4.1 Käytetyt sanastot

Viitearkkitehtuurin kuuluu avoimen tieteen ja tutkimuksen kannalta keskeistä sanastoa. Viitearkkitehtuurin kannalta keskeinen sanastodokumentti on Tutkimushallinnon sanasto.  Lisäksi arkkitehtuurin tukena käytetään OKSA-sanastoa (Opetus- ja koulutussanasto), jota pyritään noudattamaan ja hyödyntämään aina kun se on mahdollista.

Lisäksi tukena käytetään tulevaisuudessa Tieteen termipankin avoimen tieteen sanastoa, jota Avoimen tieteen termit -työryhmä päivittää vuosien 2023 ja 2024 aikana sekä AVOTT-linjaustyökalua, jonka on suunniteltu valmistuvan vuoden 2024 aikana. Useissa sanastoissa keskeinen käsite on tutkimusaineisto. Huomattavaa on, että viitearkkitehtuurissa käsitellään vain digitaalisia aineistoja eli dataa. 

Kansallisille pitkäaikaissäilytyspalveluille yhteistyönä PAS-palveluiden ja hyödyntävien organisaatioiden välillä laadittu sanasto avaa PAS-toimintaan liittyviä keskeisiä termejä ja käsitteitä siinä muodossa, kuin niitä käytetään kansallisten pitkäaikaissäilytyspalveluiden dokumentaatioissa ja ohjeistuksessa.

Tietotermit on laajaan käyttöön tarkoitettu tiedonhallinnan sanasto, joka sisältää noin 140 tiedonhallinnan termiä määritelmineen ja käsitekaavioineen. Tietotermien tarkoitus on selkeyttää viestintää ja tukea tiedonhallintaa ja sen kehittämistä niin julkishallinnossa kuin yrityksissäkin.

4.2 Käsitteet

TermiMääritelmäLähde
Aineistonhallintasuunnitelma

Dokumentti, jossa kuvataan mikä tutkimuksessa käytettävä aineisto on, miten sen omistajuus on järjestetty, miten se hankitaan, miten sitä säilytetään ja käytetään sekä mitä tutkimusdatalle tehdään tutkimuksen päätyttyä. Suunnitelma on muuttuva dokumentti ja sitä täydennetään tutkimuksen edetessä. 

Kommentti:

Aineistonhallintasuunnitelma on päivittyvä dokumentti, jota täydennetään tutkimuksen edetessä.

Aineistonhallintasuunnitelmassa voidaan hyödyntää koneluettavuutta ja API-rajapintoja mahdollistaen aineiston hallintaan liittyvien tietojen siirtymisen tutkimusta tukevien järjestelmien välillä sekä tutkimushankkeen jälkeiseen säilytykseen.

Engl. data management plan, DMP

Alakäsite: Datanhallintasuunnitelma

Tutkimushallinnon sanasto.  

http://uri.suomi.fi/terminology/tuha/concept-7


Data-arkistoDatarepositorio joka toimii arkistolain piirissä.
Datadokumentaatio
Datan yhteydessä tai erillisessä tiedostossa oleva dokumentaatio, jossa on ohjeita ja tietoa datan sisällöstä, käytöstä ja tulkinnasta.
Datan avaaminen Datan julkaisu avoimesti tai rajatulla saatavuudella.
Datan arvonmääritys

Datan arvoa arvioidaan arvonmäärityspolitiikan avulla useammasta näkökulmasta; tieteellisestä, taloudellisesta, yhteiskunnallisesta ja laadullisesta näkökulmasta. 

Kommentti:

Datan arvonmääritys auttaa ymmärtämään datan hyödyllisyyden ja priorisoimaan sen säilytystä sekä hallintaa.

Arvonmääritys vaikuttaa säilytysaikaan ja arkistointiin.


Datan hävittäminen

Suunnitelmallinen prosessi jolla data poistetaan tai tuhotaan.

Kommentti: 

Laki terveystietojen toisiokäytöstä vaatii tietojen hävittämistä, mutta tietosuojavaltuutettu suosittelee tuhoamista.

Katso myös Aineiston hävittäminen, anonymisointi tai arkistointi tutkimuksen päättyessä. https://tietosuoja.fi/aineiston-havittaminen-anonymisointi-tai-arkistointi-tutkimuksen-paattyessa

Datan jakaminen

Pääsy aineistoon hallitusti ja sovittujen käytäntöjen mukaisesti. Jakaminen vaatii usein teknisen toteutuksen. 

