2.4 Ohjaavat strategiat 

OKM:n strategia 2030 - Sivistystä tiedolla taidolla ja tunteella

Luova, tutkiva ja vastuullinen toiminta uudistaa yhteiskuntaa

Tutkimus-, innovaatio- ja kehittämistoiminnan edellytykset vahvistuvat. 

Suomen Akatemian Tutkimusinfrastruktuurikomitean laatima kansallisten tutkimusinfrastruktuurien strategia 2020-2030 (FIRI)

Edistää tutkimuksen laatua, uudistumista ja kilpailukykyä

Vahvistaa tutkimusympäristöjen monimuotoista vaikuttavuutta

Lisätä kansallista ja kansainvälistä yhteistyötä

Tiede- ja korkeakouluyhteisöllä sekä muilla yhteiskunnan toimijoilla on käytettävissään korkeatasoiset ja nykyaikaiset tutkimusinfrastruktuuripalvelut.

Tutkimusinfrastruktuuritoimijat sitoutuvat hyvän tieteellisen käytännön ohjeisiin sekä hyvän hallinnon periaatteisiin.

Tutkimusinfrastruktuurit kehittävät palveluitaan huomioiden YK:n kestävän kehityksen politiikkatavoitteet ja seuraavat tavoitteiden toteutumista.

Tutkimusinfrastruktuuritoimijoiden käytettävissä on ajantasaista tietoa tutkimusinfrastruktuurien
roolista ja merkityksestä sekä kokonaisrahoituksesta ja sen pitkäjänteisestä kehittymisestä ja kehittämistarpeista.

Tutkimusinfrastruktuurien arviointiprosessit ovat ajanmukaisia ja kansainvälisten jäsenyyksien jatkamisen ja liittymisen periaatteet on kansallisesti tarkennettu.

Tutkimusinfrastruktuuripalveluiden rakentamisen, kehittämisen ja ylläpidon edellyttämät keskeiset 
osaamistarpeet on määritelty kansallisella tasolla.

Tutkimusinfrastruktuurien omistajat 
tuntevat hyvän omistajuuden tunnusmerkit, omistajan oikeudet, velvollisuudet ja roolit sekä toteuttavat 
niitä omassa toiminnassaan.

Digitaalisen yhteistyön edistämiseksi on kehitetty ohjausmekanismeja datanhallinnan ja datan keräämisen, käsittelyn ja hyödyntämisen prosessien sujuvoittamiseksi. 

Tutkimusinfrastruktuurit edistävät datan avaamista ja sen laajan käytön mahdollistamista yhdessä tutkimusorganisaatioiden ja sidosryhmien kanssa.

Tutkimusinfrastruktuurien käyttöpolitiikat ovat helposti saatavilla ja palvelutarjonta on asiakasystävällistä kaikille 
sen palveluista kiinnostuneille.

Tutkimusinfrastruktuurikomitea seuraa ja kehittää kansallista ja kansainvälistä tutkimusinfrastruktuuritoimintaa tiiviissä yhteistyössä tutkimusorganisaatioiden, ministeriöiden, 
tiede- ja korkeakouluyhteisön sekä julkisen ja yksityisen sektorin kanssa. 

Tutkimusinfrastruktuurien ja niiden käyttämisestä kiinnostuneiden toimijoiden käyttöön on koottu hyviä toimintamalleja ja käytäntöjä.

Tutkimusinfrastruktuurien hyödynnettävyyttä ja vaikuttavuutta seurataan ja arvioidaan systemaattisesti.

Tutkimusaineistojen ja -menetelmien avoimuus. Korkeakoulu- ja tutkimusyhteisön kansallinen linjaus ja toimenpideohjelma 2021–2025: Osalinjaukset 1 (Tutkimusdatan avoin saatavuus) ja 2 (Tutkimusmenetelmien ja -infrastruktuurien avoin saatavuus)

Suosituksia tutkimusdatojen  avoimen  saatavuuden edistämiseksi

Tutkimusmenetelmien ja -infrastruktuurien  avoimuutta  koskevia  suosituksia  tutkimusorgani-saatioille, infrastruktuurien tarjoajille, rahoittajille, julkaisijoille, tutkimusyhteisölle  ja  muille  toimijoille.

tutkimusmenetelmien ja -infra-struktuurien avoimuutta koskevia suosituksia tutkimusorgani-saatioille, infrastruktuurien tarjoajille, rahoittajille, julkaisijoille, tutkimusyhteisölle ja muille toimijoille.

Osalinjaus 1

Kaikille  aloittaville  tutkimus-  ja  kehittämisprojekteille  on  osana  laadunhallintaa  laadittu datanhallintasuunnitelmat,  joissa  on  huomioitu  eri  tieteenalojen tarpeita ja tutkimusdatan elinkaaren vaiheet.

Tutkimusorganisaatioissa on käytössä toimintamallit, joilla tutkimusdatan  käyttöön  liittyvät  oikeudet,  ehdot  ja  lisenssit  voidaan   sopia   selkeästi   kaikkien   tutkimustyöhön   osallistuvien kesken.

Tutkimus-  ja  kehittämisprojekteissa  tuotetut  tutkimusdatat  on  dokumentoitu  siten,  että  dokumentaatio  tukee  tutkimusdatan  avaamista,  jatkokäyttöä,  löydettävyyttä, yhteentoimivuutta ja saatavuutta. 

On  mahdollistettu  hyvän  datanhallinnan  kannalta  asianmukainen,  tutkimusdatan  elinkaaren  huomioiva,  tallennus-  tai  säilytysratkaisu,  infrastruktuuri  ja palvelut.

Tutkimusorganisaatioissa  on  käytössä  toimintamalli,  jolla  asiantuntijuutta   ja   moniammatillista   yhteistyötä   hyödynnetään  koulutusten,  osaamisen  ja  tarvittavien  datanhallinnan palveluiden kehittämiseksi.

Osalinjaus 2

Vuoteen  2023  mennessä  avoimet  tutkimusmenetelmät  ja  -infrastruktuurit  tunnistetaan  tutkimuksen  laadun  ja  vaikuttavuuden keskeisiksi tekijöiksi.

Vuoteen  2024  mennessä  tutkimusorganisaatiot  ja  -infra-struktuurin tarjoajat tukevat avoimia tutkimusmenetelmiä.

