-
Created by
Riikka Hauhtonen, last updated by Sonja Sipponen on Jan 27, 2025
20 minute read
Tähän lukuun on koottu keskeisintä tutkimuksen datan hallintaa koskevaa lainsäädäntöä. Alla olevassa kuvassa keskeisimmät lait ja asetukset löytyvät kohdasta '"Datan hallintaan liittyvät lait" ja ne ovat tärkeysjärjestyksessä ylhäältä alas, siten että ylimpänä on tärkein. Ulkopuolelle on rajattu monia erityisaloja (esimerkiksi maanpuolustukseen tai kriisinhallintaan liittyvää ja lääketieteellistä tutkimusta) koskevaa lainsäädäntöä, jotka näitä aloja käsitellessä on syytä tutkia tapauskohtaisesti. DAHA-viitearkkitetuurissa keskitytään kaikkia toimijoita velvoittavien ja ohjaavien lakien noudattamiseen. Allaoleviin taulukoihin on kuvattu lakien ja asetusten sisältö tutkimuksen datan hallinnan näkökulmasta, vaikutukset datan hallintaan sekä lain asettamat vaatimukset ja lakisääteiset tehtävät. Alla olevaan taulukkoon on poimittu datan hallintaa koskevaa lainsäädäntöä ja kuvattu, miten se olisi huomioitava tutkimuksen datan hallinnassa. Keskeisimpien lakien ja asetusten asettamat vaatimukset kuvattu taulukossa. Laki Kuvaus Vaikutukset eli miten huomioidaan Lain asettamat vaatimukset Lakisääteiset tehtävät ? Asetuksen tarkoitus on luoda säädöspuitteet datan hallinnalle, jotta julkisen sektorin hallussa olevaa suojattua dataa voidaan uudelleen käyttää. Asetus luo myös puitteet datan välityspalveluille, jotka edistävät datan jakamista eri osapuolten välillä. EU:n datanhallinta-asetuksen kansallista täytäntöönpanoa tukeva työryhmä (valtioneuvosto.fi):n tavoitteena on tukea ministeriöiden tehtävää varmistaa hallinnonalansa EU-oikeuden mukaisuus sekä muodostaa jaettu näkemys asetuksen sisällöstä, vaatimuksista, vaikutuksista sekä säädösmuutosten tarpeesta. Jäsenvaltioilla tulee olla nimettynä yksi tai useampi toimivaltainen elin tukemaan julkisen sektorin toimijoita niiden hoitaessaan tehtävää, joka koskee pääsyn myöntämistä tietyn datan luokkiin uudelleenkäyttöä varten. Viranomaistehtävät on osoitettu Liikenne- ja viestintävirastolle. Tilastokeskus toimii Suomessa datahallinta-asetuksen mukaisena suojatun datan uudelleenkäytön tukipisteenä. Tehtävä on määritelty Tilastokeskukselle valtiovarainministeriön asetuksella. Datan oikeudenmukainen saatavuus ja käyttö -asetus ja säännös (Data Act) (EU) 2023/2394 Asetus helpottaa erityisesti käyttäjien ja pienempien yritysten pääsyä dataan, turvaa oikeudenmukaisuuden dataan perustuvissa arvoketjuissa, edistää kilpailua datamarkkinoilla ja mahdollistaa datavetoisia innovaatioita. Sen täydentävän datasäädöksen tavoitteena on maksimoida datan arvo taloudessa varmistamalla, että laajempi joukko sidosryhmiä voi hallita dataansa ja että dataa on saatavilla enemmän innovatiiviseen käyttöön, samalla kun säilytetään kannustimet investoida datan tuottamiseen. Ks. vaatimukset Asetuksen yleiset vaatimukset Datankäsittelypalveluja koskevat vaatimukset Tietosuoja -asetus (EU) 2016/679 Standard clauses for data transfers to third countries / Komission hyväksymät vakiolausekkeet Henkilötietojen käsittelyn yleislaki ja sen kansallinen soveltaminen sekä komission hyväksymät vakiolausekkeet henkilötietojen siirrosta EU/ETA alueiden ulkopuolelle Osoitusvelvollisuus Tietosuojaan ja tietoturvaan liittyvät roolit ja vastuut määriteltävä organisaatioissa Henkilöstön on oltava tietoinen EU:n yleisen tietosuoja-asetuksen, kansallisen tietosuojalainsäädännön ja muiden henkilötietojen käsittelyä ohjaavien säännösten asettamista vastuista ja velvoitteista. EU:n tekijänoikeuslainsäädäntö (13 direktiiviä ja 2 asetusta) Laissa säädetään mm. tekijänoikeuden kohteista ja sisällöstä, teosten käytöstä, jälleenmyyntikorvauksesta, tekijänoikeuden siirtymisestä, voimassaoloajasta, tekijänoikeuden lähioikeuksista sekä lain soveltamisesta. Sovelletaan, kun on kyse tekijänoikeussuojan piirissä olevasta teoksesta ja aineistosta, joka nauttii lähioikeussuojaa kuten tietokanta ja tietokoneohjelma. Laki rajaa tekijän- ja lähioikeuksia tietyissä tilanteissa eri tavalla eri organisaatioissa. Laki julkisen hallinnon tiedonhallinnasta 906/2019 Laissa julkisen hallinnon tiedonhallinnasta säädetään julkisuusperiaatteen ja hyvän hallinnon vaatimusten toteuttamisesta viranomaisten tiedonhallinnassa. Laki sisältää koko julkista hallintoa koskevat säännökset tiedonhallinnan järjestämisestä ja kuvaamisesta, tietovarantojen yhteentoimivuudesta, tietojärjestelmien yhteentoimivuuden toteuttamisesta, teknisten rajapintojen ja katseluyhteyksien toteuttamisesta sekä tietoturvallisuuden toteuttamisesta. Lain nojalla valtiovarainministeriön yhteyteen perustetaan Julkisen hallinnon tiedonhallintalautakunta arvioimaan ja ohjaamaan valtion ja kuntien viranomaisten tiedonhallinnan toteuttamista. Se mahdollistaa viranomaisten tietoaineistojen turvallisen ja tehokkaan hyödyntämisen, jotta viranomainen voi hoitaa tehtävänsä ja tarjota palvelunsa hallinnon asiakkaille hyvää hallintoa noudattaen tuloksellisesti ja laadukkaasti. Se edistää tietojärjestelmien ja tietovarantojen yhteentoimivuutta. Ks. vaatimukset Tiedonhallintamallin teko ja ylläpito Tiedohallintakartan huomioiminen Tietoturvan huomioiminen Laki julkisen hallinnon tiedonhallinnasta Tämän lain tarkoituksena on toteuttaa ja edistää hyvää hallintoa sekä oikeusturvaa hallintoasioissa. Lain tarkoituksena on myös edistää hallinnon palvelujen laatua ja tuloksellisuutta. Ks. vaatimukset Laki asettaa hyvän hallinnon vaatimuksia kaikelle julkisen vallan käytölle, myös palvelutoiminnalle: Laki viranomaisten toiminnan julkisuudesta 1999/621 Asetus viranomaisten toiminnan