Aika: Keskiviikkona 4.6.2025 klo klo 14–16

Esitys: Tutkimusinfrastruktuurit 4.6.2025.pptx

Mentimeter vastaukset: Menti_tutkimusinfrat4.6.2025.pdf

Wikimerkintä: https://wiki.eduuni.fi/x/AM4mIw

ZOOM: https://cscfi.zoom.us/j/69193192179?pwd=Ej5XArzaDbjEGp953qva0qVxVNaUWw.1
(Tarvittaessa Meeting ID: 691 9319 2179, Passcode: 439368)

Asialista

AikaAihe
14-14.30

JUSTUS tutkimusinfrastuktuuritietojen tallennuspalvelun suunnittelun eteneminen

14.30-15

Palveludokumentaatio ja hinnoittelumallit

15-16

Työpaja: Tutkimusinfrastruktuurien palveluiden tiedot ja tietojen käyttötarkoitukset


Jatkoaskeleet 

  • Kommentit palveludokumentaatioon liittyen pyydetään lähettämään 16.6. mennessä justus@csc.fi -palveluosoitteeseen
  • Tarjoukset lähetetään organisaatioille juhannusviikolla
  • Tilaamisesta muistutetaan organisaatioita elokuussa
  • Sitovat tilaukset tehtävä viimeistään 12.9. mennessä, jonka jälkeen tehdään päätös palvelun kehittämisen aloittamisesta, mikäli vähintään yhdeksän organisaatiota tilaa palvelun. 

Muistio keskustelusta

  • Palveludokumentaatio
  • Tutkimusinfrastruktuuripalveluiden tietojen hyödyntäminen
    • Esityksessä käytetyt määritelmät ovat tutkimushallinnon sanastosta: https://sanastot.suomi.fi/terminology/tuha/collection/collection-4
    • Alkuvaiheessa tarvitaan riittävän laajat ja kuvaavat tiedot infrastruktuureista ja niiden palveluista. Rajapinnan kautta kerätyistä yhteismitallisista tiedoista voidaan rakentaa erilaisia näkymiä eri tarkoituksiin.
    • Linkittyvyys erilaisiin eurooppalaisiin palvelukatalogeihin on vasta aluillaan. Euroopassa on kansallisia toteutuksia esim. laiterekistereistä, mutta korkeamman tason infrastruktuuritietojen keräys on melko alkuvaiheessa.
    • Toivotaan myös organisaatioilta viestinnällistä yhteispanostusta, jotta infrastruktuuritiedoille saadaan toivottua näkyvyyttä ja vaikuttavuutta. 
    • Yhteystietojen syöttäminen on ajateltu palvelukohtaisiksi, mutta nostettiin esiin, että infrastruktuuriinkin liittyen tarvittaisiin mahdollisuus syöttää myös muita yhteystietoja kuin verkkosivuosoite.
      • Hyvä olisi lisäksi tarkentaa, mitä tutkimusinfrastruktuurin tapauksessa tarkoitetaan yhteystiedoilla ja mitä käyttötarkoitusta varten ne tarvitaan.
      • Aiemmassa iteraatioversiossa on ollut mukana myös infrojen koordinaatit, nyt vain osoitetietojen postinumero.
      • Esimerkiksi käytettävän laitteen sijainti voi vaikuttaa sen käyttömahdollisuuksiin paikallisesti.
      • Sijaintitietoa kuvaillessa infran vastuuorganisaation pitää miettiä mahdollinen sijainnin arkaluonteisuus.
      • Yhteystietokategorian tiedoista osa voidaan asettaa pakolliseksi.
    • Keskustelussa tuotiin ilmi, että tarvitaan tarkkaa tietoa laitteesta, jota voidaan käyttää esim. tutkimustyöhön.
    • Kohderyhmien ja käyttäjien luokittelu koettiin melko hyväksi aluksi esitellyissä kalvoissa.
      • Kulttuuri ja julkinen hallinto voivat olla myös käyttäjiä, esimerkiksi kunnat ja kaupungit voivat olla käyttäjiä.
      • Lisäksi pohdittiin voisiko julkinen hallinto olla erillinen kulttuurista sekä käyttäjissä että kohderyhmissä

    • Pohdittiin, onko tarpeellista (tai mahdollista) lisätä tieto, onko palvelu mukana ACCESS programmissa ja Transnational access -käyttäjänä. 

      • Nämä liittyvät erilaisiin EU-rahoitteisiin, erilaisten teemojen ympärille koottaviin tutkimusinfroihin ja palveluihin, joihin on mahdollista anoa pääsyä tekemään tutkimusta ja saada korvausta tutkimusinfran käytöstä.

      • Haasteena on se missä tieto kansainvälisistä infrastruktuureista on, mutta tutkitaan tarkemmin onko taustalla jotain tietokantaa johon kytkeytyä 

      • Jos tämä access-koodi (kyllä/ei) on tarpeellinen niin se voidaan lisätä samalla tavalla kuin esim. Suomen Akatemia

      • EOSC palvelukatalogissa on mahdollisesti ajateltu paljonkin tätä tutkijanäkökulmaa.

      • Osa access programmeista on avoimia myös yrityksille, ei vain tutkijoille.

    • Palvelun tyypeistä tunnistettiin esim. maksullinen palvelu, jossa ihminen tekee työn ja siitä laskutetaan verrattuna esimerkiksi siihen, että yritys voi vuokrata laitteiston tai tulla käyttämään sitä itsenäisesti korkeakoulun tiloihin. 

    • Eurooppalaisen charter for RI kautta tunnistetut pääsyn tyypit:

      • Fyysiseen (läsnä) pääsyyn, toisin sanoen käyttäjälle annetaan pääsy (käyttöoikeus) tutkimusinfrastruktuurille – tai -alustalle;

      • Etäpääsyyn, jolloin käyttäjä laatii käytöstä palvelupyynnön ja Luken työntekijä tai työntekijät toteuttavat käyttäjän puolesta palveluun liittyvän käytön; tai

      • Virtuaaliseen pääsyyn, jolloin pääsy ja siihen liittyvä tutkimusinfrastruktuuripalvelun käyttö tapahtuu etänä päätteen kautta.

      • Hybridi pääsy tarkoittaa kaikkien tai osan edellä mainittujen pääsyn muotojen yhdistelmää.

      • => Nämä voidaan käsitellä palvelun yhteydessä esimerkiksi luokituksella / koodistolla / tyypeillä. 
    • Ensimmäistä kertaa infroja tehdessä noin vuonna 2018 tyyppikategorioita oli kolme: “aineisto”, “laitteisto”, “palvelu”.
      • Esimerkki Itävallassa käytetystä jaottelusta:
        • large equipment
        • core facility
        • electronic database/collection
        • other research infrastructure
        • spatial research infrastructure
    • Palvelun tyyppiin voidaan tarvita useampi rinnakkainen koodisto eri käyttötapauksia varten.
    • Todettiin, että palvelun tyyppi vaatii vielä lisää yhteistä pohdintaa.



  • No labels