Aika: ke 17.9.2025 klo 9.00-11

Paikka: CSC, Keilaranta 14, Espoo, nh Halti ja Zoom: https://cscfi.zoom.us/j/63299355197

Osallistujat

Puheenjohtaja
Topi Hanhela, digijohtaja, Luonnonvarakeskus

Jäsenet
Ella Bingham, johtaja, tutkimuspalvelut, Aalto-yliopisto
Minna Harjuniemi, tietotekniikkapäällikkö, Helsingin yliopisto
Katriina Karkimo, IT-arkkitehti, Haaga-Helia ammattikorkeakoulu
Juha Kortelainen, tutkimuspäällikkö, VTT
Riitta Lähdemäki, kirjastonjohtaja, Tampereen yliopisto
Timo Parkkola, koulutusjohtaja, Humanistinen ammattikorkeakoulu
Jukka Ranta, tutkimusprofessori, Ruokavirasto
Tarja Riihisaari, havainto- ja tietojärjestelmätoimialan johtaja, Ilmatieteen laitos
Ari Rouvari, IT-pääsihteeri, AAPA-verkosto
Tapio Salakoski, vararehtori, Turun yliopisto
Tanja Tarvainen, professori, Itä-Suomen yliopisto
Stina Westman, TKI-yksikön johtaja, Xamk

Asiantuntijajäsenet
Opetusneuvos Sami Niinimäki, opetus- ja kulttuuriministeriö
Johtaja Pekka Lehtovuori, CSC - Tieteen tietotekniikan keskus Oy
Johtaja Janne Kanner, CSC - Tieteen tietotekniikan keskus Oy
Koordinaattori Sonja Sipponen, CSC - Tieteen tietotekniikan keskus Oy

Vieraat
Professori Jukka Mönkkönen, Itä-Suomen yliopisto

Sihteeri
Asiakasratkaisupäällikkö Eeva Nyrövaara, CSC - Tieteen tietotekniikan keskus Oy 

Koordinaattori Elina Ajalin, CSC - Tieteen tietotekniikan keskus Oy 

Muistio

  1. Kokouksen avaus 
    • Puheenjohtaja avasi kokouksen 
    • Yhteistyöfoorumin jäsenet esittäytyivät
    • Lisäyksenä agendaan todettiin pidettävän klo 10 hiljainen hetki menehtyneen CSC:n työntekijän muistoksi.