Vuoteen  2025  mennessä  tutkimusmenetelmiin  ja  -infrastruktuureihin liittyvistä oikeuksista ja ehdoista sovitaan selkeästi kaikkien tutkimustyöhön osallistuvien kesken.

Huom. AVOTT-viitearkkitehtuuri on DAHA-viitearkkitehtuurin sidosarkkitehtuuri, tulee huomioitua viitearkkitehtuurien yhteentoimivuuden kautta. 

Vastuullisen tutkijanarvioinnin kansallinen suositus

Projektisuunnitelma - tutkimuksen datan hallinnan viitearkkitehtuuri#3Projektinkuvaus3Projektinkuvaus

Tutkijanarviointi muokkaa ja suuntaa tutkimusta.

Koko tutkimusyhteisö ottaa vastuuta tutkijanarvioinnin periaatteista ja käytännöistä.

Arvioinnin tavoitteet, menetelmät, aineistot, prosessi ja tulosten tulkintatavat ovat kaikkien toimijoiden tiedossa.  
Arvioitavilla on oikeus tietää arviointiaineiston kattavuus ja tarkistaa itseään koskevat tiedot.

Tutkimuksen tieteellistä laatua arvioidaan ensisijaisesti perehtymällä tieteelliseen sisältöön. Arvion tukena voidaan hyödyntää tutkimusmetriikkaa, mikäli se on relevanttia.

Tutkijan toiminta tutkimustuotosten avoimen saatavuuden
edistämiseksi huomioidaan arvioinnissa. Läpinäkyvä kuvaus tutkimusprosessista on osa avointa saatavuutta.

Opetus- ja ohjaustehtävät nähdään oleellisena osana 
tutkijan työtä. Otetaan huomioon tutkijoiden erilaiset mahdollisuudet opetus- ja ohjaustehtäviin.

Yhteiskunnallista vaikuttavuutta ja vuorovaikutusta arvioitaessa määritellään, mitä niillä tarkoitetaan, minkä aineistojen perusteella niitä tarkastellaan ja kuinka niitä painotetaan. Niitä voidaan arvioida laadullisesti perehtymällä sisältöön sekä määrällisesti erilaisilla metriikkatyökaluilla, kuten altmetriikalla.

Toiminta tutkimus- ja muissa yhteisöissä on osa 
tutkijan työtä ja se huomioidaan arvioinnissa ennalta ilmoitetussa laajuudessa.

Osana arviointia voidaan käyttää tutkijan itsearviointia.

Arvioinnissa huomioidaan tutkimuksen eettisten periaatteiden toteutuminen. Eettisiä kysymyksiä ovat tekijyys ja omistajuus, tarvittavat eettiset luvat ja arvioinnit, suostumukset tutkimuskohteilta, aineistojen säilytys sekä tutkimuksesta läpinäkyvästi ja vastuullisesti viestiminen.

Suositukseen sitoutunut tutkimusorganisaatio ja rahoittaja luo omat ohjeet vastuullisen tutkijanarvioinnin suositusten toimeenpanemiseksi ja seuraa niiden toteutumista.

Kansallisesti kehitetään monipuolinen tutkimuksen tietopohja arvioinnin tueksi. Olemassa olevien tietovarantojen lisäksi tietopohja sisältää tietoa mm. tutkimusdatan avoimesta saatavuudesta, laadusta ja vaikuttavuudesta sekä muista tutkijanarviointiin sisältyvistä osa-alueista.

Kansallinen tutkimuksen, kehittämisen ja innovaatioiden tiekartta

(TKI-tiekartta)

Uusi kumppanuusmalli

20. ii. Tutkimusinfrastruktuurien ja kokeiluympäristöjen kehittämiskokonaisuus

20. iii. Ministeriöt, rahoittajat, tutkimusorganisaatiot ja CSC kehittävät datanhallinnan ja laskennan (ml. suurteho- ja kvanttilaskenta) tutkimus- ja innovaatioympäristöä ja sen palveluita korkeakoulujen, tutkimuslaitosten ja yritysten TKI-tarpeisiin. Päivitetään datanhallinnan ja laskennan kansallinen tutkimusinfrastruktuuri ottaen huomioon eurooppalainen (ml. EuroHPC) kehitys.

21. Ministeriöt edistävät datan hyödyntämistä avoimen tieteen, sääntelyn, sopimusten ja toimialojen itsesääntelyn keinoin hyödyntäen eurooppalaista ja kansainvälistä yhteistyötä.

22. Ministeriöt selvittävät datan saatavuuden ja hyödyntämisen esteitä, osaamis-, rahoitus- ja investointitarpeita sekä kansainvälisiä hyviä käytäntöjä. Lisäksi ministeriöt kehittävät datan hyödyntämiseen liittyvän arvonluonnin vaikutusten mittaamista ja edistävät julkisen sektorin viranomaisten tietovarantojen avaamista ja hyödyntämistä TKI-toiminnassa.

TEM kestävän kasvun agenda

Suomen Biotalousstrategia

Ympäristön tilan seurannan strategia 2030 https://julkaisut.valtioneuvosto.fi/handle/10024/164455

Yhteistyö tiedontuottajien ja tiedon käyttäjien välillä on sujuvaa ja seurantatietoa hyödynnetään tehokkaammin

• Laajennetaan kansallista ja kansainvälistä seurantayhteistyötä menetelmien, seurantamuuttujien ja tiedonhallinnan harmonisointi ja integrointi huomioiden.
• Eri seurantatoimijoiden ja –ohjelmien väliset synergiat tunnistetaan ja hyödynnetään.
• Tiedonvälitystä parannetaan ja yhteistyötä syvennetään tiedontuottajien ja -käyttäjien välillä.
• Seurantakoordinaatiota ja tietojärjestelmiä kehitetään tiedon tuottajien ja käyttäjien yhteistyönä paremman kokonaiskuvan saamiseksi ympäristön tilasta.
• Strategian ensimmäisen tavoite on kehittää yhteistyötä seurannan prosessien sekä tiedontuottajien ja -käyttäjien välillä.

