Jakaudutaan pienryhmiin, joissa mietitään eri osa-alueita. Joka ryhmässä 1 kirjuri. Kommentoidaan Luonnos (Kansallinen PID-suositus) -dokumenttissa esiintuotuja asioita tälle wikisivulle. Jos päivitysoikeudet puuttuvat, tekstin voi toki kopioida myös muualle työstettäväksi. Ryhmät:

  1. Yleiset periatteet
  2. Dokumentin rakenne
  3. Tavoitteet ja hyödyt

Jokaisen ryhmän alla luonnostekstiä, jota on jo työstetty joko PID-työryhmässsä tai kansallisen PID-politiikan valmisteluryhmässä:

Jos aikaa jää, pohditaan myös tunnistejärjestelmiä.

Ryhmä 1: Yleiset periaatteet

Fasilitoija: Jyrki

  • Kohderyhmä: asiantuntijat
    • Mahdolliset muut kohderyhmät:
      • Päätöksentekijät
        • Tarvitaanko executive summary?
      • Mitä ymmärretään asiantuntijoilla?
        • Omien organisaatioidensa edustajat?
        • Pitäisi joka tapauksessa esitellä oman organisaation johdolle
      • Muita ryhmiä
        • Julkaisijat yksi kohderyhmä
        • Tutkimusta tukevat instituutiot
      • Tutkijat ja muiden tunnisteiden käyttäjät
    • Missä määrin mahdollista tehdä teksti joka on mielekäs ja kaikkien mahdollisten ryhmien kannalta ymmärrettävä?
      • Use cases, jossa erilaisia käyttötapauksia
  • Miten paljon puhutaan resolvoituvista tunnuksista? 
    • Alustavasti keskusteltu myös muista tunnisteista, mikä voi laajentaa soveltumisaluetta huomattavastikin. Miten rajataan?
    • Pitäisi käsitellä resolvoituvien ja muiden tunnisteiden välisten eroja
    • Linkitetyssä datassa http-urit. jotka resolvoituvia
      • Resolvoituvuuden kautta voi saada tietoa kohteista
    • Toiminnalliset/resolvoituvat fokuksena?
    • ISBN:t, sotut, ym. voidaan huomioida, mutta keskitytään toiminnallisiin tunnisteisiin
  • Erilaisille organisaatioille sovellettava, erilaisia käyttötapauksia voidaan laittaa liitteeksi (esim. DVV - hetu)
    • Kommentit käyttötapauksista ja esimerkeistä:
      • Esimerkkitapauksia voisi olla myös laatikoissa tekstin seassa
      • Yleinen vs. spesifi - rooleittain (esim. "tutkijan tapa käyttää pidejä")
  • Mikä on kansallisen PID-politiikan tavoite? 
    • "Jos saadaan tehtyä pysyvien tunnisteiden politiikka, voitaisiin kysyä tiedonhallintalautakunnalta saadaanko tästä suositus".
    • Tavoitteena yleinen suositus vai jotain muuta?
    • Julkisen hallinnon suositus? Voiko liittää mukaan johonkin laajempaan yleiseen linjaukseen?
    • Tiedonhallintalautakunnan suositukset eivät sitovia, mutta niitä seurataan laajemminkin - hyvä tavoite
    • Tavoitteena selventää käytäntöjä, selkeästi kirjatut parhaat käytännöt
  • Teksti voi olla monikielistä, tavoitteena myöhemmin julkaisu kolmella kielellä
    • Työstövaiheessa pomitaan lainauksia muualta, mutta lopullinen dokumentti ensisijaisesti yhdellä kielellä
    • Ajatuksia dokumentin kääntämisestä?
      • Voidaan kääntää kolmelle kielelle, mutta terminologia voi vaatia erityishuomiota
  • Työskentelystä
    • Otsikoiden alle voi kirjoittaa/tuoda muualta niin alustavia ajatuksia, lainauksia, kysymyksiä yhdessä pohdittavaksi kuin muotoilumpaakin tekstiä.
    • Käydään lisäykset läpi kokouksissa, työskentelyä myös kokousten välissä. 
    • Sovitaan värikoodit lainauksille/nostoille, varsinaisille tekstiehdotuksille ja "valmiille" tekstille? Kommentit punaisella, lainaukset vihreällä
    • Työskennellään toistaiseksi eduunissa, mutta tarvittaessa voidaan siirtää muokkaus myös muulle alustalle
    • Kommentit työskentelytavoista? Tämän laajemman PID-työryhmän osallistaminen?:
    • Voisiko työstää eteenpäin pala kerrallaan? Esim. joku tietty alaluku?
    • Varsinainen politiikka/suositukset vs. muu teksti (user stories jne.) - keskitytään etenkin ensimmäiseen
  • Miten hyödynnetään jo tehtyä työtä, PID-tiekarttaa? PID-tiekartassa on jo mm. määritelty peruskäsitteitä: kopioidaanko sieltä pitkiä tekstipätkiä tähän (ikään kuin päivitetty versio tiekartasta), tuodaanko tähän lyhyemmät määritelmät peruskäsitteistä (terminologia-lukuun) ja lisäksi muita määritelmiä (tarvittaessa viitataan PID-tiekarttaan) vai jotain muuta?
    • Tekstiä voi kopioida, mutta voi myös laittaa viitteitä Tiekarttaan, jossa tarkempia kuvauksia asioista

