Työnimi: Kansallinen suositus pysyvien tunnisteiden käytölle Suomessa

Taustaa dokumentin nimelle: Muissa maissa on tehty yleensä kansallista PID-strategiaa, jos työllä on selkeä mandaatti, tai kansallisia PID-suosituksia, jos yhtä selkeää mandaattia ei ole. 

PID-verkoston tapaamisessa kesäkuussa 2025 nämä vaihtoehdot dokumentin nimelle ja luonteelle olivat suosituimpia. Aiemmin tiekartassa tehtäväksi annettiin valmistella kansallista PID-politiikkaa, mutta millä edellytyksin dokumenttia voidaan kutsua sellaiseksi? Napaakkaan otsikkoon olisi helpoin viitata (esim. Kansallinen PID-suositus, Kansallinen PID-strategia)

Sisällysluettelo

Johdanto

(päivitetty 03/2026)

Tähän kiteytys

Tähän joku parempi: Kansallisen PID-suositukseen on koottu erityisesti organisaatioille suosituksia ja hyviä käytäntöjä pysyvien tunnisteiden käytöstä ja hallinnasta.

Pysyviin tunnisteisiin (PID, persistent identifier) liittyvä strategiatyötä on tehty viime vuosina monissa maissa. Tällaiseksi kansalliseksi PID-strategiatyöksi voidaan laskea pysyviin tunnisteisiin liittyvät kansalliset tiekartat, strategiat, linjaukset tai politiikat ja suositukset, vaikka ne olisivatkin sitouttamisen asteeltaan ja mandaateiltaan eri tasoisia. Fokuksena ovat yleensä olleet tutkimuksen tunnisteet ja joissain maissa on mm. määritelty eri yleisimpiin käyttötapauksiin suositeltavat pysyvät tunnisteet. EOSCin (European Open Science Cloud) vuonna 2020 julkaisemassa PID Policyssa[1] ja sen vuonna 2026 päivitetyssä versiossa[2] määritellään joukko pysyviin tunnisteisiin ja niiden käyttöön liittyviä periaatteita, joiden avulla ne mm. tukea FAIR-periaatteiden mukaista tutkimusta. EOSC PID Policyssa tuodaan myös esille vaatimuksia PID-palveluntarjoajille sekä PIDeihin littyville peruspalveluille ja se avaa mm. PIDien hallintaan liittyvää vastuunjakoa ja rooleja. EOSC PID Policyn toimeenpanoa on tämän jälkeen edistetty ja tarkentavia ohjeistuksia ja työkaluja on kehitetty mm. HORIZON-rahoitteisissa EOSC-hankkeissa ja työryhmissä [3].

RDA:n (Research Data Alliance) National PID Strategies Working Group julkaisi vuonna 2023 raportin RDA National PID Strategies Guide and Checklist[4], johon oli koottu suosituksia kansalliseen PID-strategiatyöhön ja eri maiden sen hetkistä tilannetta. Strategioiden ja suositusten edistymistä ja valmistumista on päästy seuraamaan tämän jälkeenkin ja RDA:n katsaustakin ollaan päivittämässä mm. uusin maaraportein vuoden 2026 aikana[5]. Monien maiden PID-strategiatyössä on hyödynnetty muissa maissa tehtyä valmistelua, mm. Suomen kansallista PID-tiekarttaa. Vastaavasti muissa maissa tehtyä työtä ja keskusteluita muiden maiden valmistelijoiden kanssa on hyödynnetty myös tässä dokumentissa[6]. 

Joidenkin maiden PID-strategioissa on mm. listattu suositeltuja PIDejä eri tutkimuksen käyttötarkoituksiin ja tehty kustannushyötyanalyyseja, joissa on arvioitu pysyvien tunnisteiden riittävän kattavan käytön tuoma lisäarvo ja säästö kyseisen maan tutkimukselle[7].

Kulttuuriperintösektorilla ainakin Europeana on julkaissut PID-politiikan, johon tässä myös viitataan, mutta monia tutkimuksen pysyviin tunnisteisiin liittyviä hyötyjä ja periaatteita voi laajentaa myös kulttuuriperintösektorille ja muihinkin käyttötapauksiin[8].

Mihin kansallisia suosituksia tarvitaan?

Suomen PID-verkosto, joka on avoin asiantuntijaverkosto pysyviä tunnisteita hallinnoiville tahoille,  julkaisi vuonna 2023 Pysyvien tunnisteiden kansallisen tiekartan[9]. Tiekartta keskittyi erityisesti tutkimuksen tunnisteisiin, mutta nosti esiin pysyvien tunnisteiden roolin laajemminkin osana julkista tiedonhallintaa. Lähtöajatuksena oli, että pysyvät tunnisteet ovat kestävän ja tehokkaan tiedonhallinnan ytimessä ja ne vaativat huomiota osana kansallista tietoinfrastruktuuria - ei vähiten tutkitun ja luotettavan tiedon merkityksen kasvaessa. Tiekartalla esitettyä on ollut tavoitteena laajentaa myös kulttuuriperintöorganisaatioihin ja muuhun tiedonhallinnan kenttään soveltuvin osin. Tiekartan ja suositusten taustalla on ollut myös Tunnuskäytänteet julkisessa hallinnossa YTI-työryhmän tuottama selvitys Pysyvät tunnisteet julkisessa hallinnossa (2018)[10].