julkisuudesta ja hyvästä tiedonhallintatavasta 1999/1030 Laissa säädetään oikeudesta saada tieto viranomaisten julkisista asiakirjoista sekä viranomaisessa toimivan vaitiolovelvollisuudesta, asiakirjojen salassapidosta ja muista tietojen saantia koskevista yleisten ja yksityisten etujen suojaamiseksi välttämättömistä rajoituksista samoin kuin viranomaisten velvollisuuksista tämän lain tarkoituksen toteuttamiseksi. Asetus täsmentää miten lakia viranomaisten toiminnan julkisuudesta tulee toteuttaa. A) Viranomaisten asiakirjat ovat julkisia, ellei toisin säädetä. b) Viranomaisella on velvollisuus edistää tiedonsaantia ja toimintansa avoimuutta. C) Asiakirjojen salassapidosta Viranomaisen on noudatettava asiakirjojen salassapitoa koskevia säädöksiä. C1) Viranomainen voi poiketa asiakirjasalaisuudesta ja se lakkaa tietyin edellytyksin. Direktiiviä sovelletaan julkisen sektorin ja julkisten yritysten hallussa oleviin asiakirjoihin ja dataan sekä julkisesti rahoitettuun tutkimustietoon. Direktiivin tarkoituksena on lisätä julkisen tiedon tarjontaa ja uudelleenkäyttöä kaupallisiin ja ei-kaupallisiin tarkoituksiin sekä tehostaa ja yhdenmukaistaa tietovarantojen avaamisen sääntelyä. Huomioidaan tietojen tutkimuskäyttöön saattamisessa. Arvokkaista tietoaineistoista ja niiden saatavuudesta säädetään tarkemmin valtioneuvoston asetuksella sen mukaan kuin niistä Euroopan unionin lainsäädännössä säädetään tai jollei toisin säädetä muualla lainsäädännössä. Arvokkaita aineistoistoja koskeva komission antama täytäntöönpanoasetus "arvokkaiden tietoaineistojen luettelosta ja niiden julkaisemista ja uudelleenkäyttöä koskevista järjestelyistä” tarkentaa direktiiviä kyseisten aineistojen julkaisemista ja uudelleen käyttöä koskevien vaatimusten osalta. (1) Asiakirjojen on oltava saatavilla sähköisesti yleisesti käytettävässä muodossa. (2) Dynaamisen datan on oltava saatavilla API-rajapinnan kautta ja tarvittaessa kerralla ladattavina tiedostoina. (3) Julkisin varoin tuotettujen tutkimusaineistojen on oltava saatavilla maksutta. (4) Arvokkaiden tietoaineistojen on oltava saatavilla maksutta, koneluettavassa muodossa, API-rajapinnan kautta ja tarvittaessa kerralla ladattavina tiedostoina. (5) Uudelleenkäytön ehtojen on oltava objektiivisia, oikeasuhteisia ja yleisen edun nojalla perusteltuja. Laki julkisin varoin tuotettujen tutkimusaineistojen uudelleenkäytöstä 713/2021 Tätä lakia sovelletaan tutkimusaineistoon, joka on julkisesti rahoitettua ja jonka tutkijat, tutkimusta harjoittavat organisaatiot tai tutkimusta rahoittavat organisaatiot ovat asettaneet julkisesti saataville tietovaraston kautta. ks. vaatimukset Tutkimusaineiston julkaisijan on sallittava tutkimusaineistojen käyttö niin kaupallisiin kuin ei- kaupallisiin tarkoituksiin. Käytön on oltava maksutonta. Julkaisijan on asetettava tutkimusaineiston saataville kaikissa jo olemassa olevissa tiedostomuodoissa ja kaikkina jo olemassa olevina kielitoisintoina. Tutkimusaineisto on lisäksi asetettava saataville sähköisessä ja yleisesti käytettävässä koneluettavassa muodossa kuvailutietoineen, jos tämä on tarkoituksenmukaista ja mahdollista ilman kohtuutonta vaivaa. Laki eräitä yleishyödyllisiä palveluita tuottavien yritysten tiedon uudelleenkäytöstä 712/2021 Tätä lakia sovelletaan sellaisiin tämän lain1 §:ssä tarkoitettujen yritysten asiakirjoihin, joiden tuottaminen on osa sellaista 1 §:n 1 momentissa tarkoitetulla toimialalla tarjottavaa palvelua, jota viranomainen pitää yleishyödyllisenä ja jolle sen vuoksi on asetettu erityisiä julkisen palvelun velvoitteita lailla, asetuksella tai muulla yritystä sitovalla tavalla. Huomioidaan tietojen tutkimuskäyttöön saattamisessa Arvokkaista tietoaineistoista ja niiden saatavuudesta säädetään tarkemmin valtioneuvoston asetuksella sen mukaan kuin niistä Euroopan unionin lainsäädännössä säädetään tai jollei toisin säädetä muualla lainsäädännössä. Arvokkaita aineistoistoja koskeva komission antama täytäntöönpanoasetus "arvokkaiden tietoaineistojen luettelosta ja niiden julkaisemista ja uudelleenkäyttöä koskevista järjestelyistä” tarkentaa direktiiviä kyseisten aineistojen julkaisemista ja uudelleen käyttöä koskevien vaatimusten osalta. (1) Asiakirjojen on oltava saatavilla sähköisesti yleisesti käytettävässä muodossa. (2) Dynaamisen datan on oltava pyynnöstä saatavilla API-rajapinnan kautta ja tarvittaessa kerralla ladattavina tiedostoina. (3) Arvokkaiden tietoaineistojen on oltava pyynnöstä saatavilla, koneluettavassa muodossa, API-rajapinnan kautta ja tarvittaessa kerralla ladattavina tiedostoina. (4) Kerättävät maksut eivät saa ylittää tiedon tuottamisen kustannuksia ja kohtuullista tuottoa. Laki digitaalisten palvelujen tarjoamisesta 306/2019 Saavutettavuusdirektiivi (EU) 2016/2102 Lain tarkoituksena on edistää digitaalisten palvelujen saatavuutta, laatua, tietoturvallisuutta sekä sisällön saavutettavuutta ja siten parantaa jokaisen mahdollisuuksia käyttää yhdenvertaisesti digitaalisia palveluja. Lailla pantu täytäntöön EU:n saavutettavuusdirektiivi. Julkisen sektorin elimet toteuttavat toimenpiteet parantaakseen verkkosivustojensa ja mobiilisovellustensa saavutettavuutta tekemällä niistä havaittavia, hallittavia, ymmärrettäviä ja toimintavarmoja. Saavutettavuusseloste Tutkimustietovaranto kokoaa tutkimusta kuvailevan tiedon ja tutkimuksen tekijät yhteen paikkaan ja jakaa tietoa tutkimustoimijoiden ja muiden tutkimustiedon hyödyntäjien käyttöön. Sen sisältö koostuu pääasiassa suomalaisten tutkimustoimijoiden toimittamista tiedoista. Laissa säädetään myös tutkimustietovarannon yhteyteen perustettavasta tutkijan