Keskustelutilaisuus tutkimusaineistojen arvonmäärityksestä osana uuden Tutkimuksen datanhallinnan viitearkkitehtuurin toimenpidesuositusten laadintaa.
Tutkimusaineistojen arvo ja sen hyödyntäminen on ollut keskeisesti mukana keskusteluissa viitearkkitehtuurityössä (Tutkimuksen datan hallinnan viitearkkitehtuuri 2030) ja sitä ohjaavassa Tieteellisen laskennan ja datanhallinnan Yhteistyöfoorumissa (https://okm.fi/hanke?tunnus=OKM020:00/2022).
Pohdimme, voisiko tutkimusaineistojen arvonmäärityksestä antaa arkkitehtuurityön päättyessä tässä vuoden lopussa jollekin pysyvälle foorumille toimenpidesuosituksen, mikäli sellaiselle yhdessä katsotaan olevan tarvetta.
Keskustelemassa mukana:
- Yhteistyöfoorumista Stina Westman (Xamk) ja Sami Niinimäki (OKM)
- Arkisto- ja museoaineistojen tietovirrat-työryhmästä Juuso Marttila (JyU) ja Marita Kari (TSV)
- Kansallisarkistosta Karin Gref, Tiina Valonen, Tytti Voutilainen, Tanja Välisalo
- Yksityisarkistojen neuvottelukunnasta Juha Henriksson (Musiikkiarkisto)
Meneillään olevia toimia ja liittyviä dokumentteja
- Kansallisarkisto on parhaillaan päivittämässä Arvonmääritys- ja seulontapolitiikkaa
- Avoimen tieteen ja tutkimuksen Aineistot-ryhmässä tutkimusaineistojen kuratointiohjesuosituksen laatiminen on korkealla prioriteettilistalla, tullaan esittämään valmistelevan ryhmän perustamista avoimen tieteen kesäpäivien yhteydessä.
- EOSCissa pitkäaikaissäilytyksen ryhmässä on tuotettu arvonmääritykseen liittyviä suosituksia https://eosc.eu/task-force-deliverab/ltdp-tf-recommendations-assertions/
- Suomaiset PAS-ohjeistukset (linkki?)
Keskusteluhuomioia
- Arvonmäärityksessä tutkijoiden ja tutkimusyhteisön rooli keskeinen
- Arvonmäärityksen kriteerit ja toteutustapa voivat olla tutkimusalakohtaisia
- Jonkintyyppinen yhteinen arvonmäärityksen viitekehys tukisi mm.kansallisten palveluiden kehittämistä ja tarjoamista
- Yhteistä voisivat olla eri näkökulmat arvotukseen: informaatio-arvo, säilytysmuodot, kustannustekijät jne.
- Tutkimusaineistoissa haasteena tulevan potentiaalin arviointi nimenomaan tutkimuksen näkökulmasta
- Arvonmäärityksen kehittäminen ja toteuttaminen vaatii arkistoivien tahojen kyvykkyyden kasvattamista
- Arvonmäärityskeskustelussa tulisi huomioida myös digitalisaatiokehitys ja arkistojen "dataistuminen"
Sovitut jatkotoimet
- Tutkimusaineistojen arvonmääritys vaatii yhteistyötä ja alakohtaista ymmärrystä. Tämän vaatimat keskustelualustat vielä muotoutuassa
- Yhteistyöfoorumi laatii toimenpide-ehdotuksen asiasta: YTF:lle esitetään 11.12. kokouksessa toimenpide-ehdotusta "Tunnistetaan ja maksimoidaan tutkimusdatan arvo" ks. 5 Toimenpide-ehdotukset ja suositukset. Seuraavan foorumin asettamisessa huolehditaan tämän jatkuvuudesta
- Edistetään asiaa AVOTT-ryhmissä: tuleva kuratointi-valmisteluryhmä, vuonna 2024 aloittanut Arkisto- ja museoaineistojen tietovirrat-työryhmä
- Kansallisarkisto toivoo laajaa korkeakoulujen ja tutkimusorganisaatioiden yhteistyötä jotta voitaisiin laajentaa seulontaohjeen tutkimusaineistoja koskevaa osuutta
- Pitkäaikaissäilytyksen palveluiden rooli ja toimijat tulisi tuoda tähän keskusteluun seuraavassa vaiheessa mukaan
- Westman julkaisee koosteen keskustelusta Yhteistyöfoorumin sivuilla (tämä sivu)