3.1 Toimijat ja roolit

Tekijän- ja lähioikeuksien alkuperäiset omistajat

Lähioikeuksien omistaja voi olla henkilö tai organisaatio. 

Lähioikeuksia käsitellään vastaavalla tavalla kuin tekijänoikeuksia.

Taloudellisia oikeuksia sopimuksilla saaneet haltijat

Opetus- ja kulttuuriministeriön vastuulle kuuluvat

• tiede, koulutus ja varhaiskasvatus
• taide, kulttuuri, liikunta ja nuorisotyö
• arkisto-, museo- ja yleinen kirjastotoimi
• evankelis-luterilainen kirkko, ortodoksinen kirkkokunta sekä muut uskonnolliset yhdyskunnat
• opintotuki
• tekijänoikeus

Normiohjaus, informaatio-ohjaus ja resurssiohjaus tutkimuksen datan hallintaan.

Ministeriöt valmistelevat lakeja, asetuksia ja päätöksiä sekä budjettivarojen käyttöön liittyvät asioita. Ministeriöiden tehtävänä on varmistaa, että käytettävissä on poliittisten päätösten tekemiseen tarvittava tieto.

Normiohjaus, informaatio-ohjaus ja resurssiohjaus tutkimuksen datan hallintaan.

EU-mailla on omat tutkimuspolitiikkansa ja rahoitusohjelmansa, mutta monet tärkeät kysymykset voidaan ratkaista parhaiten helpottamalla eri maiden tutkijoiden ja innovoijien välistä yhteistyötä. Siksi tutkimusta ja innovointia rahoitetaan myös EU:n tasolla, erityisesti Horisontti Eurooppa -ohjelman avulla.

Normiohjaus, informaatio-ohjaus ja resurssiohjaus tutkimuksen datan hallintaan.

Valtion tutkimuslaitokset, muut julkisomisteiset tutkimuslaitokset, kuten Kela, Metsäkeskus, yliopistojen instituutit.

Ohjaavat organisaationsa tutkimustoimintaa.

Korkeakoulut ovat ylemmän asteen oppilaitoksia, jonka tarjoamia opintoja voidaan suorittaa toisen asteen jälkeen. Suomalaisia korkeakouluja ovat yliopistot ja ammattikorkeakoulut.

Ohjaavat organisaationsa tutkimustoimintaa.

Edistää yliopistojen yhteistyötä ja tuo esiin niiden yhteisiä kantoja keskeisissä tutkimus- ja koulutuspolitiikan kysymyksissä. Laatii yliopistojen yhteisiä linjauksia liittyen tutkimuksen datanhallintaan.

Vahvistaa ammattikorkeakoulujen edellytyksiä työelämälähtöisessä korkeakoulutuksessa sekä tutkimus, - kehittämis- ja innovaatiotoiminnassa. Laatii ammattikorkeakoulujen yhteisiä linjauksia liittyen tutkimuksen datanhallintaan.

Tulanet edistää osaamisen ja resurssien tehokasta käyttöä tutkimuslaitosten kesken. Tulanet edistää poikkitieteellistä tutkimusta ja asiantuntijatyötä sekä tietoaineistojen ja tutkimuksen avoimuutta. Tulanetiin kuuluu yksitoista valtion tutkimuslaitosta. Laatii tutkimuslaitosten yhteisiä linjauksia liittyen tutkimuksen datanhallintaan.

Suomen Akatemia rahoittaa tieteellistä tutkimusta, toimii tieteen ja tiedepolitiikan asiantuntijana sekä vahvistaa tieteen ja tutkimustyön asemaa. Informaatio-ohjaus ja resurssiohjaus tutkimuksen datan hallintaan.

Edistää yritysten ja tutkimusryhmien yhteistyötä, jotta uudet avaukset kehittyvät kansainvälisiksi liiketoimintaekosysteemiksi.

Tarjoaa palveluita tutkimusorganisaatioille ja muille julkisille toimijoille, jotka tekevät yhteistyötä yritysten kanssa. 

