2.2 Arkkitehtuuriperiaatteet

Arkkitehtuuriperiaatteet ohjaavat DAHA:aan liittyvän toiminnan, tietojen, tietojärjestelmien ja teknologian kehittämistä ja ylläpitämistä. Edellä mainittujen arkkitehtuurinäkökulmien lisäksi huomioidaan erityisesti tietoturva ja -suoja.

Arkkitehtuuriperiaatteet sisältävät ohjaavia tavoitteita, linjauksia ja sääntöjä. Arkkitehtuuriperiaatteet ovat yhteisiä sopimuksia kehittämisen perusperiaatteista. Periaatteiden avulla kehittämistoimenpiteet voidaan toteuttaa arkkitehtuurin tarkoittamalla tavalla.

Periaatteet tukevat DAHA:aan vaikuttavien strategioiden toimeenpanoa ja ohjaavat päätöksentekoa. Periaatteet ovat arkkitehtuuria koskevia pitkäikäisiä suuntaviivoja tai toimintatapoja. Ne muodostavat DAHA-viitearkkitehtuuriin kehittämisen ja ylläpidon perusteet.

Erityisesti kaksi periaatetta, tutkijakeskeisyys (Palvelut ovat käyttäjälähtöisiä ja helppokäyttöisiä) ja yhteentoimivuus, ovat ohjanneet viitearkkitehtuurin laatimista. Lisäksi tutkijakeskeisyyden ja yhteentoimivuuden edistämisen tulee ohjata viitearkkitehtuurin käyttöönottoa ja soveltamista tutkimusorganisaatioissa.

Tutkijakeskeisyys tarkoittaa, että tutkimusprosessin ja tutkimuksen datanhallinnan suunnittelu, toteutus ja kehittäminen lähtevät liikkeelle tutkijoiden tarpeista ja näkökulmista. Tämä periaate korostaa tutkijoiden osallistumista ja vaikutusmahdollisuuksia tutkimusdatan elinkaaren kaikissa vaiheissa. Tutkijakeskeisyys edistää datanhallintakäytäntöjen käytännönläheisyyttä ja tehokkuutta sekä tukee tutkijoiden työtä tekemällä datanhallinnasta helpompaa, joustavampaa ja tutkimuksen tavoitteita paremmin palvelevaa.

Yhteentoimivuus tarkoittaa erilaisten järjestelmien, palveluiden, sovellusten tai organisaatioiden kykyä toimia yhdessä sujuvasti ja tehokkaasti. Tämä voi käsittää tietojen, toimintojen tai prosessien yhteensopivuutta, jolloin eri järjestelmät voivat vaihtaa ja käyttää tietoa toistensa kanssa ilman ongelmia tai lisämuokkauksia. Yhteentoimivuuden hallinnointi (Interoperability Governance) tarkoittaa prosesseja ja rakenteita sekä linjauksia, jotka ohjaavat ja koordinoivat eri järjestelmien, organisaatioiden tai sektoreiden välistä yhteentoimivuutta. Yhteentoimivuuden hallinnointi varmistaa, että kaikki osapuolet noudattavat sovittuja sääntöjä ja menettelytapoja, jolloin järjestelmät voivat toimia yhdessä sujuvasti ja ennustettavasti. European Interoperability Framework (EIF) esittelee yhteentoimivuusmallin, jossa yhteentoimivuus jaetaan neljään kategoriaan: lainsäädännöllinen (laillinen, juridinen) yhteentoimivuus, organisaatioiden yhteentoimivuus, semanttinen yhteentoimivuus ja tekninen yhteentoimivuus.

Lainsäädännöllinen yhteentoimivuus on siitä, että organisaatiot, jotka toimivat erilaisten oikeudellisten puitteiden, politiikkojen ja strategioiden alla, voivat toimia yhdessä.
Organisaatioiden yhteentoimivuus käsittelee eri organisaatioiden välisiä prosesseja, toimintatapoja ja käytäntöjä, jotka mahdollistavat sujuvan yhteistyön ja tiedonvaihdon. Se kattaa toimintamallit, roolit, vastuut ja standardoidut menettelytavat.
Semanttinen yhteentoimivuus varmistaa, että vaihdettujen tietojen merkitys ymmärretään samalla tavalla kaikissa järjestelmissä. Tämä saavutetaan esimerkiksi standardisoitujen tietomallien, sanastojen ja ontologioiden avulla, jotka selittävät tiedon kontekstin ja merkityksen.
Tekninen yhteentoimivuus kattaa sovellukset ja infrastruktuurit, jotka yhdistävät järjestelmiä ja palveluita. tekninen yhteentoimivuus liittyy teknisiin standardeihin ja protokolliin, jotka mahdollistavat järjestelmien tai laitteiden fyysisen ja digitaalisen yhteydenpidon.

