6.6 Soveltamisohje: Tutkimusdatan hallinnan viitearkkitehtuuri

Tutkimusdatan hallinnan viitearkkitehtuuri on työkalu, joka on tarkoitettu toimikentän hahmottamisen, toiminnan kehittämisen ja tiedolla johtamisen tueksi. Tässä käyttöohjeessa esitellään viitearkkitehtuurin käyttötarkoitus sekä esimerkkejä siitä, miten arkkitehtuuria voi hyödyntää. 

Tutkimuksen datan hallinnan viitearkkitehtuuri on ohjaava ylätason kuvaus tutkimusdatanhallinnan tavoitetilasta, ja sitä suositellaan käytettäväksi. Se tarjoaa yhteisen mallin ja käsitteistön tutkimusdataa hallinnoivien organisaatioiden, tutkimusdatan hallintaan liittyvien koulutusten järjestäjien, tutkimusdatan hallintaan liittyvien palveluiden tuottajien sekä muiden organisaatioiden omien arkkitehtuurien suunnitteluun ja toteuttamiseen. Viitearkkitehtuuri määrittää kohteeseen kuuluvat rakenteet ja niiden väliset suhteet. 

Organisaation perustehtävistä riippuen eri organisaatiot voivat tunnistaa arkkitehtuurin avulla strategisia tavoitteita sekä soveltaa viitearkkitehtuuria oman toimintansa kehittämiseen. Esimerkiksi korkeakouluilla ja tutkimuslaitoksilla on erilaiset perustehtävät. Vaikka viitearkkitehtuuri on suunnattu tutkimusdatan hallintaan, voidaan sitä soveltaa myös esimerkiksi viranomaisdatan hallintaan tutkimuslaitoksissa ja muun kehittämistoiminnasta syntyneen datan hallintaan korkeakouluissa. 

Keskeistä viitearkkitehtuurissa on yhteentoimivuuden ja tutkijakeskeisyyden edistäminen. Yhteentoimivuus mahdollistaa sujuvan toimintaympäristön tutkimusdatan hallintaan sekä siten tutkimustyön edistäminen.

Kenelle arkkitehtuuri on tarkoitettu

Tutkimuksen datan hallinnan viitearkkitehtuuri on julkinen ja päivittyvä dokumentti, joka on suunnattu erityisesti tutkimusdataa hallinnoiville organisaatioille, tutkimusta rahoittaville tahoille, tutkimusdatan hallintaan liittyvien koulutusten järjestäjille, tutkimusdatan hallintaan liittyvien palveluiden tuottajille sekä näiden henkilöstöille. Sitä voivat hyödyntää myös muut yhteistyökumppanit. Seuraavassa taulukossa eritellään arkkitehtuurin hyötyjä ja käyttötapoja eri ryhmien ja roolien tarpeiden näkökulmista.

** = AVOTT-kohderyhmät 

Arkkitehtuurin soveltaminen ja toteutus

Viitearkkitehtuurityön tueksi laaditaan toteuttamista tukevia ja viestinnällistä materiaalia. Arkkitehtuurin toteuttamisessa hyödynnettäviä päivittyviä materiaaleja on koottu arkkitehtuurin wiki-alueelle: https://wiki.eduuni.fi/x/yELjHw

Organisaatiot ja toimijat eri rooleissa voivat hyödyntää materiaaleja vapaasti siten kuin ne hyödyttävät kutakin organisaatiota ja toimijaa. Wikiin voi myös lisätä organisaatioiden omia materiaaleja muille tutustuttavaksi (benchmarkkaus).

Vinkkejä viitearkkitehtuurin hyödyntämiseen

Alla olevat vinkit viitearkkitehtuurin hyödyntämiseen eivät ole kattavia, vaan niiden tarkoitus on ohjata arkkitehtuuriin tutustumista ja hyödyntämistä yleisesti. Vinkit on tarkoitettu erityisesti tutkimuksen datanhallinnan ja organisaation arkkitehtuurityön parissa toimiville. 

Rakenteet

Rajaukset

Viitearkkitehtuurin luvussa 1.3 Rajaukset on kuvattu arkkitehtuurin rajaukset, eli mitä arkkitehtuuri käsittelee.

Ohje:

• Luku tarkentaa viitearkkitehtuurin soveltamisalaa, ja voi siten olla hyödyllinen organisaatioille, jotka hyödyntävät viitearkkitehtuuria omien arkkitehtuuriensa pohjana. Viitearkkitehtuuri ei esimerkiksi käsittele kaikkea datan- ja tiedonhallintaa, jota organisaatiossa tehdään.

