versio 1.0 (hyväksytty YTF:n kokouksessa 7.2.2023)
1 Missio
Viitearkkitehtuuri (VA) ohjaa kansallista tutkimuksen datan koko elinkaaren aikaista hallintaa.
2 Tavoite
Arkkitehtuurityö on käynnistetty toimeksiannosta, jonka mukaan Tieteellisen laskennan ja datanhallinnan yhteistyöfoorumi toimikaudella 2022-2024 "kartoittaa, identifioi ja ohjaa tieteellisen datan koko elinkaaren aikaisen hallinnan viitearkkitehtuurin laatimista". Viitearkkitehtuuri tulee sisältämään myös suurten datamassojen pitkäaikaistallennuksen infrastruktuurin. Lisäksi huomiota kiinnitetään sensitiiviseen dataan ja datan hallinnoinnin prosesseihin mukaan lukien datan hyödyntämisen tutkimuseettiset kysymykset.
Arkkitehtuurin tavoitteena on tukea toiminnan kehittämistä: edistää palvelujen kehitystä ja laatua sekä ehdottaa linjauksia ja toimenpiteitä, jotka parantavat yhteentoimivuutta. Arkkitehtuurityön laajempi tavoite on tutkimuksen digitaalisen transformaation tukeminen. Tutkimuksen datan hallinnan kuvaaminen edistää tutkimusinfrastruktuuri-investointien vaikuttavuutta, tutkimuksen palveluiden käyttäjälähtöisyyttä että yhteistyötä tutkimusdatan hyödyntämisessä sekä kansallisella että europpalaisella tasolla.
Kansallinen tutkimuksen datan hallinnan viitearkkitehtuuri (DAHA) tulee muodostamaan Tieteellisen laskennan viiterkkitehtuurin (TiLa) kanssa eheän kokonaisuuden ohjaamaan kansallista tutkimuksen digitaalista transformaatiota. Kokonaisuus ohjaa CSC:n investointien suunnittelua sekä varmistaa yhteentoimivuuden korkeakoulujen ja tutkimuslaitosten arkkitehtuurien ja kansainvälisten keskeisten strategioiden kanssa. Arkkitehtuurikokonaisuutta täydentää myös 2024 valmistuva Avoimen tieteen ja tutkimuksen viitearkkitehtuuri (AVOTT).
Hissipuhe: "Muodostetaan kuvaus tutkimuksen datan hallinnan tavoitetilasta ja ohjauksen työkalu sen saavuttamiseksi."
3 Projektin kuvaus
Tieteellisen laskennan viitearkkitehtuurityössä tunnistettiin tarve datan hallinnan arkkitehtuuriin tarkempaan kuvaamiseen. Se tehdään tässä projektissa, joka sisältää myös suurten datamassojen pitkäaikaistallennuksen infrastruktuurin ja sille vaadittavan pitkän aikavälin rahoituksen suunnitelman. Lisäksi kiinnitetään huomiota sensitiiviseen dataan ja datan hallinnoinnin prosesseihin mukaan lukien datan hyödyntämisen tutkimuseettiset kysymykset. Arkkitehtuurityö sisältää suhteet muihin keskeisiin viitearkkitehtuureihin kuten Avoimen tieteen ja tutkimuksen (AVOTT), Tieteellisen laskennan (TiLa) ja Digime -arkkitehtuureihin. Projekti kestää 24 kuukautta, eli vuodet 2023 ja 2024.
Kokonaisarkkitehtuurityö ja sen tuotokset mahdollistavat seuraavia asioita:
- Loppukäyttäjien palvelukokemus paranee tietellisten datapalveluiden osalta.
- Yhteentoimivien ja FAIR-periaatteita tukevien palveluketjujen toteuttaminen helpottuu.
- Palveluiden yhteistuottaminen yli hallinto- ja organisaatiorajojen helpottuu.