Uudet seurantamenetelmät ovat rutiinikäytössä

• Seurantaa ja seurannassa käytettyjä menetelmiä uudistetaan pitkäjänteisesti ja systemaattisesti samalla turvaten niiden korkea laatu.
• Uusien menetelmien hyväksyttävyyttä, parhaiden käytäntöjen kehittämistä ja standardointia edistetään aktiivisella kansainvälisellä yhteistyöllä.
• Uusien menetelmien käyttöönottoa edistetään kehittämällä prosesseja, laadunvarmennusta ja kriteerejä käyttöönotolle (kansallisena ja kansainvälisenä yhteistyönä).

Tiedon keräys, tuottaminen ja jakelu on automatisoitu

• Tiedon keräämistä, jalostamista ja käytettävyyttä parannetaan prosessien automatisoinnilla.
• Seurannan koordinointia, datan monikäyttöisyyttä ja kykyä vastata uusiin tietovaatimuksiin kehitetään.
• Innovatiiviset uudet menetelmät ja mahdollisuudet otetaan käyttöön koko tiedon arvoketjussa.

Seuranta on adaptiivista ja huomioi uudet ilmiöt

• Uusia tietolähteitä ja tiedontuottajia kuten eurooppalaisia ja kansallisia tutkimusinfrastruktuureita hyödynnetään monipuolisemmin ja innovatiivisesti.
• Adaptiivisuutta, reaaliaikaisuutta ja ennakoivaa tiedontuotantoa tukevaa datainfrastruktuuria kehitetään.
• Erilaisten ilmiöiden seurantatarve huomioidaan systemaattisesti seurantojen kehittämisessä ja suuntaamisessa.

Ympäristöseurannan tuottama tieto on yhteen toimiva, avoin ja saatavilla

• Yhteistyötä eri seurantatietoa hallitsevien ja tarjoavien toimijoiden välillä kehitetään.
• Luodaan tilannekuva ympäristöseurantaan liittyvien toimijoiden, toimintojen, tietojen ja tietojärjestelmien tilanteesta.
• Tunnistetaan tärkeimmät kehittämistarpeet seurantojen tuottaman tiedon laadun määrittämiseen.
• Seurantatiedon hallinnassa huomioidaan kasvavat tiedonhallinnan tietoturva ja -suojavaatimukset.

Valtioneuvoston periaatepäätös kulttuuriperintöstrategiasta

https://julkaisut.valtioneuvosto.fi/handle/10024/164637

Tallennettu ja suojeltu kulttuuriperintö heijastaa moninaista yhteiskuntaa

Kulttuuriperintötiedot ja -taidot vauhdittavat siirtymistä kohti kestävämpää elämäntapaa

Kulttuuriperintötieto on kattavaa, ajantasaista, yhteentoimivaa ja laajasti käytössä

• Kulttuurisesti moninaisen kulttuuriperinnön dokumentoinnissa, tallentamisessa, säilyttämisessä ja välittämisessä kehitetään erilaisia toimintatapoja.

• Kulttuuriperintöä käytetään monipuolisesti.

• Kulttuuriperintöpalveluiden ja sisältöjen saatavuus ja saavutettavuus varmistetaan koko maassa.

• Digitaalisella tallentamisella ja teknologisilla valinnoilla varmistetaan kulttuuri- perintötiedon pitkäaikainen säilyminen, käytettävyys, saatavuus ja saavutettavuus.

• Kulttuuriperintöalan toimijat edistävät kestävää elämäntapaa hyödyntämällä tutkimustietoa omassa toiminnassaan sekä välittämällä kulttuuriperintötietoa ja -taitoja.

• Tietoa eri ryhmien kulttuuriperinnöstä sekä kulttuuriperintöön liittyvistä eettisistä kysymyksistä vahvistetaan.

• Kulttuuriperintöalan toimijoiden mahdollisuuksia digitointiin vahvistetaan.

• Keskeisen kansallisen digitaalisen kulttuuriperintöaineiston pitkäaikaisesta ja pysyvästä säilyttämisestä, saatavuudesta, saavutettavuudesta ja hyödynnettävyydestä huolehditaan.

• Korkeakoulujen, tutkimuslaitosten ja kulttuuriperintöalan toimijoiden keskinäistä yhteistyötä tuetaan.

• Kulttuuriperintötietoa jaetaan ja hyödynnetään aktiivisesti. Tietoperustan kehittämisestä ja tiedon yhteentoimivuudesta huolehditaan.

Pysyvien tunnisteiden kansallinen tiekartta

Jäljitettävä ja yksilöity tieto (objekteista) on löydettävissä ja luotettavasti linkitettävissä nyt ja tulevaisuudessa

Tekoäly 4.0 -ohjelma vauhdittaa liiketoiminnan digitalisaatiota

Luontoälykkäät yritykset luovat digiteknologioita hyödyntämällä Suomelle kestävän kehityksen kolmoisvoiton vuoteen 2035 mennessä

Vahvistamme tekoälyjohtajuutta investoimalla kohdennetusti kärkiteknologioiden kehittämiseen ja käyttöönottoon

Digitaalisesti edistyneiden suomalaisten teollisten pk-yritysten joukko globaalissa vertailussa kasvaa

Suomen vaikuttavuus EU:n tekoäly-, data ja teollisuus-strategioiden luomisessa ja toteuttamisessa kasvaa

Vahvistetaan kärkiteknologioihin kohdistuvaa korkeatasoista tutkimusta sekä kehitystoimintaa ja investointeja

• Tekoälyyn ja muihin kärkiteknologioihin kohdistuvat investoinnit kasvavat maailmanlaajuisesti, Suomen edelläkävijyyttä ei ole mahdollista ylläpitää ilman merkittävästi kasvavia panostuksia uuteen osaamiseen, omaan teknologiakehitykseen ja tutkimusinfrastruktuuriin sekä kokeilu- ja testausympäristöihin. Samalla on huolehdittava, että panostukset huippuosaamiseen ja kärkiteknologioihin vauhdittavat vihreää siirtymää.

Keskeisessä roolissa huippuosaajien houkuttelussa ovat yritysten, korkeakoulujen ja tutkimuslaitosten muodostamat osaamiskeskittymät.

Osaamiskeskittymien muodostamisen tuki ja partneroituminen. Tutkimus on hyvin yritysvetoista.