Yksityiset säätiöt tekevät itsenäisesti tutkimuksen alalla merkittävää resurssiohjausta sääntöjensä mukaisesti. Informaatio-ohjaus ja resurssiohjaus tutkimuksen datan hallintaan.

Vaikuttavuussäätiön tarkoituksena on edistää tutkimusmaailman ja elinkeinoelämän välistä yhteistyötä tutkimuksen lähtökohdista käsin. 

FUCIO-verkoston jäseniä ovat yliopistojen tietotekniikkatoimintojen ylimmät johtajat.

Verkosto kehittää suomalaisten yliopistojen IT-palveluita.

Ammattikorkeakoulujen tietohallintojohtajien verkosto, joka koordinoi yhteistyötä.

Finn-ARMA-verkosto on korkeakoulujen perustama laaja-alainen yhteistyöverkosto, joka toimii tutkimushallinnon, tutkimuksen tuen ja tutkimuspalveluiden alueella. Tutkimuksen datanhallintaan liittyviä yhteistyöryhmiä.

Kansalliset työryhmät, joissa työstetään yhteisiä käytäntöjä ja ohjeita

Yritykset omistavat resursseja ja voivat sitä kautta esim. yhteistyössä vaikuttaa tutkimukseen.

Kansainväliset rahoittajat tekevät resurssi- ja normiohjausta.

ELY-keskukset edistävät alueellista kehittämistä hoitamalla valtionhallinnon toimeenpano- ja kehittämistehtäviä alueilla. Tehtävät jakautuvat kolmeen vastuualueeseen: elinkeinot, työvoima ja osaaminen; liikenne ja infrastruktuuri sekä ympäristö ja luonnonvarat.

Alueiden kehittämistä varten laaditaan ELY-keskuksen ja maakuntien liittojen yhteistyönä Euroopan yhteisön alueellisia rakennerahasto-ohjelmia.

Maakunnan liitto on alueensa lakisääteinen kuntayhtymä, jossa jokaisen kunnan on oltava jäsenenä. Maakunnan liitto on alueensa merkittävin edunvalvoja. Liitoilla on kaksi lakisääteistä päätehtävää: alueiden kehittäminen ja maakuntakaavoitus.

Alueiden kehittämistä varten laaditaan ELY-keskuksen ja maakuntien liittojen yhteistyönä Euroopan yhteisön alueellisia rakennerahasto-ohjelmia.

FUN Suomen yliopistokirjastojen verkosto on Suomen yliopistojen kirjastopalveluista vastaavien johtajien yhteistyöfoorumi. FUN tukee yliopistokirjastoja uusien toimintatapojen kokeilemisessa, vaikuttavuuden osoittamisessa ja näkyvyyden edistämisessä. FUN ennakoi toimintaympäristön muutoksia strategisen johtamisen näkökulmasta ja vaikuttaa vuoropuhelussa tiedeyhteisön kanssa tieteen ja tutkimuksen edellytysten kehittämiseen. Yhteistyötä liittyen tutkimuksen datan hallintaan liittyvien palveluiden kehittämisessä.

*Tutkimuksen etiikkaa ohjaavat tahot

Sisältää esimerkiksi Tutkimuseettisen neuvottelukunnan ja muut eettiset neuvottelukunnat sekä tutkimusorganisaatioiden eettiset toimikunnat.

Tutkimuseettinen neuvottelukunta on opetus- ja kulttuuriministeriön asiantuntijaelin, joka edistää hyvää tieteellistä käytäntöä, ennaltaehkäisee tiedevilppiä sekä edistää tutkimusetiikkaa koskevaa keskustelua ja tiedotusta. TENK tekee normiohjausta.

Tutkimuseettiset toimikunnat tekevät tutkimuksen eettistä ennakkoarviointia. Ennakkoarviointi suojelee sekä tutkittavien että tutkijoiden oikeusturvaa. Monet julkaisijat ja rahoittajat vaativat eettistä ennakkoarviointia.

Ennakkoarvioinnin lisäksi toimikunnat opastavat tutkimuseettisissä kysymyksissä ja auttavat löytämään ratkaisuja tutkimuseettisissä ongelmissa. Tutkimuksen datanhallinnan kysymykset osana eettisten toimikuntien työtä. Normiohjaus.

