pääsääntöisesti verkon välityksellä. Kyselyn tulokset löytyvät taulukosta sivulta https://wiki.eduuni.fi/x/TMvcIw.

Yhteenveto kyselyn avulla saaduista tiedoista:

• Ei lainkaan verkko-opintoina suoritettavaa tutkintokoulutusta: 10 yliopistoa, 1 ammattikorkeakoulu
• 100 % verkossa suoritettavaa tutkintokoulutusta: 1 yliopisto, 20 ammattikorkeakoulua (yhteensä 216 eri tutkintokoulutusta)
  • Erityisesti YAMK-tutkintoja suoritetaan 100 % verkossa
• Pääosin verkossa suoritettavaa tutkintokoulutusta:  3 yliopistoa, 11 ammattikorkeakoulua (yhteensä 65 eri tutkintokoulutusta)
  • Jos pääosin verkossa suoritettava koulutus, läsnäoloa kampuksella vaativat esim. seuraavan tyyppiset tilaisuudet: orientaatiojaksot, luennot, harjoitukset, harjoitustyöt simulaatiot, työpajat, laboratoriotyöt, tentit, opinnäytetyöhön liittyvät lähijaksot, kypsyysnäyte.
  • Lähijaksoja vaaditaan erityisesti hoitoalan tutkinnoissa sekä insinöörin tutkinnossa.

Ilmiö ei ole vakiintunut, ja määrittelytyö on haastavaa. Terminologia (verkko-opetus vs. etäopetus vs. monimuoto) aiheuttaa sekaannusta, ja tarvitaan yhtenäinen sanasto. 

Ilmiöön liittyvät sanastot, määrittelyt ja luokittelut

OKSA-sanastossa kuvattu terminologia

Verkko-opetus: https://sanastot.suomi.fi/terminology/oksa/concept/c427

Etäopetus: https://sanastot.suomi.fi/terminology/oksa/concept/c425

Korkeakouluissa käytössä olevat luokittelut (Peppi/Sisu)

Sisussa on tähän liittyvää tietoa opintojakson toteutuksen tyyppi -tiedossa. Koulutukselle ja tutkinto-ohjelmalle ei  löydy tällä hetkellä omaa luokittelukohtaansa, pl. AMK-tutkinnon tieto "monimuoto: kyllä/ei".

Pepissä on opiskeluoikeuden tiedoissa koulutusmuoto-kenttä, jota käytetään esim. monimuoto-luokittelulle. Osa korkeakouluista käyttää koulutusmuotona myös verkkokoulutus-koulutusmuotoa, joka siirtyy VIRTAan monimuotokoulutuksena. Pepissä opiskeluoikeuden tarkenne -koodistossa voi myös olla verkkototeutus/-koulutus omana tarkenteenaan.

On myös korkeakoulukohtaisia ja palvelukohtaisia tapoja kertoa tästä tiedosta, esim. Opintopolun ja Opin.fi -palvelun luokittelut, opetussuunnitelman nimessä verkkopainotteisuudesta kertominen.

Opintopolussa käytössä olevat

Kun tallennetaan koulutustarjontaa, otetaan kantaa Opetusajankohtaan sekä Opetustapaan.

Opetusajankohdassa käytetään koodistoa: https://virkailija.opintopolku.fi/koodisto-service/ui/koodisto/view/opetusaikakk/1 (https://opintopolku.fi/koski/dokumentaatio/koodisto/opetusaikakk/latest)

Opetustavassa käytetään koodistoa: https://virkailija.opintopolku.fi/koodisto-service/rest/codes/opetuspaikkakk (https://opintopolku.fi/koski/dokumentaatio/koodisto/opetuspaikkakk/latest)

Koodistojen koodiurista voi päätellä että nämä ovat alun perin olleet ehkä kk-spesifejä, mutta nyt nämä on otettu käyttöön kaikilla koulutusasteilla ja ovat tarjonnassa kaikille pakollisia tietoja.

Näitä on aiemmin käytetty melko liberaalisti ja vapaasti tulkiten, vaikkakin näillä on valtaosalla OKSA-sanastossa enemmän tai vähemmän selkeät määritelmät, mm. verkko-opetus: https://iri.suomi.fi/terminology/oksa/c427. Eniten hämmennystä on aiheuttanut ero etä-opetukseen (https://iri.suomi.fi/terminology/oksa/c425).