Ryhmä 2: Dokumentin rakenne ja alustava otsikointi

Fasilitoija: Lassi

  • Pääotsikko: politiikka vai strategia? Voidaan päättää myöhemmin
    • Esim. KAM-sektorin data-avaruusnäkökulma hyvä pitää mukana, sitä kautta yhteentoimivuus (EU:n data-avuuksiin liittyvät suositukset? kannattaa selvittää)
    • Suositus-taso tai strategia-taso todennäköinen, 
  • Lyhyt johdanto (viittaus mm. tiekarttaan ja ympäristöön) 
  • Soveltamisalue
  • Tavoite ja hyödyt (ja velvoitteet)
    • Miksi politiikkaa/strategiaa tarvitaan ja miksi pysyviä tunnisteita tarvitaan, miten niitä voidaan hyödyntää.
    • Voidaan kopioida tähän aluksi tekstiä muiden maiden strategioista, viitata kustannushyötyanalyysien tuloksiin jne (teksti voi olla tässä vaiheessa monikielistä)
    • Laajentaminen tutkimusmaailman ulkopuolelle? Hyötyjä myös tutkimusmaailman ulkopuolelta. 
  • Periaatteet / suositukset
    • Eritellään sektoreittain, eri kohderyhmille voi olla eri suosituksia. Yhden alaotsikon alla voi keskittyä esimerkiksi tutkimuksen tunnisteisiin
    • Mietitään suosituksissa eri sektoreiden relevanteimmat yleisöt: jos olet tutkija, tutkimusorganisaatio, tutkimusrahoittaja, jne.
    • Esimerkkeinä käyttötapauksia (user stories, eri sektoreilta)
  • Terminologia
    • Kerätään pitkin matkaa, myöhemmin voidaan päättää olisiko oma lukunsa lopussa, alussa tai liitteenä
    • Terminologia erikseen? Myös ei-asiantuntijoille avautuva (varsinkin hyödyt ym, myös päättäjille ym. yleistajuisempi versio)
  • Tunnistejärjestelmiä? Näistä tietoa, esim. linkkien avulla - terminologian täydennykseksi, maininta tyypillisistä käyttötapauksista? (vai periaatteet/hyödyt alla?)
    • PDF- vai html/wiki-tyylinen dokkari? Ei-PDF mahdollistaisi enemmän rakenteisuutta ja dynaamisuutta ja helpottaisi päivitettävyyttä. Versiointi kuitenkin.
    • Ydindokumentti pyrittäisiin pitämään melko lyhyenä, liitteissä lisätietoa
  • Muita pääotsikoita?