Periaattellinen arkkitehtuuri

Visio, tavoitetila ja strategiset tavoitteet

Viitearkkitehtuurin luvussa 2.1 Tutkimuksen datanhallinnan visio, toiminnallinen tavoitetila ja strategiset tavoitteet 2030 on kuvattu tutkimusdatan hallinnan visio 2030 ja toiminnallinen tavoitetila. Visio ja tavoitetila on muodostettu ohjaavien strategioiden perusteella. Toiminnalliseen tavoitetilaan liitettiin tarkempia strategisia tavoitteita, jotka ohjaavat viitearkkitehtuurin kokonaisuutta. 

Ohje: 

• Viitearkkitehtuurissa kuvattua visiota ja toiminnallista tavoitetilaa voi hyödyntää organisaatioiden ja toimijoiden vision ja strategian päivittämisessä, erityisesti tutkimusdatapolitiikkojen tai -linjausten päivittämisessä.
• Organisaatioiden linjauksia voi esimerkiksi täydentää viitearkkitehtuurin pohjalta. Viitearkkitehtuuri toimii vertailumateriaalina. 
  
• Viitearkkitehtuuria voi myös käyttää valintojen tekemiseen erilaisten strategisten tavoitteiden ja tulosten väliltä.

Arkkitehtuuriperiaatteet

Viitearkkitehtuurin luvussa 2.2 Arkkitehtuuriperiaatteet on koottu ohjaavia tavoitteita, linjauksia ja sääntöjä. Arkkitehtuuriperiaatteet ovat yhteisiä sopimuksia kehittämisen perusperiaatteista. Periaatteet ohjaavat DAHA:aan liittyvän toiminnan, tietojen, tietojärjestelmien ja teknologian kehittämistä ja ylläpitämistä. 

Ohje:

• Miten tutkijakeskeisyys ja yhteentoimivuus on otettu huomioon tutkimuksen datanhallinnassa omassa organisaatiossasi?
• Miten tutkijakeskeisyyttä ja yhteentoimivuutta voitaisiin tukea yhteistyöhankkeissa.
• Arkkitehtuuriperiaatteita voi hyödyntää organisaatioiden omien arkkitehtuurien laatimisessa ja päivittämisessä.
  

Viite- ja sidosarkkitehtuurit

Viitearkkitehtuurin luvussa 2.3. Viite- ja sidosarkkitehtuurit on tunnistettu muita toimintakenttää koskevia arkkitehtuureita, jotka omalta osaltaan ohjaavat ja suosittelevat kenttää. Viite- ja sidosarkkitehtuurit on otettu huomioon DAHA-arkkitehtuuria laatiessa.

• Sidosarkkitehtuurit laajentavat DAHA-viitearkkitehtuurin alaa tiettyihin, tarkemmin määriteltyihin suuntiin.
• Sidosarkkitehtuureita voi hyödyntää tarvittaessa organisaatioiden omien arkkitehtuurien laatimisessa ja toiminnan suunnittelemisessa.
  

Ohjaavat strategiat

Viitearkkitehtuurin luvussa 2.4 Ohjaavat strategiat on tunnistettu keskeisimpiä tutkimusdatan hallintaa ohjaavia strategioita. Strategioista on tehty erilliset strategiakartat. Strategiakartta on visuaalinen ja yksinkertaistettu kuvaus strategisista tavoitteista ja tuloksista.

Ohje: 

• Viitearkkitehtuurissa on pyritty tiivistämään olennainen: strategiakarttojen avulla pitäisi saada nopeasti selkeä kuva tutkimuksen datanhallintaa ohjaavien strategioiden keskeistä tavoitteista. 
  
• Arkkitehtuurissa on myös linkit strategiadokumentteihin, joissa strategiat on kuvattu tarkemmin.
• Viitearkkitehtuurissa kuvattuja strategioita voi hyödyntää oman organisaation tutkimuksen datanhallintaa koskevien tavoitteiden laatimisessa sekä linjausten tekemisessä tai päivittämisessä.

Keskeiset lait ja asetukset

Viitearkkitehtuurin luvussa 2.5 Keskeiset lait ja asetukset on kerrottu miten erilaiset lait velvoittavat tutkimusdatan hallintaa.

Ohje:

• Viitearkkitehtuurissa on pyritty tiivistämään olennainen: keskeisten lakien ja asetusten osoittamat vaatimuksen tutkimuksen datanhallinnalle on koottu yhteen. 
• Lait ja asetukset -taulukossa olevaa tiivistystä lain vaikutuksiin tutkimuksen datanhallintaan voi hyödyntää eri organisaatioissa esimerkiksi viestinnällisiin tarkoituksiin, mutta myös toiminnan kehittämiseen. 

