Paikalla: Eeva Nyrövaara Stina Westman Sonja Sipponen Tuomas Alaterä


  • Tavoitteena saada palautetta DAHA-työstä ja siinä tehdystä nykytilasta
  • Syötettä työhön Tietoarkiston näkökulmasta?
    • Ei ole seurattu DAHA-työtä, toki arkkitehtuurimenetelmän kautta yhteisiä
    • AVOTT-työn kanssa oltu tekemisissä, datan ja menetelmien osuus eniten keskusteluttanut. AVOTT- ja DAHA-yhteys on erityisen tärkeä näistä näkökulmista.
    • kk
  • Nykytila - mitä haasteita tutkimuksen datanhallinnassa on kansallisesti? Mitä voitaisiin kansallisesti tehdä paremmin? Kipukohtia? Onnistumisia?
    • Samantapaiset haasteet, esim skaalautumiseen ja asiantuntijoiden koulutukseen liittyvät haasteet korostuu. Datanhallinta ei ole helposti hahmottuva kokonaisuus vrt julkaiseminen
    • Mikä on avoimuuden rooli AVOTT-arkkitehtuurissa; DAHA-työssä ei samaa ongelmaa.
    • Olisiko erilainen jos olisi tieteen ja tutkimuksen arkkitehtuuri? Tässä voi ajatella niin suljettua kuin mahdollista. Nykytilassa avoimuudella ei suurta merkitystä. 
    • Meillä on eritasoinen datanhallinnan arkkitehtuuri tieteenaloista riippuen. 
    • Viime vuosina kasvanut kysymys toistettavuuden merkityksestä näissä arkkitehtuurin ja palveluiden tavoitteissa. Ennen FAIRia ajateltiin että
    • FAIR-periaatteet lyöneet läpi. Ennen periaatteita oli "helpompaa", ajateltiin vain jotain digitaalista ratkaisua. FAIRin myötä tuntllut tarkempia haasteita. 
    • Tieteenalakenttä rikas, pitäisi pystyä skaalaamaan. Tekijät loppuu. Ihmistieteissä hyvä periaate, muttei skaalauduta datan hallinassa. Opetetaan ym., muttei yhteiskuntatieteellisen datanhallinta voi olla Tietoarkiston varassa Suomessa nykyresurssein.
    • Samalla kun on keksitty miten tehdä, vaatimustasoa on nostettu paljon
      • Vaatimustasoa on nostettu paljon, on keksitty miten tehdä?
    • Palattu takaisin yli 20 v olleeseen ongelmaan...tullut ontologioita ym, jotka ei sano tutkijalle mitään (mitä sanastoja tutkijan pitäisi käyttää)? Mitä ammatillinen datanhallinta tarkoittaa tutkijalle, opettajalle ja datahallinnan tuki-ihmiselle? 
      • , hajanainen kuva, tieteenalakohtaisuus
    • Oletus että dh ihan erilainen jos tutkin simpukoita vs ihmisiä vs kosmosta. On, mutta periaatteet pitäisi olla samanlaisia, tieteenalakohtaisuus/tieteenalakohtaiset tarpeet heijaistuvat palvelutarpeisiin ja tarjolla olevaan kokonaisuuteen
    • Heijastuu palvelukokonaisuuteen: tuonne voit arkistoida jos vastaa palvelutarpeisiisi, entäs jos ei vastaa. Toisillä yleisemmät käytössä, ei ole määritelty keille Fairdata-palvelut on. 
    • Data-arkistojen sertifiointi korostaa tieteenalakohtaiset vaatimukset, ei pystytä vastaamaan siihen tieteenalakohtaisesti 
    • Ei ole samanlaista palvelupolkua kaikille, paitsi siten että on sama kaikille. Vaihteluvälejä paljon.
    • Mihin päädytään suomalaisen tieteen ja tutkimuksen arkkitehtuurin näkökulmasta? 