Yhteentoimivuuteen ja sen eri kategorioihin on viitattu useassa eri arkkitehtuuriperiaatteessa, ja esimerkiksi FAIR-periaatteissa yhteentoimivuus on keskeinen periaate.

Alla olevassa kuvassa esitetyt periaatteet on kuvattu tarkemmin myöhemmin tässä luvussa olevissa taulukoissa.

2.2.1 Yleiset arkkitehtuuriperiaatteet Alla taulukko, jossa yleiset arkkitehtuuriperiaatteet on kuvattu, niiden valinta perusteltu ja vaikutukset määritelty.
Periaate	Kuvaus	Perustelu	Vaikutukset	Esimerkki	Linkitys muihin viitearkkitehtuureihin tai -malleihin
Arkkitehtuuriperiaatteita on noudatettava	Luo pohjan muiden periaatteiden hyödyntämiselle.	Estetään päällekkäisyyksiä, poikkeamia ja ristiriitoja. Varmistetaan yhteentoimivuus ja tehokkuus.	Luo pohjan arkkitehtuuriperiaatteille ja niiden hyödyntämiselle.	Esimerkiksi järjestelmäkehityksessä pyritään tuottamaan yhteiskäyttöisiä järjestelmiä sen sijaan että eri organisaatiot kehittäisivät järjestelmiä vain omaan käyttöönsä periaatteen "Suositaan yhteiskäyttöisiä järjestelmiä" - mukaisesti	JOD- arkkitehtuuriperiaatteet 2. Arkkitehtuurin periaatteellinen taso#2.Arkkitehtuurinperiaatteellinentaso-2.6Arkkitehtuuriperiaatteet
Arkkitehtuuri on strategialähtöinen	Arkkitehtuuri johdetaan datan hallintaa ohjaavista keskeisistä strategioista.	Arkkitehtuurin tehtävä on edistää strategian toimeenpanoa. Arkkitehtuuri visualisoi strategiat ja strategiset tavoitteet. Arkkitehtuurimenetelmä tuottaa suunnitelmat tavoitteisiin pääsemiseksi.	Arkkitehtuuri rajautuu tutkimuksen datan hallinnan kannalta olennaisiin kehityskohteisiin ja panostukset kohdistuvat kokonaisuuden kannalta olennaisiin osa-alueisiin. Arkkitehtuuri edesauttaa strategisten tavoitteiden toteutumista ja huolehtii olennaisten toimijoiden tavoitteiden toteutumisesta.	Esimerkiksi Kansallisten tutkimusinfrastruktuurien strategia 2020-2030 sisältää Strategisen tavoitteen "Tutkimusinfrastruktuurien ja niiden käyttämisestä kiinnostuneiden toimijoiden käyttöön on koottu hyviä toimintamalleja ja käytäntöjä." - huomioidaan arkkitehtuurimenetelmässä toiminta-arkkitehtuurissa kuvaamalla olennaisimmat toimijat ja laatimalla prosessikuvauksia ja ohjeita tutkimusinfrastruktuurien käyttämisestä käytännössä.	AVOTT- viitearkkitehtuuri
Arkkitehtuuri on yksinkertainen ja ymmärrettävä	Arkkitehtuuri koostuu luontevista osista – sekä toiminnallisesti, tietonäkökulmasta että tietojärjestelmäpalveluissa. Arkkitehtuuridokumentaatio on selkokielinen, ymmärrettävä ja tuottaa hyötyä tunnistetuille toimijoille. Arkkitehtuurikuvaukset sisältävät kuvauksia selittävää tekstiä. Arkkitehtuurissa kuvattavat rakenneosat ja niiden suhteet kuvataan erillisessä kuvauksessa (arkkitehtuurin metamalli)	Arkkitehtuurikokonaisuus on helppo ymmärtää ja hyödyntää. Toimijoiden on pystyttävä ymmärtämään arkkitehtuuri, jotta arkkitehtuuria ohjaavat keskeiset strategiat toteutuvat. Arkkitehtuurin on tuettava palveluiden suunnittelua ja toteuttamista. Yksinkertainen arkkitehtuuri on helpompi hallita ja sitä on helpompi päivittää. Arkkitehtuurimenetelmänä käytetään julkisen hallinnon JHS-179 -suosituksessa kuvattua arkkitehtuurimentelmää.	Kyvykkyydet pystytään hankkimaan tai kehittämään ja palvelut tuottamaan. Strategiset tavoitteet toteutuvat. Arkkitehtuuri tukee työn jakamista eri organisaatioiden välillä. Arkkitehtuuri tukee toiminnassa tapahtuvia muutoksia, uusia teknologia ratkaisuja sekä toimittaja- ja palveluntuottajamuutoksia. Datanhallinnan tavoitetilaa voidaan määritellä yhdessä kun sovitut asiat on kuvattu yksinkertaisesti ja ymmärrettävästi. Tutkimusorganisaatiot voivat sitoutua yhteiseen datanhallinnan tavoitetilaan.	Esimerkiksi toimijat on kuvattu yhteisesti tunnistetuilla nimillä ja toimijoiden vuorovaikutus on kuvattu Julkisen hallinnon arkkitehtuurimenetelmän (JHS-179) mukaisesti. Toimijat on määritelty tekstissä ja toimijoiden vuorovaikutus kuvataan kuvan lisäksi tekstinä.	JHKA- arkkitehtuuriperiaatteet (1.9) https://d1ycet1k7mjw9o.cloudfront.net/attachments/2/7/7/96eb2dbf54c96948cfe12e5676906.pdf
Arkkitehtuuri on yhteentoimiva	Arkkitehtuuri huomioi tunnistetut viite- ja sidosarkkitehtuurit ja on semanttisesti yhteentoimiva sidosarkkitehtuurien kanssa. Arkkitehtuuri huomioi lait ja asetukset, ja sen avulla on mahdollista toimeenpanna strategiset tavoitteet.	Arkkitehtuurin pohjalta toteutettavien ratkaisujen tulee olla yhteentoimivia ja muodostaa ymmärrettävän kokonaisuuden tutkimuksen alalla. Kansallisten palveluiden yhteentoimivuus varmistetaan ja pyritään yhteentoimivuuteen tärkeimpien kansainvälisten palveluiden kanssa. Arkkitehtuuriperiaatteet eivät ole ristiriidassa sidosarkkitehtuurien arkkitehtuuriperiaatteiden kanssa.	Arkkitehtuuri hyödyntää ja laajentaa tutkimuksen arkkitehtuurikokonaisuutta. Eri toimijoiden kehittämät palvelut ovat semanttisesti yhteentoimivia, sekä tieto on laadukasta ja hyvin määriteltyä. Paikallisiin arkkitehtuureihin toteutettavat palvelut ovat hyvin määriteltyjä ja ne ovat uusien palvelujen käytettävissä täysimääräisesti. Päällekkäisten palvelujen ja ratkaisujen toteuttamista on vältettävä.	Esimerkiksi tutkijoilta tietoa ei kysytä kuin kerran ja se on hyvälaatuista ja käytettävissä tarvittavissa palveluissa. Tietosuoja ja tietoturva toteutuvat. Lakeja ja asetuksia noudatetaan.	AVOTT- viitearkkitehtuuri
Arkkitehtuuri on päivittyvä	Arkkitehtuuria päivitetään arkkitehtuurin hallintamallin mukaisesti.	Arkkitehtuuri tehdään ja sitä päivitetään avoimesti ja osallistavasti. Arkkitehtuurikuvaukset on jaettu kaikille yhteisessä paikassa.	Arkkitehtuuri on ajantasainen.	Esimerkiksi päivitys tapahtuu hallintamallissa määritellyn prosessin mukaisesti.	AVOTT- viitearkkitehtuuri