Valtioneuvoston periaatepäätös kansallisesta aineettomien oikeuksien strategiasta

Tehokkaasti innovaatiotoimintaa
ja luovaa työtä tukeva IPR-toimintaympäristö

Hallitusohjelma - virkanäkemys

Hallitus sitoutuu toimeenpanemaan parlamentaarisen TKI-työryhmän ehdotukset siitä, miten Suomen T&K-toiminnan rahoitus nostetaan neljään prosenttiin bruttokansantuotteesta vuoteen 2030 mennessä. Tavoitteen saavuttaminen  edellyttää, että erityisesti alkuvaiheessa rahoituksella varmistetaan TKI-osaajien kouluttaminen ja huolehditaan korkeakoulujen perusrahoituksesta. Vahvistamalla tutkimus- ja innovaationeuvoston (TIN) asemaa varmistetaan, että TKI-toiminnan koordinaatio on riittävää ja lisärahoitus kohdentuu tarkoituksenmukaisesti. Koulutus-, tutkimus- ja innovaatiojärjestelmää tarkastellaan kokonaisuutena. Tutkimusinfrastruktuurien rahoitusta lisätään osana tutkimusrahoituksen kasvattamista neljään prosenttiin bruttokansantuotteesta. Hallitus sitoutuu suurteholaskennan kapasiteetin jatkuvuuden varmistamiseen (EuroHPC-supertietokoneen hankinta).

Arvioidaan tutkimus- ja innovaatiotoiminnan osaamisen välittyminen tutkimuslainsäädännön lainvalmisteluun perustamalla tutkimuslainsäädäntöneuvosto. 

Pääministeri toimii neuvoston puheenjohtajana.

Hallitus laatii vaalikauden aikana kahdeksanvuotisen suunnitelman T&K-rahoituksesta ja muihin TKI-politiikkaan liittyvistä näkökohdista. Suunnitelman valmistelevat opetus- ja kulttuuriministeriö sekä työ- ja elinkeinoministeriö tutkimustoimijoita ja elinkeinoelämää laajasti osallistaen. Suunnitelman valmistelua johtaa tutkimus- ja innovaationeuvosto.

Valtioneuvoston selonteko: Digitaalinen kompassi

Ml. kansallinen toimeenpano suunnitelma

https://julkaisut.valtioneuvosto.fi/handle/10024/164429

Suomen digitalisaatiokehityksen suuntaamiseksi ja johtamiseksi on digitalisaation, datatalouden ja julkisen hallinnon kehittämisen ministerityöryhmän ohjauksessa ja digitoimiston valmistelussa laadittu Suomen digitaalinen kompassi. Digitaalisen kompassin taustana selonteossa kuvataan Suomen haasteita ja mahdollisuuksia digitalisaation ja datatalouden kehittämisessä ja hyödyntämisessä.

Digikompassi perustuu eurooppalaiseen arvopohjaan ja digitaalinen vuosikymmen 2030 -ohjelmaan. Se ohjaa kehitystyötä ja vahvistaa yhteistä ymmärrystä digitalisaation ja datatalouden hyödyistä, käsitteistä ja suunnasta. Digikompassi määrittelee painopisteitä myös Suomen vaikuttamistyölle Euroopan unionissa. 

Korkeakoulutuksen ja tutkimuksen digitalisoitumisen tiekartta 

Tutkijan oma profiili/tutkimustietovaranto

Kyberturvallisuus?

Oikeudenmukainen ja kilpailukykyinen digitalous

Avoin, demokraattinen ja kestävä yhteiskunta

--

Monialainen hallintokehys tietojen saatavuutta ja käyttöä varten.

Investoinnit dataan ja Euroopan kapasiteettien ja infrastruktuurien vahvistamiseen.

Yhteiset eurooppalaiset data-avaruudet strategisilla sektoreilla ja yleishyödyllisillä toimialoilla.

Parannetaan korkealaatuisten tietojen saatavuutta ja varmistetaan samalla, että henkilötiedot ja arkaluonteiset tiedot suojataan.

Annetaan kansalaisille paremmat mahdollisuudet valvoa ja suojata tietojaan.

Luodaan eurooppalainen terveysdata-avaruus, jolla edistetään kohdennettua tutkimusta, taudinmääritystä ja hoitoa.

--

Ehdotus yhteisten eurooppalaisten data-avaruuksien hallinnointia koskevaksi lainsäädännöksi.

Pilviresurssien federointia koskevat yhteisymmärryspöytäkirjat jäsenvaltioiden kanssa.

Yhdeksän yhteisen eurooppalaisen data-avaruuden perustaminen.

Kehys datavirtojen mittaamiseksi ja niiden taloudellisen arvon arvioimiseksi Euroopassa sekä Euroopan ja muun maailman välillä.

EuroHPC Joint Undertaking (EuroHPC JU) https://ec.europa.eu/digital-single-market/en/eurohpc-joint-undertaking (strategia päivitetty maaliskuussa 2023)

Develop a pan-European supercomputing infrastructure: acquiring and deploying in the EU three pre-exascale supercomputers, capable of at least 10¹⁷ — one hundred million billion, calculations per second. These computers should be among the top 5 in the world. It has acquired five petascale supercomputers, capable of at least 10¹⁵ — one million billion calculations per second, which will be fully operational by the end of 2022. These computers should rank in the global top 50. These new machines will benefit European private and public users working in academia and industry across Europe.

Support research and innovation activities: developing a European supercomputing ecosystem, stimulating a technology supply industry from low-power processors to software and middleware, and their integration into supercomputing systems. Additionally, the Euro HPC JU is supporting HPC Centres of Excellence, which will promote the use of exascale computing capabilities for scientific applications. HPC Competence Centres in each of EuroHPC JU Participating States have been established to specifically enhance the provisions of HPC services to industry (including to SMEs), academia and public administrations, delivering tailored solutions to a wide variety of users that will foster wider uptake of HPC in Europe. These are all key elements of the EU’s broader digital strategy.