- Datanhallinnan kansallinen kokonaiskuva mahdollistaa tehokkaan tietojohtamisen.
- Tekninen ja semanttinen yhteentoimimvuus parantuu selvästi.
Seuraavassa taulukossa on keskeiset läpimenevät näkökulmat, joiden kautta arkkitehtuurityö tehdään. Näkökulmissa esiintyvät teemat läpäisevät kaikki arkkitehtuurin osa-alueet.
Näkökulma | Kuvaus | Esimerkkejä tunnistetuista sidosryhmistä |
---|---|---|
Data elinkaaren hallinta (aikaperspektiivi) | Datan elinkaaren vaiheiden mukaiset hallinnan kokonaisuudet. Datan elinkaarta katsotaan erityisesti tutkijan ja tutkimusprosessin kautta. Tutkijan näkökulma. | AVOTT, Datatukiverkosto, Fairdataverkosto |
Tutkimus-PAS (pitkäaikaissäilytys) | Tutkimusdatan pitkäaikaissäilytykseen tutkijan ja tutkimusprosessin kautta | |
Datan julkaisu | tutkijan ja tutkimusprosessin kautta | |
Datan jakaminen | tutkijan ja tutkimusprosessin kautta, oikeuksienhallinta | |
Datanhallinnan suunnittelu | DMP-tyyppinen. Oman organisaation ja rahoittajien vaatimukset. | |
Tallennus (aktiivinen) | Tutkimusdatan tallentamien tutkijan ja tutkimusprosessin kautta huomioiden mahdollisen pitkäaikaissäilytyksen vaatimukset | |
Datan siirto | Datan siirto palveluiden välillä esim. esim säilytyksestä käsittelyyn tai käyttöön; säilyksestä toisen tyyppiseen säilytykseen | |
Datan organisointi ja metadata | Kuvailu ja metatiedon automaattinen kerryttäminen. Tutkijan tiedostojen hallinta sekä FAIR-periaatteiden totetuttamisen mahdollistavien metatietojen ja tunnisteiden käyttö | |
Tunnisteet ja dataan viittaaminen | Tutkimusdataan viittaaminen ja linkitetyn datan hallinta, tunnisteet | |
Datan poistaminen | Säilytyspolitiikan toteutus |
|
Datan löydettävyys | Datan saatavuus, haku ja löydettävyys (discovery) |
|
Datan käyttö ja uudelleenkäyttö | Data laskentaan ensikäytössä. Datan muut käyttökerrat. |
|
|
| |
Datan ominaisuudet ja erityisvaatimukset (tietosisältönäkökulma) | Datan ominaisuuksista johtuvat erityisvaatimukset sen hallinnalle, erityisesti sensitiivinen data ja big data. Tutkijan näkökulma. | TSV, MyData.org, Findata, Tietosuojavastaavien verkosto, |
Luvitus/pääsy | Luvitusprosessi, oikeuksienhallinta | |
OmaData ja tutkijaprofiili | Tutkijan henkilödataa ja tutkijaan liittyvä data, tutkijaprofiili. Data ja datanhallinta osana tutkijaprofiilia. | |
Datan omistajuus | Tukija omistaa, organisaatio omistaa, rekisterinpitäjyys | |
Regulaatio ja tutkimusetiikka | Toisiokäyttö, tutkimusluvat | |
Erilaiset datat | Sensitiivinen data kuten henkilötiedot, käyttörajoitettu data. Big data-massat. Muuttuva, dynaaminen data. Eri rakenteet kuten strukturoimaton data, raakadata, tietokannat. | |