2.2.2 Toimintaan liittyvät periaatteet Alla taulukko, jossa toimintaan liittyvät periaatteet on kuvattu, niiden valinta perusteltu ja vaikutukset määritelty.
Periaate	Kuvaus	Perustelu	Vaikutukset	Esimerkki	Linkitys muihin viitearkkitehtuureihin tai -malleihin
Arkkitehtuuri ja arkkitehtuurin hallintamalli tukee toiminnan jatkuvaa ja läpinäkyvää kehittämistä	Tuetaan digitaalisia toimintamalleja ja kehitetään toimintaa strategisten tavoitteiden saavuttamiseksi. Mahdollistetaan uudenlainen tieteen tekeminen. Tiedon ja näkemysten jakaminen otetaan huomioon päätöksenteossa. Päätöksentekoprosessit ovat avoimia ja mahdollistavat osallistumisen eri toimijoille. Dokumentaatio on avoimesti jaettu.	Tutkimuksen digitaalinen transformaatio edistää tutkimuksen laadun parantamista, uusien näkökulmien löytämistä ja tiedon synergiaetujen hyödyntämistä. Läpinäkyvyys edesauttaa yhdenmukaisten toimintatapojen ja tietojärjestelmien käyttöä. Arkkitehtuurin tulee olla täsmällisesti ja selkeästi dokumentoitua ja se tulee koota sellaiseen paikkaan, jossa se on toimijoiden saatavissa. Arkkitehtuurilinjausten, uudelleenkäytettävien ja yhteisten palvelujen ja komponenttien viestintään tulee kiinnittää erityishuomiota. Avoimuudella ja yhteistyöllä pyritään varmistamaan, että tieto on helposti saatavilla ja ymmärrettävissä kaikille asianosaisille. Sidosryhmien kanssa tehdään yhteistyötä sekä arkkitehtuurin tekemisessä että sen soveltamisessa.	Liiketoiminta ja palvelut kehittyvät. Tutkimuksen ja sen datan hallinnan vaikuttavuus kasvaa. Digitaaliset työkalut ja teknologiat voivat parantaa tutkimusta. On yhteistyölähtöinen kulttuuri, jossa yhteistyöhön kannustetaan ja sitä tuetaan. Yhdessä rakennettu arkkitehtuuri vastaa toimijoiden tarpeisiin, hyödyntää laajasti toimijoiden osaamista ja luo parempia ratkaisuja.	Esimerkiksi toiminta-arkkitehtuuri on selkeästi ja riittävän kattavasti kuvattu, arkkitehtuurin hallintamalli on kuvattu.
Hyödynnetään tai kehitetään kansallisia ja kansainvälisiä palveluita, prosesseja ja toimintoja.	Suositaan olemassa olevia tai muissa hankkeissa tai yhteisesti kehitettäviä palveluita ja ratkaisuja. Huomioidaan palveluiden, prosessien ja toimintojen tuottamisen ja käyttämisen näkökulmat.	Yhteiskäyttöiset ratkaisut parantavat yhteentoimivuutta, vähentävät kustannuksia ja nopeuttavat kehittämistä.	Nopeuttaa palvelukehitystä ja vähentää päällekkäisiä kustannuksia. Yhteiskäyttöiset ratkaisut parantavat käyttökokemusta ja tutkijan työ helpottuu. Yhteentoimivien ja FAIR-periaatteita tukevien palveluketjujen toteuttaminen helpottuu. Palveluiden yhteistuottaminen yli hallinto- ja organisaatiorajojen helpottuu.	Esimerkiksi HAKA-luottamusverkosto ja muut yhteiset tunnistautumispalvelut.	JHKA- arkkitehtuuriperiaatteet, JOD- arkkitehtuuriperiaatteet
Palvelut ovat käyttäjälähtöisiä ja helppokäyttöisiä.	Arkkitehtuurin mukaiset palvelut ottavat huomion koko tutkimuksen elinkaaren ja sen aikana tuotetun datan/tiedon. Tutkijat ovat keskiössä ja tutkijat pystyvät vaivattomasti siirtymään palvelusta toiseen. Tutkija ei joudu antamaan samoja tietoja useaan kertaan.	Palvelut vastaavat tutkimuksen ja tutkijoiden tarpeeseen ja auttavat tutkijoita tekemään laadukkaampaa tutkimusta ja jakamaan menetelmiä. Tutkija kokee että palvelut auttavat tutkimuksen tekemistä.	Palvelut ovat laajassa käytössä ja tukevat käyttäjiä ja tutkimusta. Tutkimusdata on hyvin hallittua.	Esimerkiksi tutkijan on intuitiivista käyttää datanhallinnan palveluita ja palvelusta toiseen siirtyminen on vaivatonta. Palvelut auttavat datanhallinnan toteutuksessa.
Palvelut resursoidaan riittävästi ja kestävästi	Palveluilla on riittävä resursointi koko niiden elinkaaren ajan.	Rahoitus ja riittävä osaaminen on varmistettava koko elinkaaren ajan.	Palveluita pystytään kehittämään toiminnan tarpeiden muuttuessa	Esimerkiksi palveluiden jatkokehitystarpeisiin pystytään vastaamaan

