Lapin yliopiston kommentti (laatineet kirjaston johtaja Susanna Parikka ja FT Tiina Harjumaa)
Hienoa, että viitearkkitehtuurissa tunnistetaan kansallisen yhteistyön tärkeys ja tarve. Se tehostaa resurssien käyttöä ja turvaa tietotaidon jatkuvuuden sekä kansallisella että paikallisella tasolla. Tarvitaan lisäksi jatkuvaa tiedottamista, koulutusta, tukea ja ohjausta, jotta myös alan uudet toimijat ja käyttäjät pääsevät käytänteisiin sisään eikä yhteinen tietotaito pääse murenemaan jos keskeisiä henkilöitä jää esimerkiksi eläkkeelle tai jos heitä siirtyy muihin tehtäviin.
Koulutus- ja tukimateriaalin olisi hyvä olla paloiteltu teemoihin ja materiaalin olisi hyvä olla moniaistista. Tässä voisi hyödyntää videoita ja muita (audio)visuaalisia elementtejä sekä ylipäätänsä monikanavaista oppimista erilaisissa oppimisympäristöissä. Näkisimme siten tarvetta yhteistyölle koulutuksen ja aikuiskasvattajien ammattilaisten kanssa, jotta viitearkkitehtuuri saadaan oikeasti jalkautettua eri organisaatioihin ja otettua käytäntöön. Joitain edistysaskelia on jo otettu, esimerkiksi data-asiantuntijan koulutus on alkamassa v. 2025 Tampereen yliopistossa. Vastaavaa koulutusta tarvitaan eri aloille lisää, sillä tähän asti tietotaitoa on siirretty mestarit ja kisällit -periaatteella sekä työssä oppimalla. Uusia ihmisiä tulee alan pariin ilman virallista koulutusta monia eri reittejä, joiden rinnalle tarvitaan muita muotoja ja koulutuspolkuja.
Keskeiseksi kysymykseksi nousee: miten käyttöönotto ja koulutus kustannetaan sekä miten kustannukset jaetaan kansallisella ja paikallisella tasolla? Osallistuisiko jokainen mukana oleva taho kustannuksiin ja osa katettaisiin julkisella rahoituksella? Tällaista kustannustenjakoahan jo tehdään erilaisissa hankkeissa.
1 Comment
Soili Nysten-Haarala
Nov 02, 2024Lapin yliopiston kommentti (laatineet kirjaston johtaja Susanna Parikka ja FT Tiina Harjumaa)
Hienoa, että viitearkkitehtuurissa tunnistetaan kansallisen yhteistyön tärkeys ja tarve. Se tehostaa resurssien käyttöä ja turvaa tietotaidon jatkuvuuden sekä kansallisella että paikallisella tasolla.
Tarvitaan lisäksi jatkuvaa tiedottamista, koulutusta, tukea ja ohjausta, jotta myös alan uudet toimijat ja käyttäjät pääsevät käytänteisiin sisään eikä yhteinen tietotaito pääse murenemaan
jos keskeisiä henkilöitä jää esimerkiksi eläkkeelle tai jos heitä siirtyy muihin tehtäviin.
Koulutus- ja tukimateriaalin olisi hyvä olla paloiteltu teemoihin ja materiaalin olisi hyvä olla moniaistista. Tässä voisi hyödyntää videoita ja muita (audio)visuaalisia elementtejä sekä
ylipäätänsä monikanavaista oppimista erilaisissa oppimisympäristöissä. Näkisimme siten tarvetta yhteistyölle koulutuksen ja aikuiskasvattajien ammattilaisten kanssa, jotta
viitearkkitehtuuri saadaan oikeasti jalkautettua eri organisaatioihin ja otettua käytäntöön. Joitain edistysaskelia on jo otettu, esimerkiksi data-asiantuntijan koulutus
on alkamassa v. 2025 Tampereen yliopistossa. Vastaavaa koulutusta tarvitaan eri aloille lisää, sillä tähän asti tietotaitoa on siirretty mestarit ja kisällit -periaatteella sekä työssä oppimalla.
Uusia ihmisiä tulee alan pariin ilman virallista koulutusta monia eri reittejä, joiden rinnalle tarvitaan muita muotoja ja koulutuspolkuja.
Keskeiseksi kysymykseksi nousee: miten käyttöönotto ja koulutus kustannetaan sekä miten kustannukset jaetaan kansallisella ja paikallisella tasolla?
Osallistuisiko jokainen mukana oleva taho kustannuksiin ja osa katettaisiin julkisella rahoituksella? Tällaista kustannustenjakoahan jo tehdään erilaisissa hankkeissa.