Tilastokeskuksen käyttämät

Ammattikorkeakoulutuksen osalta käytetään monimuotototeutus ja päivätoteutus. Luokittelujen käytössä voi olla korkeakoulukohtaista vaihtelua.

Digivisiossa tehdyt määrittelyt

Opin.fi-ssä paikkaan liittyvät luokittelut ovat: Vain verkossa (K/E) ja Omaan tahtiin joustavasti (K/E). Aikaan liittyviä luokitteluja: päiväsaikaan, iltaisin, arkisin, viikonloppuisi.

Ohje korkeakouluille luokittelutietojen käyttämiseen: https://wiki.eduuni.fi/x/nlfbJ

Eurooppalainen yhteentoimivuustyö

Eurooppalaisessa yhteentoimivuustyössä (Task Force 2: Data Models and APIs, toimii yhteentoimivuuden Multi-stakeholder coordination group -koordinaatioryhmän alaisena) on aloitettu yhteentoimivuuden soveltamisen tukeen liittyen läpikäynti koulutustarjonnan (ja tarkemmin tarjottavien opintojen) keskeisistä kansainvälisistä standardeista, joita  verrattiin työpajatyöskentelyssä ECTS-oppaan yleisiin vaatimuksiin. Kandidaattistandardeista valittiin tarkempaan tarkasteluun ja mappaukseen 4 kattavinta ja edustavinta: European Learning Model (EU), OOAPI (NL), Edu-API (1EdTech) ja OCCAPI (EUF). Nämä ovat taustatiedon perusteella myös keskenään suurelta osin yhteismitallisia, ja niiden välille on mahdollista kehittää konversioita.

Näissä on käytössä myös opetusmuotoon liittyvää tyyppitietoa, joka on sanallisesti määritelty Edu-API-standardissa https://www.imsglobal.org/spec/eduapi/v1p0#offeringformatenum-enumeration.

Kansainvälisessä kontekstissa on luonnollista, että “verkossa” tarkoittaa lupauksena sitä, että kyseessä on täysin paikasta riippumaton opetusmuoto. Toimiessamme kansainvälisessä ympäristössä tulisi siis noudattaa samaa logiikkaa.

Tiedon hyödyntäjien tarpeet 

OKM

OKMlle kansallisen tason tieto siitä, miten paljon korkeakouluilla on kokonaan verkossa suoritettavia tutkintokoulutuksia, olisi hyödyllinen. Ilmiöön kohdistuu myös kansainvälistä mielenkiintoa.

Tilastokeskus

Ei kysytä Unescon Eurostatissa erikseen, mutta tieto siitä, onko tutkinto suoritettu verkossa/etänä, olisi hyödyllinen. Keskustelussa on myös, tulisiko kokonaan etänä opiskelevat ottaa mukaan kv-liikkuvuuden perusjoukkoon.

Eurostudent-kyselyssä on kysytty opiskelijoilta opiskelumuodoista, mutta koska Virta-tietoja käytetään taustatietoina myös Eurostudent-tutkimuksessa, olisi hyvä saada Virrasta yhdenmukainen tieto siitä, kuka vastanneista on opiskellut kokonaan verkossa. Liittyy mm. opiskelijahyvinvoinnin kysymyksiin.

AVOP 

AVOP-kyselyssä tieto mahdollistaisi verkko-, päivä- ja monimuoto-opiskelijoiden tulosten vertailun.

Migri

Tieto on tärkeä oleskelulupakäytäntöjen vuoksi: jos koulutus on kokonaan etänä, opiskelija ei voi saada oleskelulupaa.

YTHS

YTHS:lle riittää se tieto, että jos opiskelija on oikeutettu käyttämään YTHS:n palveluja niin hänen tietonsa löytyvät VIRTAsta. Huomioitava näkökulma on kuitenkin koulutuskunta, miten se määräytyy (missä ao. opiskelijat käyttävät YTHS:n palveluita).

Kela

Kelassa ei tunnistettu tiedolle käyttötarvetta.

Korkeakoulut

Tietoa voitaisiin hyödyntää korkeakoulujen sisäisessä raportoinnissa (esim. Power BI), viestinnässä (esim. Teams-kanavat), opiskelijapalautteiden analysoinnissa. On tärkeää, että huomioidaan määrittelyssä kansainväliset standardit, koska kansainvälinen yhteistyö on tärkeä osa korkeakoulujen toimintaa.