Tiekartassa ehdotetuilla toimilla tavoitellaan Suomen PID-verkoston asettamaa tavoitetilaa: “Jäljitettävä ja yksilöity tieto (objekteista) löytyy ja on luotettavasti linkitettävissä nyt ja tulevaisuudessa”. Yhdeksi tavoitteeksi asetettiin luottamuksen ja yhteistyön rakentaminen eri toimijoiden kesken ja tähän liittyvänä toimenpiteenä Kansallisen PID-politiikan tuottaminen. Tiekartan mukaan "kansallista PID-politiikkaa tarvitaan, sillä pysyvien tunnisteiden määrittämiseen tarvitaan selkeitä, esimerkiksi tiedonhallintalakiin ja valtionhallinnon tiedonhallintamalliin perustuvia ohjeita ja käytäntöjä." Tiekartassa yhdeksi toimenpiteeksi ehdotettiin myös kansallista organisoitumista työryhmäksi, joka koordinoisi pysyvien tunnisteiden käyttöä ja hallintaa sekä tuottaisi Suomelle yhteisen linjauksen pysyvien tunnisteiden käytöstä (PID Policy). Työryhmän työn edetessä todettiin kuitenkin, että koska varsinaisille linjauksille ei ole selkeää mandaattia ja muissakin maissa vastaavat dokumentit on nimetty mandaatista riippuen strategiaksi tai suosituksiksi, myös tämä dokumentti on luonteeltaan Kansallisen pysyvien tunnisteiden työryhmän tekemä suositus.

Kansalliselle PID-politiikalle/suosituksille, asetettiin tiekartassa yleisemmäksi tavoitteeksi luoda käytäntöjä, joiden avulla pysyvien tunnusten luonti tapahtuu osana tiedon tuotantoprosessia eikä jälkikäteen ja pysyviä tunnisteita hyödynnetään kattavasti yli organisaatiorajojen. Tarkemmiksi tavoitteiksi asetettiin:

a. suositukset siitä, mitä tunnisteita käytetään eri objekteille ja käyttökonteksteihin liittyen, ja näiden suositusten ylläpito,
b. eri toimijoiden ja niiden roolien huomioiminen,
c. sopiminen kansallisesti siitä, millä perusteilla valitaan pysyvien tunnisteiden skeemoja ja palveluita ja
d. miten paikataan tunnistetut puutteet PID-tarjonnassa.

Dokumentin valmisteluvaiheessa on todettu, että kohdissa a. ja b. voidaan tukeutua ja soveltaa olemassa olevia kansainvälisiä suosituksia, joita on tehty erityisesti tutkimuksen tunnisteisiin liittyen (ks. lähdeluettelo). Näissä suosituksissa on kuvattu myös pysyviin tunnisteisiin liittyvät roolit ja niitä voidaan osittain soveltaa myös muihin kuin tutkimuksen käyttötapauksiin. Kohtaa c. on tässä dokumentissa lähestytty käyttötapauksien kautta ja tässä vaiheessa tuotu esiin pikemminkin suosituksia kuin määrääviä ohjeistuksia. Myös tunnisteiden skeemojen ja palveluiden valintaan on tehty kansainvälisiä suosituksia, joitä tässä dokumentissa on hyödynnetty. PID-tarjonta (kohta d.) on lisääntynyt erityisesti tutkimuksen tunnisteiden osalta tiekartan laatimisen jälkeen ja fokus on tällä hetkellä ehkä enemmän vakiintuneiden ja vakiintumassa olevien tunnisteiden käytön ja hyödyntämisen laajentamisessa kullekin soveltuviin käyttötarkoitukseen.

Muissa maissa PID-strategiatyölle on tunnistettu myös mm. seuraavia hyötyjä:

  • luottamuksen rakentaminen
  • organisaatioiden kyvykkyyksien kehittäminen tukemaan paremmin maan tutkijoita ja korkeakouluja
  • pysyvien tunnisteiden käytöstä lyhyellä ja pitemmällä aikavälillä saatavien hyötyjen tunnistaminen ja näiden hyötyjen välittäminen
  • tärkeimpien integraatioiden tunnistaminen ja määrittäminen

Pysyviin tunnisteisiin liittyviä hyötyjä ja velvoitteita

Pysyvien tunnisteiden käyttöä voi perustella sekä niiden tuomilla hyödyillä että myös viranomaisille annetuilla velvoitteilla. Hyötyjen täysmääräinen toteutuminen edellyttää kuitenkin sekä PIDien käyttöä ja hallintaa ohjaavia yleisiä linjauksia (esim. EOSC PID Policy) että myös tunnistekohtaisia ja organisaatio-, infrastruktuuri- ja kansallisen tason linjauksia ja hyviä käytäntöjä.

Pysyvien tunnisteiden hyötyjä erityisesti yksittäisten objektien näkökulmasta on tuotu esiin jo mm. Pysyvien tunnisteiden kansallisessa tiekartassa: "Hyvin hallinnoitujen pysyvien tunnisteiden (PID) avulla objekti on aina löydettävissä, eriteltävissä, tunnistettavissa ja jäljitettävissä". Hyödyt kuitenkin kertautuvat ja monipuolistuvat, kun tunnisteita käytetään mahdollisimman kattavasti. Esimerkiksi Australian PID-strategiassa on korostettu tunnisteiden roolia tutkimuksen laadun ja tehokkuuden kannalta ja sitä, kuinka ne lisäävät sekä tutkimusprosessin että tutkimuksen tulosten kohdalla FAIR-periaatteiden toteutumista. Tutkijoilla jää enemmän aikaa varsinaisen tutkimuksen tekoon kun he eivät joudu tuottamaan uudelleen jo olemassa olevaa dataa. Tutkimuksenteko on dynaaminen prosessi ja siinen liittyy useita eri elementtejä ja toimijoita, joille annetaan ja voidaan antaa pysyviä tunnisteita. Näiden elementtien ja toimijoiden (esim. rahoittajat, projektit, apurahat, tutkijat, affiliaatiot, tutkimuslaitteet jne) linkittäminen toisiinsa PIDien avulla tuo näkyviin eri elementtien väliset suhteet ja mahdollistaa paremman seurannan ja resurssien käytön. Jo nyt monet palvelut hyödyntävät monipuolisesti pysyviä tunnisteita ja niistä saatavaa metadataa. Tunnisteiden hyvien käytäntöjen noudattaminen ja mahdollisimman kattava käyttö parantaa tällaisten palveluiden mahdollisuuksia edelleen sekä kansainvälisellä, kansallisella että organisaatiotasolla.