  2. Yhteistyöfoorumin tehtävät 
    • Todettiin Yhteistyöfoorumin nimityspäätös (CSC:n johtoryhmä 4.4.2025): https://wiki.eduuni.fi/x/JQY3Ig
    • Todettiin yhteistyöfoorumin tehtävät: https://wiki.eduuni.fi/x/24KwAQ
    • Puheenjohtaja Topi Hanhela esitteli Yhteistyöfoorumin tehtävät kaudelle 2025-2027: 2025-08-28 AAPA-CSC-FUCIO-yhteisseminaari
    • Keskustelussa nostettiin esiin seuraavia näkökulmia:
      • Todettiin, että Yhteistyöfoorumin tehtävänä arvioida toimialan kehitystä ja ehdottaa linjauksia ja toimenpiteitä sekä edistää näiden tietojen ja ymmärryksen hyödyntämisen mahdollisuuksia kaikille tahoille. Tämä on tärkeää, koska toimintaympäristö on vahvassa muutoksessa ja teknologioiden kehitys on nopeaa; talouskasvun haasteilla on vaikutuksia TKI-rahoitukseen ja julkiseen talouteen; geopolittinen tilanne vaikuttaa toimialaan, erityisesti keskusteluun datan avoimuudesta ja turvallisista käyttöympäristöistä.
      • Datanhallinnan merkitys kasvaa, jolloin datan omistajuuteen, uudenlaisen osaamisen kehittämiseen liittyvät kysymykset kasvavat. Tarvitaan yhteisiä palveluita, joilla pystytään tuomaan tehokkuutta. Todettiin, että kansallisesti on onnistuttu erityisesti infrastruktuurien (ml. laskentainfrastruktuuri) rakentamisessa, mutta datanhallinnassa on vielä kehitettävää.
      • Keskusteltiin aiheista, joita Yhteistyöfoorumissa olisi hyvä käsitellä alkaneella kaudella.
        • Tieteellisen laskennan viitearkkitehtuurin (TiLa) päivittäminen. Todettiin, että Yhteistyöfoorumi voi arvioida päivitystarpeen sekä sitä, millaisella prosessilla viitearkkitehtuuri voidaan tarvittaessa päivittää kevyesti. Todettiin, että Yhteistyöfoorumin edellisellä kaudella käsiteltiin temaattisesti TiLa-viitearkkitehtuuriin liittyviä asioita, kun keskusteltiin tieteellisen laskennan infrastruktuurin päivittämisestä (DL2026). Mutta jos TiLa halutaan päivittää arkkitehtuurimielessä, olisi nyt hyvä aika, koska TiLan tavoitevuosi on 2025.
        • EOSC Suomen noodin kehittämiseen liittyvät asiat
        • LUMI AI Factory + muu tekoälykehitys
        • PAS-palvelun hallinnointi
        • Vastuullinen kansainvälisyys ja tietoturvalliset käyttöympäristöt. Geopoliittinen tilanne vaikuttanut tämän aiheen käsittelytarpeen kasvamiseen.
        • Kvanttiteknologioiden kehitys. Yhteistyöfoorumi keskusteli kvanttiteknologioista edellisellä kaudella (helmikuu 2023). Teknologioissa ja palveluissa on tapahtunut selkeää kehitystä tämän jälkeen. Sovittiin, että Yhteistyöfoorumin seuraavaan kokouksiin otetaan asiantuntija-alustus kvanttiteknologioista. 
        • Kulttuuriperintö- ja arkistoaineistojen tutkimuskäyttö
        • TUNI dataosaajien koulutus
        • Tutkimuslaitosyhteistyö erityisesti tietovarantojen yhteisen käytön näkökulmasta. Todettiin, että tutkimuslaitoksista muun muassa LUKE ja SYKE ovat tietovarantointensiivisiä. On pohdittava, miten organisaatioiden välisiä yhteisiä tietovarantoja voitaisiin käyttää laajemmin.
        • Kansallisen tason ja paikallisen tason palveluiden kuvaaminen olisi hyvä saada kuvattua tarkemmin. CSC:n palvelukatalogi ja siihen liiyvä rajapinta tukevat työtä.
        • Uusien EU-direktiivien ja kansallisen lainsäädännön vaikutukset palveluihin 
        • Muun kuin suoran tutkimusdatan säilytys TKI-projekteissa (tutkimustieto), tutkimuksesta ja datasta kertova tieto rajattiin DAHAsta ulos. Yhteistyöfoorumin olisi  hyvä palata tutkimusdatan ja tutkimustiedon väliseen yhteyteen.
        • Kansalliset linjaukset aineistojen arvonmääritykseen. Näyttää siltä, että viimeisin aihetta käsittelevä kansallinen ohje on vuodelta 1999 (Kansallisarkisto). 
        • OKM:ssä on käynnistetty tekijänoikeuslainsäädäntöön liittyvä selvitys, joka saattaa edesauttaa tutkimusjulkaisujen ja vapaakappalepalveluiden louhintaa. Asiaan palataan keväällä 2026.
        • Dynaamisten datanhallintasuunnitelmien kehittäminen
        • Keskipitkän aikavälin tallennusratkaisut 
        • Yleisesti todettiin, että Yhteistyöfoorumin olisi tärkeä tunnistaa teemoja, joissa voidaan tehdä kansallista kehitystyötä. Näin voidaan kehittää toimintaa kustannustehokkaampaan suuntaan. 
        • Todettiin, että aihe-ehdotuksia voi toimittaa kokouksen jälkeen puheenjohtajalle ja sihteerille.