- Further develop, deploy, extend and maintain in the EU a world-class supercomputing and data infrastructure, driven by key scientific, industrial and social applications; develop and deploy a quantum computing and quantum simulation infrastructure

- Reach the next frontier of high-performance computing by acquiring the first exascale supercomputers. These supercomputers are capable of more than a billion billion operations per second (when compared to ten billion operations per second of an ordinary laptop device);

- Federate European supercomputing and quantum computing resources and make them accessible to a wide range of public and private users everywhere in Europe, including for the European public data spaces, as presented in the 2020 European Data Strategy;

- Provide secure cloud-based supercomputing services for a wide range of public and private users everywhere in Europe

- Support the development of innovative supercomputing technologies and applications to underpin a world-class European HPC ecosystem

- Develop greener computing, and exploit the synergies of HPC with artificial intelligence, big data and cloud technologies

- Extend and widen the use of supercomputing to a wide range of scientific and industrial users, for instance by helping SMEs develop innovative business cases using supercomputers and providing them with training opportunities and the critical HPC skills they need via National HPC Competence Centres

- Deploy Centres of Excellence in HPC applications and the industrialisation of HPC software, with novel algorithms, codes and tools optimised for future generations of supercomputers;

- Put in place large-scale industrial pilot test-beds and platforms for HPC and data applications and services in key industrial sectors

Research and innovation strategy 2020-2024

https://research-and-innovation.ec.europa.eu/strategy/strategy-2020-2024_en

General objective 1: A EUROPEAN GREEN DEAL

General objective 2: A EUROPE FIT FOR THE DIGITAL AGE

General objective 3: AN ECONOMY THAT WORKS FOR PEOPLE

General objective 4: A STRONGER EUROPE IN THE WORLD

General objective 5: PROMOTING OUR EUROPEAN WAY OF LIFE

General objective 6: A NEW PUSH FOR EUROPEAN DEMOCRACY

General objective 7: A MODERN, HIGH PERFORMING AND SUSTAINABLE EUROPEAN COMMISSION

General objective 1: A EUROPEAN GREEN DEAL

Specific objective 1.1: High-quality science, knowledge and innovative solutions support climate policies and help to preserve biodiversity, ecosystem and natural resources

Specific objective 1.2: Mainstreaming of the public and private research and innovation investments for climate actions strengthens the European Green Deal’s impact

Specific objective 1.3: Co-creation of Horizon Europe and its missions and partnerships increases awareness of the key role of research and innovation for achieving climate neutrality

General objective 2: A EUROPE FIT FOR THE DIGITAL AGE

Specific objective 2.1: High-quality science, knowledge and innovative solutions facilitate a digital transition in Europe, including a new European approach to Artificial Intelligence

Specific objective 2.2: The revitalised European Research Area sets directions for societal, economic and ecological transitions in Europe and contributes to spreading excellence, closing research and innovation gap and working out a common global response to emerging challenges

Specific objective 2.3: Research and innovation actions and the European Innovation Council in particular support development and scaling-up of SMEs with breakthrough and disruptive technologies

General objective 3: AN ECONOMY THAT WORKS FOR PEOPLE

Specific objective 3.1: Research and innovation actions, increased R&I investments and the R&I component of the European Semester boost economic growth and jobs creation

General objective 4: A STRONGER EUROPE IN THE WORLD

Specific objective 4.1: Regional research and innovation strategies and broader association policy contribute to promoting common European R&I values and creating a global Research and Innovation Space

General objective 5: PROMOTING OUR EUROPEAN WAY OF LIFE

Specific objective 5.1: Research and Innovation develop and deploy solutions, technologies and innovations to tackle emerging threats and improve crisis preparedness

Specific objective 5.2: Research and innovation support the European health initiatives including the European plan to fight cancer

General objective 6: A NEW PUSH FOR EUROPEAN DEMOCRACY

Specific objective 6.1: European research and innovation support citizens’ involvement, social inclusion and equalities in Europe, including through communication of the European research and innovation added value

General objective 7: A MODERN, HIGH PERFORMING AND SUSTAINABLE EUROPEAN COMMISSION

Specific objective 7.1: The Common Implementation Centre and Common Policy and Programming Centre provide user-friendly services and tools to the European Commission for effective and efficient planning, programming and implementation of the Research and Innovation Framework Programme and other EU programmes

Digitaalistrategia tukee Euroopan vihreän kehityksen ohjelmaa, jolla EU:sta tehdään ilmastoneutraali

Tehdään datakeskuksista ja tieto- ja viestintätekniikan 
infrastruktuureista ilmastoneutraaleja vuoteen 2030 mennessä.

Varmistetaan, että ympäristöä säästäviä julkisia hankintoja koskevat EU:n säännöt kattavat kaikki tieto- ja 
viestintätekniikan tuotteet ja palvelut.

Tekoäly, superlaskenta ja tietopoolit mahdollistavat paremman ilmastokriisiä ja ympäristöä koskevan analysoinnin ja päätöksenteon.

Strategic Research and Innovation Agenda (SRIA) of the European Open Science Cloud (EOSC) Version 1.1 1. November 2022

Ensure that Open Science practices and skills are rewarded and taught, becoming the ‘new normal’

Enable the definition of standards, and the development of tools and services, to allow researchers to find, access, reuse and combine results

Establish a sustainable and federated infrastructure enabling open sharing of scientific results

Fund awareness-raising, training, education and community-specific
support

Fund development, adoption and maintenance of community standards,
tools and infrastructure

Incentivise development of community governance

Translate FAIR guidelines for other digital objects

Reward and recognise improvements of FAIR practice

Develop and monitor adequate policies for FAIR data and research objects

Commission recommendation on the management of intellectual property in knowledge transfer activities and Code of Practice for universities and other public research organisations & EU komission suositus 2023/499: Aineettoman omaisuuden hallinnointia koskevista käytännesäännöistä tietämyksen hyödyntämiseksi eurooppalaisella tutkimusalueella

Julkisrahoitteisessa tutkimuksessa syntyneen aineettoman omaisuuden tehokas hallinnointi

2008: ANNEX II
4. Julkisin varoin tuotetun aineettoman omaisuuden hyvää hallinnointia korostetaan.
13. Julkisin varoin tehdyssä tutkimuksessa syntyneen aineettoman omaisuuden omistajuudelle on selkeät säännöt. Oletusarvoisesti omistaja on tutkimuksen tehnyt organisaatio, ei yksittäinen henkilö.
16. Tutkimusdatan avointa saatavuutta edistetään.