Muutamien maiden kansallisessa PID-strategiatyössä on tehty erikseen kustannushyötyanalyyseja PIDien käytöstä tutkimussektorilla. Esimerkiksi asukasluvultaan suunnilleen Suomen kokoisessa Irlannissa tehdyssä analyysissä[11] pyrittiin laskemaan potentiaaliset säästöt, jos maan kaikki 25 julkisesti rahoitettua korkeakoulua ottaisi kattavasti käyttöön "priorisoidut tunnisteet" (DOIt rahoitusopäätöksiin ja tutkimustuotoksiin, ORCIDit tutkijoille, RAiDit projekteille ja RORit tutkimusorganisaatioille). Pelkästään suoriksi, lähinnä manuaalisen päällekkäisen metadatatallennuksen vähenemisen aiheuttamiksi säästöiksi laskettiin noin 4000 henkilötyöpäivää vuodessa. Mallissa säästöjä aikaansai myös keskitetyn PID-tukipalvelun luominen. Erilaisia epäsuoria säästöjä ei laskelmassa huomioitu.

Europeanan PID-strategiassa korostetaan PIDien hyötyjä ehkäisemään linkkien hajoamista (linkkimätä, link rot) ja tarjoamalla kestäviä linkkejä, jotka parantavat löydettävyyttä, tunnistettavuutta ja yhteentoimivuutta. Niillä on keskeinen rooli resurssien uudelleenkäytön tukemisessa tutkimuksen lisäksi myös koulutuksessa ja luovan alan projekteissa (creative projects). PIDien käyttö esimerkiksi linkitettävissä avoimissa tietosisällöissä laajentaa pysyvien tunnisteiden hyötyjä pelkästään yksittäisen objektin pysyvästä linkistä huomattavasti monipuolisempiin käyttötarkoituksiin.Hyötyjen täysimääräinen toteutuminen edellyttää tunnisteiden laajan ja kattavan käytön ja hyödyntämisen lisäksi myös niiden hyvää hallintaa ja organisaatioilta sitoutumista. Näihin liittyviä suosituksia tuodaan esille seuraavissa luvuissa.

Pysyvien tunnisteiden käyttöön liittyy myös velvoitteita. Lainsäädäntö ja mm. rahoittajien vaatimukset voivat myös ohjata käyttämään pysyviä tunnisteita. Tiedonhallintolaki velvoittaa viranomaisia tarjoamaan tietoja koneluettavassa muodossa ja rajapintojen kautta. Myös Kysy vain kerran -periaate ja eurooppalaiset yhteentoimivuuden vaatimukset edellyttävät tiedon laatu-, provenanssi- ja eheystietojen hallintaa. Keskeinen merkitys näiden toteutumiselle on tiedon yksiselitteiden tunnistettavuus ja luotettava viittaamismahdollisuus (linkittäminen). Kuten tiekartassa jo on todettu, käytännössä tämä vaatii pysyvien tunnisteiden hallintaa.

Sekä Suomen Akatemia että EU:n tutkimusrahoittajat edellyttävät FAIR-periaatteiden huomioimista. FAIR edellyttää pysyviä tunnisteita tutkimuksen toistettavuuden varmistamiseksi, ja niiden soveltamisen pitäisi tapahtua niin automatisoidusti kuin mahdollista. Yksilöidyt vaatimukset pysyvien tunnisteiden käytölle ovat myös lisääntyneet esimerkiksi rahoitushakemuksissa, aineistonhallintasuunnitelmissa ja tutkimustuotoksia julkaisevilla alustoilla.

Soveltamisalue

Tässä dokumentissa on tuotu esiin pysyvien tunnisteiden käyttöön ja hallintaan liittyviä periaatteita ja suosituksia erityisesti tutkimuksen tunnisteiden näkökulmasta sekä viimeaikaisten kehittämishankkeiden pohjalta, mutta monia periaatteita ja suosituksia voi soveltaa myös muilla alueilla. Dokumentin tausta-aineistoksi kerätään myös muihin pysyvien tunnisteiden soveltamisalueisiin liittyviä ohjeistuksia, joita voidaan täydentää myöhemmin. Dokumentissa pääpaino on resolvoituvan pysyvän tunnisteen määritelmän täyttävissä tunnisteissa, mutta monia asioita voi soveltaa myös muihin tunnisteisiin, jotka eivät täytä kaikkia näitä ehtoja. Esimerkiksi FAIRCORE4EOSC-hankkeessa kehitetty PID Meta Resolver on kehitetty resolvoimaan monia sellaisiakin tunnisteita, joilla ei ole varsinaista omaa resoluutiopalvelua eikä yhtä selvästi määriteltyä resolvoinnin kohdetta.  Näitäkin tunnisteita hyödynnetään silti esim. linkitetyssä datassa ja niitä (mm. ISBN, ISSN) käytetään myös tutkimustuotosten tunnisteina varsinaisten pysyvien tunnisteiden rinnalla. On kehitetty myös uusia hajautettuja tunnistejärjestelmiä, kuten DID (Decentralized Identifier) joita voidaan käyttää laajasti eri käyttötarkoituksiin. Tarvetta on myös dynaamisen datan tunnistamiselle, jolloin joissain tapauksissa eri versioille annetaan uudet tunnisteet, mutta itse dynaamiselle objektille tarvitaan yksi yksilöivä pysyvä tunniste.

Pysyvän tunnisteen määritelmästä

Tässä dokumentissa PID tarkoittaa pysyvää tunnistetta (persistent identifier), jotka PID-verkoston määritelmän mukaan tarkoittavat "ainutkertaisia ja pysyviä tunnisteita jotka ovat toiminnallisia Internet-verkossa", eli resolvoituvia. EOSCin PID-politiikan määritelmä korostetaan myös tunnisteen skeemaa: PID on "pysyvä, ainutkertainen ja globaalisti resolvoituva tunniste, joka perustuu avoimesti määriteltyyn PID-skeemaan". Tunnisteilla viitataan joko digitaalisiin objekteihin (resursseihin) tai fyysisten tai abstraktien objektien digitaalisiin kuvauksiin. Objekti voi olla esimerkiksi julkaisu, aineisto, henkilö, organisaatio, käsite sanastossa tai ontologiassa tai paikkatieto. Pysyvyydellä viitataan sekä itse tunnisteisiin että objekteihin, joihin ne viittaavat. Joidenkin tunnistejärjestelmien ohjeistuksissa määritellään, että tunnisteet on on tarkoitettu "pysyväksi tarkoitettuihin" objekteihin viittaamiseksi ja "pysyvät" tunnisteet on saatettu määritellä myös "pitkäikäisiksi" (esim. OpenAIRE). Tutkimuksen kontekstissa korostetaan pysyvien tunnisteiden määritelmässsä niiden merkitystä FAIR-periaatteiden toteuttamiseksi: "Persistent Identifier that supports and enables research that is FAIR is one that is globally unique, persistent, and resolvable". (EOSC PID Policy, 2020).