Tutkimusprosessi (liiketoimintanäkökulma) | Tutkimusprosessiin liittyvä datan käsittely, myös muiden kuin dataan liittyvien kokonaisuuksien hallinta. Näkökulmassa mukana tutkimuksen toistettavuus ja data lineage. Tutkijan näkökulma. | Tieteellinen asiakaspaneeli, tieteelliset seurat, Rajapinta ry, Open Knowledge Finland |
Tutkimuksen tekeminen | Tutkimusasetelma ja tutkimus/TKI-prosessi. "Researchers do data". | |
Työvuot | Tarkka kuvaus toistettavuuden varmistamiseksi. | |
Menetelmät, koodit, algoritmit | Menetelmien ja ohjelmistokoodien kuvaaminen, säilyttäminen ja jakaminen | |
Tekoälymallit | Tekoälymallien kuvaaminen, säilyttäminen ja jakaminen | |
Infrastruktuurit/palvelut (tukinäkökulma) | Datan hallinnan palveluiden tuottaminen, palvelutarpeiden tunnistaminen. Datan hallintaan liittyvien strategioiden implementointi. Organisaation ja palveluiden tuottajan näkökulma. | FUCIO ja AAPA, FUN, AMKIT, Tulanet, STKS, DVV |
Organisointi palveluiden tuottamiseksi | Esim. konsortiot | |
Yhteentoimivuus | FAIR-periaatteet, omadatan yhteentoimivuus, myös palvelun käyttöön liittyvät tiedot, dataportability (datan semanttinen ja tekninen yhteentoimivuus) | |
Arvon määritys | Esim. mikä tutkimusdata pitkäaikaissäilytetään | |
Osaamiset | ||
Ohjaus, hallinta, rahoitus (johtamisen näkökulma) | Datan hallintaan liittyvä johtaminen ja työnjako eri tasoilla paikallisesta kansalliseen ja kansainväliseen. | OKM, VM, Arene, Unifi, Tulanet, Suomen akatemia, muut ministeriöt |
Strateginen ohjaus | Ohjauksen (steering) ja rahoituksen näkökulma. Ml. tietojohtaminen, normi-, rahoitus- ja informaatio-ohjaus | |
Vastuunjako | Toimijoiden mm. tutkimusorganisaation ja tutkijan vastuut tässä kokonaisuudessa. Esim. datapolitiikan tyyppiset. | |
Yhteistyö | ||
Seuranta | Esim. rahoituksen ja ohjauksen vaikuttavuuden seuranta, laadunhallinta | |
4 Alustava laajuus
Arkkitehtuurissa kuvataan ainakin periaatteellinen taso (ohjaavat strategiat, lait, kyvykkyydet ja sidosarkkitehtuurit), liiketoiminta-arkkitehtuurissa toimijat, roolit ja niiden vuorovaikutussuhteet sekä liiketoimintapalvelut ja -prosessit. Arkkitehtuurityön painopiste on tavoitetilan kuvauksessa, mutta aluksi tehdään kevyesti nykytilan analyysi. Tietoarkkitehtuurissa kuvataan ainakin käytettävät käsitteet, käsitteiden väliset suhteet. Sensitiiviset aineistot huomioidaan.
Arkkitehtuuri sisältää myös suurten datamassojen pitkäaikaistallennuksen infrastruktuurin ja sille vaadittavan pitkän aikavälin rahoituksen suunnitelman. Lisäksi kiinnitetään huomiota sensitiiviseen dataan ja datan hallinnoinnin prosesseihin mukaan lukien datan hyödyntämisen tutkimuseettiset kysymykset. Arkkitehtuurityö sisältää suhteet muihin keskeisiin viitearkkitehtuureihin kuten Avoimen tieteen ja tutkimuksen (AVOTT), Tieteellisen laskennan (TiLa) ja Digime -arkkitehtuureihin.