Kommentti:

Datan jakamista voi tehdä jo tutkimushankkeen aikana. Tällöin datasetti voi olla aktiivinen. Datanhallinta ja kuratointi tapahtuu sovitusti datanhallinnan suunnittelun pohjalta siten, että kaikki osalliset tietävät dataan liittyvät oikeudet ja vastuut, kuten kuka saa editoida dataa, miten versiointia tehdään ja miten dataa yleensä saa ja voi käyttää. Jakamista voit tehdä esimerkiksi verkkolevyltä, tietoaltaasta tai sähköpostin avulla tai luottamuksellisen datan jakamiseen tarkoitetussa palvelussa.

Anneli Lehtisalo, Ari Asmi, Heidi Troberg, Jessica Parland-von Essen, Juha Hakala, Katja Laine, Maria Söderholm, Marjut Vuorinen, Mika Virtanen, Nina-Mari Salminen, Pekka Nygren, Saila Huuskonen, Sonja Sipponen, Tanja Lindholm, Tarja Mäkinen, Timo Taskinen, Tomi Rosti, Tuomas Alaterä, Tuula Pääkkönen, & Hanna Koivula. (2023). Improve the quality and impact of your research through data management - A guide for making your data FAIR. Zenodo. https://doi.org/10.5281/zenodo.8012377

Muokattu.

Ehdotetaan määriteltäväksi ja lisättäväksi Tutkimushallinnon sanastoon sekä Avoimen tieteen sanastoon.

Datan julkaiseminen

Julkisuuteen eli rajoittamattoman tai suppean yleisön ulottuville saatettu data-kokonaisuus, johon voi viitata.

Kommentti:

Katso tästä sanastosta Julkaistu tutkimusdata.

Datan julkaiseminen FAIR-periaatteita noudattaen.

Tieteen termipankki 27.11.2024: Tekstuaalitieteet:julkaisu(2).

http://tieteentermipankki.fi/wiki/Tekstuaalitieteet:julkaisu(2)

Muokattu.

Datan poistaminen

Datan poistaminen on looginen prosessi, jolla huolehditaan ettei aineisto ole saatavissa millään keinoin tietyssä ympäristössä.

Kommentti:

Data poistetaan esimerkiksi tietystä palvelusta.


Datan tallennusToiminta, jonka lopputuloksena data on tallennettu digitaaliseen muotoon.
Datan tietorakenne

Tiedon käsittelyä tai siirtoa varten muodostettu yhteinen sopimus tiedon sisällöstä ja sen käsittelyn periaatteista. 

Kommentti:

Tietorakenteet määritellään usein toimiala- tai tutkimusalakohtaisia suosituksia ja standardeja noudattaen tai soveltaen. Parhaimmillaan tietorakenne noudattaa täysin yhdenmukaista standardia ja yhteentoimivuuden kannalta huonoimmassa tilanteessa tietorakenne on määritelty tukemaan yksittäistä käyttötapausta, vaikka samaa tietosisältöä voisi hyödyntää kyseisen käyttötapauksen ulkopuolella.

Tietorakenteiden dokumentointi on erityisen tärkeää jos tietosisältö ei ole standardisoitua tai jos se soveltaa standardeja uuteen käyttötapauksiin.


Datan tuhoaminen
Datan tuhoaminen on fyysinen prosessi (esim. kaikkien nauhakopioiden fyysinen tuhoaminen tai digitaalisen tiedon päällekirjoittaminen). Tietosisältö tuhotaan riittävän luotettavasti , jotta estetään tietojen palauttaminen.

Suositus tietoaineistojen säilytysajasta ja toimenpiteistä säilytysajan päätyttyä
VALTIOVARAINMINISTERIÖN JULKAISUJA – 2023:77 https://julkaisut.valtioneuvosto.fi/bitstream/handle/10024/165223/VM_2023_77.pdf?sequence=1&isAllowed=y

Muokattu.

Datan säilytys

Datan varsinainen säilyttäminen.

Kommentti:

Esimerkiksi bittitason säilytys tietyssä palvelussa.

Datan on tallennettu säilytysalustalle, jossa voidaan tehdä säilytystoimenpiteitä.

Datanhallintasuunnitelma

Aineistonhallintasuunnitelma, tai se osa, jossa kuvataan digitaalisten tutkimusaineistojen hankinnan, säilyttämisen, käsittelyn, julkaisemisen ja tutkimushankkeen jälkeinen ylläpito ja/tai aineiston tuhoaminen. 