Opetushallitus kehittää koulutusta, varhaiskasvatusta ja elinikäistä oppimista sekä edistää kansainvälisyyttä.

Kansallinen koulutuksen arviointikeskus (Karvi) vastaa koulutuksen ja varhaiskasvatuksen kansallisesta arvioinnista Suomessa. Karvin toiminta kattaa koko koulutusjärjestelmän varhaiskasvatuksesta korkeakoulutukseen. 

Tuottaa kansallista arviointietoa, osaamista ja ymmärrystä koulutuksesta ja sen laadusta. Karvin arviointitiedolla kehitetään suomalaista koulutusta ja kasvatusta entistä paremmaksi. Arviointitietoa voidaan hyödyntää niin paikallisessa, alueellisessa kuin valtakunnallisessakin päätöksenteossa ja kehittämistyössä sekä kansainvälisessä vertailussa.

Suomalainen Tiedeakatemia, Finska Vetenskaps-Societeten – Suomen Tiedeseura, Svenska tekniska vetenskapsakademien i Finland ja Teknillisten Tieteiden Akatemia muodostavat Suomen Tiedeakatemiat -yhteistyöneuvoston.

Neuvoston tehtävänä on huolehtia suhteista kansainvälisiin tiedejärjestöihin ja edistää tieteen vaikuttavuutta. Rahoittaa kansainvälistä tiedejärjestötoimintaa ja edistää toimintakulttuuria, jossa tutkittua tietoa hyödynnetään päätöksenteossa.

CSC – Tieteen tietotekniikan keskus on suomalainen, valtion ja korkeakoulujen omistama tietotekniikan osaamiskeskus.

CSC kehittää, integroi, tuottaa ja tarjoaa kansallisia datanhallinta & tietotekniikkapalveluita opetukselle, kulttuurille, julkishallinnolle ja yrityksille.

Korkeakoulut ovat ylemmän asteen oppilaitoksia, jonka tarjoamia opintoja voidaan suorittaa toisen asteen jälkeen. Suomalaisia korkeakouluja ovat yliopistot ja ammattikorkeakoulut.

Korkeakoulut ovat keskeisiä TKI-toimijoita. Korkeakoulut tuottavat, hankkivat ja tarjoavat datanhallinnan palveluita tutkijoille, opiskelijoille ja henkilökunnalle.

Kansalliskirjasto on kaikille avoin kulttuuriperintöorganisaatio, joka palvelee valtakunnallisesti kansalaisia, tiedeyhteisöjä ja muita yhteiskunnan toimijoita.

Kansalliskirjaston kokoelma on tutkimusinfrastruktuuri, joka tarjoaa aineistoja ja kokoelmia, jotka voivat toimia tutkimuksen lähdeaineistona tai tutkimuskirjallisuutena. Kansalliskirjasto kehittää myös kansallisia palveluita tutkimuksen tueksi.

Tieteellisiä kirjastoja ovat korkeakoulukirjastot ja tutkimuslaitosten kirjastot.

Tieteelliset tarjoavat aineistoja ja kokoelmia, jotka voivat toimia tutkimuksen lähdeaineistona tai tutkimuskirjallisuutena. Korkeakoulukirjastot ja tutkimuslaitosten kirjastot kehittävät myös palveluita tutkijoille, opiskelijoille ja henkilökunnalle.

Varastokirjasto. Valtakunnallinen kirjasto, joka palvelee Suomen tieteellisiä, yleisiä ja muita kirjastoja. OKM:n alainen

Erikoiskirjastot. Erikoiskirjastot ovat tiettyyn erikoisalaan, käyttäjäryhmään, alueeseen tai julkaisulajiin erikoistuneita kirjastoja (esim. julkishallinnon, ammatillisten järjestöjen ja tieteellisten seurojen kirjastot, yrityskirjastot).