2023:

8) varmistetaan, että organisaatiotasolla on olemassa strategia, joka kattaa kaikentyyppisen aineettoman omaisuuden (mukaan lukien data, taitotieto ja standardit) luomisen, hallinnoinnin ja käytön organisaation tehtävän mukaisesti ja
että avoimen tieteen käytännöt ja avoin innovointi otetaan huomioon T&I-toimissa

22 b) - sovelletaan FAIR-periaatteita sen varmistamiseksi, että tieteellisestä prosessista saatava data on löydettävissä, saatavilla, yhteentoimivaa ja uudelleenkäytettävää, mikä edistää tutkimustulosten uudelleenkäyttöä ja uusittavuutta;
- otetaan huomioon, että tietyissä tilanteissa dataa voidaan pitää taitotietona (joka voitaisiin suojata liikesalaisuuksilla);

41) jos hankkeet rahoitetaan pääasiassa julkisin varoin: a) myönnetään tulosten omistusoikeus osapuolena olevalle julkiselle tutkimusorganisaatiolle

Valtioneuvoston Nato-sivusto

Puolustusministeriön Nato-sivusto & Puolustusvoimat ja Nato

Science and Technology Organization & NATO Collaborative Programme of Work (CPoW)

Defence Innovation Accelerator for the North Atlantic (DIANA)

Puolustusyhteistyösopimus Yhdysvaltain kanssa (DCA) 

Naton periaatteet on kirjattu Naton peruskirjaan, Pohjois-Atlantin sopimukseen (Pohjois-Atlantin sopimus suomeksi).

Perustamissopimuksen eli Pohjois-Atlantin sopimuksen lisäksi Naton toimintaa ohjaavat esimerkiksi strateginen konsepti ja jäsenmaiden Naton neuvostossa (North Atlantic Council, NAC) antama ohjaus.

Osallistuminen Naton toimintaan muiden jäsenvaltioiden tapaan edellyttää tiettyjä muutoksia esimerkiksi lainsäädäntöön, johtamisrakenteeseen ja henkilöstöön. Kunkin jäsenmaan velvoitteena on saattaa kuntoon jäsenenä toimimisen lainsäädännölliset edellytykset. Lisäksi jäsenmaan tulee varmistaa, että turvallisuuteen ja tiedonhallintaan liittyvät järjestelyt ja toimintatavat ovat kunnossa.

Naton STO (tiede- ja teknologiajärjestö, engl. Science and Technology Organization) on Suomelle tärkein puolustustutkimuksen foorumi. Suomi on vahva osallistuja Naton tutkimuksessa ja profiloituu asiantuntijana arktisten olosuhteiden lisäksi rannikko-olosuhteissa ja matalan veden sodankäynnissä, laajamittaisessa ilma- ja maasodankäynnissä vaikeassa maastossa ja säässä sekä sähkömagneettisen spektrin hallinnassa.

Suomi on hakenut osaksi Naton DIANA-innovaatioaloitteen yrityskiihdyttämö- ja testikeskusverkostoa.

DCA (kahdenvälinen puolustusyhteistyösopimus, engl. Defence Cooperation Agreement) -sopimuksessa sovitaan alueista, joille Suomen ja Yhdysvaltojen yhteistyö ja yhteistoiminta ensisijaisesti keskittyisivät.

2030 Digital Compass: the European way for the Digital Decade

Eurooppalainen digitaalinen compassi on suunnitelma EU:n talouden ja yhteiskunnan digitaaliseksi transformaatioksi. Digitaalinen kompassi tähtää turvalliseen ja ihmiskeskeiseen digitaaliseen ekosysteemiin, jossa kansalaiset ovat voimaantuneita (empowered) ja jossa yritykset menestyvät digitaalisen potentiaalin avulla.

Tietoarkiston strategia

1. TUKEA ASIAKKAITAMME KORKEALAATUISTEN
AINEISTOJEN VASTUULLISESSA AVAAMISESSA JA
JATKOKÄYTTÄMISESSÄ

2. TUKEA SUOMALAISTEN TUTKIMUSAINEISTOJEN
VAIKUTTAVUUTTA, NÄKYVYYTTÄ JA KANSAINVÄLI-
SYYTTÄ LAAJASTI JA MONIPUOLISESTI

3. KEHITTÄÄ AINEISTOJEN JA TIETOJÄRJESTELMIEN
YHTEENTOIMIVUUTTA

4. EDISTÄÄ VERTAILEVAA TUTKIMUSTA

1. TUKEA ASIAKKAITAMME KORKEALAATUISTEN
AINEISTOJEN VASTUULLISESSA AVAAMISESSA JA
JATKOKÄYTTÄMISESSÄ
• Tuotetaan laadukasta, huolellisesti käsiteltyä ja dokumentoitua, anonymisoitua tutkimusdataa sekä kattavaa metadataa.
• Lisätään Tietoarkiston ja tutkijoiden välistä yhteistyötä aineiston elinkaaren hallinnan ja pitkäaikaisen käytettävyyden varmistamiseksi.
• Tuetaan aineistojen tekijöiden meritoitumista tarjoamalla aineistoille pysyvät tunnisteet heti tallennuksen jälkeen ja antamalla valmiille aineistoille
helppokäyttöiset aineistoviitteet pysyvine tunnisteineen.
• Kehitetään aineistojen anonymisointiprosesseja.
• Hankitaan ja jaetaan uusia aineistotyyppejä ja aloitetaan arkistoitujen aineistojen tutkimusmenetelmien avaaminen.
• Lisätään avointen aineistojen tarjontaa kansalaisten, hallinnon ja yritysten käyttöön, ja kehitetään uusia aineistoille lisäarvoa tuottavia datatuotteita.