Yläkäsite: Aineistonhallintasuunnitelma


Datarepositorio


Yleistermi palvelulle johon voi tallentaa ja jossa voi hallinnoida dataa. Datarepositorio toimii yleensä myös julkaisualustana, jossa aineiston metatietoja voi julkaista. 

Kommentti:

Datarepositoriot voivat olla organisaatiokohtaisia, kansallisia tai kansainvälisiä. Repositorioon tallennetun datan saatavuus voi olla rajoitettu tietylle kohderyhmälle tai se voi olla julkista.

Tieteen termipankki 27.11.2024: Avoin tiede:julkaisuarkisto.

https://tieteentermipankki.fi/wiki/Avoin_tiede:julkaisuarkisto

Muokattu.

Dynaaminen data

Digitaalisessa muodossa olevaa dataa, joita päivitetään tiheästi tai reaaliaikaisesti tietojen vaihtelevuuden tai nopean vanhenemisen vuoksi; esim. antureiden tuottama data tai paikkatieto.

Kommentti:

Homonyymi: Termillä on myös toinen merkitys: se voi olla dataa jota luodaan lennossa, mutta tässä sanastossa emme tarkoita termillä tämän tyyppistä dataa.

Avoin data ja julkisen sektorin hallussa olevan tiedon uudelleenkäyttö. TIIVISTELMÄ ASIAKIRJASTA: Direktiivi (EU) 2019/1024 avoimesta datasta ja julkisen sektorin hallussa olevien tietojen uudelleenkäytöstä.

https://eur-lex.europa.eu/FI/legal-content/summary/open-data-and-the-reuse-of-public-sector-information.html

Muokattu.

Julkaisualusta

Palvelu, jossa tutkija voi julkaista tutkimusaineiston siten, että se saa pysyvän tunnisteen johon voi viitata.

Julkaistu tutkimusdata 

Viitattavissa oleva datakokonaisuus, joka voi kasvaa hallinnoidun laatu-, dokumentaatio- ja versiointiprosessin kautta. Minimissään sen metadata on julkisesti saatavissa FAIR-periaatteiden mukaisesti ja saatavuuden rajoitukset on määritelty koneluettavasti. Se voi koostua useammasta primäärilähteestä tuodusta datasta.

Anneli Lehtisalo, Ari Asmi, Heidi Troberg, Jessica Parland-von Essen, Juha Hakala, Katja Laine, Maria Söderholm, Marjut Vuorinen, Mika Virtanen, Nina-Mari Salminen, Pekka Nygren, Saila Huuskonen, Sonja Sipponen, Tanja Lindholm, Tarja Mäkinen, Timo Taskinen, Tomi Rosti, Tuomas Alaterä, Tuula Pääkkönen, & Hanna Koivula. (2023). Improve the quality and impact of your research through data management - A guide for making your data FAIR. Zenodo. https://doi.org/10.5281/zenodo.8012377

Muokattu.

Ehdotetaan määriteltäväksi ja lisättäväksi Tutkimushallinnon sanastoon sekä Avoimen tieteen sanastoon.

Kansainvälinen palvelu

Kansainvälisellä tasolla järjestetty palvelu.

Kommentti:

Esimerkiksi EOSC-hankkeessa tuotettu palvelu.


Kansallinen palvelu

Kansallisella tasolla järjestetty palvelu.

Kommentti:

Esimerkiksi Fairdata-palvelut, Tutkimustietovaranto.


Karttuva data

Kertyvää staattista tutkimusdataa. 

Anneli Lehtisalo, Ari Asmi, Heidi Troberg, Jessica Parland-von Essen, Juha Hakala, Katja Laine, Maria Söderholm, Marjut Vuorinen, Mika Virtanen, Nina-Mari Salminen, Pekka Nygren, Saila Huuskonen, Sonja Sipponen, Tanja Lindholm, Tarja Mäkinen, Timo Taskinen, Tomi Rosti, Tuomas Alaterä, Tuula Pääkkönen, & Hanna Koivula. (2023). Improve the quality and impact of your research through data management - A guide for making your data FAIR. Zenodo. https://doi.org/10.5281/zenodo.8012377

Muokattu.

Ehdotetaan määriteltäväksi ja lisättäväksi Tutkimushallinnon sanastoon sekä Avoimen tieteen sanastoon.

Keskipitkä säilyttäminen

Tutkimusaineisto, jota säilytetään alkuperäisen käyttötarkoituksen jälkeen mutta siitä ei ole tehty päätöstä säilyttää pysyvästi, esimerkiksi rahoittajan tai organisaation ehtojen mukaisesti.