Tutkimusinfrastruktuurit

Tutkimusinfrastruktuurit mahdollistavat tutkimustyötä, jota ei voitaisi tehdä ilman infrastruktuureja. Keskitetysti, hajautetusti tai virtuaalisesti saatavilla olevia välineitä, laitteistoja, tietoverkkoja, tietokantoja, aineistoja ja palveluita, jotka mahdollistavat tutkimuksen toteuttamisen sen eri vaiheissa. Ne tukevat myös tutkijan koulutusta ja opetusta, tieteenalakohtaisten standardien kehitystä ja valintaa, sekä ovat osa tutkimus- ja innovaatiokapasiteettia.

Esimerkiksi ns. FIRI-infrat ja ESFRI-infrat. Suomen tutkimusinfrastruktuurien ekosysteemiin kuuluvat merkittävät kansalliset tutkimusinfrastruktuurit. FIRI-infroilla on omaa erillistä rahoitusta ja niistä päätetään erillisesti.

Valtion tutkimuslaitokset, muut julkisomisteiset tutkimuslaitokset, kuten Kela, Metsäkeskus, yliopistojen instituutit.

Tuottavat dataa ja palveluita henkilökunnalleen ja osittain myös kotimaiselle sekä kansainväliselle yleisölle.

https://www.stat.fi/meta/kas/valtutklait.html

Säätiöiden omistamat ja rahoittamat tutkimuslaitokset.

Tuottavat dataa ja palveluita henkilökunnalleen.

Kansallisarkiston tehtävänä on varmistaa kansalliseen kulttuuriperintöön kuuluvien asiakirjojen säilyminen ja saatavuus sekä edistää niiden tutkimuskäyttöä.

Arkistoaineistoja käytetään tutkimukseen.

Tutkimus- ja seuranta-aineistojen tallentamiseen, välittämiseen ja hallinnointiin soveltuva järjestelmä ja sen ympärille rakennetut palvelut.

Arkistoaineistoja käytetään tutkimukseen.

Erilaiset virastot, kuten Tilastokeskus, DVV, Kotus, Museovirasto.

Tuottavat tietoa, jota käytetään tutkimuksessa. Toimii rekisterinpitäjänä tiedolle.

Findata on sosiaali- ja terveysalan tietolupaviranomainen, jonka toiminta perustuu toisiolakiin eli lakiin sosiaali- ja terveystietojen toissijaisesta käytöstä (2019/552).

Tarjoaa neuvontaa, myöntää lupia sosiaali- ja terveystietojen toissijaiseen käyttöön (kun käyttö koskee usean julkisen sosiaali- ja terveysalan rekisterinpitäjän tietoja, yhden tai usean yksityisen sosiaali- tai terveydenhuollon palvelunjärjestäjän rekisteritietoja, tai Kanta-palveluihin tallennettuja tietoja) sekä huolehtii luvanmukaisten aineistojen koostamisesta ja luovuttamisesta tietoturvallisesti. Ylläpitää toisiolaissa määriteltyjä tietoturvallisia tietojärjestelmiä ja vastaa luvanmukaisten aineistojen koostamisesta ja esikäsittelystä, kuten pseudonymisoinnista. Vastuussa toisiolain mukaisella tietopyynnöllä haettavan anonyymin, tilastomuotoisen aineiston tuottamisesta ja toimittamisesta luvansaajalle.

Rekisterinpitäjä on henkilö tai organisaatio, joka määrittelee, mihin tarkoitukseen ja millä tavalla henkilötietoja käsitellään. Rekisterinpitäjä vastaa henkilötietojen käsittelyn lainmukaisuudesta koko käsittelyn elinkaaren ajan.

Rekisterinpitäjät tuottavat tietoa, jota käytetään tutkimuksessa.

Esimerkiksi yritykset, jotka tuottavat datan hallinnan palveluita.

Tieteellisten seurain valtuuskunta (TSV) on merkittävä ja riippumaton asiantuntijaelin tieteenharjoittamista ja tiedepolitiikkaa koskevissa asioissa. Sen yhteydessä toimivat Tutkimuseettinen neuvottelukunta, Tiedonjulkistamisen neuvottelukunta ja Julkaisufoorumi. Sen tehtävänä on edistää

• tieteellisten yhteisöjen yhteistoimintaa
• tieteellistä tiedonvälitystä ja julkaisutoimintaa sekä
• tutkimustiedon tunnetuksi tekemistä ja sen käyttöä yhteiskunnassa.