2.2.3 Tietoon liittyvät periaatteet Alla taulukko, jossa tietoon liittyvät periaatteet on kuvattu, niiden valinta perusteltu ja vaikutukset määritelty.
Periaate	Kuvaus	Perustelu	Vaikutus	Esimerkki	Linkitys muihin viitearkkitehtuureihin tai -malleihin
Tietoa tuotetaan ja käytetään yhteisenä pääomana	Organisaatioiden tuottaman tiedon on oltava muidenkin organisaatioiden käytettävissä. Tieto itsessään on pääomaa, jolla on arvoa. Päällekkäistä tiedon keruuta ja tuotantoa on vältettävä.	Samoja tietoja tarvitaan useissa eri organisaatioissa ja useisiin eri käyttötarkoituksiin. Tietojen yhteiskäyttö ja jakaminen vähentää tiedon käsittelystä ja ylläpidosta koituvia kustannuksia. Tiedon käytettävyys, eheys ja laatu ovat keskeiset perusedellytykset toiminnan tehokkuudelle ja laadulle. Päätökset perustuvat tietoon. Tarjolle annettavan tiedon ei tarvitse olla täydellistä, mutta sen laatu on ilmaistava.	Tietojen yhteiskäyttö edellyttää tietojen saannin ja jakelun rationalisointia. Tiedon yhteiskäyttöisyyden mahdollistamiseksi yhteiskäyttöinen tieto on määriteltävä ja tiedoista on oltava yhteiset sisältökuvaukset sekä rakennemäärittelyt. Tieto yhteisistä tietovarannoista, niiden sijainnista ja käyttöohjeista on tallennettava siten, että se on helposti toimijoiden hyödynnettävissä. Tietojen yhteiskäytössä on otettava huomioon tietoturva- ja tietosuojavaatimukset. Yhteisten tietojen ylläpitoprosessit tulee rakentaa ja niille luoda läpinäkyvät laatujärjestelmät, jotta tietojen hyödyntäjät pystyvät luottamaan ilmaistuun tiedon laatuun. Ylläpitoprosesseja on voitava arvioida kustannusten ja hyötyjen välisellä suhteella. Tutkimuksen datanhallinta ei kerää samaa tietoa monta kertaa.	Esimerkiksi tutkimukset, tutkimusmenetelmät ja niiden metatiedot ovat laadukkaita ja käytettävissä kaikissa tarvittavissa palveluissa.	JHKA- arkkitehtuuriperiaatteet, Togaf
Arkkitehtuuri tukee FAIR periaatteita ja tutkimuksen toistettavuutta	FAIR-periaatteiden mukaan data on * löydettävä (Findable), * saavutettava (Accessible), * yhteentoimiva (Interoperable) ja * uudelleenkäytettävä (Re-usable). Avoimuus on tieteen ja tutkimuksen perusperiaatteita, digitaalisuus tarjoaa avoimuuteen uusia työkaluja. Toteutetaan "kysy vain kerran" - toimintatapaa - redundanssi on aina suunnitelmallista. Toimintatapa koskee tutkimusdatan lisäksi myös esimerkiksi hallinnollista dataa	Tiedon tulee olla kaikkien sitä tarvitsevien käytettävissä. Tietoon liittyvät FAIR-periaatteet mahdollistavat palveluiden yhteentoimivuuden. Opetus- ja kulttuuriministeriö on sitoutunut FAIR-periaatteisiin. Tutkimusaineistojen avaaminen uudelleenkäyttöön vähentää tarvetta samankaltaisten aineistojen keräämiseen. Tyypillisesti tutkimusaineiston arvoa uudelleen käytössä lisää, jos sitä on mahdollista yhdistää muihin tietoihin tai tutkimusaineistoihin. "Niin avointa kuin mahdollista, niin suljettua kuin välttämätöntä" on monen kansallisen ja kansainvälisen rahoittajan periaate tutkimustiedon avoimuudelle	Järjestelmät ja palvelut toimivat yhteen ja tarvittaessa niiden välinen tiedonsiirto on toteutettavissa rajapintojen kautta. Data on löydettävissä ja uudelleenkäytettävissä. Avoimuus parantaa tutkimuksen laatua, koska avoimesti saatavilla olevat tulokset ja tietoaineistot mahdollistavat havaintojen kyseenalaistamisen ja verifioimisen ja päällekkäistyöltä vältytään. Päällekkäistyöltä vältytään ja resursseja säästyy.	