Kehittämisvaatimukset

Viitearkkitehtuurin luvussa 2.6 Kehittämisvaatimukset on kerrottu millaisia kehittämisvaatimuksia strategioista ja laeista nousee. Kehittämisvaatimukset on luokiteltu neljästä näkökulmasta: palveluiden kehittäminen, osaamisen ja tuen kehittäminen, tutkimusdatan hyödyntämisen kehittäminen ja ohjauksen ja sääntelyn kehittäminen. Kehittämisvaatimusten toteutuminen vaatii työtä paikallisesti sekä kansallista yhteistyötä ja kehittämistä. Tutkijakeskeisyys ja yhteentoimivuus ohjaavat kaikkea kehittämistä. 

Ohje:

• Kehittämisvaatimukset auttavat tunnistamaan, miten tutkimuksen datanhallinnan nykytilasta päästään kohti tavoitetilaa. 
  

• Kehittämisvaatimuksia täydennetään ja tarkennetaan viitearkkitehtuurin toteuttamisvaiheessa.  

• Kehittämisvaatimukset ohjaavat ohjaavat osaltaan kansallista kehittämistyössä, ja niitä voi hyödyntää myös organisaation omien kehittämistavoitteiden tunnistamisessa. 

Kyvykkyydet

Viitearkkitehtuurin luvussa 2.7 Kyvykkyydet on kuvattu strategisten tavoitteiden saavuttamiseksi tarvittavat kvyykkyydet. Kyvykkyydet on jaoteltu Toiminnan kyvykkyyksiin, joita tarvitaan datanhallinnan toteuttamiseen, Mahdollistaviin kyvykkyyksiin, joilla organisoidaan, kehitetään ja tuetaan datanhallintaa sekä ohjaaviin kyvykkyyksiin, joilla muutetaan ja ohjataan ekosysteemiä. Näiden sisällä kyvykkyydet on jaoteltu neljään eri näkökulmaan: palveluiden kehittäminen, osaamisen ja tuen kehittäminen, tutkimusdatan hyödyntämisen kehittäminen ja ohjauksen ja sääntelyn kehittämininen.

Ohje:

• Kyvykkyydet voivat auttaa muodostamaan kokonaiskuvan organisaatioiden kyvystä toiminnan suorittamiseen tai määriteltyjen tavoitteiden saavuttamiseen.
• Luvussa 2.1 Tutkimuksen datanhallinnan visio, toiminnallinen tavoitetila ja strategiset tavoitteet 2030 on tarkemmin kuvattu mitä strategisia tuloksia kyvykkyyksien tulisi toteuttaa. 
• Viitearkkitehtuurin liitteenä on DAHA-viitearkkitehtuurin kyvykkyyksien vertailu HERM-viitemallissa esitettyihin kyvykkyyksiin. Vertailua voi käyttää hyväksi organisaatioissa tarvittavien kyvykkyyksien tunnistamiseen.

Liiketoiminta-arkkitehtuuri

Toimijat ja roolit

Viitearkkitehtuurin luvussa 3.1 Toimijat ja roolit on tunnistettu tutkimusdatan hallinnan keskeiset toimijat eli sidosryhmät. Toimijat on ryhmitelty pääryhmiinn rooliensa mukaisesti.

Ohje:

• Toimijat ja roolit auttavat tunnistamaan tutkimuksen datanhallinnan kannalta keskeiset toimijat organisaatioissa.
• Semanttisen yhteentoimivuuden vuoksi, suositellaan, että eri organisaatioissa käytetään tunnistettuja käsitteitä. Useiden toimijoiden ja roolien määritelmät ovat viitearkkitehtuurin käyttämissä sanastoissa.
  

Toimijoiden vuorovaikutussuhteet

Viitearkkitehtuurin luvussa 3.2 Toimijoiden vuorovaikutussuhteet on kuvattu keskeisten toimijoiden vuorovaikutussuhteet sanallisessa muodossa.

Ohje:

• Toimijoiden vuorovaikutuskuvaukset voivat auttaa tunnistamaan paikallisesti ja kansallisesti eri toimijoiden välisiä vuorovaikutussuhteita, mikä voi tukea toiminnan kehittämistä
  
• Organisaatioiden omissa arkkitehtuureissa voidaan hyödyntää vuorovaikutuskuvauksia. On kuitenkin hyvä huomata, että viitearkkitehtuurissa esitetyt vuorovaikutussuhteet voivat olla liian yleisiä organisaatioiden omaan käyttöön. Organisaatioissa vuorovaikutuskuvauksia voikin tehdä useasta eri näkökulmasta, kuten käyttäjän tai asiakkaan, oman organisaation, rahoittajan näkökulmista.