PID-lyhennettä käytetään toisessa merkityksessä viittaamaan henkilötunnisteeseen (PID = Personal Identification Data), eli määritelmän mukaisesti "joukkoon attribuutteja, jotka yksilöivät luonnollisen henkilön PID-myöntäjän kontekstissa". Tässä merkityksessä PID-tunnisteella voidaan viitata esimerkiksi Suomessa käytössä olevaan yksilöivään henkilötunnukseen ja lyhennettä käytetään esimerkiksi uudistetussa eIDAS-asetuksessa, jossa säädetään henkilöiden tunnistamisesta EU-valtioiden rajat ylittävässä asioinnissa sekä sähköisen asioinnin luottamuspalveluista. Tarkoituksena on mahdollistaa sähköinen tunnistautuminen ja muiden henkilötietojen luotettava osoittaminen koko EU-alueella. Vaikka tässä dokumentissa PIDillä tarkoitetaan pysyvää tunnistetta (persistent identifier), työssä on tarkasteltu myös sitä, miten esimerkiksi "personal identification data" -määritelmän mukaiset henkilötunnukset toteuttavat myös "persistent identifier"-määritelmän mukaisia periaatteita.

Periaatteet ja suositukset

Pysyviltä tunnisteilta vaadittavat ominaisuudet

Pysyviin tunnisteisiin ja niiden hyvään hallintaan liittyvät periaatteet on johdettu mm. EOSCin PID Policysta ja Tunnuskäytänteet julkisessa hallinnossa YTI-suosituksista. Pysyvien tunnisteiden käyttäminen vaatii myös niitä käyttäviltä organisaatioilta sitoutumista. Pysyvän tunnisteen ja siihen liitetyn objektin elinkaarenhallinta ei pääty siihen, kun tunniste on annettu. 


#

Periaate / Suositus

1

1. Yksilöllisyys (Uniqueness)

Jokaisen PID-tunnisteen tulee olla yksiselitteinen ja yksilöidä kohteensa globaalisti. Tunnisteen myöntävän tahon on varmistettava, ettei samaa tunnistetta anneta kahdelle eri kohteelle.

2

2. Pysyvyys (Persistence)

Tunnisteen tulee säilyä muuttumattomana. Jos kohteen sijainti tai muu metadata muuttuu, tunnisteen tulee silti pysyä voimassa ja viitata oikeaan kohteeseen. Tunnisteilla viitataan kohteisiin, joiden on tarkoitus olla pysyvästi löydettävissä. Jos kohdetta ei enää ole, laskeutumissivu johon pysyvä tunniste johtaa korvataan muistosivulla. 

3

3. Resolvoitavuus (Resolvability)

PID-tunnisteen tulee olla teknisesti resolvoitavissa (esim. URL-muodossa), jolloin se ohjaa käyttäjän kohteeseen tai sen metatietoihin. Resolvoitavuus edellyttää, että tunniste on linkitetty luotettavaan palveluun.

4

5. Versiointi (Versioning)

Jos kohteesta julkaistaan uusia versioita, tulee harkita uuden PID-tunnisteen myöntämistä. Tunnisteiden ja versioiden välinen suhde tulee dokumentoida selkeästi metatiedoissa.

5

6. Yhteentoimivuus (Interoperability)

PID-järjestelmien tulee olla yhteentoimivia muiden tunnistejärjestelmien ja metatietostandardien kanssa. Tämä mahdollistaa tunnisteiden hyödyntämisen laajasti eri järjestelmissä ja palveluissa.
Yhteentoimivuuden tulee kattaa myös järjestelmä- ja alustariippumattomuus, jotta tunnisteet säilyvät käytettävissä teknologioiden ja palveluntarjoajien vaihtuessa. PID-järjestelmien tulisi tukea avoimia rajapintoja ja standardeja, jotka mahdollistavat skaalautuvuuden ja pitkäaikaisen yhteiskäytön.

6

7. Läpinäkyvyys ja avoimuus (Transparency and Openness)

PID-järjestelmien hallinnan ja teknisen toteutuksen tulee olla läpinäkyvää. Suositellaan avoimia standardeja ja rajapintoja, jotka mahdollistavat laajan käytön ja integraation.
Tunnisteisiin liittyvän metadatan tulee olla laadukasta, dokumentoitua ja mahdollisimman avoimesti saatavilla, jotta tunnisteet tukevat tiedon löydettävyyttä ja yhteentoimivuutta.

  • saatavilla (avoimuus)

  • ymmärrettävää ja dokumentoitua (läpinäkyvyys)

  • yhteentoimiva ja standardoitu (tukee myös periaatetta 6)

7

8. Luotettavuus ja saatavuus (Reliability and Availability)

PID-palveluiden tulee olla teknisesti luotettavia. Niiden tulee olla saatavilla ilman merkittäviä katkoja. Palveluiden jatkuvuus ja pitkäaikainen ylläpito on varmistettava.
Tunnisteiden toimivuus ei saa olla sidottu yksittäiseen tekniseen toteutukseen tai palveluntarjoajaan. Suositellaan arkkitehtuureja, joissa PID-toiminnot ovat erotettavissa datan hallinnasta, mikä mahdollistaa tunnisteiden säilymisen riippumatta siitä, missä ja miten itse dataa säilytetään tai jaetaan.