profiilipalvelusta. OKM saa muokata ja yhdistellä tallennettuja tietoja niiden laadun ja hyödynnettävyyden parantamiseksi. Tutkimustoimijalla on oikeus saada tietoja varannosta perustehtäviensä suorittamista varten. Tutkija voi antaa suostumuksen tietojen luovuttamiseen kolmansille osapuolille. OKM on tutkimustietovarannon rekisterinpitäjä Tämän lain tarkoituksena on lisätä asioinnin sujuvuutta ja joutuisuutta samoin kuin tietoturvallisuutta hallinnossa, tuomioistuimissa ja muissa lainkäyttöelimissä sekä ulosotossa edistämällä sähköisten tiedonsiirtomenetelmien käyttöä. Laissa säädetään viranomaisten ja näiden asiakkaiden oikeuksista, velvollisuuksista ja vastuista sähköisessä asioinnissa. Sähköisten asiointipalvelujen järjestäminen Viranomaisen yhteystiedoista ilmoittaminen Alla olevaan taulukkoon on poimittu aineettomia oikeuksia koskevaa lainsäädäntöä ja kuvattu, miten se olisi huomioitava tutkimuksen datan hallinnassa. Keskeisimpien lakien ja asetusten asettamat vaatimukset kuvattu taulukossa. Laki Kuvaus Vaikutukset eli miten huomioidaan Lain asettamat vaatimukset Lakisääteiset tehtävät ? Lain tarkoitus on taata työnantajalle tietyt [hyödyntämis]oikeudet työntekijän tekemään keksintöön ja siten rajoittaa työntekijän vastaavaa oikeutta tilanteessa, jossa työnantajalla on oikeus keksintöön. Lakia sovelletaan työtekijään ja virkasuhteessa olevaan henkilöön. Sen sijaan suomalaisessa korkeakoulussa ja Suomen Akatemian tutkimusvirassa työskentelevään henkilöön sovelletaan oikeudesta korkeakouluissa tehtäviin keksintöihin annettua lakia [oleellinen viittaus, joka laissakin]. (1) Työnantajalla on oikeus työntekijän keksintöön. (2) Kun keksintö kuuluu työnantajan toiminta-alaan, työntekijän kanssa on neuvoteltava työnantajan oikeudesta keksintöön. (3) Työntekijällä on oikeus saada korvaus, jos työnantaja hyödyntää keksintöä. Valtioneuvosto nimittää määräajaksi keksintölautakunnan, jonka tehtävänä on ratkaista keksintöön liittyviä riitatilanteissa ja toimia välimiesoikeutena. Patentti- ja rekisterihallitus toimii patenttiviranomaisena. Muutosta PRH:n päätökseen haetaan valittamalla markkinaoikeuteen. Laki oikeudesta korkeakouluissa tehtäviin keksintöihin 369/2006 Lakia sovelletaan kaikissa suomalaisissa korkeakouluissa tehtäviin, Suomessa patentilla suojattaviin keksintöihin. Sovelletaan myös Suomen Akatemian tutkimusvirassa oleviin henkilöihin. Korkeakoulututkimus jaetaan Korkeakoulujen tulee järjestää menettelytavat Avoimessa tutkimuksessa oikeudet ja kulut keksintöön kuuluvat pääsääntöisesti keksijälle. Sopimustutkimuksessa korkeakoulu voi ottaa oikeudet ja kulut keksintöön itselleen. Keksijän on annettava selvitys keksinnön syntyolosuhteista, jos keksintö on syntynyt läheisessä yhteydessä sopimustutkimushankkeeseen. Yliopistoissa, Maanpuolustuskorkeakoulussa ja ammattikorkeakouluissa tehtävistä keksinnöistä on keksijän tehtävä Keksintöön liittyvien oikeuksien siirtyminen korkeakoululle on aina vastikkeellinen. Keksijän oikeutta laatia tutkimuksensa tuloksia esittelevä julkaisu rajoitettaisiin vain, kun rajoittaminen on tarpeellista keksinnön patentoitavuuden edellytyksenä olevan absoluuttisen uutuuden turvaaminen. Laissa säädetään siitä, miten se, joka on luonut mallin voi saada siihen yksinoikeuden (mallioikeus) rekisteröimällä mallin. Mallilla tarkoitetaan tuotteen tai sen osan ulkomuotoa, joka ilmenee tuotteen tai sen koristelun piirteistä kuten linjoista, ääriviivoista, väreistä, muodosta, pintarakenteesta tai materiaalista. Mallin rekisteröintihakemus tehdään kirjallisesti Patentti- ja rekisterihallitukselle. Mallioikeus myönnetään, jos malli on uusi ja yksilöllinen. Hakemuksessa on ilmoitettava mallin luoja. Jos rekisteröintiä hakee muu kuin mallin luoja, hakijan on vahvistettava mallioikeuden siirtyneen hänelle. Hakemukseen on liitettävä mallin esittävä kuva-aineisto. Patentti- ja rekisterihallitus toimii rekisteriviranomaisena. Rekisteriviranomainen voi antaa tarkempia teknisiä määräyksiä rekisteröintihakemuksesta. PRH:n päätökseen haetaan muutosta valittamalla markkinaoikeuteen. Se, joka on tehnyt keksinnön, tai se, jolle keksijän oikeus on siirtynyt, voi hakemuksesta saada hyödyllisyysmallioikeuden keksintöön ja siten yksinoikeuden sen ammattimaiseen hyväksikäyttöön sen mukaan kuin tässä laissa säädetään. Keksinnöllä tarkoitetaan tässä laissa teknistä ratkaisua, jota voidaan käyttää teollisesti. Hyödyllisyysmallihakemus tehdään kirjallisesti Patentti- ja rekisterihallitukselle. Keksinnön tulee olla uusi. Hakemuksessa on ilmoitettava keksijän nimi. Jos hyödyllisyysmallioikeutta hakee muu kuin keksijä, hakijan on selvitettävä oikeutensa keksintöön. Hakemuksen tulee sisältää keksinnön selitys ja tarvittavat kuvat sekä täsmällisesti ilmaistuna se, mitä halutaan suojata (suojavaatimus). Patentti- ja rekisterihallitus toimii rekisteriviranomaisena. Rekisteriviranomainen voi antaa hyödyllisyysmallihakemusta koskevia tarkempia teknisiä määräyksiä. Muutosta PRH:n päätökseen haetaan valittamalla markkinaoikeuteen. Alla olevaan taulukkoon on poimittu turvallisuutta koskevaa lainsäädäntöä ja kuvattu, miten se olisi huomioitava tutkimuksen datan hallinnassa. Keskeisimpien lakien ja asetusten asettamat vaatimukset kuvattu taulukossa. Laki Kuvaus Vaikutukset eli miten huomioidaan Lain asettamat vaatimukset Lakisääteiset tehtävät ? Työnantajan on kerättävä henkilötiedot ensi sijassa työntekijältä itseltään. Jos ei saa itseltä, vaaditaan suostumus. Lailla rajoitetaan esimerkiksi työntekijän terveystietojen ja työsähköpostien käsittelyä työpaikalla. Laissa säädetään viranomaisten