Palvelut

Viitearkkitehtuurin luvussa 3.4 Palvelut on esitetty tavoitetilan palvelut ja palvelukartta. Palvelukartta on visuaalinen esitys tuotettavista palveluista. Palvelukartan lisäksi luvussa taulukko, jossa on palveluiden sanalliset kuvaukset. Sanalliset palvelukuvaukset, palvelun tuottajat ja palvelun käyttäjät kuvaavat yleisellä tasolla minkälaisesta palvelusta on kyse. 

Ohje:

• Tässä viitearkkitehtuurissa ei ole kuvattu tarkemmin sitä, miten palvelut tulisi tuottaa. Tähän suositellaan panostettavan arkkitehtuurin toteuttamisvaiheessa.
• Osa viitearkkitehtuurissa kehitettävistä palveluista voidaan tehdä paikallisesti, osa kansallisella tasolla. Myös kansainväliset palvelut tulee huomioida.
• Palvelukuvauksia voi käyttää palveluiden kehittämisen pohjana. Lisäksi palveluiden tuottajat voivat kuvata tuottamansa palvelut tarkemmin esimerkiksi palvelumuotoilulla, tuotteistamisella, arkkitehtuurimenetelmällä tai niiden yhdistelmällä. 

Prosessit

Luvussa 3.3 Prosessit kuvatut prosessit täydentävät käsitystä siitä, minkälaisia palveluita vaaditaan ja mitkä viitearkkitehtuurissa esitetyt palvelut toteuttavat prosesseja. Luvussa on kuvattu tutkimusdatan hallinnan prosessit ja niiden sanalliset kuvaukset.

Ohje:

• DAHAssa tunnistetut datanhallinnan yleiset prosessit voivat tukea organisaatioiden omien prosessien kehittämisessä. Yhteentoimivat prosessit tukevat tutkijakeskeisyyden toteutumista.
  
• Organisaatiosta ja alasta riippuen eri prosessien vaiheet voivat olla eri järjestyksessä, ne voivat toistua tutkimuksen aikana tai kaikkia prosessin vaiheita ei välttämättä tarvita.

Tietoarkkitehtuuri

Käytety sanastot ja käsitteet

Viitearkkitehtuurin luvussa 4, erityisesti kohdassa 4.1 Käytetyt sanastot, on koottu tutkimusdatanhallintaan liittyvät keskeiset sanastot sekä linkit niihin. Kohdassa 4.2 Käsitteet on koottu viitearkkitehtuurin kannalta keskeiset käsitteet sekä niiden määrittelyt. Lisäksi kohdassa 4.2 on esitetty eräiden käsitteiden lisäämistä tai korhaamista käytettyihin sanastoihin. 

Ohje:

• Viitearkkitehtuurissa suositellaan käyttämään tiettyjä sanostoja. Sanastoista voi tarkistaa termin määritelmän ja suhteet muihin läheisiin termeihin.
• Suositelluissa sanastoissa ei ole vielä kaikkia keskeisiä tutkimusdatan hallintaan liittyviä käsitteitä. Ne on kuvattu viitearkkitehtuurin luvussa 4.2., ja ne pyritään lisäämään eri sanastoihin.
• Semanttisen yhteentoimivuuden vuoksi viitearkkitehtuurissa suositellaan, että eri organisaatioissa käytetään tutkimuksen datanhallinnan osalta tunnistettuja käsitteitä.

Toimenpide-ehdotukset ja suositukset

Viitearkkitehtuurin luvussa 5 Toimenpide-ehdotukset ja suositukset kuvataan suosituksia, jotka tähtäävät muodostamaan yleisen suunnitelman tutkimuksen datanhallinnan haasteisiin vastaamiseen sekä tavoitteiden saavuttamiseksi. 

Ohje:

• Toimenpide-ehdotukset on suunnattu toteutettaviksi ennen kaikkea kansallisesti. 
• Luvussa 6 Liitteet on materiaalia toimeenpanon tueksi, jota voi soveltaa oman organisaation tilanteen mukaan arkkitehtuurin käyttöönotossa ja kehittämiskohteiden projektoinnissa:
  • 6.2 Tavoitetilan palveluiden toteutuminen nykytilassa - Arkkitehtuuriryhmän tilannekuva 22.11.2024
  • 6.4 Kehittämispaketit
  • 6.5. DAHA-arkkitehtuuri - HERM-malli mappaus