8

9. Hallittavuus ja vastuullisuus (Governance and Accountability)

PID-järjestelmillä tulee olla selkeä hallintomalli, joka määrittelee vastuut, roolit ja päätöksenteon. Hallinnan tulee kattaa koko tunnisteen elinkaari – luomisesta ylläpitoon, muutoksiin ja arkistointiin.
Hallintamallin tulee huomioida myös käyttöoikeudet, tietosuoja ja eettiset näkökohdat, erityisesti silloin kun tunnisteet liittyvät henkilöihin tai sensitiiviseen tietoon.
Lisäksi hallintamallin tulee olla läpinäkyvä ja dokumentoitu (ks. periaate 7: Läpinäkyvyys ja avoimuus), ja sen tulee mahdollistaa sidosryhmien osallistuminen ja vastuullinen päätöksenteko.

PID-ekosysteemissä tunnistetaan seuraavat roolit ja niihin liittyvät vastuut:

  • Palveluntarjoaja (PID Service Provider): Vastaa tunnistejärjestelmän teknisestä ylläpidosta ja infrastruktuurista.

  • PID-manageri (PID Manager): Vastaa tunnisteiden myöntämisestä ja metatietojen ylläpidosta.

  • PID-omistaja (PID Owner): Tunnisteen omistaja tai tuottaja.

  • PID-palveluiden käyttäjä (PID End User): Henkilö tai organisaatio, joka hyödyntää tunnistetta tiedon haussa, viittauksissa tai muussa toiminnassa.

Joissakin tapauksissa samalla organisaatiolla saattaa olla useita rooleja.

9

10. Käyttäjien sitouttaminen ja osaaminen (Community Engagement and Capacity Building)

PID-järjestelmien onnistunut käyttöönotto ja ylläpito edellyttävät käyttäjien sitouttamista, koulutusta ja yhteisön tukea. Organisaatioiden tulisi tarjota tukea ja ohjeistusta PID-käytäntöjen omaksumiseen ja kehittämiseen.


PIDien hallinta organisaatiotasolla

Monissa pysyviä tunnisteita koskevissa linjauksissa, ohjeistuksissa ja kansallisissa strategioissa[12] suositellaan pysyviä tunnisteita hallinnoivia organisaatioita luomaan oma PID-politiikka tai vähintään sisällyttämään pysyvien tunnisteiden hallinta esimerkiksi datapolitiikkaan. Myös tietovaranto- tai repositoriokohtaisille PID-politiikoille voi olla tarve ja esimerkiksi tutkimusinfrastruktuureissakin täytyy huomioida mukana yhteentoimivat PID-linjaukset. Organisaatiokohtaisen PID-politiikan avulla voidaan varmistaa hyvät ja kestävät käytännöt PIDien luomiseen, hallintaan ja hyödyntämiseen. Julkisena, sidosryhmille välitettynä dokumenttina organisaatiokohtainen PID-politiikka myös lisää organisaation tunnisteiden ja esimerkiksi tietoaineistojen hallintaan kohdistuvaa luottamusta [13]. Erityisesti PID-managereille suunnattu EOSC-ohjeistus [14]  sisältää useita lisäsuosituksia pysyvien tunnisteiden hyvälle hallinnalle, niiden ainutkertaisuuden ja pysyvyyden varmistamiseksi ja toiminnallisuuksien hyödyntämiseksi.

Suositukset 

  • Pysyviä tunnisteita omistavilla (hallinnoivilla) organisaatiolla tulisi olla PID-politiikka, joka määrittelee ja takaa tunnisteiden kestävän hallinnan ja hyvät käytännöt niiden jakamisessa. PIDejä koskevat linjaukset voivat myös sisältyä organisaation datapolitiikkaan. PID-politiikan suositellaan olevan julkinen, mikä myös lisää luottamusta organisaatiota ja sen tunnisteidenhallintaa kohtaan. 
  • Yksittäisellä PIDillä tulisi olla yksi omistaja ja sen tulisi näkyä julkisesti metatiedoista. Omistajan täytyy olla sitoutunut huolehtimaan PIDin tietojen ja laskeutumissivun tietojen ajantasaisuudesta. Organisaation tulee myös tunnistaa myös muut pysyviin tunnisteisiin liittyvät roolinsa ja vastuunsa.
  • Käytä pysyviä tunnisteita systemaattisesti datanhallinnan eri prosesseissa ja jo kohteen elinkaaren alkuvaiheessa, jolloin samaan kohteeseen voidaan aina viitata pysyvällä tunnisteella.
  • Valitse käyttötarkoitukseen sopiva luotettava tunnistejärjestelmä, jonka tunnisteet ovat globaalisti ainutlaatuisia ja jatkuvasti resolvoitavissa. Noudata kyseisen tunnistejärjestelmän ohjeistuksia ja käyttöehtoja kun rekisteröit pysyviä tunnisteita - ja sitoudu niiden elinkaaren hallintaan. Eri tunnisteisiin kohdistuva luottamus perustuu osittain jaettuun vastuuseen siitä, että niitä käytetään oikein ja pysyviin tunnisteisiin perustuvat linkit toimivat[15]
  • Valitse sopiva skeema ja tunnisteen rakenne [16]
  • Huolehdi tunnisteiden pysyvyydestä ja tarvittaessa versioinnista.
  • Huolehdi resoluution integriteetistä. Jos tunnisteen kohdetta ei enää ole, huolehdi muistosivusta.
  • Hallinnoi tunnisteeseen ja sen kohteeseen liittyviä metatietoja. Tunnista mahdollinen arkaluontoinen metatieto ja sen vaatimukset. 
  • Hyödynnä tunnisteiden mahdollistamia konetoiminnallisuuksia.

Miten varmistetaan periaatteisiin ja suosituksiin sitoutuminen ja hyötyjen saavuttaminen?

Pysyvien tunnisteiden hyötyjen täysmääräinen toteutuminen edellyttää niiden systemaattista käyttöä ja hyödyntämistä niihin soveltuvissa käyttötarkoituksissa ja hyvää hallintaa.