  3. Kokouskäytännöt ja työskentelytavat
    • Sihteeri Eeva Nyrövaara esitteli lyhyesti kokouskäytännöt ja työskentelytavat.  
    • Todettiin, että kokoskutsut lähetetään viikkoa ennen kokousta. Kokousmateriaalit kerätään wikiin. Kokousmateriaalit ovat avoimesti saatavilla myös muille kuin Yhteistyöfoorumin jäsenille.
    • Matkakustannukset korvataan valtion matkustussäännön mukaisesti laskua vastaan. 

  4. Tutkimusdatanhallinnan viitearkkitehtuurin (DAHA) esittely 
    • Johtaja Stina Westman esitteli: 2025-09-17 DAHA YTF.pptx
    • Katsaus Tutkimusdatanhallinnan viitearkkitehtuuriin sekä erityisesti DAHAssa esitettyihin toimenpide-ehdotuksiin.
    • Asiasta ei keskusteltu aikataulusyistä. Mutta todettiin, että DAHA-viitearkkitehtuurista viestiminen on tärkeää viitearkkitehtuurin tunnettuuden lisäämiseksi. 

  5. Selvitys tutkimusdatanhallinnasta yliopistoissa 
    • Professori Jukka Mönkkönen esitteli: YO_datanhallinta_selvitys_08-2025.pptx
    • Selvitystyössä havaittiin, että kansallisesti datanhallinnan palveluita on saatavilla hyvin eli merkittäviä aukkoja palvelutarjonnassa ei löydetty. Mutta palveluiden tunnettuudessa ja tutkijoiden ohjauksessa palveluiden käyttämiseen on puutteita. Tarvitaan markkinointia, ohajusta, palvelumuotoilua ja prosesseja, joilla palveluihin ohjataan oikeissa tapauksissa.
    • Todettiin, että selvityksen toimenpide-ehdotukset ovat tarkempia ja konkreettisempia kuin DAHA-viitearkkitehtuurissa, jotta päästään lähemmäs tutkijoiden ja korkeakoulujen ja tutkimuslaitosten arkea.
    • Mönkkönen kertoi, että toimenpide-ehdotusten edistäminen Yhteistyöfoorumissa on saanut kannatusta useilta tahoilta (Unifin rehtorikokous ja vararehtorikokous, DL2026 seurantaryhmä). On keskusteltava siitä, miten esitettyjä toimenpiteitä voitaisiin toteuttaa tutkimusorganisaatioiden yhteistyönä (kansallisten palveluiden näkyvyys ja palvelumuotoilu sekä organisaatioiden omien prosessien yhdistäminen näihin). Todettiin, että selvityksessä esitettyjen toimenpiteiden toteuttaminen edellyttää tutkimusorganisaatioilta vahvaa panostusta.
    • Keskustelussa nostettiin esiin seuraavia näkökulmia: 
      • Selvitystyö on rakentunut optimaalisella tavalla DAHAn päälle. Todettiin tämän helpottavan sekä viitearkkitehtuurissa että selvitystyössä esitettyjen toimenpiteiden edistämistä. 
      • Palvelukentän eheyttä ja sekä kytkeytyminen organisaatiotasolle pidettiin tärkeänä. Perushaaste on palvelukokonaisuuden runsaudenpula ja oikeiden palveluiden löytäminen, ei palveluiden puuttuminen.  
      • Dynaamisten datanhallintasuunnitelmien ja niitä tukevien työkalujen, pitäaikaissäilyttämiseen liittyvien prosessien sekä osaamisen kehittämistä pidettiin tärkeänä. Tutkijoiden arjen ja työvoiden helpottamista korostettiin tavoitteena. 
      • Keskusteltiin kannustimista, jotka edesauttaisivat työn konkretisoimisessa. Yhtenä mahdollisuutena ehdotettiin rahoitusmallin päivitystä huomioimaan paremmin datan arvo. Miten datan voisi huomioida niin että toimisi mittarina rahoitusmallissa? Samalla todettiin, että rahoitusmallin päivitys on hidasta ja mittarien löytäminen vaikeaa. Todettiin, että julkaisufoorumjärjestelmää (JUFO) ollaan tarkastelemassa uudestaan: millaiset ohjausvaikutukset tällä on kokonaisuuteen? 
      • Resurssit ja ohjaus. Todettiin, että Yhteistyöfoorumilla ei ole toistaiseksi ylimääräisiä resursseja sihteerityön (1 htkk/vuosi) lisäksi. On siis mietittävä, miten Yhteistyöfoorumille osoitettavat tehtävät toteutetaan. Samalla todettiin, että asioiden tekeminen organisaatiotasolla (vs. yhdessä kansallisesti) myös vaatii resursointia. Täytyy panostaa siihen, että pystytään kuvaamaan, mitä resuroimalla uuteen kehittämiseen saavutetaan (esim tutkimuksen sujuvuus, tehokkuus jne). 
      • Todettiin, että toimeniteiden edistämiseksi on tehtävissä paljon myös ilman suoraa taloudellista resursointia (viestintää, tiedottamista, yhteisiä prosesseja).