Esimerkkinä tiedon löytämistä tukevat metatiedot, lähtökohtana tiedon avoimuus, tunnistamisen ja valtuutuksen helppous. Semanttinen ja tekninen yhteentoimivuus ontologioiden, sanastojen ja koodistojen avulla.
Hallittu datan elinkaari	Arkkitehtuuri ohjaa tutkimuksen datan hallintaa koko sen elinkaaren ajan datan synnystä sen mahdolliseen hävittämiseen tai pitkäaikaissäilytykseen asti.	Datan elinkaaren merkitys korostuu digitaalisuudessa, sillä alkuvaiheen päätökset ja teot vaikuttavat loppuvaiheeseen ja datan arvoon.	Datanhallinnan suunnitelmat on paremmin laadittu, ne ovat hyödyllisiä ja niitä päivitetään aktiivisesti. Tietoturva ja -suoja huomioidaan paremmin. Datan hallittu elinkaari, myös silloin kun data liikkuu palvelusta toiseen.	Esimerkiksi datan elinkaari on kuvattu datan metatiedoissa ja sitä päivitetään muutosten yhteydessä.
Hyödynnetään ja täydennetään kansallisia käsitteitä, malleja ja tietovarantoja	Hyödynnetään olemassa olevia sanastoja, tietomalleja ja koodistoja sekä täydennetään niiden tietosisältöjä	Periaate mahdollistaa tiedon eheyden ja yhteentoimivuuden kansallisella tasolla.	Yhteinen tietosisällön rakenne mahdollistaa yhdenmukainen palvelutason toteuttamisen. Tietomallit Yhteentoimiva suomi.fi -palveluun kaikkien käyttöön	Esimerkiksi Sanastoja: https://termipankki.fi https://sanastot.suomi.fi/ https://www.suomidigi.fi/ohjeet-ja-tuki/kokonaisarkkitehtuuri	JOD- viitearkkitehtuuri, JHKA
Tutkimusdatan metatiedot ovat riittävällä tasolla	Huolehditaan riittävien metatietojen kerryttämisestä koko tutkimusprosessin ajan.	Tiedon laatu, eheys, ajantasaisuus ja oikeellisuus sekä päällekkäisen työn välttäminen edellyttävät metatiedonhallintaa. Metatietoja kerätään mahdollisimman varhaisessa vaiheessa tutkimusprosessia.	Tämä mahdollistaa ajantasaisen tiedon käyttämisen eri tarpeisiin.
Ydintiedot on kuvattu	Ydintiedot, niiden päätietolähteet ja hallinta on määritelty ja kuvattu. Ydintieto on yhdenmukaista ja sillä on vain yksi päätietolähde. Tarvittaessa tietoa voidaan julkaista myös osana muita tietolähteitä, mutta sitä ylläpidetään vain päätietolähteessä. Päätietolähteestä päivitykset levitetään muihin palveluihin, missä tieto on käytössä.	Tiedon laatu, eheys, ajantasaisuus ja oikeellisuus sekä päällekkäisen työn välttäminen edellyttävät ydintiedonhallintaa. Ydintieto kuvaa liiketoimintatapahtumien tekijöitä, ”kuka”, ”mitä” ja ”missä”. Ydintieto on keskeistä, luonteeltaan kohtalaisen pysyvää tietoa, jota käytetään laajalti eri sovelluksissa läpi koko ekosysteemin, yhdessä niihin liittyvien metadata-, attribuutti, - määrittely-, liittymä- ja luokittelutietojen kanssa.	Tämä mahdollistaa ajantasaisen tiedon käyttämisen eri tarpeisiin.	Esimerkkinä henkilötietojen (VTJ) määrittely ydintietoihin.	JOD- viitearkkitehtuuri