Palvelussa huolehditaan julkaisujen, avoimien oppimateriaalien, tutkimusaineistojen ja -menetelmien sekä näihin liittyvän metadatan, dokumentaation sekä muun tutkimustuotosten ymmärtämisen kannalta oleellisen tiedon keskipitkän ajan säilytyksestä. 

Ehdotetaan tarkemmin määriteltäväksi ja lisättäväksi Tutkimushallinnon sanastoon sekä Avoimen tieteen sanastoon.

Katso myös 3.4 Palvelut.

Koneluettava muoto

Tiedostomuoto, jonka rakenne mahdollistaa sen, että ohjelmistot pystyvät helposti yksilöimään, tunnistamaan ja poimimaan siitä tietoaineistoja, yksittäisiä tietoja sekä niiden rakenteita.

Tiedonhallintalautakunnan suositusten sanasto https://sanastot.suomi.fi/terminology/ea095c41-cca1-49c5-98e7-c275cb930ac2/concept/07d28101-4b09-4459-8d05-56fb0409e7c4 

Konetoiminnallisuus

Tietojärjestelmien, aineistojen tai tiedostojen operaatioiden koneluettavuus, mikä mahdollistaa niiden koneellisen käsittelyn ohjelmakoodin avulla.

DIGIME viitearkkitehtuurityö (kesken).

Muokattu.

DDI sanasto. 

https://ddialliance.org/taxonomy/term/198

Koodi

Suositeltava termi:

lähdekoodi


Koodisto

Metatietoina käytettävien koodien kokoelma.

Kommentti:

Muuttujien, entiteettien tai kategorioiden koneluettava muoto. Perustuu usein kontrolloituun sanastoon.

Aineistokohtaiset koodistot täytyy dokumentoida ja avata yhdessä datan kanssa.

Tietotermit.

https://finto.fi/tt/fi/page/t56


 

Lähdekoodi 

Ohjelmallinen kuvaus keinosta, jolla dataa on tuotettu tai käsitelty.

Kommentti:

Esimerkiksi käytetyt mallit, analyysi- ja datan käsittelykoodi (esim. R-skriptit) on syytä säilyttää, dokumentoida ja julkaista mikäli perusteita julkaisemattomuudelle ei ole.

Korvattu termi:

Koodi

Tieteen termipankki 27.11.2024: Tietojenkäsittelytiede:lähdekoodi.

https://tieteentermipankki.fi/wiki/Tietojenk%C3%A4sittelytiede:l%C3%A4hdekoodi

Metatiedon avaaminenTutkimusaineiston kuvailutietojen julkaisu avoimesti FAIR-periaatteiden mukaisesti.
OmaData

Toimintamalli henkilötiedon hyödyntämiseen, jossa ihmisillä on oikeus ja pääsy heitä koskevaan tietoon ja käytännön keinot hallita sen käyttöä

Kommentti:

Käytännöt, joilla ihmisille annetaan oikeus ja pääsy heistä kerättyyn dataan, kuten ostotietoihin, liikennetietoihin, teletietoihin, energiatietoihin, eri verkkopalveluihin kertyvään dataan jne.

Myös substantiivina henkilöä koskeva data (koneluettava tieto), jota kyseinen henkilö voi itse hallinnoida ja hyödyntää omadatan (periaate) mukaisesti.

Tutkimushallinnon sanasto.

http://uri.suomi.fi/terminology/tuha/concept-89

Tieteen termipankki 27.11.2024: Avoin tiede:omadata.

https://tieteentermipankki.fi/wiki/Avoin_tiede:omadata

Paikallinen palvelu

Tutkimusorganisaation järjestämä palvelu.

Kommentti:

Esimerkiksi JYX - Jyväskylä University Digital Repository.


Palveluiden järjestäjä

Palveluiden omistaja.


Palveluiden tuottaja

Toimijat, jotka tekevät tai hankkivat palveluita tutkimusdatanhallinnan tarpeisiin.

Synonyymi:

palvelun toimittaja


Primääridata

Tiettyä tarkoitusta varten kerättyä tai luotua ja ylläpidettyä dataa, esim. tekijän vastuulla olevaa alkuperäiskopiota datasta, jota tutkija käyttää tutkimuksessaan.