  6. Tutkimusdatanhallinnan käyttötapaukset ammattikorkeakouluissa
    • Pääsihteeri Ari Rouvari esitteli: YTF TKI-datanhallinnan_käyttötapaukset 2025-09-17_Rouvari.pptx
      • Alustavan selvityksen mukaan ammattikorkeakoulujen tietohallinto ei tunnista datanhallinnan tärkeyttä. Käyttötapaustyön tavoitteena on tuoda datanhallinnan ja TKI-toimien merkitys esiin myös tietohallintojohtajien keskuudessa. 
      • Selvityksessä nostettiin esiin muun muassa seuraavia kehittämiskohteita: tieturvallinen ympäristö (arkaluonteisen datan hallinta); muun kuin suoran tutkimusdatan säilytys TKI-projekteissa (tutkimustieto); tiedotus ja koulutus (ml. CSC:n palvelut ja palvelukatalogi)
      • Digitaalinen transformaatio on käyttötapaustyön keskiössä. Digipalveluekosysteemin hallinta on haasteellista, mutta arkkitehtuurit auttavat työssä ja kokonaisuuden hahmottamisessa. Todettiin, että kehittämistä ohjaavat ohjausryhmät ovat eriytyneet erityisesti tutkimuspuolella (vs. koulutuksen Digivisio). Arenen asettama työryhmä pyrkii täyttämään ohjaamisen ja omistamisen aukkoa. 
      • Kehittämiseen liittyviä käyttötapauksia on työstetty yhdessä CSCn asiantuntijoiden kanssa.
    • Keskustelussa nostettiin esiin seuraavia näkökulmia:
      • Todettiin ammattikorkeakouluissa toteutetun mallin olevan hyvä, ja suositeltava myös yliopistoille ja tutkimuslaitoksille. Samanlainen tarvekartoitus olisi suositeltavaa tehdä yliopistojen ja tutkimuslaitosten kesken.
      • Kommunikaation ja yhteistyön hallinta on keskeinen kyvykkyys sekä yliopistojen ja ammattikorkeakoulujen selvitystöiden että viitearkkitehtuurin toteuttamisessa. Jos halutaan saada asioita aikaiseksi nopeasti, kannattaa tehdä organisaatiotasolla. Mutta jos halutaan mennä pitkälle, pitää tehdä yhdessä. 
      • Todettiin, että ammattikorkeakoulujen tietohallintojohtajien kyselyssä TKI ei nouse keskeiseksi kehittämisteemaksi. Olisi kuitenkin tärkeää liittää TKI-toimet myös strategiselle tasolle.

  7. Muut asiat
    • Muita asioita ei ollut.

  8. Tiedoksi
    • Finn-ARMA-verkosto on palkinnut Tutkimusdatanhallinnan viitearkkitehtuurityön vuoden tutkimusedellytysten edistäjänä: https://wiki.eduuni.fi/x/Y4fuHQ
    • Yhteistyöfoorumi kiittää viitearkkitehtuurityöhön osallistuneita asiantuntijoita ja organisaatioita. 

  9. Seuraavat kokoukset
  10. Kokouksen päättäminen
    • Puheenjohtaja päätti kokouksen klo 11.01.


  • No labels