2.2.4 Tietojärjestelmiin liittyvät periaatteet Alla taulukko, jossa tietojärjestelmiin liittyvät periaatteet on kuvattu, niiden valinta perusteltu ja vaikutukset määritelty.
Periaate	Kuvaus	Perustelu	Vaikutus	Esimerkki	Linkitys muihin viitearkkitehtuureihin tai -malleihin
Suositaan yhteiskäyttöisiä järjestelmiä	Suositaan yhteisten tietojärjestelmien kehittämistä yksittäisten päällekkäisten tietojärjestelmien sijasta.	Päällekkäiset toiminnallisuudet/kyvykkyydet ovat kalliita toteuttaa ja edesauttavat ristiriitaisen tiedon syntymistä.	Kustannussäästöt, tehokkuus,	Esimerkiksi käytetään yhteiskäyttöistä ja kertakirjautumisen mahdollistamaa tunnistautumisjärjestelmää, sen sijaan että jokaiseen järjestelmään tuotettaisiin oma tunnistautumisratkaisu.
Huomioidaan yhteentoimivuus järjestelmäkehityksessä ja hankinnoissa	Järjestelmät pystyvät kommunikoimaan keskenään: data saadaan liikkumaan järjestelmien välillä niin että sen merkitys säilyy	Käyttäjät pystyvät käsittelemään samaa tutkimusdataa eri palveluissa	tutkijanpolun sujuvuus	Esimerkiksi datanhallinnan ratkaisut smartSMEAR-kokonaisuudessa
Suositaan avointa lähdekoodia ja teknologiaa	Avoimet teknologiat, rajapinnat, protokollat ja standardit.	Avoimuus lisää läpinäkyvyyttä. Avoimet teknologiat ja rajapinnat mahdollistavat ekosysteemin kasvun ja yhteisen kehittämisen.	Kustannussäästöt, tehokkuus, Ekosysteemi parantaa järjestelmien pysyvyyttä	Esimerkiksi teknologiavalinnoissa valitaan ensisijaisesti avoimia ratkaisuja, jos ne saadaan soveltumaan tarpeeseen.	https://coss.fi
Minimoidaan toimittajariippuvuus	Järjestelmäarkkitehtuurin tulee olla mahdollisimman riippumatonta suljetuista teknologiaratkaisuista ja yksittäisistä ratkaisutoimittajista.	Riippuvuus yksittäisestä tuotteesta tai toimittajasta voi nostaa kustannuksia ja lisätä toimittajariskejä. Ratkaisuja valittaessa on arvioitava ja varmistettava ratkaisun vaihdettavuus tai sovellusten koodin siirrettävyys toisille toimittajille.	Toimittajariippumattomuus mahdollistaa erilaisten teknisten alustojen käytön ja joustavan siirtymisen toiseen teknologiaan.	Esimerkiksi toimittajaa voidaan vaihtaa kun järjestelmä- ja sovellusarkkitehtuuri , sekä kehitysmenetelmät on riittävän selkeästi ja kattavasti kuvattu. Käytetään yleisiä, koestettuja ja laajasti osattuja teknologioita. Sopimuksissa ja vaatimuksissa huomioidaan toimittajan vaihdon mahdollisuus.