Anneli Lehtisalo, Ari Asmi, Heidi Troberg, Jessica Parland-von Essen, Juha Hakala, Katja Laine, Maria Söderholm, Marjut Vuorinen, Mika Virtanen, Nina-Mari Salminen, Pekka Nygren, Saila Huuskonen, Sonja Sipponen, Tanja Lindholm, Tarja Mäkinen, Timo Taskinen, Tomi Rosti, Tuomas Alaterä, Tuula Pääkkönen, & Hanna Koivula. (2023). Improve the quality and impact of your research through data management - A guide for making your data FAIR. Zenodo. https://doi.org/10.5281/zenodo.8012377

Muokattu.

Ehdotetaan määriteltäväksi ja lisättäväksi Tutkimushallinnon sanastoon sekä Avoimen tieteen sanastoon.

Raakadata

Dataa alkuperäisessä muodossaan, niin kuin se on saatu suoraan lähteestä ennen kuin sitä on mitenkään käsitelty.

Anneli Lehtisalo, Ari Asmi, Heidi Troberg, Jessica Parland-von Essen, Juha Hakala, Katja Laine, Maria Söderholm, Marjut Vuorinen, Mika Virtanen, Nina-Mari Salminen, Pekka Nygren, Saila Huuskonen, Sonja Sipponen, Tanja Lindholm, Tarja Mäkinen, Timo Taskinen, Tomi Rosti, Tuomas Alaterä, Tuula Pääkkönen, & Hanna Koivula. (2023). Improve the quality and impact of your research through data management - A guide for making your data FAIR. Zenodo. https://doi.org/10.5281/zenodo.8012377

Muokattu.

Ehdotetaan määriteltäväksi ja lisättäväksi Tutkimushallinnon sanastoon sekä Avoimen tieteen sanastoon.

Rakenteellinen metatieto

Kuvaa digitaalisen aineiston objektien järjestystä ja rakennetta. 

Kommentti:

Rakenteellisella metatiedolla esitetään, miten säilytettävät digitaaliset objektit liittyvät toisiinsa. Sen avulla voidaan esimerkiksi ilmaista ja järjestää erillisistä tiedostoista muodostuvan digitoidun kirjan sivujärjestys, sisällysluettelo, alaluvut jne.

Tieteen termipankki 27.11.2024: Avoin tiede:rakenteellinen metatieto. https://tieteentermipankki.fi/wiki/Avoin_tiede:rakenteellinen_metatieto

Staattinen data 

Muuttumaton kokonaisuus, esimerkiksi tutkimuksen tausta-aineisto tai data, johon julkaistu artikkeli perustuu.

Anneli Lehtisalo, Ari Asmi, Heidi Troberg, Jessica Parland-von Essen, Juha Hakala, Katja Laine, Maria Söderholm, Marjut Vuorinen, Mika Virtanen, Nina-Mari Salminen, Pekka Nygren, Saila Huuskonen, Sonja Sipponen, Tanja Lindholm, Tarja Mäkinen, Timo Taskinen, Tomi Rosti, Tuomas Alaterä, Tuula Pääkkönen, & Hanna Koivula. (2023). Improve the quality and impact of your research through data management - A guide for making your data FAIR. Zenodo. https://doi.org/10.5281/zenodo.8012377

Muokattu.

Ehdotetaan määriteltäväksi ja lisättäväksi Tutkimushallinnon sanastoon sekä Avoimen tieteen sanastoon.

Säilytysalusta

Tekninen säilytysalusta datalle.
Säilytyssuunnitelma

Suunnitelma, jolla kuvataan tavoitteet aineiston säilyttämiseksi. 

Kommentti:

Säilytyssuunnitelma voi kuvata esimerkiksi aineiston merkittävät ominaisuudet, joiden tulee säilyä.

PAS-sanasto.

https://digitalpreservation.fi/resources/vocabulary#s%C3%A4ilytyssuunnitelma

Muokattu.

Säilytystoimenpide

Toimenpide, jonka avulla säilytettävä aineisto voidaan luotettavalla tavalla säilyttää. Säilytystoimenpiteitä ovat esimerkiksi eheyden varmistaminen, varmuuskopiointi, virkistäminen, migraatio ja emulaatio.

Kommentti:

Datan omistaja määrittelee merkittävät ominaisuudet säilytyssuunnitelmassa.            

Pitkäaikaissäilyttämisessä säilytystoimenpiteet tähtäävät aineiston ymmärrettävyyden säilymiseen, jossa aineiston merkittävät ominaisuudet säilytetään esimerkiksi migraation tai emulaation avulla.

PAS-sanasto.

https://digitalpreservation.fi/resources/vocabulary#s%C3%A4ilytystoimenpide

Muokattu.

Tietosisältö

Tutkimusdatassa oleva ymmärrettävyyden säilyttämisen kohde.