Alustava sisällysluettelo (versio 5.9.2024):

  • Johdanto
  • Tavoite (ja hyödyt)
  • Soveltamisalue
  • Periaatteet / suositukset
    • Yleiset periaatteet
    • Tutkimuksen tunnisteet
    • KAM-sektorin tunnisteet  
    • Julkishallinnon tunnisteet
    • Muut tunnisteet?
  • Terminologia
  • Tunnistejärjestelmiä


Ryhmä 3: Tavoite, hyödyt ja velvoitteet

Fasilitoija: Josefine

Tavoite (ja hyödyt)

  • korostetaan tässä tavoitetta, viitataan muissa dokkareissa nostettuihin hyötyihin
    • kytketään tavoite viranomaisille annettuihin velvoitteisiin
  • PID-tiekartasta nostettu: Tarvittavat toimenpiteet:
    Tuotetaan uusi tarkempi PID-politiikka 
    a. PID-verkoston tulee laatia ja ylläpitää suosituksia siitä, mitä tunnisteita käytetään eri objekteille ja käyttökonteksteihin liittyen. 
    b. Politiikassa huomioidaan eri toimijat ja heidän roolinsa. Liittynee eri yhteiskunnan sektoreihin - yksi tämän politiikan tavoitteista.
    c. Sovitaan kansallisesti millä perusteilla valitaan pysyvien tunnisteiden skeemoja ja palveluita. 
    d. Sovitaan kansallisesti miten paikataan tunnistetut puutteet PID-tarjonnassa.
  • Selkeä taulukko missä yhteydessä tulisi/pitäisi (jos jokin viranomainen velvoittaa) käyttää mitäkin PIDiä → suoraviivaisia suosituksia/ehdotuksia, niin että jokainen pystyy näitä ymmärtämään ja omaksumaan. Liittyy a. kohtaan. Käyttöopas-muotoisena. 

Lainauksia joita voidaan hyödyntää (Lainaukset: AUS = Australian National Persistent Identifier (PID) Strategy and Roadmap , Tiekartta = Pysyvien tunnisteiden kansallinen tiekartta)

  • "Hyvin hallinnoitujen pysyvien tunnisteiden (PID) avulla objekti on aina löydettävissä, eriteltävissä, tunnistettavissa ja jäljitettävissä. Pysyvät tunnisteet mahdollistavat luotettavan tiedon hakemisen ja löytymisen, vaikka teknologinen ympäristö tiedon tarjoamiseksi muuttuu. Toimivasta pysyvien tunnisteiden hallinnoinnista ja tarkoituksenmukaisesta käytöstä on hyötyä tieteelle ja tutkimukselle tutkimuksen toistettavuutta ja tarkkaa dokumentaatiota tukevina toimintoina. Lisäksi ne tukevat tutkijoiden ja muiden toimijoiden meritoitumista, sillä tutkimustuotosten ja resurssien hyödyntämistä ja uudelleen käyttöä pystytään seuraamaan pysyvien tunnisteiden avulla. Oikein käytetyt tunnisteet tekevät viittaamisesta yksiselitteistä ja luotettavaa.

    Pysyviä tunnisteita voi käyttää myös toistettavien, toiminnallisten prosessien kuten esimerkiksi konversion tai analyysin dokumentaatioon ja toistamiseen. Lisäksi tutkimustiedon hallinta tehostuu huomattavasti.1 Saman voi olettaa pätevän kaikkeen hallinnollisen tiedon hallintaan. Tiedon elinkaareen seuraaminen ja dokumentaatio on edellytys tiedon pitkäaikaissaatavuuden varmistamiseksi. Tunnisteisiin liittyvät metatiedot mahdollistavat tiedon löydettävyyden, jakelun ja integroinnin sekä erilaisten palveluiden tarjoamisen."