Tutkimuseettiset toimikunnat tekevät tutkimuksen eettistä ennakkoarviointia. Ennakkoarviointi suojelee sekä tutkittavien että tutkijoiden oikeusturvaa. Monet julkaisijat ja rahoittajat vaativat eettistä ennakkoarviointia.

Ennakkoarvioinnin lisäksi toimikunnat opastavat tutkimuseettisissä kysymyksissä ja auttavat löytämään ratkaisuja tutkimuseettisissä ongelmissa.

Hyvinvointialue toimii sosiaali- ja terveydenhuollon järjestäjänä ja pääasiallisena tuottajana. Hallinnoi ja tuottaa tutkimusdataa ja tietolupia.

Tieteellisen julkaisemisen mahdollistava toimija.

 Yleisiä ICT-palveluita tuottavat tahot, kansainväliset tutkimusinfrastruktuurit ja yhteistyöt.

*Tutkija 

Henkilö, joka tieteellisiä menetelmiä käyttäen tekee tutkimusta. Voi toimia julkisella, yksityisellä tai kolmannella sektorilla tai vapaana tutkijana.

Tutkija on tutkimusdatan ja metadatan pääasiallinen tuottaja ja kuluttaja sekä vastaa tutkimusdatan hallinnasta tyypillisesti tutkimuksen aktiivisen vaiheen aikana.

Tutkijasta ja hänen tutkimustoiminnastaan kerätään hallinnollista dataa (esim. tutkimustietojärjestelmiin).

Vertautuu usein TKI-toimijaan datan elinkaaren hallinnan näkökulmasta. 

TKI-toimija

Henkilö, joka osallistuu TKI-toimintaan (Tutkimus-, Kehitys- ja Innovaaatiotoiminta). TKI-toiminta on laaja-alaista ja kirjoltaan monipuolista soveltavasta tutkimuksesta uusien innovaatioiden tuotteistamiseen. 
Vertautuu usein tutkijaan datan elinkaaren hallinnan näkökulmasta. 

Tutkimusryhmän johtaja (Principal Investigator, PI) on tutkija, joka itsenäisesti suuntaa tutkimusta, johtaa tutkimusryhmää ja jolla on käytössään riittävät resurssit tutkimustyön suorittamiseksi

Vastaa usein datan omistajuuden kysymyksistä.

Huom muut termit

Tutkimusryhmä on joukko tutkijoita, jotka ovat organisoituneet saman tutkimusaiheen ympärille ja jolla on tutkimusryhmän johtaja ja resurssit.

Rooli

Ks. https://termipankki.fi/tepa/fi/haku/oppija

Rooli

Ks. https://termipankki.fi/tepa/fi/haku/opettaja

On henkilö joka tekee asiantuntijatyötä, jolla tuetaan tutkimusta tai opetusta.

Tutkimuksen tukihenkilöt voivat muodostaa datatukitiimin, joka tarjoaa palveluita ja koulutusta tukemaan tutkijoiden tutkimusdatan hallintaa tutkimuksen eri vaiheissa. Palveluita voivat tuottaa esimerkiksi kirjaston, tietotekniikkapalveluiden, lakipalveluiden, tietoaineistojen hallinnan, tietosuojan ja tietoturvan asiantuntijat.

Tutkimuksen tukihenkilöihin kuuluu myös data steward / data-agentti -rooli (data-asiantuntija), jolla on tutkimusorganisaatiossa esimerkiksi tieteenalakohtaista erityisosaamista tutkijoiden tukemiseksi.

Tutkimuksen ja opetuksen tukihenkilöihin kuuluu myös Staff Scientist -rooli, joka tarjoaa kokeellista, teknistä ja koulutuksellista tukea tutkimusryhmille, laitteistoille, laboratorioille ja infrastruktuureille. Tehtäviin voi kuulua palvelutehtäviä (työkalujen ja instrumenttien käyttäjäkoulutusta, menetelmien ja taitojen ylläpitoa ja kehitystä, infrastruktuurin hallintaa ja kehittämistä), tutkimukseen osallistumista, sekä osallistumista tutkijoiden ohjaukseen ja koulutukseen. 