PAS-sanasto.

https://digitalpreservation.fi/resources/vocabulary#tietosis%C3%A4lt%C3%B6

Muokattu.

Toiminnallinen tutkimusdatanhallintasunnitelma

Toiminnallinen tutkimusdatanhallintasuunnitelma on tarkoitettu sekä ihmisille että koneille. Se on rakenteinen ja mahdollistaa eri palveluille automatisoituja toimintoja.

Engl. machine-actionable data management plan, maDMP

Kommentti:

Katso Konetoiminnallisuus tässä sanastossa.

Esimerkiksi palvelu voi rakenteisen tiedon pohjalta tehdä tutkijalle ehdotuksia tai lähettää muistutuksia.

Esim. Cardoso, J., Castro, L.J. and Miksa, T. (2021) ‘Interconnecting Systems Using Machine-Actionable Data Management Plans – Hackathon Report’, Data Science Journal, 20(1), p. 35. Available at: https://doi.org/10.5334/dsj-2021-035.

Tutkijan tiedot

Tutkijan / TKI-asiantuntijan henkilötiedot, metatiedot hänen tuotoksistaan ja tutkimustoiminnastaan.


Tutkimuksen datanhallinta

Tutkimusdatan hallinta siten, että sen keruu, organisointi ja tallentaminen tehdään niin, että data on helposti löydettävissä ja käytettävissä.

Tieteen termipankki 27.11.2024: Avoin tiede:tiedonhallinta. https://tieteentermipankki.fi/wiki/Avoin_tiede:tiedonhallinta 

Muokattu.

Tutkimusaineisto

Tutkimuksessa tuotettava tai käytettävä fyysinen, analoginen tai digitaalinen materiaali, jota analysoimalla pyritään vastaamaan asetettuun tutkimuskysymykseen ja johon tutkimustulokset perustuvat.

Tutkimusaineiston muodostavat aineisto ja sen metatiedot, eli kuvaileva ja tekninen tieto siitä, miten aineisto on koottu ja miten sitä on käsitelty.

Tutkimusaineisto voi olla kokonaan tai osittain digitaalista.

Alakäsite:

Tutkimusdata

Tutkimushallinnon sanasto.

https://sanastot.suomi.fi/terminology/tuha/concept/concept-153

Muokattu.

Tutkimusaineiston arkistointi

Tutkimusaineiston luovuttaminen arkistolain määräysten piirissä olevalle arkistolle.

Kommentti:

Tutkimusaineiston arkistoinnilla voidaan tarkoittaa muissa asiayhteyksissä myös muuta kuin arkistolain piirissä olevaa arkistointia. Arkistolain mukainen arkistointi voi sisältää pitkäaikaissäilytyksen.

Lisätietoa: Arkistolaki. https://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/1994/19940831
Tutkimusaineiston metatieto

Tutkimusaineiston kontekstia, sisältöä ja rakennetta, hallintaa ja käsittelyä sekä sen kokoamista kuvaavaa tietoa. 

Kommentti:

Metatieto mahdollistaa tutkimusdatan FAIR-periaatteiden toteutumisen ja niiden avulla voidaan automatisoida tiedonhallintaa. Metadata voidaan liittää koko tutkimusaineistoon tai sen osaan (esim. mittaustapa)

Tutkimushallinnon sanasto.

http://uri.suomi.fi/terminology/tuha/concept-154 

Muokattu.

Katso myös UKJ-toteutus. 9 Standardien kuvaukset.

https://www.kiwi.fi/display/ukjtoteutus/9+Standardien+kuvaukset

DAMA-FI: tiedon laji, joka sisältää tietoa teknisistä ja liiketoiminnan prosesseista, tietoon liittyvistä säännöistä ja rajoitteista sekä tiedon itsensä kuvailut sekä tiedon loogiset ja fyysiset rakenteet.

https://github.com/dama-fi/sanasto

Tutkimusdata

Tieteellisessä tutkimuksessa tuotettu tai tutkimusprosessin aikana käytetty digitaalinen resurssi, johon tutkimuksen löydökset ja tulokset perustuvat.

Tutkimusdataan kuuluvat sekä tutkimuksen hyödynnettävissä olevat että tutkimuksen tuottamat datat.

Kommentti:

Tutkimusdata on kerätty, havaittu, mitattu tai luotu hypoteesien vahvistamiseksi ja tutkimustulosten todentamiseksi.

Tutkimusdataa ovat esimerkiksi mittaustulokset, koetulokset, haastatteluaineistot, ääni- ja kuvatallenteet sekä näytteet. Tutkimusaineisto on usein digitaalisessa muodossa, eli tutkimusdataa, mutta se voi olla myös fyysistä tai analogista aineistoa.