5 Tuotokset
Tuotokset | Alustava laajuus |
Kuvataan tavoitetila 2030 | |
| Nykytilan analyysi (kevyt) |
2. tuotos | Tehdään arkkitehtuurille hallintamalli |
3. tuotos | Kuvataan periaatteellinen taso eli ohjaavat dokumentit kuten strategiat, lait ja asetukset, sidosarkkitehtuurit, tarvittavat kyvykkyydet ja resurssit |
4. tuotos | Kuvataan liiketoiminta-arkkitehtuuri: sidosryhmät, palvelut ja prosessit |
5. tuotos | Kuvataan tietoarkkitehtuuri: käytettävät sanastot, käsitteet , käsitemallit, tietovarannot ja mahdollisesti keskeisimmät tietomallit |
6. tuotos | Kuvataan tarvittavilta osin sovellusarkkitehtuuria, kuten rajapinnat ja keskeiset kansalliset sovellukset |
7. tuotos | Kuvataan toimeenpano: tehdään esimerkiksi käyttöohje |
Rajataan pois | Teknologia-arkkitehtuuria ei kuvata |
Rajataan pois | Ei kuvata tieteellisten artikkeleiden tai monografioden julkaisua yleensä eikä oppimateriaaleja (vrt. AVOTT) |
Rajataan pois | Ei kuvata ei-digitaalisia tutkimusaineistoja. |
6 Hyödyt
Tavoiteltava hyöty | Hyödyn lähde | Mittari |
Tutkimuksen ja sen datan hallinnan vaikuttavuus kasvaa | Viitearkkitehtuurin tavoitetila on kehittämisen ohjeena | TKI-ekosysteemin ja palveluekosysteemin kehitys, palaute ja mittarit vaikutuksista |
Loppukäyttäjän palvelukokemus paranee | Viitearkkitehtuuri on käytössä | Ihmiskeskeiset palvelut sekä tunnistetut arvo- ja palveluketjut. Dataportability (datan ja metadatan siirtäminen) |
Palveluiden tuottajien työn tukeminen | Viiterkkitehtuuri on käyttökelpoinen | Yhteentoimivien palveluiden tuottaminen helpottuu |
Hallinnonalojen välinen yhteistyö helpottuu | Viitearkkitehtuuri on yhteentoimiva ja hyödynnettävissä | Palveluiden yhteistuottaminen yli hallinnon- ja organisaatiorajojen |
Ohjauksen tehostuminen | Viitearkkitehtuuri on käyttökelpoinen | Strategisten tavoitteiden toteutuminen, informaatio-ohjauksen kehittyminen |
Tutkimuksen datan hallinnan kansallinen kokonaiskuva | Viitearkkitehtuurin hallintamalli | Arkkitehtuuri on ajantasainen ja päivittyvä |
Parempi tiedon semanttinen yhteensopivuus | Tietoarkkitehtuurituotos | FAIR-periatteet toteutuvat |
Parempi tiedon tekninen yhteensopivuus | Sovellusarkkitehtuurituotos | Palveluketjuen onnistuminen ja toimiminen |
7 Resurssit
Projektille varattavat aika- ja työresurssit :
Ohjausryhmällä arviolta 8 kokousta 2023-2024 (neljä kertaa vuodessa, YTF:n kokousrytmin mukaan)
Arkkitehtuuriryhmällä arviolta 20 kokousta 2023-2024 (kuukausittain, sovitaan arkkitehtuuriryhmässä)
Arkkitehtuuriryhmään toivotaan seuraavanlaista osaamista:
- Tutkimuksen datanhallinnan palvelut ja palvelutuotannon prosessit
- Tutkimusdatan hallintaan liittyvät vaatimukset ja niiden implementointi, kuten FAIR-periaatteet, tutkimuseettiset teemat
- Kansallisten ja kansainvälisten tutkimusinfrastruktuurien tuntemus
- Erityyppisen datan vaatimukset, erityisesti arkaluonteisten tietojen hallinta
- Tutkimusdatan pitkäaikaissaatavuuden kysymykset
- Suomalaisen tutkimusjärjestelmän sekä ammattikorkeakoulujen, yliopistojen ja tutkimuslaitosten tutkimustoiminnan tuntemus
Työryhmän asiantuntijatyö, fasilitointi.