tietojärjestelmien ja tietoliikennejärjestelyjen tietoturvallisuuden arvioinnista. Laissa määritellään Viestintäviraston tehtävät, oikeudet ja mitä arviointiperusteita se voi arvioinnissa käyttää. Arvioinnissa saa käyttää vain laissa tarkoitettua menettelyä tai arviointilaitosta, joka on Viestintäviraston hyväksymä. Viestintäviraston antama todistus tietoturvallisuuden tasosta on päätös, joka on muutoksenhakukelpoinen. Viestintäviraston tehtävänä on viranomaisten tietojärjestelmien ja tietoliikennejärjestelyjen tietoturvallisuuden edistäminen, varmistaminen sekä tietoturvallisuustason arviointi ja selvitysten tekeminen. Lain tavoitteena on edistää sähköisen viestinnän palvelujen tarjontaa ja käyttöä sekä varmistaa, että viestintäverkkoja ja viestintäpalveluja on kohtuullisin ehdoin jokaisen saatavilla koko maassa. Lain tavoitteena on myös turvata sähköisen viestinnän luottamuksellisuuden ja yksityisyyden suojan toteutuminen. Lain oleellisimmat vaatimukset ovat: (1) Viestinnän osapuoli voi käsitellä omia sähköisiä viestejään ja niihin liittyviä välitystietoja, jollei laissa toisin säädetä. (2) Sähköisten viestien ja välitystietojen käsittely on sallittua ainoastaan käsittelyn tarkoituksen vaatimassa laajuudessa eikä sillä saa rajoittaa luottamuksellisen viestin ja yksityisyyden suojaa enempää kuin on välttämätöntä. (3) Sähköisiä viestejä ja välitystietoja on sallittua luovuttaa ainoastaan niille tahoille, joilla on oikeus käsitellä tietoja asianomaisessa tilanteessa. (4) Käsittelyn jälkeen sähköiset viestit ja välitystiedot on hävitettävä tai välitystiedot tehtävä sellaisiksi, ettei niitä voi yhdistää tilaajaan tai käyttäjään, jollei laissa toisin säädetä. (5) Sähköisiä viestejä ja välitystietoja saa käsitellä vain viestinnän välittäjän tai tilaajan lukuun toimiva, joka käsittelee viestejä ja välitystietoja tässä luvussa erikseen säädettyjen tarkoitusten toteuttamiseksi. Digital Services Act (DSA) / Digipalvelusäädös -asetus (EU) 2022/2065 Asetuksessa vahvistetaan säännöt digitaalisten verkkopalveluiden tarjoajien toiminnalle, selvennetään niiden ja viranomaisten vastuita ja velvoitteita sekä turvataan palveluiden käyttäjien oikeudet ja kuluttajansuoja. Sen tarkoituksena on edistää välityspalvelujen sisämarkkinoiden toimintaa ja helpottaa innovointia. Yhdenmukaistettujen sääntöjen tavoitteena on oikeasuhteinen, ennustettava, vastuullinen ja luotettava verkkoympäristö, jossa puututaan laittoman sisällön ja disinformaation levittämiseen. Erittäin suurille verkkoalustoille ja hakukoneille asetetaan tiukempia toimintaa sääteleviä ja ohjaavia vaatimuksia. Pienten alustojen ja yritysten toimintaa taas edistetään kevyemmällä sääntelyllä asettaen niille vähemmän velvoitteita. Asetuksen mukaan välityspalveluiden tulee: (1) Toteuttaa avoimuutta ja läpinäkyvyyttä. (2) Noudattaa huolellisuusvelvoitteita. (3) Estää laittoman sisällön julkaisu ja poistaa laiton sisältö. (4) Ottaa käyttöön tapoja, joilla käyttäjät voivat ilmoittaa laittomasta sisällöstä. (5) Noudattaa erityisvelvoitteita, kun edustavat suuria verkkoalustoja ja hakukonepalveluita. Jäsenmaiden on (6) tehtävä yhteistyötä; valvottava täytäntöönpanoa; säädettävä asetuksen rikkomista koskevista seuraamuksista; nimettävä digitaalisia palveluita valvova ja koordinoiva viranomainen Suomessa DSA -asetuksen noudattamista valvoo pääasiassa Liikenne- ja viestintävirasto Traficom Tämän lain tarkoituksena on parantaa mahdollisuuksia ennakolta ehkäistä toimintaa, joka voi vahingoittaa valtion turvallisuutta, maanpuolustusta, Suomen kansainvälisiä suhteita, yleistä turvallisuutta tai muuta niihin verrattavaa yleistä etua taikka erittäin merkittävää yksityistä taloudellista etua taikka edellä tarkoitettujen etujen suojaamiseksi toteutettavia turvallisuusjärjestelyjä Selvitysmenettelyt kohdistuvat henkilöihin ja yrityksiin, jotka pääsevät turvallisuuden kannalta kriittisiin tietoihin tai tehtäviin ja joissa edellytetään erityistä luotettavuutta tehtävien hoidossa. Turvallisuusselvitys ei sido sitä, jonka käyttöä varten selvitys on laadittu. Turvallisuusselvitysten avulla selvitetään joko henkilöiden (henkilöturvallisuusselvitys) tai yritysten (yritysturvallisuusselvitys) taustoja näiden luotettavuuden varmistamiseksi. Se perustuu ensisijaisesti asianomaisten aikaisempaa toimintaa ja olosuhteita koskeviin tietoihin. Turvallisuusselvitysrekisterin yhteisrekisterinpitäjiä ovat suojelupoliisi ja pääesikunta. Selvitykset ja seuranta tehdään aina vain selvityksen kohteena olevan henkilön tai yrityksen suostumuksella. Toimeenpano Suomessa lausunnolla EU:sta muodostuu tekoälyn kehittämiselle ja soveltamiselle suotuisa ympäristö, joka on keskeisiä eurooppalaisia arvoja kunnioittavia ja sisämarkkinoita tukevia. Tekoälyasetuksella ja sen tehokkaalla toimeenpanolla voidaan toivottavasti ehkäistä tekoälyn kehitykseen ja sen käyttöön liittyviä erityisiä riskejä ja uhkia muun muassa perus- ja ihmisoikeuksien kannalta. Tietyt haitalliset tekoälykäytänteet kielletään. Korkean riskin tekoälyjärjestelmille asetetaan erityisiä vaatimuksia. Asetus perustuu tekoälyjärjestelmien riskiperusteiseen luokitte-luun. Riskiperusteinen lähestymis-tapa toimii perustana oikeasuhtei-sille ja tehokkaille sitoville säännöille asetuksessa. Sääntöjen tyyppi ja sisältö on sovitettu niiden riskien voimakkuuden ja laajuuden mukaan, joita tekoälyjärjestelmät voivat aiheuttaa. Asetuksella kielletään tietyt tekoälyyn liittyvät käytännöt, joita ei voida hyväksyä, koska niiden katsotaan olevan erityisen haitallisia tai loukkaavia. Suuririskisiä tekoälyjärjestelmiä tulisi saattaa unionin