Tutkimusdata voi olla luonteeltaan raakadataa, prosessoitua dataa, kolmannen osapuolen hallussa olevaa dataa, jaettua dataa tai julkaistua dataa. Tutkimusaineiston avoimuuden aste vaihtelee salatusta ja arkaluonteisesta aineistosta avoimesti saatavilla olevaan.

Tutkimuksen hyödyntämiä tietoaineistoja ei välttämättä ole alun perin kerätty tutkimusta, vaan esimerkiksi viranomaisten toimintaa varten. Tällaisia aineistoja ovat esimerkiksi tilastotiedot, erilaiset rekisterit ja julkiset tietokannat.

Tutkimusaineistojen hallinnassa suositellaan käytettävän FAIR-periaatteita.

Yläkäsite:

Tutkimusaineisto

Tieteen termipankki 27.11.2024: Avoin tiede:tutkimusaineisto. https://tieteentermipankki.fi/wiki/Avoin_tiede:tutkimusaineisto

Muokattu.

Tutkimusdatan elinkaari

Tutkimusdatan olemassaolon määrittävät ajanjakso ja tapahtumat, jotka alkavat datan tuottamisesta, keräämisestä tai hankkimisesta tutkimuskäyttöön sekä päättyvät pysyvään säilytykseen, hävittämiseen tai tuhoamiseen.

Anneli Lehtisalo, Ari Asmi, Heidi Troberg, Jessica Parland-von Essen, Juha Hakala, Katja Laine, Maria Söderholm, Marjut Vuorinen, Mika Virtanen, Nina-Mari Salminen, Pekka Nygren, Saila Huuskonen, Sonja Sipponen, Tanja Lindholm, Tarja Mäkinen, Timo Taskinen, Tomi Rosti, Tuomas Alaterä, Tuula Pääkkönen, & Hanna Koivula. (2023). Improve the quality and impact of your research through data management - A guide for making your data FAIR. Zenodo. https://doi.org/10.5281/zenodo.8012377

Muokattu.

Ehdotetaan määriteltäväksi ja lisättäväksi Tutkimushallinnon sanastoon sekä Avoimen tieteen sanastoon.

Katso myös Tieteen termipankki 27.11.2024: Avoin tiede:tietoaineiston elinkaari. https://tieteentermipankki.fi/wiki/Avoin_tiede:tietoaineiston_elinkaari

Tutkimusmenetelmät, menetelmät

Suunnitelmallinen ja dokumentoitu menettelytapa tehdä tutkimusta sekä koota ja työstää tutkimusaineistoa tavalla, joka tuottaa tutkimustuloksia.

Kommentti:

Esimerkkejä tutkimusmenetelmistä ovat mm. algoritmit, ohjelmistot, lähdekoodit, työvuot, komentosarjat, protokollat, tekoäly- ja kielimallit, koneoppiminen, järjestelmälliset katsaukset, kyselylomakkeet, haastatteluoppaat, asennusten dokumentointi (esim. laitteisto), aineistonkeruun menetelmät ja niiden dokumentointi, laboratoriopäiväkirjat ja ohjeet.

Osa menetelmistä on digitaalisia, osa ihmistyötä.

Tutkimushallinnon sanasto: http://uri.suomi.fi/terminology/tuha/concept-162


TutkimusprosessiTutkimusmenetelmiin perustuvat toimintavaiheet, joiden tavoitteina on muodostaa tutkittua tietoa.

Työnkulku

Sarja kuvattuja toimintoja, joiden avulla voidaan standardoida työn tekemisen vaiheet ja varmistaa johdonmukaiset tulokset. Työnkulut jäsentävät prosesseja ja parantavat tehokkuutta. Työnkulku mahdollistaa datan kehityshistorian (lineage) ja omistushistorian (provenance)  tallettamisen ja julkaisemisen.

Kommentti:

Tutkimusprosessin automaatio, jonka aikana dokumentteja, tietoa ja tehtäviä siirretään suoritettaviksi proseduraalisten sääntöjen mukaisesti on sähköisissä ympäristössä suositeltavaa.