2. TUKEA SUOMALAISTEN TUTKIMUSAINEISTOJEN
VAIKUTTAVUUTTA, NÄKYVYYTTÄ JA KANSAINVÄLI-
SYYTTÄ LAAJASTI JA MONIPUOLISESTI
• Kehitetään työkaluja, joiden avulla aineistojen arkistointiprosessia voidaan tehostaa ja aineistojen näkyvyyttä lisätä. Toteutetaan työkalut siten, että niitä
voidaan hyödyntää myös kansainvälisessä yhteistyössä.
• Hyödynnetään pysyviä tunnisteita nykyistä enemmän, esimerkiksi aineistojen, tekijöiden ja organisaatioiden tunnisteita.
• Harmonisoidaan metadataa ja dataa.
• Osallistutaan sanastojen ja luokitusten kehittämiseen kotimaassa ja kansainvälisessä yhteistyössä, ja hyödynnetään niitä kuvailuissa ja tietojärjestelmissä.
• Tutkitaan koneellisesti ymmärrettävän tutkimus(meta)datan hyödyntämisen ja tuottamisen mahdollisuuksia.
• Edistetään datan avaamista avoimilla lisensseillä.

3. KEHITTÄÄ AINEISTOJEN JA TIETOJÄRJESTELMIEN
YHTEENTOIMIVUUTTA
• Hankitaan soveltuvia aineistoja laajasti yliopistoilta, julkisorganisaatioilta, yrityksiltä ja järjestöiltä.
• Hankitaan arkistoon lisää kestävän kehityksen teemoja tukevia aineistoja.
• Käännetään aineistojen metatiedot ja lisää kvantitatiivista dataa englanniksi.
• Kehitetään arkistoinnin ja jatkokäytön keskeisten tilastotietojen raportoinnin ajantasaisuutta ja parannetaan raporttien käytettävyyttä aineistoja
arkistoiville organisaatioille ja rahoittajille.
• Lisätään aineistojen avoimuutta avoimemmilla lisensseillä ja käyttöehdoilla silloin kun se on mahdollista
• Osallistutaan aktiivisesti kansalliseen ja kansainväliseen vastuullista aineistojen avoimuutta edistävään yhteistyöhön.
• Rakennetaan yhteiseurooppalaista pilvipalvelua EOSCia8 yhdessä CESSDAn ja muiden toimijoiden kanssa.

4. EDISTÄÄ VERTAILEVAA TUTKIMUSTA
• Osallistutaan harmonisoitujen kansainvälisesti vertailevien tutkimusaineistojen keräämiseen ja tuottamiseen
• Materiaalia vertailevan tutkimuksen menetelmien opetukseen ja opiskeluun lisätään Tutkimusmenetelmien verkkokäsikirjaan yhteistyössä menetelmäasiantuntijoiden ja opettajien kanssa.
• Parannetaan aineistojen käyttömahdollisuuksia ja tiedon hyödyntämistä myös akateemisen yhteisön ulkopuolella tuottamalla sisällöistä yksinkertaisia kuvallistettuja tietotuotteita ja analyysejä yhteistyössä tutkijayhteisön kanssa.

CSC:n strategia 2025 

Kilpailuetua tutkimuksen ekosysteemeillä

Datasta hyötyjä hallitusti

Digitaalisuudella parempaa arkea

Nostamme Suomen ja koko Euroopan tutkimuksen kilpailukykyä.

Rakennamme yhden maailman johtavista eurooppalaisista datanhallinnan ja laskennan ympäristöistä. Myös moderni kansallinen ympäristömme sekä tutkimuksen tarpeet täyttävä tietoverkko palvelevat kattavasti eri tieteenaloja, tutkimusta ja opetusta. 

Suurten tietoaineistojen, tekoälyn ja kvanttiteknologian hyödyntäminen tuovat uusia mahdollisuuksia. Ne edistävät myös kansainvälistä yhteistyötä.

Edistämme kansallisia ja eurooppalaisia tavoitteita hiilineutraaliuden saavuttamiseksi. Ekotehokas datakeskuksemme Kajaanissa on ihanteellinen paikka supertietokoneille.

Rakennamme asiakkaidemme yhteentoimivista ja avoimista dataympäristöistä kansainvälisen menestystekijän ja hyvinvointimme perustan.

Tietovarantojen hyödyntämisen ja ristiinkäytön edistäminen muokkaa maaperää  tieteellisille läpimurroille, uusille innovaatioille ja sujuville viranomaispalveluille.

Datan saavutettavuus, suojaaminen, datavirtojen hallinta sekä ainutlaatuisten aineistojen säilytys ovat osaamisemme ytimessä. Toteutamme asiakkaillemme räätälöityjä datanhallinnan ratkaisuja sekä kehitämme osaamista ja palveluja datan vastuullista hyödyntämistä varten.

Olemme kehittämässä Suomea digitaalisten palvelujen, aineistojen ja analytiikan hyödyntämisen edelläkävijäksi. 

Tietovarannot ovat edellytys digitaalisille palveluille.  

Tuemme korkeakoulujen tavoitetta avata oppimisen kansalliset tietovarannot niin yksilön kuin yhteiskunnankin käyttöön. Varmistamme asiakkaidemme digitaalisten palveluympäristöjen ja tiedolla johtamisen kehitystä.

Tulanet-verkostostrategia

Vahva yhteistyömme tuottaa vaikuttavaa ja kansainvälisesti kilpailukykyistä tutkimusta.

• Edistämme joustavaa yhteistyötä ja resurssien tehokasta käyttöä
  • tiedon tuottamiseen ja laatuun liittyvissä asioissa
  • infrastruktuureiden ja tietoaineistojen hallinnassa ja käytössä

Arenen strategia

Ammattikorkeakoulujen TKI-toiminta on vahvasti kansainvälisesti ja kansallisesti tunnustettua ja rahoitettua.

• Syvennämme yhteistyötä keskeisten kumppaneiden kanssa tavoitteiden saavuttamiseksi.
• Tätä saamme aikaan:
  • TKI-rahoituspohjan laajentamista
  • kestävää, oikeudenmukaista yhteiskunnan kehitystä

Unifin strategia

Tutkimus ja koulutus uudistavat yhteiskuntaa

Yliopistot luovat vetovoimaista ja kansainvälistä Suomea

• Yliopistot kykenevät ennakoimaan osaamistarpeita ja kouluttamaan monialaisia asiantuntijoita uudistamaan yhteiskuntaa
• Korkeasti koulutettujen TKI-osaajien määrä kasvaa, ja tohtorien osaamista hyödynnetään laajasti

• Yliopistojen tutkimusta ja tutkimusinfrastruktuuria rahoitetaan pitkäjänteisesti, ennakoitavasti ja riittävällä tasolla
• TKI-järjestelmä tukee yliopistojen tutkimus- ja opetusyhteistyötä yritysten, julkisen sektorin ja järjestöjen kanssa

Kansalliskirjaston strategia 2021-2030

I. Kulttuuriperintö yhteiseksi hyväksi

Olemme kansainvälistä kärkeä sähkösyntyisen kulttuuriperinnön muuttuvien ja monimuotoisten aineistojen tallettajana.