markkinoille tai ottaa käyttöön vain, jos ne täyttävät tietyt pakolliset vaatimukset. Tietyille tekoälyjärjestelmille asetetaan avoimuusvelvoitteita. Kaikkia sidosryhmiä, kuten teollisuutta, tiedeyhteisöä, kansa-laisyhteiskuntaa ja standardointijärjestöjä, kannustetaan ottamaan tarvittaessa huomioon eettiset Toimijoilla on velvollisuus varmistua suuriskisten tekoälyjärjestelmien vaatimuksenmukaisuudesta, jotta tekoälyjärjestelmät tai näiden tuotokset eivät aiheuta kohtuuttomia riskejä unionin tärkeille julkisille eduille tai perusoikeuksille, jotka tunnustetaan ja suojataan unionin lainsäädännössä. Asetuksen 5 artiklassa määritetään tällaiset käytännöt, jotka ovat erityisen haitallisia ja loukkaavia, ja joita ei siksi saa saattaa markkinoille, ottaa käyttöön tai käyttää unionissa Alla olevaan taulukkoon on poimittu tiedon säilyttämistä koskevaa lainsäädäntöä ja kuvattu, miten se olisi huomioitava tutkimuksen datan hallinnassa. Keskeisimpien lakien ja asetusten asettamat vaatimukset kuvattu taulukossa. Laki Kuvaus Vaikutukset eli miten huomioidaan Lain asettamat vaatimukset Lakisääteiset tehtävät ? Esitys muuttamisesta; arkistolakia päivitetään Säätää arkistotoimen järjestämisestä, asiakirjojen säilyttämisestä ja käsittelystä. Eduskunta ei ehtinyt käsitellä lakimuutoksia. Odotellaan uutta HE:tä (1) Laki määrittelee tietyt arkistonmuodostajat, joiden arkistotoimen organisointiin ja tehtäviin lakia sovelletaan. (2) Arkistonmuodostajan tehtäviin kuuluu varmistaa asiakirjojen saatavuus ja ylläpitää arkistonmuodostussuunnitelmaa. Kansallisarkistolla ja maakunta-arkistolla on erityistehtäviä muiden toimijoiden tuottamien asiakirjojen säilyttämiseksi ja käyttöön saattamiseksi. Huomioidaan tilastojen tiedonkeruuta, suunnittelua ja laadintaa koskevassa toiminnassa, ks. vaatimukset Tilastolaissa säädetään tiedonkeruusta, tietojen käsittelystä ja tilastojen laatimisesta, tietojen luovuttamisesta sekä tiedonantovelvollisuudesta. Tilastoihin tulee ensisijaisesti käyttää muussa yhteydessä kerättyjä tietoja. Tilastokeskus Luonnonvarakeskus, Tulli ja THL niiden hoitaessa laissa säädettyjä tilastojen laadintaan liittyviä tehtäviä. Valtion viranomaista, joka laatii toimialaansa koskevia tilastoja. Laki kulttuuriaineistojen tallettamisesta ja säilyttämisestä 1433/2007 Säätää kulttuuriaineistojen pitkäaikaissäilytyksestä. Lain tarkoituksena on Suomessa yleisön saataville saatettujen kansallisen kulttuurin aineistojen säilyttäminen tuleville sukupolville ja saattaminen tutkijoiden ja muiden tarvitsijoiden käyttöön. Luovutusvelvollisuus Velvollisuus televisio- ja radio-ohjelmien tallettamiseen Velvollisuus elokuvan tallettamiseen Velvollisuus esityskopion ja elokuvan tiedotusaineiston tallettamiseen Aineistojen tekniset vaatimukset Laki yleisistä kirjastoista 2016/1492 Opetus- ja kulttuuriministeriön asetus yleisistä kirjastoista 660/2017 Tässä laissa säädetään yleisistä kirjastoista ja niiden toiminnasta sekä toiminnan paikallisesta, alueellisesta ja valtakunnallisesta edistämisestä, kirjastojen yhteistyöstä ja valtionrahoituksesta. Yleisen kirjaston tulee olla kaikkien käytettävissä ja saavutettavissa huomioiden eri kieliryhmien tarpeet. Yleinen kirjasto toimii ja kehittää toimintaansa yhteistyössä muiden yleisten kirjastojen, Kansalliskirjaston, Varastokirjaston, Saavutettavuuskirjasto Celian sekä muiden korkeakoulukirjastojen, oppilaitoskirjastojen ja erikoiskirjastojen kanssa. Yleisen kirjaston tehtävänä on: 1) tarjota pääsy aineistoihin, tietoon ja kulttuurisisältöihin; 2) ylläpitää monipuolista ja uudistuvaa kokoelmaa; 3) edistää lukemista ja kirjallisuutta; 4) tarjota tietopalvelua, ohjausta ja tukea tiedon hankintaan ja käyttöön sekä monipuoliseen lukutaitoon; 5) tarjota tiloja oppimiseen, harrastamiseen, työskentelyyn ja kansalaistoimintaan; 6) edistää yhteiskunnallista ja kulttuurista vuoropuhelua. Alla olevaan taulukkoon on poimittu yksittäisia toimijoita koskevaa lainsäädäntöä ja kuvattu, miten se olisi huomioitava tutkimuksen datan hallinnassa. Keskeisimpien lakien ja asetusten asettamat vaatimukset kuvattu taulukossa. Laki Kuvaus Vaikutukset eli miten huomioidaan Lain asettamat vaatimukset Lakisääteiset tehtävät ? Yliopistojen tulee järjestää toimintansa siten, että tutkimuksessa, taiteellisessa toiminnassa, koulutuksessa ja opetuksessa varmistetaan korkea kansainvälinen taso eettisiä periaatteita ja hyvää tieteellistä käytäntöä noudattaen. Yliopisto voi harjoittaa liiketoimintaa, joka tukee sen säädettyjen tehtävien toteutumista. Huomioidaan kaikessa toiminnassa, ks. vaatimukset Sovelletaan yliopistoihin, jotka kuuluvat OKM:n toimialaan. Aalto- ja Tampereen yliopistoon sovelletaan tämän lain lisäksi Säätiölakia 487/2015. Yliopistojen toiminnan ja hallinnon järjestämisestä määrätään yliopiston johtosäännössä ja muissa vastaavissa yliopiston sisäisissä määräyksissä. Yliopiston tulee määritellä ne tehtävät, joihin sisältyy arkaluonteisten tietojen käsittelyä. Arkaluonteiset tiedot säilytetään erillään muista henkilötiedoista ja ne poistetaan välittömästi kun niille ei ole enää lakisääteistä säilyttämisperustetta (viim. neljä vuotta). Helsingin yliopiston Kansalliskirjaston vastaa toimialallaan kansallisen kulttuuriperinnön tallentamisesta, ylläpidosta ja saatavuudesta. Helsingin yliopiston Luonnontieteellinen keskusmuseo vastaa luonnotieteellisen kansalliskokoelmien säilyttämisestä, kartuttamisesta ja näytteillepanosta. Ammattikorkeakoulun tehtävänä on lisäksi harjoittaa ammattikorkeakouluopetusta palvelevaa sekä työelämää ja aluekehitystä edistävää ja alueen elinkeinorakennetta uudistavaa