AVOP -kyselymittaristo on syntynyt Arene ry:n, SAMOK ry:n, Opiskelun ja koulutuksen tutkimussäätiön (OTUS) ja opetus- ja kulttuuriministeriön yhteisenä hankkeena. Kyselymittariston käyttöönotosta ja sen kehittämisestä vastaa Arene ry. 

Lista AVOP-kysymyksistä löytyy täältä: 

• AVOP-kysymykset, AMK
• AVOP-kysymykset 2018-, YAMK

Vastaajan taustatiedot tulevat Arvoon Virta-opintotietopalvelusta. Tutkinnot tulevat Arvoon koodistopalvelusta.

Arvossa käytetään Tilastokeskuksen sivuilta löytyvää kansainvälistä ISCED 2011 -luokitusta koulutusalan ja opintoalan osalta, eli ISCED 2011 (koulutusalataso1) ja ISCED 2011 (koulutusalataso2): http://www.stat.fi/meta/luokitukset/isced/001-2011/index.html. Sama luokitus löytyy myös täältä: https://koodistot.suomi.fi/

Luokituksen lisäksi käytössä ovat OPH:n ylläpitämän koodistopalvelun koulutuskoodit (opiskelijoillekin näkyvät 6 numeroiset tutkinnot).

Kaisu Piiroisen (OKM) kalvoissa on avattu AMK:n rahoitusmalliryhmän esitystä rahoitusmalliksi, sen mukaan "Rahoitustekijä laskettaisiin siten, että kunkin vastaajan vastauspisteet lasketaan yhteen kyselyn asteikon 1-7 mukaisesti ja ammattikorkeakoulun rahoitusosuus muodostuu vastaajien yhteenlasketuista pisteistä asteikolla."

Esityksen mukaan rahoitustekijän laskemiseen otettaisiin mukaan 28 kysymystä AVOP-kyselyn kaikkiaan 101 kysymyksestä. Jos esimerkiksi ammattikorkeakoulussa vuoden aikana 500 opiskelijaa vastaavat kaikki näihin 28 kysymykseen arvolla "4", kyseinen AMK saa 500*28*4=56 000 rahoituspistettä opiskelijapalautteesta.

Vastaajamäärä on pinnalla sen takia, että vastaajamäärän vaihtelu vaikuttaisi olevan suurempaa kuin keskimääräisen laadun vaihtelu. Tämän vuoksi pyritään siihen, etteivät ainakaan erilaiset prosessit aiheuttaisi systemaattisia eroja vastaajamäärissä (esim. juuri kyselyn pakollisuus).

En osaa sanoa -vastausvaihtoehtoja voi olla käytössä AVOP-tiedonkeruussa korkeakoulun omissa kysymyksissä. En osaa sanoa -vastausvaihtoehdot tulee jättää pois keskiarvojen laskennasta.

(Aihetta käsitelty AVOP-yhteyshenkilökokouksessa 03/2024)

Kysymykseen ei ole yksiselitteistä vastausta, mutta tätä voivat selittää mm. seuraavat seikat:

• Kyselyyn ohjaamisen tavat: Kysely voi olla asetettu korkeakouluissa välivaiheeksi tutkintotodistushakemuksen yhteyteen, jolloin lähes kaikki tutkintotodistusta hakevat päätyvät kyselyyn.
  
• Kysymysten pakollisuus: Jos opiskelijat menevät pääsääntöisesti kyselyn kautta tutkintotodistushakemukselle, ja kun kaikki kysymykset on asetettu kyselyssä pakolliseksi, on opiskelijoiden pakko vastata kyselyyn päästäkseen hakemaan tutkintotodistusta.
• Ero kyselyn kohderyhmän (valmistumisvaiheessa olevat) ja tutkinnon suorittaneiden välillä: Jos avop-kysely on esimerkiksi asetettu välivaiheeksi tutkintotodistushakemuksen prosessissa ja opiskelija menee jo hyvissä ajoin ennen valmistumista katsomaan tutkintotodistushakemusta, voi hän päätyä tässä yhteydessä vastaamaan AVOP-kyselyyn (kyselyyn pääsee kun 80% opinnoista suoritettu). Korkeakouluissa voi myös olla muita prosesseja, joiden kautta opiskelija päätyy vastaamaan kyselyyn hyvissä ajoin ennen valmistumista, jolloin vastaamisen vuosi ja tutkinnon suoritusvuosi eivät välttämättä ole samat.
  
• Vuodenvaihteen tulosten raportointi: Yksittäinen vastaaja voi ohjautua vielä edellisen vuoden kyselyyn aikavälillä 1.1.-15.1., jos hän on kirjautunut sinne kertaalleen edellisenä vuonna, mutta tutkintosuoritus kirjautuu seuraavalle vuodelle. Tämän ei kuitenkaan pitäisi aiheuttaa suuria ristiriitoja eri vuosien vastaajien ja tutkinnon suorittaneet luvuissa, koska kyse on lähinnä yksittäisistä tapauksista per korkeakoulu.