2.2.5 Teknologiaan ja integraatioihin liittyvät periaatteet Alla taulukko, jossa teknologiaan ja integraatioihin liittyvät periaatteet on kuvattu, niiden valinta perusteltu ja vaikutukset määritelty.
Periaate	Kuvaus	Perustelu	Vaikutus	Esimerkki	Linkitys muihin viitearkkitehtuureihin tai -malleihin
Teknologiaratkaisut ovat yhteiskäyttöisiä, yhteentoimivia ja mahdollisimman yhtenäisiä.	Ohjelmistojen ja laitteistojen on oltava standardien mukaisia ja lähtökohtaisesti linjassa avoimessa tieteessä tehtävien valintojen kanssa.	Standardit tukevat yhteentoimivuutta, lisäävät kyvykkyyttä järjestelmien hallintaan, käyttäjätyytyväisyyttä, tietoturvaa ja -suojaa sekä mahdollistavat usean eri toimittajan tuen sekä ovat perusteltuja kokonaistaloudellisuuden näkökulmasta.	Edistetään tietojen, sovellusten ja tekniikan yhteiskäyttöisyyttä, yhteentoimivuutta ja toimittajariippumattomuutta.	Esimerkiksi pyritään valitsemaan yhtenäiset teknologiat, jotta kehitys olisi kustannustehokasta ja kehittäjien osaamista voidaan hyödyntää eri DAHA-palveluissa.	Digivisio
Infrastruktuurit on tuotettu kestävillä teknologioilla ja alustoilla	Teknologioiden ja alustojen valinnassa huomioidaan niiden ympäristövaikutukset, biodiversiteetti ja sosiaaliset sekä eettiset vaikutukset.	Tieteen ja tutkimuksen kenttä on sitoutunut noudattamaan kestävän kehityksen periaatteisiin. Teknologia- ja alustavalinnoilla pystytään tukemaan tavoitteiden toteutumista.	Infrastruktuurien toteutus on ekologisesti, sosiaalisesti ja taloudellisesti kestävää.	Infrastruktuurien ja palveluiden hiilijalanjälki ja -kädenjälki
Infrastruktuurit resursoidaan riittävästi ja kestävästi	Infrastruktuureilla on tukenaan riittävä resursointi koko niiden elinkaaren ajan.	Rahoitus ja riittävä osaaminen on varmistettava infrastruktuurien elinkaaren ajan.	Infrastruktuurit ovat ajanmukaisia ja niitä pystytään kehittämään toiminnan tarpeiden mukaisesti.	Esimerkiksi datan pitkäaikaisäilytyksen resurssit ovat varmistettu.