soveltavaa tutkimustoimintaa, kehittämis- ja innovaatiotoimintaa sekä taiteellista toimintaa. Tehtäviään hoitaessaan ammattikorkeakoulun tulee tarjota mahdollisuuksia jatkuvaan oppimiseen. Ammattikorkeakoulu voi harjoittaa liiketoimintaa, joka tulee sen säädettyjen tehtävien toteuttamista. Sovelletaan OKM:n toimialaan kuuluviin ammattikorkeakouluihin. Ammattikorkeakoulu on osakeyhtiömuotoinen oikeushenkilö (ammattikorkeakouluosakeyhtiö), johon sovelletaan Osakeyhtiölaki 624/2006, jollei tässä laissa toisin säädetä. Ammattikorkeakoulutoiminta edellyttää toimilupaa, jonka myöntää valtioneuvosto. Ammattikorkeakoulun tulee määritellä ne tehtävät, joihin sisältyy arkaluonteisten tietojen käsittelyä. Arkaluonteiset tiedot säilytetään erillään muista henkilötiedoista ja ne poistetaan välittömästi kun niille ei ole enää lakisääteistä säilyttämisperustetta (viim. neljä vuotta). Laki Geologian tutkimuskeskuksesta Laki Suomen ympäristökeskuksesta Laki Teknologian tutkimuskeskus VTT Oy -nimisestä osakeyhtiöstä Laki Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksesta Laki Työterveyslaitoksen toiminnasta ja rahoituksesta Laki kansainvälisten suhteiden ja Euroopan unionin asioiden tutkimuslaitoksesta Tässä laissa säädetään Euroopan unionin elpymis- ja palautumistukivälineestä (RRP) saatavilla varoilla rahoitettavia hankkeita koskevien tukien myöntämisestä ja maksamisesta sekä hankkeiden hallinnoinnista, valvonnasta ja tarkastuksesta. RRF-tukivälineellä on rahoitettu sekä tuen hakijoita että hallinnon itsensä toteuttamia investointeja ja uudistuksia. Ks. vaatimukset Valtiovarainministeriöllä, muulla ministeriöllä, Valtiokonttorilla, valtiovarain controller -toiminnolla ja tukiviranomaisella on salassapitosäännösten estämättä oikeus saada maksutta toiselta viranomaiselta ja julkista tehtävää hoitavalta taholta tuensaajiin, tuensaajien edunsaajiin, toimeksisaajiin, toimeksisaajien edunsaajiin sekä toimeksisaajien alihankkijoihin liittyviä tietoja. Laissa säädetään Suomen Akatemian tehtävät. Suomen Akatemia on tieteen ja tutkimuksen asiantuntijaorganisaatio, joka kuuluu opetus- ja kulttuuriministeriön toimialaan. Laissa on säännökset Suomen Akatemian hallinnollisesta asemasta. OKM:n toimialalle sijoittuva tutkimuksen rahoittaja, jolla on myös kansallisia ja kansainvälisiä tiede- ja tutkimuspolitiikan tehtäviä. 1) Tieteellisen tutkimuksen ja sen hyödyntämisen edistäminen. 2) Tiedepolitiikan kehittämisessä ja toimeenpanossa 3) Muut asiantuntijatehtävät Laki Innovaatiorahoituskeskus Business Finlandista ja Business Finland -nimisestä osakeyhtiöstä Laki koskee työ- ja elinkeinoministeriön ohjaamaa ja valvomaa Innovaatiorahoituskeskus Business Finlandia sekä rahoituskeskuksen hallinnoimia Business Finland osakeyhtiötä ja Tekes Pääomasijoitus Oy:tä. Huomioidaan Business Finlandia koskevissa asioissa, ks. vaatimukset Innovaatiorahoituskeskus Business Finland toteuttaa elinkeino- ja innovaatiopolitiikkaa. Keskuksen auttaa elinkeinoja uudistumaan ja kehittymään teknologian ja innovaatioiden keinoin, vahvistaa elinkeinoelämän kasvua ja kansainvälistä kilpailukykyä sekä lisätä Suomeen suuntautuvaa matkailua. Rahoituskeskus on valtionapuviranomainen ja tekee valtiontukeen liittyviä päätöksiä, sekä valtion lainanantoa sekä valtiontakausta ja valtiontakuuta koskevia lainapäätöksiä. Huomioidaan Sitraa koskevissa asioissa. Laissa säädetään Sitran hallinnollisesta asemasta. Sitran hallintoa valvoo ja toiminnan periaatteista päättää eduskunnan valitsema hallintoneuvosto. Rahastoa koskevien asioiden käsittely valtioneuvostossa kuuluu valtiovarainministeriölle. Sitra tekee ja teettää tutkimuksia ja selvityksiä sekä myöntää rahoitusta. Huomioidaan Kansallisarkistoa koskevissa asioissa Laissa määritelty Kansallisarkiston lakisääteiset tehtävät. Varmistaa kansalliseen kulttuuriperintöön kuuluvien viranomaisten asiakirjojen ja niihin sisältyvien tietojen säilyminen Tuottaa tutkimuksen tukipalveluita arkistoituihin tietoaineistoihin. Alla olevaan taulukkoon on koottu erityisaloja koskevaa lainsäädäntöä. Lainsäädännön vaikutuksia tai vaatimuksia ei ole avattu tässä arkkitehtuurissa. Erityisalat noudattavat niitä koskevaa lainsäädäntöä aiemmin kuvattujen lisäksi. Terveys ja sosiaalitietoja tutkimuksessa koskeva lainsäädäntö Laki sosiaali- ja terveystietojen toissijaisesta käytöstä 552/2019 Genomilaki, Tietoa lain valmistelusta https://stm.fi/hanke?tunnus=STM071:00/2018 Eduskunta ei ehtinyt käsitellä lakia. Odotellaan uutta HE:tä Puolustusvoimat Laki henkilötietojen käsittelystä Puolustusvoimissa 332/2019 Laki tietoliikennetiedustelusta siviilitiedustelussa 582/2019 Laki maanpuolustukselle merkityksellisistä keksinnöistä 551/1967 (Poliisiasioiden lainsäädäntö - Sisäministeriö (intermin.fi)) Alla olevaan taulukkoon on poimittu keskeisimmät valmisteilla olevat lait ja säädökset, jotka on otettava huomioon viitearkkitehtuuria päivitettäessä. Lakiehdotus Kuvaus Vaikutukset eli miten huomioidaan Lain asettamat vaatimukset Lakisääteiset tehtävät ? Eurooppalainen lompakkosovellus muuttuu Luotettavien ja turvallisten digitaalisten identiteettiratkaisujen saatavuus kaikille EU:n kansalaisille, asukkaille ja oikeushenkilöille. Ehdotus, ei voi vielä huomioida. Seurataan kehitystä TKI rahoituslaki Ehdotus, ei voi vielä huomioida. Keskeiset lait ja asetuksien vaatimukset on kuvattu tarkemmin diagrammeina. Sama informaatio on myös edellisen luvun lakitaulukoissa. Näitä lakeja ei ole purettu tarkemmin vaatimuksiksi ja lakisääteisiksi tehtäviksi, sillä ne koskevat vain osaa tätä viitearkkitehtuuria käyttäviä organisaatioita.