CSC:lle myönnetty erityisrahaa kokonaisarkkitehtuuri- ja fasilitointitukea datanhallinnan viitearkkitehtuurityöhön seuraavasti:
Vuodelle 2023 5,75 henkilötyökuukautta 72 993 € (sis. ALV 24% )
Vuodelle 2024 5,75 henkilötyökuukautta 73 929 € (sis. ALV 24%)
Muut kulut 3 038 € (sis. ALV 24%)
Yhteensä 149 960 € (sis. ALV 24%)
8 Osaaminen
Hanketoimija | Rooli | Tehtävät |
OKM | Omistaja | Strateginen ohjaus ja rahoitus |
YTF | Ohjaaja | Ohjausryhmä: ohjaa, linjaa ja päättää arkkitehtuurista arkkitehtuuriryhmän esitysten pohjalta. Hyväksyy projektisuunnitelman ja seuraa sen toteutumista. Päättää arkkitehtuurin julkaisusta. Kokous neljä kertaa vuodessa |
Arkkitehtuuriryhmä (korkeakoulujen, tutkimuslaitosten ja sidosryhmien edustus) | Operatiivinen ohjaaja Arkkitehtuurimenetelmän hallinta (CSC) | 1) Vie ohjausryhmän linjaukset arkkitehtuurityöhön, 2) tunnistaa keskeisiä kehittämiskohteita osana arkkitehtuuria, 3) katselmoi tavoitetilan arkkitehtuurikuvaukset ja niiden muutosehdotukset, sekä 4) hyväksyy nämä ohjausryhmälle esitettäväksi. Kokous noin kerran kuussa |
Työryhmä | Asiantuntijat Arkkitehtuurimenetelmän hallinta (CSC) | Artefaktien tuottaminen ja valmistelu ja niiden esittely Viikottaiset kokoukset |
Projektituki | Fasilitoija (CSC) | Viestintä ja viestintämateriaalit, sidosryhmäyhteistyön koordinointi, osallistaminen (esim kokousten ja työpajojen järjestäminen) |
Sidosryhmäfoorumi | Validoija, evaluoija | Tuo kentän näkemyksen, varmistaa työn käyttökelpoisuuden ja hyödynnettävyyden. (1-2 seminaaria hankkeen aikana, kommentointi) |
9 Sidosryhmät
Kohderyhmä | Johto ja rahoitus | Palveluiden tuottajat | Käyttäjät |
---|---|---|---|
Keskeiset sidosryhmät |
|
|
10 Riippuvuudet
Riippuvuudet | |
1 | Tieteellisen laskennan viitearkkitehtuuri: muodostavat kokonaisuuden |
2 | Avoimen tieteen Arkkitehtuurityö: laajempi mutta käsittelee samoja asioita, joten pyritään välttämään päällekäisyydet ja ristiriitaisuudet. Vanhempi Avoimen tieteeen ja tutkimuksen viitearkkitehtuuri https://avointiede.fi/fi/linjaukset-ja-aineistot/kotimaiset-linjaukset/att-hankkeen-keskeiset-linjaukset-ja-julkaisut |
3 | Tutkimuksen tuen ja hallinnon viitearkkitehtuuri. Hyödynnetään ainakin Tiedonhallinta ja tutkimusaineistot -osuus |
4 | Digime-kokonaisarkkitehtuuri, jossa on on kuvattu pitkäikaissäilytys. Hyödynnetään samoja kuvauksia ja rakenteita |
5 | OKM: koulutuksen, kasvatuksen ja opetuksen viitearkkitehtuuri. Määritellään arkkitehtuurien rajapinnat.Voisiko hyödyntää yhteistä hallintamallia? |
6 | VM: Aurora AI hanke (Seurattava miten Aurora AI hanke jatkuu vuoden 2022 jälkeen) |
7 | STM: Genomikeskus KA, Findata, BIGPICTURE EA. Datanhallinnan osalta paljon riippuvuuksia. Pyritään välttämään ristiriitaisuudet. OKM:n toimialalla Arkaluonteisen tiedon tutkimuskäytön viitearkkitehtuuri. |