Määrittelyyn liittyvät näkökulmat

Lähde: Opetusmuotoluokittelun_yhtenäistäminen_SH-TT_update_09_2025.docx

Sami Hautakangas ja Totti Tuhkanen ovat laatineet Digivisiossa tapahtuvan kehittämistyön (mm. Opin.fi) tueksi dokumentin "Opetusmuotoluokittelun yhtenäistäminen, ehdotus keskustelun pohjaksi". Virta-työryhmä totesi, että Hautakankaan ja Tuhkasen työ kuvaa hyvin laajemman historiallisen taustan ja nykyhetken kehittämistarpeet opetusmuotojen luokittelussa ja tuo yhteisesti keskusteltavaksi  eri hierarkiatasot ja kansainvälisen yhtentoimivuuden huomioivan luokittelumallin käyttöönoton ja hyödyntämismahdollisuudet.  Alla muutamia keskeisiä huomioita ja ehdotuksia em. dokumentista erityisesti VIRTA-opintotietopalvelun luokittelujen kehittämistarpeiden näkökulmasta:

• Suositeltava termi on  "opetusmuoto" (OKSA-sanaston mukainen).
• Tällä hetkellä korkeakouluissa ja järjestelmissä (Peppi, Sisu) ei ole yhtenäistä tapaa kuvata opetuksen käytännön järjestämistä. Vuosien varrella yhteisiä kuvaustapoja on luotu korkeakoulujen M-määrityksissä ja korkeakoulujen XDW-tetomalliin liittyen, mutta käytännössä - järjestelmäkehityksen eriytyessä - käytössä olevissa luokitteluissa, sanastoissa ja teknisissä ratkaisuissa on paljon eroja. 

• Tällä hetkellä tunnistetaan lisääntynyt tarve harmonisoida opetustavalle jälleen yhteinen luokittelu, joka voitaisiin ottaa käyttöön kaikissa korkeakouluissa. Näin voitaisiin päästä tilanteeseen, jossa
  korkeakoulut käyttäisivät tätä tietoa yhdenmukaisesti kaikissa yhteisissä palveluissa, ja myös tarjonnan seuranta ja tilastointi opetustapojen mukaan olisi vertailukelpoista. Asia on nostettu esiin
  mm. Digivision Opin.fi -kehitystyön yhteydessä, kun on tarkasteltu korkeakouluista saatavaa dataa

• Kun Digivisio-hankkeen kehityksen yhteydessä nyt muokataan aiempia tietomalleja semanttisesti yhtenäiseksi kokonaisuudeksi, on historiallinen tilaisuus samalla yhteisesti sopia tarvittavista
  täydennyksistä ja harmonisoinneista tiedon käytössä ja kuvaamistavoissa. OKSA-sanaston uusimmassa laitoksessa tähän liittyvää terminologiaa on avattu huomautuksissa aiempaa laajemmin,
  joten sieltäkin on saatavissa lisää tukea selkeiden tulkintaohjeiden laatimiselle

• Hautakangas & Tuhkanen ehdottavat, että korkeakouluissa otettaisiin käyttöön Tampereen ammattikorkeakoulussa vuodesta 2023 alkaen käytetty opintojaksojen toteutuksien kuvaamistapa yhteisesti keskustellen ja sopien.
  • Työryhmän näkemyksen mukaan em. kuvaamistapa olisi sovellettavissa myös VIRTA-opintotietopalvelussa ylemmän tason (tutkinto) käsitteeseen.

TAMKissa käytössä oleva kuvaamistapa:

• Edellä kuvatulla luokitusmallilla on kohtalaisen täsmällinen suhde mm. OKSA-sanastossa tunnistettuihin opetustapoihin ja Hautakankaan ja Tuhkasen näkemykseen mukaan se olisi ediotitavissa siten, että noudatetaan OKSA-sanaston tulkintaa monimuoto-toteutuksen osalta. Eurooppalaisessa ELM-malliin kuuluvassa opetusmuotoa kuvaavassa sanastossa (ModesOfLearningandAssessmentEnumType) arvoina ovat: Workbased, Project based, Presential, Online, Blended, Research-Lab based. Näistä lihavoituihin arvoihin on mahdollista tehdä yksikäsitteinen mappaus.