2.5.1 Olellisimmat lait ja asetukset ja niistä seuraavat kehittämisvaatimukset
2.5.2 Datan hallintaan liittyvät lait
Osoitusvelvollisuus ja tietojen luovuttamiseen liittyvät rajoitukset. Henkilötietojen käsittelyyn ja luovuttamiseen liittyvät poikkeukset. Huomioidaan palveluiden tuottamisessa, joissa on kyse tekijänoikeussuojan piirissä olevasta teoksesta tai tuotoksesta, joka nauttii lähioikeussuojaa kuten tietokanta ja tietokoneohjelma. Huomioidaan rajoitukset, jotka koskevat työ/ virkasuhteessa tuotettuja lähioikeuksin suojattuja aineistoja sekä tutkimusorganisaatioiden ja kulttuuriperintölaitosten oikeutta valmistaa teoksista kappaleita. Huomioidaan tarpeen mukaan ks. vaatimukset. Tutkimustoimijat voivat luovuttaa laissa määriteltyjä tietoja tutkimustietovarantoon. Toimijat huolehtivat luovutettujen tietojen täsmällisyydestä ennen niiden tallentamista. ks. vaatimukset 2.5.3 Aineettomien oikeuksien lait
Patentti on teollisoikeus, joka suojaa aineetonta omaisuutta. Patentti on kielto-oikeus. Patentin haltijalla on oikeus kieltää muilta patenttinsa mukaisen keksinnön ammattimainen hyväksikäyttö. Kielto-oikeus on alueellisesti ja ajallisesti rajattu. Se on voimassa vain niissä maissa, joissa patentti on myönnetty. Patentin voimassaoloaika on yleensä korkeintaan 20 vuotta hakemuksen tekemispäivästä, mutta vaihtelee maittain. Jotta patentti pysyisi voimassa, siitä on maksettava ylläpitomaksut, ns. vuosimaksut. Patentti on oikeudellinen suoja, joka takaa sen haltijalle yksinoikeuden keksinnön käyttöön, valmistukseen ja myyntiin rajoitetun ajan. Patentti voidaan myöntää tuotteelle, menetelmälle tai uudistukselle, joka on käyttökelpoinen, innovatiivinen ja keksinnöllinen. Patentin hakeminen on laillinen prosessi, joka on tarkkaan ajoitettu kiinteine määräaikoineen. Lain tarkoituksena on edistää suomalaisissa korkeakouluissa syntyneiden keksintöjen tunnistamista, suojaamista ja hyödyntämistä keksijän, korkeakoulujen ja yhteiskunnan kannalta tarkoituksenmukaisella tavalla.
kahteen päätyyppiin: 1) avoimeen tutkimukseen, 2) sopimustutkimukseen, sen mukaisesti, onko tutkimuksessa ollut mukana ulkopuolisia
tahoja.
keksintöilmoitusten ja keksinnöistä maksettavien korvausten käsittelyä ja oikeuksien siirtämistä varten.
korkeakoululle kirjallinen keksintöilmoitus.ks. vaatimukset
ks. vaatimukset 2.5.4 Turvallisuuslait ja -asetukset
Laki yksityisyyden suojasta työelämässä 759/2004 Tässä laissa säädetään työntekijää koskevien henkilötietojen käsittelystä, työntekijälle tehtävistä testeistä ja tarkastuksista sekä niitä koskevista vaatimuksista, teknisestä valvonnasta työpaikalla sekä työntekijän sähköpostiviestin hakemisesta ja avaamisesta. Tämän lain tarkoituksena on toteuttaa yksityiselämän suojaa ja muita yksityisyyden suojaa turvaavia perusoikeuksia työelämässä. Työnantaja saa käsitellä vain välittömästi työntekijän työsuhteen kannalta tarpeellisia henkilötietoja. Arvioitaessa valtion viranomaisten tietojärjestelmien ja tietoliikennejärjestelyjen tietoturvallisuutta. Viranomaiset huomioivat seuraamusten ja täytäntöönpanon valvonnassa ja lainsäätäjät kuten laki edellyttää; velvoittaa tiedonvälityspalveluita. Viranomaiset huomioivat seuraamusten ja täytäntöönpanon valvonnassa ja lainsäätäjät kuten asetus edellyttää; velvoittaa tiedonvälityspalveluita. Ehdotetun lain mukaan Liikenne- ja viestintävirasto toimisi keskitettynä yhteyspisteenä Valvonta on hajautettu, valvontaviranomainen on tuotteen käyttötarkoituksesta riippuen joko Turvallisuus- ja kemikaalivirasto, Liikenne- ja viestintävirasto, Työsuojeluviranomaiset, eli sosiaali- ja terveysministeriö ja aluehallintovirastojen työsuojelun vastuualueet, Lääkealan turvallisuus- ja kehittämiskeskus ja Tietosuojavaltuutettu . 2.5.5 Tiedon säilyttämiseen liittyvät lait
Huomioidaan, kun on kyse asiakirjallisten aineistojen käsittelystä ja säilyttämisestä. Lain tarkoituksena on yhteiskunnallista päätöksentekoa ja suunnittelua varten tarvittavan luotettavan tilastotiedon saannin varmistamiseksi sekä kansainväliseen tilastoyhteistyöhön liittyvien velvoitteiden toteuttamiseksi yhtenäistää ja tehostaa tietojen keruussa, käsittelyssä, käytössä, luovuttamisessa ja säilyttämisessä sovellettavia periaatteita ja menettelytapoja, edistää hyvän tilastotavan noudattamista valtion tilastotoimessa sekä varmistaa, että niiden oikeudet toteutuvat, jotka luovuttavat tietoja tilastointia varten tai joita tiedot koskevat. Lain tarkoituksena on myös edistää tilastotarkoituksia varten kerättyjen tietojen käyttöä tieteellisissä tutkimuksissa ja yhteiskuntaoloja koskevissa tilastollisissa selvityksissä. Huomioidaan julkaisujen, tallenteiden, TV- ja radio-ohjelmien sekä verkkoaineistojen säilytyksessä ja tutkimuskäytössä.. Otetaan huomioon datan saattamisessa tutkijoiden käyttöön. Kansalliskirjasto
KAVIks. vaatimukset
2.5.6 Yksittäisiä toimijoita koskeva lainsäädäntö