8 | TEM ja OKM: Jatkuva oppiminen ja Digivisio. Tutkijan, oppijan, opettajan polkujen osalta yhteiset asiat. Määritellään arkkitehtuurien rajapinnat. |
9 | EU ja kansainväliset arkkitehtuurit. Riippuvuudet EU:n yhteentoimivuuden viitekehyksiin ja –arkkitehtuureihin (EIF, EIRA, EGovERA) |
10 | EOSC (SRIA, arkkitehtuuridokumentaatio https://eoscsecretariat.eu/eosc-architecture-wg-outputs ) |
Projektin toteuttamiseen liittyvät alustavat, suunnitelmavaiheessa tunnistetut riskit. Riskit 1 Päällekkäinen työ muiden viitearkkitehtuurien kanssa 2 Osaaminen tai sitoutuminen puutteellista (resurssien puute arkkitehtuuriryhmässä tai ohjauksessa) 3 Yhteistyö ja kommunikaatio esim. sidosryhmien kanssa ei toimi 4 Arkkitehtuuri jää puutteelliseksi (esim. osa-alueet, hallintamalli tai toimeenpanon kuvaukset puutteellisia) 5 Arkkitehtuurin hyödyntäminen jää puutteelliseksi, ei tue toiminnan kehittämistä 6 Tietoarkkitehtuuriresurssin riittävyys (esim. tietomallit) 7 Oikeiden ohjaavien strategioiden tunnistaminen 8 Sidosryhmien odotusten yhteensovittaminen Riittävä ketteryys (ulkoisten ja sisäisten muutosten huomioiminen) Arkkitehtuuria ei implementoida Tietoarkkitehtuuri- Arkkitehtuuria ei implementoida Ohjaavien strategioiden tunnistaminen Yhteistyö ja kommunikaatio Riittävä ketteryys11 Riskit
9 10 Riskin todennäköisyys 5 4 Arkkitehtuuri on puutteellinen 3
resurssitOsaaminen ja sitoutuminen 2 Sidosryhmien odotukset Arkkitehtuuriin hyödyntäminen vajaata 1 Päällekkäinen työ 1 2 3 4 5 Riskin vaikutus
12 Aikataulu
Q1/2023 | Alustava suunnitelma |
YTF | Kokous 7.2. Projektisuunnitelman käsittely Arkkitehtuuriryhmän perustaminen, keskustelu arkkitehtuuriryhmässä tarvittavasta osaamisesta, YTF-organisaatioiden edustus, keskustelu sidosryhmäyhteistyöstä |
Projektityö Arkkitehtuurityö | Fasilitointi:
Arkkitehtuuriryhmän kokoukset (helmikuu, maaliskuu):
Työryhmän kokoukset:
|
Sidosryhmät | Täydennetään sidosryhmien listaa. YTF-organisaatiot ilmoittavat osallistumisestaan arkkitehtuuriryhmään. Sovitaan yhteistyömallista AVOTTin kanssa |
Q2/2023 | Alustava suunnitelma |
YTF | Kokous 18.4. (arkkitehtuurityöpaja: tavoitteet ja fokukset (visio + näkökulmat)) Tarkennetaan suunnitelmaa. Tunnistetaan ohjaavat strategiat. |
Projektityö Arkkitehtuurityö | Fasilitointi:
Arkkitehtuuriryhmän kokoukset (5.4., 27.4., 18.5., 12.6. ehdotettu):
Työryhmän kokoukset:
|
Sidosryhmät | Tiedotetaan laajasti, kysely sidosryhmille (esim. nykytila, tulevaisuuden tarpeet, ohjaavat strategiat ja lait?) |
Q3/2023 | Alustava suunnitelma |
YTF | Periaatteellinen taso: Kyvykkyydet ja niiden resurssit Liiketoiminta-arkkitehtuuri: toimijat ja toiminnalliset palvelut |