Rahoituksella ohjaaminen

Pysyvien tunnisteiden käyttöä voidaan edellyttää tietyissä käyttötapauksissa, esimerkiksi tutkimusrahoituksessa. Esimerkiksi avoimeen tieteen ja tutkimuksen rahoituksen tiekartassa yhtenä suosituksena on, että rahoittaja edellyttää rahoituksen saajan huomioivan pysyvien tunnisteiden käytön julkaisukanavaa valittaessa. Tiekartan liitteenä olevassa nykytilaraportissa suositellaan esimerkiksi kirjoittajien, rahoittajien, organisaatioiden ja muiden relevanttien tahojen pysyvien tunnisteiden tukea[17].

Alankomaissa NWO (Dutch research council) on julkaissut PID-strategian ja ottanut PIDit osaksi tietoarkkitehtuuria, tavoitteena kehittää tutkimusrahoituksen vaikuttavuuden arviointia. Strategian suosituksissa on korostettu eri pysyvien tunnisteiden käyttöä rahoituksen eri vaiheissa (haku, vertaisarviointi ja raportointi) ja yhteistyötä muiden rahoittajien kanssa[18].

Kansallinen ohjaus

Irlannin PID-strategiassa ja tiekartassa[19] on suositeltu pitkän aikavälin sidosryhmää, jonka tehtävänä on strategian toteuttaminen ja kansalliselle "PID-agendalle", ohjaukselle, selkeää omistajuutta. Samalla suositellaan myös kansallista "PID-konkordaatti", sidosryhmien välistä allekirjoitettua sitoumusta strategian toteutumiseen. Myös aiemmassa Suomen YTI-raportissa suositeltiin määrittelemään kansallinen pysyvien tunnisteiden ohjauksesta vastaava taho ja perustamaan pysyvä kansallinen toimielin nykyisen kansallisen tietohallinnon ohjausrakenteen puitteissa, joka vastaa tunnistejärjestelmiin liittyvästä yhteistyöstä, kehittämisestä ja ohjauksesta - tätä tehtävää on osittain toteuttanut PID-verkosto ja kansallinen PID-työryhmä. YTI-raportissa suoiteltiin myös keskittämään pysyvien tunnisteiden hallinnointia nykyisiin hallinnointia suorittaviin organisaatioihin ja tiivistämään kansallista yhteistyötä. 

Sitouttaminen ja osallistaminen

Sidosryhmien osallistaminen laajasti yhteisten periaatteiden ja suositusten tekoon lisää myös sitoutumista - yhteistyössä mukana olleiden tulisi pystyä seisomaan syntyneen resurssin takana. (Ruotsi). Mm. Irlannin strategiassa on suositeltua verkostoa ajamaan PIDien käytön lisäämistä ja hyvää hallintaa, myös jonkunlaisten ambassadorien käyttöä on suositeltu (vrt. FAIR Ambassadors).

Kyvykkyydet, osaamisen kehittäminen, kv yhteistyö

Irlannin PID-strategiassa ja tiekartassa kehotetaan hyödyntämään olemassa olevia kumppanuuksia PID-käytäntöjen kehittämiseksi kansallisesti ja kansainvälisesti, tavoitteiden totuetumisen seurantaa ja panostamista asiantuntemukseen PID-valmiuksien laajentamiseksi ja lisäämiseksi.

Ohjeistukset ja tuki

Useiden maiden PID-strategioissa ja -tiekartoissa on suositeltu  yhteisiä PID-"resurssikirjastoja", eli esimerkiksi ohjeistuksia, tunnistekohtaisia käyttötapausesimerkkejä ja mm. yhteisiä sanastoja. Myös keskitettyä kansallista PID-tukea on suositeltu. Toisaalta esim. eurooppalaisissa hankeissa tehtyjä ohjeistuksia ja PID-palveluntarjoajien ohjeistuksia voidaan soveltaa myös kansallisesti ja organisaatiotasolla [20].

Käyttötapaukset

Mitä PIDitetään? Suositeltavat PIDit

PID-verkoston laatimassa PID-tiekartassa yhtenä tavoitteena oli sopia kansallisesti, miten paikataan tunnistetut puutteet PID-tarjonnassa. Tämän jälkeen pysyvien tunnisteiden tarjonta ja käyttötapaukset erilaisille objekteille/entiteeteille ovat lisääntyneet ja monien tunnisteiden käyttö on lisääntynyt voimakkaasti, mutta kattavuus ja käytön laajuus vaihtelee edelleen käyttötapauksittain. Toisaalta pysyvä tunniste ei sovellu kohteille, joissa pysyviltä tunnisteilta ja niiden kohteilta vaadittavat ominaisuudet eivät toteudu. Käyttötapauksia tuodaan esiin tämän dokumentin liitteissä.

Aiemmin tunnistettujen puutteiden lisäksi pysyville tunnisteille on tullut myös kokonaan uusia käyttötapauksia kansallisesti ja kansainvälisesti ja näitäkin tuodaan esiin dokumentin liitteissä, joita päivitetään tarpeen mukaan seuraten myös muissa maissa tehtyä työtä[21]..

PID-tiekartassa annettiin myös tehtäväksi ylläpitää suosituksia siitä, mitä tunnisteita käytetään eri objekteille ja käyttökonteksteihin liittyen ja millä perusteilla valitaan pysyvien tunnisteiden skeemoja ja palveluita. Monissa maissa on laadittukin suosituksia siitä, mikä on ensijainen tunniste tietyn tyyppisille objekteille, mutta tässä dokumentissa ja sen liitteissä lähestytään tätäkin asiaa käyttötapausesimerkkien kautta, eli tuotu esiin tietyissä käyttötapauksissa vakiintuneita ja vakiintumassa olevia tunnisteita. Pysyvien tunnisteiden skeemojen ja palveluiden valitsemiseen tämä suositus antaa yleisiä ohjeita - liittyen erityisesti pysyviltä tunnisteilta vaadittaviin ominaisuuksiin.

Tutkimuksen tunnisteet

EOSC PID Policy toimii referenssinä, esimerkkejä käyttötapausivulla.

Olisiko tämä oma kohtansa (ei pelkästään tutkimuksen tunnisteisiin liittyen), jos tässä on puutteita?