Rooli

Luvittaja (Data Access Committee) myöntää pääsyn rajoitettuihin aineistoihin kuten esim sensitiiviset aineistot. Luvittaminen voi olla myös viranomaistoimintaa, kuten sosiaali- ja terveysalalla Findatan toiminta.

Päätöksentekijä on henkilö, joka tekee päätöksiä jostakin asiasta asemansa hallinnossa tai muussa organisaatiossa perusteella.

Päätöksentekijä on tutkimusdatasta tehtyjä analyysejä tai koosteita tuottavien palveluiden käyttäjä osana tiedolla johtamista, tai myös suoraan tutkimusdatan kuluttaja.

Kansalainen tarkoittaa tutkimuksessa yleisesti ketä tahansa eli henkilöä, jolla ei ole varsinaista asemaa tutkimuksessa.

Kansalainen voi aktiivinen osapuoli tutkimusdatan käyttäjänä tai tuottajana - kansalaistiede - tai olla tutkimusdatassa tutkimuksen kohteena.

Rahoittaja on tutkimus- ja kehittämistoimintaa rahoittava julkinen tai yksityinen taho.

Tutkimuksen kohde voi olla myös palvelun käyttäjä kun datassa on kyse ihmisten toiminnasta tai ihmisiin kohdistuvista mittauksista.

Pääasiassa tuottaa tutkimusdataa, mutta käyttö voi myös esimerkiksi liittyä henkilötietojen käsittelyyn liittyvään suostumukseen.

Tutkimukseen osallistuvat henkilöt, jotka eivät ole tutkijoita, esimerkiksi kansalaistieteilijät tai tutkimuksen informantit.

Hallinto tarkoittaa valtion tai muun julkisoikeudellisen yhteisön laillista toimintaa tehtäviensä täyttämiseksi. Sana voi viitata myös tätä tarkoitusta varteen luotuun virkakoneistoon ja viranomaisiin, tai laajemmin yksityisten yritysten ja muiden vastaavanlaisten yhteisöjen kuten järjestöjen ja säätiöiden samankaltaiseen toimintaan.

Tieteellisen julkaisemisen mahdollistava toimija

Kolmas sektori on yksityisen sektorin, julkisen sektorin ja perheiden väliin jäävä yhteiskunnallinen sektori, jonka tunnuspiirteitä ovat voittoa tavoittelematon talous ja organisaatioiden tai ryhmien sosiaaliset tavoitteet. Kolmannen sektorin toimijoita ovat muun muassa yhdistykset, osuuskunnat ja säätiöt. Kolmannen sektorin talous eroaa yksityisestä (yritys)taloudesta siinä, että toimijat eivät tavoittele voittoa.

Valtion tutkimuslaitokset, muut julkisomisteiset tutkimuslaitokset, kuten Kela, Metsäkeskus, yliopistojen instituutit.

Tuottavat dataa ja palveluita henkilökunnalleen.

Säätiöiden omistamat ja rahoittamat tutkimuslaitokset.

Tuottavat dataa ja palveluita henkilökunnalleen.

Korkeakoulut ovat ylemmän asteen oppilaitoksia, jonka tarjoamia opintoja voidaan suorittaa toisen asteen jälkeen. Suomalaisia korkeakouluja ovat yliopistot ja ammattikorkeakoulut.

Korkeakoulut ovat keskeisiä TKI-toimijoita. Korkeakoulut tuottavat, hankkivat ja tarjoavat datanhallinnan palveluita tutkijoille, opiskelijoille ja henkilökunnalle.

Tilastokeskus, DVV, Kotus, Museovirasto

Rekisteriviranomainen. Tuottavat tietoa, jota käytetään tutkimuksessa. Toimii rekisterinpitäjänä tiedolle. 

Tutkimusdatan käyttäjiä yhteistyössä kotimaisten toimijoiden kanssa. Myös tuottavat avointa tutkimusdataa ja kuluttavat kotimaista avointa tutkimusdataa ilman yhteistyötä.