Synonyymi:

Työvuo

Anneli Lehtisalo, Ari Asmi, Heidi Troberg, Jessica Parland-von Essen, Juha Hakala, Katja Laine, Maria Söderholm, Marjut Vuorinen, Mika Virtanen, Nina-Mari Salminen, Pekka Nygren, Saila Huuskonen, Sonja Sipponen, Tanja Lindholm, Tarja Mäkinen, Timo Taskinen, Tomi Rosti, Tuomas Alaterä, Tuula Pääkkönen, & Hanna Koivula. (2023). Improve the quality and impact of your research through data management - A guide for making your data FAIR. Zenodo. https://doi.org/10.5281/zenodo.801237

Muokattu.

Ehdotetaan määriteltäväksi ja lisättäväksi Tutkimushallinnon sanastoon sekä Avoimen tieteen sanastoon

Katso myös IATE 2.

https://termipankki.fi/tepa/fi/haku/ty%C3%B6nkulku

Työvuo

Suositeltu termi: Työnkulku

Tieteen termipankki 27.11.2024: Avoin tiede:työvuo https://tieteentermipankki.fi/wiki/Avoin_tiede:ty%C3%B6vuo
Vastuullinen tiede

Toimintatapa, joka edistää luotettavaa ja yhteisesti hyväksyttyä tapaa tuottaa, julkaista ja arvioida tutkittua tietoa. Se tukee tieteen avoimuutta, läsnäoloa ja käyttöä yhteiskunnassa.

Vastuullinen tiede https://vastuullinentiede.fi/fi/tietoa-sivusta

Ydintieto

Luotettu ja ylläpidetty versio jostakin käsitteellisestä kokonaisuudesta.

Kommentti:

Esimerkiksi organisaatiossa ylläpidetyt projekti- tai henkilötiedot tai organisaation yhteiset muuttujakuvaukset ovat organisaation ydintietoja.

DAMA-FI https://github.com/dama-fi/sanasto

Yhteentoimivuusmenetelmä

Toimintamalli, joka kuvaa, miten aineistoa tuodaan yhteentoimivuusalustalle hyödyntämällä linkitettyä dataa.

Kommentti:

Yhteentoimivuusmenetelmä on yhteinen tapa hallita, tuottaa ja ylläpitää digitaalisten palveluiden ja tietovirtojen taustalla tarvittavia tietomäärityksiä ja metatietoja.

Yhteentoimivuusmenetelmään sisältyy periaatteet ja toimintamallit, joilla tietosisältöjä tuotetaan Yhteentoimivuusalustalle. Keskeistä on tietosisältöjä kuvaavien tietomääritysten yhdenmukaisuus ja uudelleenkäyttö: aiemmin tehtyjä sanastoja, koodistoja ja tietomalleja hyödynnetään mahdollisimman paljon.

Yhteentoimivuusalustan sanasto. 

https://sanastot.suomi.fi/terminology/505efa9b-e36b-414c-a169-eb9e007e736d/concept/debaa423-e04d-47dd-91c2-918f4bc096de

Yhteiskehittäminen

Yhteiskehittäminen on loppukäyttäjän ja muiden sidosryhmien kanssa suoritettavaa, tavoitteellista yhteistyötä. Tavoite on usein kehittää tuotteita, palveluita, liikeideaa, strategiaa tai esimerkiksi toimintatapoja.

Saku Kähkönen ja Jaakko Villa: Yhteiskehittämisen opas 2021. Päivitetty: 5/2023 https://www.puheet.com/blogi/yhteiskehittamisen-opas (muokattu)

Katso myös: Yhteiskehittämisen käsikirja. Hirvikoski, Tuija; Äyväri, Anne; Hagman, Katja; Wollstén, Piia (2018) https://urn.fi/URN:ISBN:978-951-857-776-1


  • No labels

2 Comments

  1. Lassi Lager

    Osa termeistä on käytössä muussakin kuin tutkimusdatassa ja myös määritelmät ovat riippumattomia tutkimusdatakontekstista (puhutaan esim. datasta), joissain taas termi on yleisempi mutta määritelmässä puhutaan tutkimusdatasta tai tutkimusaineistoista. Pitäytyisin yleisissä määritelmissä aina kun mahdollista (esim. datan tuhoaminen - ei tarvitse korostaa että puhutaan tutkimusdatan tuhoamisesta) ja toisaalta termissäkin viittaisin tutkimusdataan, jos määritelmäkin liittyy pelkästään tutkimusdataan.

    Käyttäisin myös tässä lähteenä käytettyjen sanastojen määritelmiä silloin kun mahdollista, tarvittaessa tarkentaen niitä. Esim. https://sanastot.suomi.fi/terminology/3bdbcac2-e57f-49c1-b104-e37eff042834?q=metadata

  2. Kommentti huomioitu, kiitos Lassi