    (Tiekartta, johdanto)
  • "Persistent Identifiers (PIDs) are a core component of a national information infrastructure and key to world-class research and innovation." (AUS)
  • AUS-strategiassa myös yleisesti PIDien hyödyistä tieteelle, siinä ja muissa kustannushyötylaskelmia.

  • "By strengthening our digital information ecosystem, we strengthen the quality of our research and our capacity for effective research engagement, innovation and impact. In recognition that research is increasingly international, the Strategy and Roadmap will maximise national outcomes through adopting international best practices and contributing to the development of international 
    persistent identifiers and standards." (AUS)

  • "Kansallista PID-politiikkaa tarvitaan, sillä pysyvien tunnisteiden määrittämiseen tarvitaan selkeitä, esimerkiksi tiedonhallintalakiin ja valtionhallinnon tiedonhallintamalliin perustuvia ohjeita ja käytäntöjä." (Tiekartta)

  • Myös muille sektoreille mukanaan tulevat hyödyt tulisi myös tuoda esille. Esimerkkejä kaivataan, jotta niistä voidaan laatia suosituksia. Hyödyt tulisi pitää konkretian tasolla ja muistaa tuoda esille käyttötapaukset esimerkkeinä.

Velvoitteet

(OA: tarkoittaako tämä aiempien linjausten ja asiakirjojen velvoitteita, jotka toimivat tavoitteina ja lähtökohtana tälle työlle? Jos kyllä, niin kuuluivat varmaan tähän kohtaan.)

  • "Viranomaisia velvoitetaan tarjoamaan tietoja koneluettavassa muodossa rajapintojen kautta (Tiedonhallintalaki). Myös Kysy vain kerran -periaate ja eurooppalaiset yhteentoimivuuden vaatimukset edellyttävät tiedon laatu-, provenanssi- ja eheystietojen hallintaa. Keskeinen merkitys näiden toteutumiselle on tiedon yksiselitteiden tunnistettavuus ja luotettavaviittaamismahdollisuus (linkittäminen). Käytännössä tämä vaatii pysyvien tunnisteiden hallintaa." (Tiekartta)

  • "Sekä Suomen Akatemia että EU:n tutkimusrahoittajat edellyttävät FAIR-periaatteiden huomioimista.10 FAIR edellyttää pysyviä tunnisteita tutkimuksen toistettavuuden varmistamiseksi, ja niiden soveltamisen pitäisi tapahtua niin automatisoidusti kuin mahdollista." (Tiekartta)
  • Tiedonhallintalaki on varmasti eniten ohjaava, siihen voisi perehtyä paremmin + mitä nämä tarkoittavat suosituksille, ohjeille ja hyöty-näkökulmalle

Viittaukset tiedonhallintalakiin (myös periaatteissa?),


Lisätehtävä: Tunnistejärjestelmiä

Jos aika riittää, pohditaan miten eri tunnistejärjestelmiä tuodaan politiikassa esiin. 

  • Erikseen vai käyttötapauksittain periaatteiden/suositusten alle?
  • Suositellaanko jotain järjestelmiä tiettyihin käyttötapauksiin? (Joidenkin maiden PID-strategioissa on vahvat suositukset, ks. Kansallisen PID-politiikan suunnittelu (2024-) → Muiden maiden kansallinen PID-strategiatyö)
  • Suositusten antaminen tiettyihin käyttötapauksiin olisi arvokasta, mutta käyttötavat historiallisista syistä hyvin vaihtelevia

Esimerkki ryhmittelystä:

  • Tutkimuksen tuotokset (tutkimusdata, tutkimusjulkaisut)
  • Tutkimuksen toimijat (tutkijat ja muut kontribuoivat henkilöt, tutkimusorganisaatiot, rahoittajat, tutkimusinfrastruktuurien toimittajat/ylläpitäjät),
  • Rahoitukset ja muut aktiviteetit,
  • Instrumentit (laitteet jne), näytteet, ohjelmistot (research software - voi olla myös tuotos?)
  • Myös muut sektorit huomioiden vielä

Keskustelu ja kommentit:



  • No labels