Yliopistojen tehtävänä on edistää vapaata tutkimusta sekä tieteellistä ja taiteellista sivistystä, antaa tutkimukseen perustuvaa ylintä opetusta sekä kasvattaa opiskelijoita palvelemaan isänmaata ja ihmiskuntaa. Tehtäviään hoitaessaan yliopistojen tulee tarjota mahdollisuuksia jatkuvaan oppimiseen, toimia vuorovaikutuksessa muun yhteiskunnan kanssa sekä edistää tutkimustulosten ja taiteellisen toiminnan yhteiskunnallista vaikuttavuutta. Ammattikorkeakoulun tehtävänä on antaa työelämän ja sen kehittämisen vaatimuksiin sekä tutkimukseen, taiteellisiin ja sivistyksellisiin lähtökohtiin perustuvaa korkeakouluopetusta ammatillisiin asiantuntijatehtäviin ja tukea opiskelijan ammatillista kasvua. Huomioidaan kaikessa toiminnassa, ks. vaatimukset Tutkimuslaitoksia koskevat erillislait Huomioidaan Suomen Akatemiaa koskevissa asioissa, ks. vaatimukset Laissa säädetään Sitran tehtävistä ja organisaatiosta. Rahasto on eduskunnan vastattavana oleva itsenäinen julkisoikeudellinen rahasto. Rahasto edistää Suomen tasapainoista kehitystä, talouden määrällistä ja laadullista kasvua, kansainvälistä kilpailukykyä sekä tutkimuksen ja koulutuksen tasoa kohoamista. Kansallisarkisto tehtävänä on varmistaa kansalliseen kulttuuriperintöön kuuluvien viranomaisten asiakirjojen ja niihin sisältyvien tietojen säilyminen ja tuottaa tutkimuksen tukipalveluita arkistoituihin tietoaineistoihin. 2.5.7 Erityisaloja koskeva lainsäädäntö
2.5.8 Laki- ja asetusehdotukset
Tutkimus- ja kehittämistoiminnan rahoituksen käyttöä koskeva monivuotinen suunnitelma: Parlamentaarisen TKI-työryhmän 2022 loppuraportti: "Dataintensiivisyyden lisääntyminen ja sen luomat mahdollisuudet edellyttävät nykyistä parempaa strategista suunnittelua, hallinnonalojen rajat ylittävää dialogia ja kokonaisuuden hallintaa, kun tutkijat ja yritykset tarvitsevat tehokkaampaa datankäsittelykapasiteettia ja laadukasta datanhallintaa. On tarpeen pohtia, minkälaisissa
kokonaisuuksissa tutkimusinfrastruktuureja ja niiden tuottaman datan hallintaa jatkossa johdetaan ja kehitetään. Tutkimuksen digitalisoituminen edellyttää myös vahvistuvaa avoimuuden kulttuuria sekä uusia vastuullisia
tutkimuksen ja tutkijan arvioinnin menettelyitä" 2.5.9 Lait ja asetukset diagrammeina
2.5.9.1 Datan hallintaan liittyvät lait
2.5.9.1.1 Datanhallinta-asetus (EU) 2022/868
2.5.9.1.2 Datan oikeudenmukainen saatavuus ja käyttö -asetus ja säännös (Data Act) (EU) (2023/2854)
2.5.9.1.3 EU:n tietosuojasetus, Komission hyväksymät vakiolausekkeet & tietosuojalaki
2.5.9.1.4 Tekijänoikeuslaki
2.5.9.1.5 Laki julkisen hallinnon tiedonhallinnasta
2.5.9.1.6 Laki viranomaisten toiminnan julkisuudesta & Asetus viranomaisten toiminnan julkisuudesta ja hyvästä tiedonhallintatavasta 1999/1030
2.5.9.1.7 Direktiivi ((EU) 2019/1024) avoimesta datasta ja julkisen sektorin hallussa olevien tietojen uudelleenkäytöstä & Arvokkaiden tietoaineistojen luettelosta ja niiden julkaisemista ja uudelleenkäyttöä koskevista järjestelyistä -täytäntöönpanoasetus (EU) 2023/138
2.5.9.1.8 Laki julkisin varoin tuotettujen tutkimusaineistojen uudelleenkäytöstä
2.5.9.1.9 Laki eräitä yleishyödyllisiä palveluita tuottavien yritysten tiedon uudelleenkäytöstä 712/2021
2.5.9.1.10 Laki digitaalisten palvelujen tarjoamisesta 306/2019 Saavutettavuusdirektiivi (EU) 2016/2102
2.5.9.1.11 Laki tutkimustietovarannosta 1238/2021
2.5.9.2 Aineettomien oikeuksien lait
2.5.9.2.1 Laki oikeudesta työntekijän tekemiin keksintöihin 656/1967
2.5.9.2.2 Patenttilaki 550/1967
2.5.9.2.3 Laki oikeudesta korkeakouluissa tehtäviin keksintöihin 369/2006
2.5.9.2.4 Mallioikeuslaki
2.5.9.2.5 Laki hyödyllisyysmallioikeudesta
2.5.9.3 Turvallisuuslait ja -asetukset
2.5.9.3.1 Laki yksityisyyden suojasta työelämässä
2.5.9.3.2 Laki viranomaisten tietojärjestelmien ja tietoliikennejärjestelyjen tietoturvallisuuden arvioinnista 1406/2011
2.5.9.3.3 Laki sähköisen viestinnän palveluista
2.5.9.3.4 Single Market For Digital Services (Digital Services Act) / Digitaalisten palvelujen sisämarkkinoista (digipalvelusäädös) -asetus (EU)
2.5.9.3.5 Turvallisuusselvityslaki
2.5.9.4 Tiedon säilyttämiseen liittyvät lait
2.5.9.4.1 Arkistolaki - esitys muuttamisesta; arkistolakia päivitetään
2.5.9.4.2 Tilastolaki 280/2004 & Tilastoasetus (EU) 223/2009
2.5.9.4.3 Laki kulttuuriaineistojen tallettamisesta ja säilyttämisestä 1433/2007
2.5.9.5 Yksittäisiä toimijoita koskeva lainsäädäntö
2.5.9.5.1 Yliopistolaki
2.5.9.5.2 Ammattikorkeakoululaki 932/2014
2.5.9.5.3 Lista tutkimuslaitoksia koskevista erillislaeista
2.5.9.5.4 Laki Suomen Akatemiasta
2.5.9.5.5 Laki Innovaatiorahoituskeskus Business Finlandista ja Business Finland -nimisestä osakeyhtiöstä
2.5.9.5.6 Laki Suomen itsenäisyyden juhlarahastosta
2.5.9.5.7 Euroopan unionin elpymis- ja palautumistukivälineeseen liittyvät lait ja asetukset
2.5.9.6 Erityisaloja koskeva lainsäädäntö