  • Tunnisteiden jakelu Suomessa: miten esim. pienet toimijat oivat saada, jos eivät käytä palvelua jonka kautta tunnisteita saavat (esim. CSC:n tai FSD:n tutkimustietovarannot, TSV:n Journal.fi, KK:n julkaisuarkistot) 


KAM-sektorin tunnisteet

Referenssit:

https://pro.europeana.eu/post/policy-for-persistent-identifiers-in-the-data-space

  • First, interactive version: "The policy contains 20 principles, labelled from P1-P20. Please answer the following questions by indicating to what extent you agree with a number of these principles. There is also a chance to give general feedback on the policy at the end of the policy text (after P20)."

Halutaanko erillinen luku? Osin samoja kuin tutkimuksen tunnisteet ja käyttö samankaltaista, mutta keskityttäisiinkö tässä erityisesti kirjastojen, arkistojen ja museoiden käyttötapauksiin? OA: mielestäni pitäisi olla erillinen alaluku tälle.

  • Kirjastoaineistoissa käytetyt tunnisteet
    • perinteiset tunnisteet (ISBN, ISSN) vs. resolvoituvat PIDit?
  • Arkistoaineistoissa käytetyt tunnisteet?
    • URN:NAN - Kansallisarkistossa tulossa käyttöön
  • Museot?
  • Paikkatietoihin liittyvät tunnisteet?
  • Aika?
  • Ontologioiden käsitteet?
  • Toimijoiden tunnisteet (ISNI)? Käytettään yli sektorirajojen

Julkishallinnon tunnisteet

Ks. Tunnuskäytänteet julkisessa hallinnossa - linjaukset ja kehitysehdotukset

Työstösivu: Pienryhmä: julkishallinnon tunnisteet

Terminologia ja lyhenteitä

Pysyvien tunnisteiden sanasto

Tässä suosituksessa käytettyjä termejä on avattu Yhteentoimivuusalustalla julkaistussa Pysyvien tunnisteiden sanastossa:

https://sanastot.suomi.fi/terminology/pid

Lyhenteitä

DOIDigital object identifier
EOSCEuropean Open Science Cloud
PIDPersistent identifier
URN Uniform resource name

Tunnistejärjestelmiä

Erikseen vai käyttötapauksittain periaatteiden/suositusten alle?

  • Esimerkki ryhmittelystä:
  • Tutkimuksen tuotokset (tutkimusdata, tutkimusjulkaisut
  • Tutkimuksen toimijat (tutkijat ja muut kontribuoivat henkilöt, tutkimusorganisaatiot, rahoittajat, tutkimusinfrastruktuurien toimittajat/ylläpitäjät),
  • Rahoitukset ja muut aktiviteetit,
  • palvelut, infrat
  • Instrumentit (laitteet jne), näytteet, ohjelmistot (research software - voi olla myös tuotos?)


Suositukset jatkokehittämiselle/toimenpiteiksi?

Päivitetty tiekartta ja ehdotuksia (esim. PIDien käyttöä neuvovat tahot Suomessa ym, jo aiemmin ehdotettu kansallinen koordinaatioelin...)

Viittaukset

(↑ -symbolista pääsee takaisin kyseiseen tekstikohtaan.) 

  1. ↑ European Commission: Directorate-General for Research and Innovation, Hellström, M., Heughebaert, A., Kotarski, R., Manghi, P. et al., A Persistent Identifier (PID) policy for the European Open Science Cloud (EOSC), Publications Office, 2020, https://data.europa.eu/doi/10.2777/926037.
  2. ↑ Kálmán, T., Cebecauer, M., van Lieshout, N., Nordling, J., Vihervalli, U., & Zamani, T. (2026). Community Recommendation for a Persistent Identifier (PID) Policy for the European Open Science Cloud (Version 2.0). Zenodo. https://doi.org/10.5281/zenodo.19250958.
  3. ↑ EOSCin PID-strategian toteutumista edistettiin mm. FAIR-IMPACT-hankkeen (2022-2025) PID-työpaketissa ja työkaluja kehitettiin rinnakkaisessa FAIRCORE4EOSC-hankkessa. 
  4. ↑ Brown, C., Simons, N., Bangert, D., & Sadler, S. (2023). RDA National PID Strategies Guide and Checklist (1.0). Zenodo. https://doi.org/10.15497/RDA/00091.
  5. ↑  RDA:n National PID Strategies Interest Group on kerännyt uusia maaraportteja keväällä 2026.
  6. ↑  Keskusteluja on käyty säännöllisesti etenkin Ruotsissa kansallisia ohjeistuksia valmistelevan SND:n, mutta myös monien muiden kanssa, sekä hyödynnetty tässä dokumentissa mainittuja eri maissa tehtyjä tiekarttoja, strategioita ja suosituksia.
  7. ↑   Saman formaatin mukaisia kustannushyötyanalyyseja on tehty ainakin Australiassa, Irlannissa ja Yhdistyneissä kuningaskunnissa:
    1. Brown, J., Jones, P., Meadows, A., & Murphy, F. (2022). Incentives to invest in identifiers: A cost-benefit analysis of persistent identifiers in Australian research systems. Zenodo. https://doi.org/10.5281/zenodo.7100578.
    2. National Open Research Forum and MoreBrains Cooperative, ‘Efficiency and insight: a cost-benefit analysis for a central service to support persistent identifier implementation in Ireland’, 2024, https://doi.org/10.7486/DRI.NZ80KT123.
    3. Brown, J., Jones, P., Meadows, A., Murphy, F., & Clayton, P. (2021). UK PID Consortium: Cost-Benefit Analysis (1.0). Zenodo. https://doi.org/10.5281/zenodo.4772627.
  8. ↑   Policy for persistent identifiers in the data space (V1.1). Europeana Initiative. December 2024. https://pro.europeana.eu/post/policy-for-persistent-identifiers-in-the-data-space.
  9. ↑   PID-verkosto (2023), Pysyvien tunnisteiden kansallinen tiekartta, https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2023042138021.
  10. ↑   Pysyvät tunnisteet julkisessa hallinnossa. YTI-selvitys (2018). Työryhmän tavoitteena oli tukea julkisen hallinnon digitalisoitumiskehitystä ja tehostaa erityisesti toimintatapojen ja tiedon yhteentoimivuutta. Asettamispäätöksessä korostettiin myös tavoitetta kysyä samaa tietoa vain kerran niin kansalaiselta, yrityksiltä kuin muilta viranomaisilta, mikä vaatii tehokkaita yhteisiä tiedon hallinnan toimintatapoja, joista yksi on pysyvien tunnusten käyttö ja hallinta. Pysyvien tunnusten hallinta on osa julkisen hallinnon arvokkaiden tietoaineistojen ja tietovarantojen käyttöä ja informaatioekosysteemin kasvupohjaa. (YTI-työryhmän asettamispäätöksen esittely).
  11. ↑   National Open Research Forum and MoreBrains Cooperative, ‘Efficiency and insight: a cost-benefit analysis for a central service to support persistent identifier implementation in Ireland’, 2024, https://doi.org/10.7486/DRI.NZ80KT123.