Työryhmän huomioita ns. TAMKin luokittelumallin soveltamisesta VIRTA-opintotietopalvelussa

Työryhmän näkemyksen mukaan edellä esitetyn luokittelun pääluokka B: Vain etä-ja verkko-opetusta voisi toimia VIRTAssa opiskeluoikeuden luokittelutietona kuvaamaan niitä opiskeluoikeuksia, joissa opiskelijalla on mahdollista suorittaa tutkinto-ohjelma kokonaan etänä/verkko-opintoina (ei kampuksella).  Ilmiön kartoituksessa havaittiin, että korkeakouluilla on toteutuksia, joissa esim. opintojen alussa on pakollista lähiopetusta ja muutoin opiskelu tapahtuu pääosin etänä. Tarkemmassa määrittelytyössä on ratkaistava, riittääkö tietotarpeiden näkökulmasta vain näiden "100 % etänä" toteutusten tunnistaminen vai tarvitaanko myös muita kategorioita. Tiedon tuottamisen ja hyödyntämisen näkökulmasta mahdollisimman yksiselitteinen luokittelumalli nähtiin työryhmässä toimivimmaksi. Tästä syystä työryhmä ei suosittele luokittelua, jossa yhdistetään "kokonaan tai lähes kokonaan verkossa/etä suoritettavat" samaan kategoriaan.

Tarvitaan suunnittelu- ja tulkintaohje tilanteisiin, jossa samalla koulutuksella on useita opetusmuodon luokitteluarvoja, esim. lähiopetus ja verkko-opetus. Tarvitaan myös esimerkkejä tapauksista, erilaisista tutkintokoulutuksista ja siitä, mihin kategoriaan ne kuuluisivat. Jatkomäärittelytyössä on myös huomioitava tilanteet, joissa opiskelijalla on mahdollisuus suorittaa tutkinto 100 % verkossa (opiskelijalle annettu lupaus), mutta hän suorittaa vapaaehtoisesti lähiopintoina joitakin opintosuorituksia.

Työryhmä haluaa kuitenkin korostaa sitä, että VIRTA-opintotietopalvelun opetusmuotoluokittelun kehittämistä tulee edistää osana laajempaa kansallista kehittämistyötä siten, että yhtenäinen luokittelukäytäntö otettaisiin ensimmäisessä vaiheessa käyttöön koulutustarjonnan ja hakukohteiden kuvaamisessa (Opintopolku). Työryhmä näkee, että oppijan näkökulmasta on ensiarvoisen tärkeää, että hakijainformaatiosta on saatavissa yhdenmukaisesti ja luotettavasti tieto siitä, mitä opiskelu häneltä käytännössä edellyttää. Tulee varmistaa, että kuvailutieto on yhdenmukainen koulutuksilla ja hakukohteilla Opintopolussa, korkeakoulujen tietojärjestelmissä ja VIRTAssa.

Tekniset vaikutukset

Tarvitaan kehittämistyötä Opintopolussa, korkeakoulujen järjestelmissä, VIRTAssa, muissa kansallisissa palveluissa. Osa muutoksista voi olla enemmän yhteistä sopimista kuin teknistä kehittämistä vaativia (esim. olemassa olevan tietokentän käyttäminen tähän tarkoitukseen).

Vaikutukset tilastoihin

Tilastokeskus kerää ammattikorkeakouluilta tiedon, onko opiskeluoikeus monimuotototeutusta (aik. aikuiskoulutus). Tällä hetkellä myös kokonaan verkossa suoritettavat tutkintokoulutukset tilastoituvat monimuotototeutuksiksi. Mahdollisen uuden VIRTA-luokittelun hyödyntäminen tiedonkeruussa ja tilastoinnissa vaatii oman selvitys- ja valmistelutyönsä.

Jatkoaskeleet

• Asia vaatii laajaa yhteistä keskustelua korkeakoulukentällä (OPS-verkostot, Synergiaryhmä, viranomaistiedonkeruiden asiantuntijaryhmä).
  • Asia on menossa OPS-verkoston käsittelyyn keväällä.
• Kommentit OPH:lta, yhteisen tulkinnan varmistaminen.
• Huomiointi Digivision tietoalustatyössä. Viedään yhteenveto tiedoksi tietoalustan kehitykseen alkuvuonna 2026.
  • HEDS-ydinryhmälle tiedoksi
• Jatkomäärittely skeemaan liittyen on mahdollista, kun saavutettu korkeakoulukentällä yhteinen tavoitetila ja suunnitelma.