2.2.6 Tietoturva ja -suoja periaatteet

Alla taulukko, jossa tietoturva ja -suoja periaatteet on kuvattu, niiden valinta perusteltu ja vaikutukset määritelty.

Periaate

Kuvaus

Perustelu

Vaikutus

Esimerkki

Linkitys muihin viitearkkitehtuureihin tai -malleihin

Osoitettavissa oleva tietoturvallinen tiedonhallinta

Varmistetaan tietoturvallinen (saatavuus, käytettävyys, eheys, luottamuksellisuus ja todentaminen) ja tietosuojan huomioiva, tehokas tiedonkulku ja tiedonhallinta.

Tiedonhallintalain vaatimusten täyttäminen antaa hyvän lähtökohdan periaatteen huomioimisessa.

Lait ja asetukset, luottamuksen ylläpitäminen sekä hallinnolliset ja tekniset prosessit (organisatoriset ja tekniset toimenpiteet). Tietoturva on myös osa riskienhallintaa.

Tietosuojan osoitusvelvollisuus koskee myös tutkimuksen datan hallintaa.

Käyttäjät voivat luottaa käyttämiinsä palveluihin.

Sertifioinnit

Sisäänrakennettu tietosuoja

Tietosuoja huomioidaan jo palveluiden suunnittelussa.

Tietoa käsitellään yhdenmukaisin (tietosuoja)periaattein ja yksityisyyden suoja turvaten kaikissa palveluissa palveluiden elinkaaren ajan, suunnittelusta käytön lopettamiseen.

Suunnittelussa panostetaan myös palveluiden helppokäyttöisyyteen.

Huomioidaan myös mahdollisesti tarvittavat vaikutustenarvioinnit ja tasapainotestit (tietosuojan riskienhallinta).

Lait ja asetukset ohjaavat sisäänrakennetun tietosuojan toteuttamista.

Palveluilla mahdollistetaan helppo tietoturvallinen tiedonhallinta.

Esimerkiksi vaatimuksissa huomioidaan

Space shortcuts

Page tree

2.2.1 Yleiset arkkitehtuuriperiaatteet

2.2.2 Toimintaan liittyvät periaatteet

2.2.3 Tietoon liittyvät periaatteet

2.2.4 Tietojärjestelmiin liittyvät periaatteet

2.2.5 Teknologiaan ja integraatioihin liittyvät periaatteet

2.2.6 Tietoturva ja -suoja periaatteet