Projektityö Arkkitehtuurityö | Fasilitointi:
Arkkitehtuuriryhmän kokoukset (elo, syys):
Työryhmän kokoukset:
|
Sidosryhmät | Seminaari (tavoitetilan palveluista), yhteistyö AVOTTin kanssa? |
Q4/2023 | Alustava suunnitelma |
YTF | Liiketoiminta-arkkitehtuuri: palvelut |
Projektityö Arkkitehtuurityö | Fasilitointi:
Arkkitehtuuriryhmän kokoukset (loka, marras, joulu):
Työryhmän kokoukset:
|
Sidosryhmät | Kysely? |
Q1/2024 | Alustava suunnitelma |
YTF | Liiketoiminta-arkkitehtuuri: prosessit Käsitteet Työpaja: Tarvittavat käsitemallit ja tietomallit |
Projektityö Arkkitehtuurityö | Fasilitointi:
Arkkitehtuuriryhmän kokoukset (tammi, helmi, maalis):
Työryhmän kokoukset:
|
Sidosryhmät | Seminaari |
Q2/2024 | Alustava suunnitelma |
YTF | valmiit tuotokset |
Projektityö Arkkitehtuurityö
| Fasilitointi:
Arkkitehtuuriryhmän kokoukset (huhti, touko, kesä):
Työryhmän kokoukset:
|
Sidosryhmät | Kommentointi |
Q3/2024 | Alustava suunnitelma |
YTF | valmiit tuotokset |
Projektityö Arkkitehtuurityö
| Fasilitointi:
Arkkitehtuuriryhmän kokoukset (elo, syys):
Työryhmän kokoukset:
|
Sidosryhmät | |
Q4/2024 | Alustava suunnitelma |
YTF | Valmiit tuotokset, Hallintamalli |
Projektityö Arkkitehtuurityö
| Hallintamalli, ohjeet ja viestinnälliset visualisoinnit Fasilitointi:
Arkkitehtuuriryhmän kokoukset (loka, marras):
Työryhmän kokoukset:
|
Sidosryhmät | Loppuseminaari |
13 Muutosarviointi
1 Comment
Tommi Nyrönen
Mar 31, 2023Bioinformatiikan (ELIXIR, www.elixir-europe.org) Suomen osakeskusken puolesta ehdotan erityisesti huomiotavan tieteellisten aikakauslehtien vaatimuksen julkaista avoimen tutkimuksen datasetit kansainvälisissä dataresursseissa. Suomessa tuotetulle datalle on saatavilla useista palveluita datanhallintaan ELIXIRin jäsenyyden (Valtiosopimus 7/2015) kautta. https://elixir-europe.org/platforms/data/core-data-resources
Näiden resurssien hyödyntämistä ohjeistetaan mm. Research Data Management Toolkit palvelussa ja ELIXIRin koulutusohjelmassa. https://rdmkit.elixir-europe.org/ Suomen tarjoamat palvelut on kuvailtu osana RDMKitiä.
Työryhmän toiminta-aikana Euroopan on määrä implementoida usieta lainsäädäntöjä (mm. EHDS European Health Data Space), jotka tukevat datanhallintaa ja niiden tarvitsemia infrastruktuureja. Laillisista instrumenteista nopeimmin (2023-24) tulee todennäköisesti implementatoitavaksi EDIC l. European Data Infrastructure Consortium instrumentti, jota voidaan soveltaa mm. kielitieteen ja genomiikan datalle (sis. sensitiivinen data).
On olennaista, että arkkitehtuurityö huomio Suomen kansallisen tason datainfrastruktuurin laillisen, organisaatiotason prosessien, dataformaattien, standardien ja rakenteiden ja teknisen yhteentoimivuuden Euroopan vastaavien infrastruktuurien kanssa.