    • Mikä on tuotettavan datan arvo? Haastava kokonaiskysymys. Täysimääräisesti ei voida hyödyntää kaikkea Suomessa kerättävää. Useita syitä
      • 1) resurssisyy eli ei ole dataa dokumentoituna. ja nopeasti saatavilla olevaa dataa, missaa sen hetken kun olisi hyödyllistä. esim koronassa tarvittiin uusinta mahdollista tietoa, ei vasta kun julkaisuprosessi on läpi ja data-arkisto anonymisoinut kaiken. Tarvitaan erillisiä palvelukokonaisuuksia ja kykyä nopeasti yhdistää dataa eri maista ja tuoda sitä saataville. Mitä yhteentoimivuus tässä oikeasti tarkoittaa? Voi ladata FIN ja HUN datat samasta paikasta? Vai että COVID-19 data on löydettävissä ja tunnistettavissa. Tarvitaan kansallista näkökulmaa mitä I tarkoittaa.
        • vrt Remes-kommentti
      • 2) Tietoarkisto pystyy hyvin palvelemaan tiettyä osaa tutkimuskentästä, mutta palvelu ei skaallaannu hyvin. 
      • Palvelumalli riippuvainen hankerahoituksesta, kuten maailmalla data-arkistot yleisesti. Joko täysin hankerahaa tai perusrahan päälle vaihteleva osa. Voidaanko tällä mallilla tulevaisuudessa jatkaa? On tuonut tiettyyn pisteeseen mutta Tietoarkiston toiminnan perinne vanha. Silloin formaatit suppeampia, aineistomäärät pienempiä. Pystytäänkö reagoimaan, entä kun tekoäly tulee mukaan. Kuka pysyy perässä? Dataspace-keskustelu. Aina vaan suurempi astia ja data-etuliite...
    • Mitä pitäisi tehdä paikallisesti, kansallisesti, kansainvälisesti?
      • Haastava kysymys, trendi, että joka alalla oma repositorio, mutta pitääkö todella?  
        • Todennäköisesti pitää, jokaisella omaa dataa ja tarvitaan parempaa kuin työnaikaista säilytystä
      • Repo-näkökulmasta haaste paikallisesta näkökulmasta (esim. PAS hankala toteuttaa paikallisten repojen kautta). PAS jäänee heikoille kantimille, vaikka tukeekin projektijälkeistä säilytystä.
      • Hyvä esimerkki: KDK ja FINNA, laaja toimiva monialainen käyttöliittymä. Kaikki KAM-organisaatiot tietysti edelleen olemassa ominaan
      • Tarvittaisiin tutkimukseenkin infrastruktuureita tai yhteisiä rakenteita, jotka voi toimia fasadeina tai palvelukeskittyminä
      • EOSC-ajatus (palvelut koottu yhteen paikkaan) → onko kenenkään hallinnassa lopulta. Tarvittaisiinko yksi tarkempi (?) kokonaisuus? Käyttäjän ei tarvitsisi miettiä mitä tarkoittaa että joku välittää palveluita
      • Kansallista koordinaatiota tarvittaisiin nykytilanteeseen enemmän. Tutkimusta tekeviä organisaatioita on paljon, vastattava luonnollisesti omien tutkijoiden tarpeisiin, mutta johtaa siihen että tarvitaan valtavasti resursseja.
    • Pohjoismaisesta näkökulmasta (NeiC-projekti) FAIR huomioitu
      • Oletetaanko tutkimuksessa sen luonteen vuoksi että tehdään hyvää hyvyyttään?
      • Pitäisikö harkita kansallista (pohjoismaista?) regulaatiota enemmän? Mitkä rakenteet auttavat tavoitteiden toteutumisessa?
      • Liittyisi enemmän AVOTT-puoleen, joka ministeriön hyväksymä muttei ohjaama. Kuka laskun maksaa?