  12. ↑  Tällaisia suosituksia mm. seuraavissa raporteissa ja ohjeissa:

    1. Australian Research Data Commons (2024) ‘Australian national Persistent Identifier (PID) strategy 2024’. https://doi.org/10.5281/zenodo.10656276.

    2. Australian National Persistent Identifier (PID) Strategy and Roadmap (2024), https://pidroadmap.ardc.edu.au/pids/.

    3. Policy for persistent identifiers in the data space (V1.1). Europeana Initiative. December 2024. https://pro.europeana.eu/post/policy-for-persistent-identifiers-in-the-data-space.

    4. van Horik, R., & Hugo, W. (2024). D3.3 - Guidelines for creating a user tailored EOSC Compliant PID Policy. Zenodo. https://doi.org/10.5281/zenodo.14092489.

    5. van Lieshout, N., Ramezani, S., van Horik, R., Horton, L., Turner, D., Davidson, J., Marjamaa-Mankinen, L., Lager, L., & Nordling, J. (2025). MS3.8 Technical EOSC PID implementation guide & program. Zenodo. https://doi.org/10.5281/zenodo.14779609.

  13. ↑  Esimerkkinä CSC:n PID-politiikka ja Australian Research Data Commonsin (ARDC) Persistent identifiers policy (2020), https://doi.org/10.5281/zenodo.6529768.
  14. ↑  Tämä FAIR-IMPACT-hankeessa tuotettu ohjeistus on suunnattu erityisesti PID-managereille: van Horik, R., & Hugo, W. (2024). D3.3 - Guidelines for creating a user tailored EOSC Compliant PID Policy. Zenodo. https://doi.org/10.5281/zenodo.14092489.
  15.   ↑  Esimerkiksi
    1. DataCiten linjaukset DOI-tunnisteiden käytölle https://support.datacite.org/docs/doi-registration-policy.
    2. Kansalliskirjaston ohjeet URN-tunnuksien käytölle https://www.kiwi.fi/x/hYNpAw.
    3. CrossRefin ohjeet DOI-tunnusten käytölle https://www.crossref.org/documentation/register-maintain-records/maintaining-your-metadata.
  16.   ↑ PID-skeemasta esimerkkinä DataCiten DOI-tunnisteiden metadataskeema. Tunnisteiden rakenteessa suositellaan välttämään semanttisuutta, esim. viittauksia organisaation tai henkilön nimeen mm. siitä syystä, että nämä tiedot helposti muuttuvat. Ks. myös  prefiksi ja suffiksi.
  17.   ↑ Avoimen tieteen ja tutkimuksen rahoituksen tiekartta, https://doi.org/10.23847/tsv.1587. Tiekartan liitteenä olevassa nykytilaraportissa todetaan, että "Laadukas avoin julkaiseminen edellyttää sekä osaamista, että aikaa. Plan S edellyttää pysyviä tunnisteita, pitkäaikaissäilytystä, laadukasta metadataa ja koneluettavia avoimuus- ja lisenssiehtoja. Näiden lisäksi suositellaan esimerkiksi kirjoittajien, rahoittajien, organisaatioiden ja muiden relevanttien tahojen pysyvien tunnisteiden tukea, rinnakkaistallennussääntöjen tallentamista SHERPA/RoMEO -palveluun, koneluettavien versioiden tallentamista julkaisuarkistoon sekä linkittäminen julkaisuun liittyviin muihin tuotoksiin, kuten aineistoon ja lähdekoodiin" (Liite 3: nykytilaraportti).
  18. ↑ Cruz, M., & Tatum, C. (2021). NWO Persistent Identifier Strategy (Version 2). Zenodo. https://doi.org/10.5281/zenodo.4695367.
  19. ↑ National Open Research Forum, MoreBrains Cooperative (2024), Interoperability, Openness, and Impact: Recommendations and Roadmap for an Irish National PID Strategy, https://doi.org/10.7486/DRI.sn00qt29n.
  20. ↑ Esimerkkinä tunnistejärjestelmiin liittyvät ohjeet, ks. [15], ja PID-palveluita käyttäville organisaatioille suunnatut ohjeet:

    1. Guidelines for PID End Users https://fair-impact.eu/best-practice-recommendations-end-users-pid-usage-implementation.

    2. Nordling, J., Ramezani, P., Granger, S., L'Hours, H., Parkes, O., Juty, N., Newbold, E., Caminha Juaçaba Neto, R., Sennesal, F.-X., van Lieshout, N., & Lager, L. (2025). D3.2 - User guidelines on EOSC PID implementation. Zenodo. https://doi.org/10.5281/zenodo.15081434.

  21.   ↑ Esimerkiksi Ruotsissa tekeillä olevien kansallisten PID-suositusten landscape analysis kattaa myös mm. lisenssit.

Muita lähteitä

ORFG PID Strategy Working Group. (2024). Developing a US National PID Strategy. Zenodo. https://doi.org/10.5281/zenodo.10811008.

Laki julkisen hallinnon tiedonhallinnasta (906/2019) ("Tiedonhallintalaki").








  • No labels