Yritys on päätöksenteossaan itsenäinen yksikkö, joka tuottaa tavaroita ja/tai palveluja markkinoilla myytäväksi.

Suomen tutkimus- ja kehittämistoiminnasta noin kaksi kolmasosaa tapahtuu yrityksissä. Yrityksillä on tilastoitavan tk-toiminnan lisäksi huomattavassa määrin innovaatiotoimintaa, joka yritykset käyttävät uusien tuotteiden, palveluiden tai tuotantoprosessien kehittämisessä ja markkinoille tuomisessa.

Yliopistollisen sairaalan pääasiallisia tehtäviä ovat perustason, vaativan tason ja erityistason erikoissairaanhoito sekä yliopistollisessa sairaalassa toteutettava koulutus-, tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiotoiminta sekä tässä tai muussa laissa yliopistollisessa sairaalassa hoidettaviksi säädetyt tehtävät.

Oppimateriaalin luonut tai tehnyt henkilö. Oppimateriaalilla voi olla useampi tekijä.

Esimerkiksi työnantajalle syntyvä oikeus tietokantoihin ja dataan

Tieteellisen julkaisemisen mahdollistava toimija

Tekijänoikeusjärjestöt valvovat luovan työn tekijöille syntyviä tekijänoikeuksia tekijöiden puolesta

Suomalaisia tekijänoikeusjärjestöjä:

• Teosto: säveltäjät, sanoittajat, sovittajat ja kustantajat
• Gramex: äänitteillä esiintyvät taiteilijat ja äänitteiden tuottajat
• Kopiosto: myöntää lupia painotuotteiden kopiointiin, nauhoitettujen tv- ja radio-ohjelmien käyttöön ja tv-kanavien jakeluun sekä edelleen lähettämiseen
• Kuvasto: kuvataiteilijat
• Sanasto: kirjailijat ja kääntäjät.
• Tuotos: Itsenäiset AV-tuottajat

• koulutusorganisaatioAvaa uuden ikkunan sivulle koulutusorganisaatio, jonka tehtävänä on edistää vapaata tutkimusta ja tieteellistä ja taiteellista sivistystä sekä antaa tutkimukseen perustuvaa korkeinta opetusta (1)Avaa uuden ikkunan sivulle opetusta (1)
• koulutusorganisaatioAvaa uuden ikkunan sivulle koulutusorganisaatio, jonka tehtävänä on tarjota työelämän vaatimuksiin sekä tutkimukseen, taiteellisiin ja sivistyksellisiin lähtökohtiin perustuvaa opetusta (1)Avaa uuden ikkunan sivulle opetusta (1), joka tähtää ammatillisiin asiantuntijatehtäviin

Organisaatio tai organisaatioyksikkö, joka ottaa vastaan, hankkii ja säilyttää arkistoitavia aineistoja sekä tuottaa palveluita niiden käyttöön

Säätiön eli oikeushenkilön, joka perustuu määriteltyyn tarkoitukseen luovutettuun omaisuuteen, jota hallinnoidaan ja käytetään sääntöjensä määräämällä tavalla rahoittaman yhteiskunnallisessa päätöksenteossa tarvittavan tiedon tuottaja

Voittoa tavoittelematon yhteiskunnallisessa päätöksenteossa tarvittavan tiedon tuottaja

Tutkimusryhmä on joukko tutkijoita, jotka ovat organisoituneet saman tutkimusaiheen ympärille ja jolla on tutkimusryhmän johtaja ja resurssit

Rooli

Rekisterinpitäjä, joka on merkitty Väestötietojärjestelmään

Henkilö tai julkisyhteisön toimielin, jolle on säädöksillä tai normipäätöksillä annettu toimivalta ja velvollisuus tiettyjen tehtävien hoitamiseen

Yritys on päätöksenteossaan itsenäinen yksikkö, joka tuottaa tavaroita ja/tai palveluja markkinoilla myytäväksi.

Yritys on sama kuin oikeudellinen yksikkö, jos oikeudellinen yksikkö ei ole osa konsernia. Muussa tapauksessa yritys on konserni tai sen osa.