      • Mikä on avoimuuden ja yhteistyön merkitys? Nyt jaetaan jonkun rahoilla tehtyä myös muille. Samalla rahalla tehtäisiin jo lähtökohtaisesti erilaista ja yhteistä. EU-taso tässä liian laaja, mutta kansallinen. Palveluiden käyttömäärät ratkaisevat lopullista hyötyä
  • Eeva: Mihin suuntaan kansallisesti pitäisi mennä? Mikä tämän työn perusteella kansallinen näkökulma olisi. Ohjaisi toimia
    • AVOTTissa kuvattu tutkimuksen rahoituspalvelu
    • Ministeriön suuntaan viesti on se että rahaa tarvitaan. Ei toimi, vaan pitäisi pystyä priorisoimaan mitä asioita tarvitaan. 
    • Lainsäädännön puolelle ei voida vaikuttaa suoraan priorisaatiolistauksella arkkitehtuurin kautta. On keskeinen asia, aikamoinen viidakko säätelee tutkimusta ja sitä kautta sen datanhallintaa.
  • Stina: onko arvioitu, mikä on tutkimuksen datanhallinnan koko?
    • EU-tason arvio: parisataa tuhatta dataihmistä. Arvio aika vanha, lähellekään sellaisia määriä ei ole ilmestynyt.
    • Suomen tasoa ei taida olla arvioitu? Kansallisella tasolla pitää haastaa! Kuinka paljon osaajia tarvitaan, ja onko se mitenkään realistista? Onko kenelläkään rahaa siihen, että jokainen organisaatio tekee palvelut itse? Ihmisiä kyllä työllistyy ja ylityöllistyy työn sankarina. Mutta onko tämä se skaalautuva tie mitä voidaan kulkea? Voidaanko ostaa niin paljon kuin tarve olisi? Miten saadaan uusia osaajia? Kun on kaikkia tekoälyjä...tukea ei koskaan voida saada henkilötasolla niin paljon kuin tarvittaisiin. Muutosta siinä mikä tutkijan osuus kaikessa datanhallinnassa ja osaamisessa on.
    • Työelämässä tutkijoita joilla vanhentuneet näkemykset. Tietoarkistossa näkyy päivittäin, nyt tulee valmiimpana sisään.
  • Stina: mikä on riittävää (datanhallinnassa ja sen tukemisessa)?
    • Tieteen tekemisessä näkyy sama yhteiskunnallinen elementti kuin some-keskustelussa, cancel-kulttuuri ym, kyky vaatia mitä kaikkea pitäisi huomioida että olisi hyvä ihminen (tai ei ainakaan paha), tulee tieteeseen ihan samalla tavalla. Voiko enää olla double-blind review käsitteenä, koska ableistinen. Mitkä on tärkeitä asioita ratkaistavaksi? Vaatimukset ei lopu, FAIR, Care, Trust, sertifikaatit - kaikkien ytimeen rakennettu se ettei niitä voi saavuttaa vaan aina tulee seuraava taso johon voi pyrkiä. Monet sen tyyppisiä että tason saavuttamisen määrittely on kentän (tutkimus,tieteenala ym) sisällä eli ei lainsäädännöllistä tms. menettelyä jolla todentaa että. Tieteeseen sisäänrakennettu että mennään seuraavalle tasolle. Istuu tiiviisti. Syynä on se että tieteen tukipalveluiden ihmiset on tutkijakoulututettuja, halutaan parantaa maailmaa. Tutkijalle hyvä ei välttämättä ole hyvä draivi tukipalveluissa. Onko se oikeasti se tuki mitä tiede tarvitsee? Vaarana lähteä laukalle. AVOTT-julistuksissa optimistisia lukuja, mitä sitten tehdään kun tavoitevuodet menee ohi ja toimenpiteitä ei ole tehty suunnitellusti.
    • kk
    • kk
  • Jatkoa
    • DAHA kutsuu arkkitehtuurityöhön mukaan kevään mittaan
    • Tietoarkistolle vierailuaika, yhteistyökeskustelua
  • No labels