Vaikutamme kulttuuriaineistolain päivittämiseen siten, että painettuina talletettavien kappaleiden määrä vähenee ja sähköistä tallentamista ja pitkäaikaissäilytystä tehostetaan.

Digitoinnilla tähtäämme laajojen yhtenäisten avointen aineistojen tarjoamiseen.

Edistämme tietoaineistojen ja palveluiden saatavuutta kehittämällä yhteentoimivuusratkaisuja sekä siihen liittyvää infrastruktuuria kansallisessa ja kansainvälisessä yhteistyössä.

Kehitämme tietoaineistojen kuvailua avoimen linkitetyn datan periaatteiden mukaisesti.

II. Kansalliskirjasto tiedeyhteisön ytimessä

Kehitämme aineistopalveluitamme tukemaan digitaalisten ihmistieteiden työmenetelmiä ja tutkijoiden työkalujen avointa jakamista

III. Kansalliskirjasto sivistyksen ja oppimisen voimavarana

Kirjaston tuottamaa dataa hallitaan FAIR-periaatteiden mukaisesti ja ohjeistamme käyttäjiä datan vastuulliseen käyttöön.

IV. Verkostoyhteistyön kautta vahvaksi osaamiskeskukseksi

Kehitämme kulttuuriperintöaineistoja ja metadataa hyödyntäviä koneoppimis- ja tekoälyratkaisuja sekä data-aineistopalveluja yhteistyössä kumppanuusverkoston kanssa.

Kielipankki / FIN-CLARIN

https://www.kielipankki.fi/organisaatio/fin-clarin/

Autamme humanististen tieteiden tutkijoita poistamalla turhat tutkimuksen hidasteet.

Saatamme aineistot sähköiseen muotoon, mahdollistamme sisältöhaun

sekä järjestämme aineistojen pitkäaikaissäilytyksen,

uudelleenkäytön ja

käyttöoikeuksien hallinnan.

Tuomme sähköisiä aineistoja tutkijoiden saataville välittämällä muistiorganisaatioiden aineistoja, joihin liitetään edistynyt sisältöhaku,

sekä säilyttämällä ja välittämällä tutkimusprojektien lähdeaineistoja.

Lisäksi luomme tai sovitamme työkaluja aineistojen jalostamiseen (esim. OCR, automaattiset jäsentimet, puheentunnistus, annotointi) ja sisältöhakujen edistämiseen (esim. luokittelu ja tiedonlouhinta).

Kansallisarkiston strategia 2025

https://kansallisarkisto.fi/-/kansallisarkiston-strategia-2025

2.1 Kansallisarkiston asiakkaista 95 % käyttää verkkopalveluita ainoana palvelukanavana. Monikanavaisia, tietoturvallisia ja helppokäyttöisiä palveluita kehitetään yhteistyössä kumppanien ja asiakkaiden kanssa.

2.2 Kansallisarkiston verkkopalvelut tukevat datan ja datamassojen haku- ja analysointimahdollisuuksia.

3.1 Kansallisarkisto tekee aktiivisesti kansainvälistä ja kansallista yhteistyötä yliopistojen ja muiden toimijoiden kanssa digitaalisen tutkimusprosessin kehittämisessä.

3.2 Kansallisarkisto seuraa tutkimuksen tiedonhallinnan kehitystä ja edistää aineistojensa tunnettuutta ja käytettävyyttä eri tieteenaloilla.

2.1 Strategiakaudella panostetaan palvelumuotoiluun, jotta palveluista saadaan yksinkertaisia, houkuttelevia ja visuaalisesti yhtenäisiä. Palveluiden käyttäjäystävällisyyttä kehitetään yhdessä asiakkaiden ja sidosryhmien kanssa.

2.2  Sisältötunnistetun aineiston ja rekisteritiedon hakua ja käyttöä kehitetään dataperusteiseksi. Palvelutuotannossa otetaan huomioon myös arkistoidun rekisteritiedon yhdistely- ja käyttömahdollisuuksien kehittäminen yhteistyössä yliopistojen ja tutkimuslaitosten kanssa. Käyttölupakäytäntöjä uudistetaan vastaamaan tutkimusprosessin tarpeita.

3.1 Projektien lopputuloksena syntyy tutkimusinfrastruktuureita, joiden tehokas käyttö edellyttää yhteistyötä yliopistojen ja tutkimuslaitosten kanssa.

3.2  Kansallisarkisto tekee tiivistä yhteistyötä yliopistojen kanssa tutkimusinfrastruktuurien kehittämisessä sekä tietoon perustuvien tutkimusedellytysten ja eri käyttötarkoitukseen sopivien toiminta- tapojen luomisessa

Genomikeskus-
strategia – parempaa terveyttä genomitiedon avulla

1)  Suomi hyödyntää ainutlaatuisia edellytyksiään genomiikan tutkimus-, kehitys- ja innovaatio (TKI)-toiminnassa

2)  Genomitiedon sujuva hyödyntäminen on mahdollista eettisesti kestävästi

3)  Nykytilan tuntemus luo perustan genomitiedon hyödyntämiselle terveydenhuollossa ja ihmisten hyvinvoinnin edistämisessä

4)  Genomitiedon tuotantoon ja hallintaan tuotetaan alan kehityksen huomioivia ratkaisuja

Tarjotaan laskenta- ja säilytyspalvelut laajojen genomiaineistojen käsittelyyn tutkimuksessa ja liiketoiminnassa.

Tilastokeskuksen strategia 2024-2026

Strategian toinen tavoite on edistää Tilastokeskuksen perustehtävänään tuottaman tiedon käyttöä yhteiskunnassa.

Tilastokeskus keskittyy niihin tehtäviin, jotka ovat sen vahvuuksia eli tuottamaan luotettavaa tietoa päätöksentekijöiden, tutkijoiden ja kansalaisten käyttöön.