Pysyvien tunnisteiden hyödyt tutkimukselle

Tutkimuksen tunnisteissa keskeiset hyödyt perustuvat paitsi henkilöiden, organisaatioiden, julkaisujen, datan, projektien, rahoitusten, infrastruktuurien, tutkimuslaitteiden ym. yksilöivään tunnistamiseen ja tunnisteiden pitkäaikaiseen resolvoitumiseen myös tunnistejärjestelmien yhteentoimivuuteen ja linkityksiin sekä linkitettyyn dataan ja graafeihin, joiden avulla erilaisia objekteja voidaan linkittää toisiinsa (Esimerkkejä: https://commons.datacite.org/ , https://faircore4eosc.eu/eosc-core-components/eosc-pid-graph-pid-graph )


Fig 1. A schematic representation of the PID graph with digital objects connected by PIDs, showing three use cases: A: Different versions of software code, B: Datasets hosted by a particular repository, C: All digital objects connected to a research object.
Kuva X. Esimerkkejä PID-graafien (PID graph) käyttötapauksista, joissa digitaaliset objektit linkittyvät toisiinsa pysyvien tunnisteiden avulla. A-kuvassa vihreänä ohjelmistokoodin eri versiot, B-kuvassa yksittäisessä tutkimustietovarannossa olevia datasettejä, C-kuvassa erilaisia digitaalisia objekteja, jotka linkittyvät kaikiki samaan tutkimusaineistoon. (Lähde: Datacite https://datacite.org/blog/introducing-the-pid-graph/ )

Tunnisteiden jakelu 

Vaikka tutkijalta edellytetään tuotosten julkaisemista FAIR-periaatteiden mukaisesti, hän ei pysty käytännössä tekemään sitä yleensä yksin, vaan tarvitsee kehysorganisaationsa tukea ja pysyviä tunnisteita tukevia palveluita. Palvelut voivat olla oman organisaation tarjoamia tai keskitettyjä kansallisia tai kansainvälisiä - ja myös näillä palveluilla on usein pysyvä tunniste.

Joissain tapauksissa haasteena voi olla, että esimerkiksi suomalainen tutkimusaineistoja tai -julkaisuja julkaiseva organisaatio ei pysty hyödyntämään joitakin pysyviä tunnisteita tarjoavia palveluita joko palveluiden käyttöehtojen tai omien resurssiensa takia - tai organisaatiolla ei ole kyvykkyyttä julkaista hallita omistamiansa pysyviä tunnisteita kestävästi, jos käytössä ei ole esimerkiksi julkaisualustoja jotka tukevat pysyvien tunnisteiden hallintaa. Toisaalta joidenkin tutkimukseen liittyvien objektien osalta pysyvien tunnisteiden käyttö on vasta käynnistymässä tai Suomessa ei ole vielä näitä tunnisteita tukevia palveluita, tunnisteiden kattavuus kyseisissä käyttötapauksissa ei ole vielä laajaa tai tunnisteiden käytössä ja hallinnassa on konetoimininnallisuutta estäviä puutteita. Näiden asioiden osittainenkin ratkaisemin lisäisi tutkimuksen pysyvien tunnisteiden kattavuutta Suomessa.

Tunnisteiden hakeminen 

Käytettävät tunnisteet eivät yleensä ole esimerkiksi tutkimusaineiston tai -artikkelin julkaisijalle vapaavalintaisia, vaan valintaa ohjaavat mm. rahoittajan, oman organisaation ja tietovarannon PID-linjaukset.

  • Tutkija tarvitsee itselleen ORCID-tunnisteen. Tarve voi perustua suositukseen tai joissain tapauksissa mahdollisesti jopa vaatimukseen.
    • Tutkija rekisteröi itselleen ORCID-tunnisteen ORCID-palvelussa.
    • Tutkija voi määritellä ORCID-tilinsä hakemaan automaattisesti esim. julkaisunsa, joissa on Dataciten tai CrossRefin DOI.
    • Tutkija voi myös linkittää ORCID-tunnisteeseensa muita tutkijatunnisteita ja/tai myöntää "luotettaville organisaatioille" valtuudet linkittää tunnisteen toisiin tunnisteisiin.
    • Tutkija voi myöntää myös omalle organisaatiolleen (ORCID-jäsenelle) luvan ORCID-tietojensa päivittämiseen
  • Tutkija julkaisee artikkelin tai tutkimusdataa ja tarvitsee näille tunnisteen.
    • Artikkeleita tai tutkimusdataa julkaisevissa järjestelmissä haetaan yleensä automaattisesti julkaisulle tai datasetille pysyvä tunniste, esim. DOI tai URN.
    • Tutkija ja muut tutkijat käyttävät pysyvään tunnisteeseen perustuvaa linkkiä jakaessaan tietoa artikkelista tai tutkimusdatasta eteenpäin.
    • Tutkija voi myös esimerkiksi tarkistaa tiedot DOI:n saaneista julkaisuista omasta ORCID-profiilistaan
  • Organisaatio tarvitsee ROR-tunnisteen (tunnusta ei vielä ole)
    • Organisaation edustaja täyttää tunnuksen pyyntölomakkeen (ohjeet: https://doi.org/10.5281/zenodo.10055116 ).
    • Kun tunnus on saaatu, sitä käytetään ja sen käyttöä pyritään edistämään. 

Tunnisteiden hyödyntäminen

  • Linkki kaikkien käytössä olevaan tutkimuksen palveluun halutaan jakaa muiden organisaatioiden tutkijoille tai mainita omassa tutkimuksessa
    • Palvelulle on annettu pysyvä tunniste, joka johtaa esimerkiksi palvelukatalogissa olevaan palvelun laskeutumissivuun, jossa palvelusta on ajantasaiset metatiedot yhteentoimivan tietomallin mukaisesti.
    • Metatiedot sisältävät linkin palvelun käyttöliittymään ja/tai rajapintaan.
    • Linkki palvelun tietoihin toimii, vaikka palvelu olisi vaihtanut omistajaorganisaatiota, nimeä tai lakkautettu, jolloin sen tiedot on korvattu muistosivulla.

Mikä tunniste millekin?

Erilaisten objektien ja entiteettien identifioiminen tunnisteilla lisää yhteentoimivuutta, oli sitten kyseeessä vain standardoitu merkkijono, resolvoituva tai konetoiminnallinen tunniste.

Seuraavaan päivitettävään taulukoon on kerätty tiivistetysti tietoa siitä, mihin eri objekteihin suositellaan viittaamaan tunnisteilla tai pysyvillä tunnisteilla ja mitkä tunnistejärjestelmät näihin soveltuvat, ovat vakiintuneet tai suositeltavat. Taulukkoon on pyritty päivittämän Suomen nykytilanne ja lähiajan suunnitelmat sekä tietoa muiden maiden PID-strategioista, suosituksista ja kansainvälisistä, mm. EOSCin suosituksista. Taulukkoon kerätään vakiintuneiden ja tieteenalasta riippumattomien tunnisteiden lisäksi myös vakiintumassa vasta olevia ja tieteenalakohtaisia tunnisteita, joita käytetään esim. merkittävissä tutkimusinfrastruktuureissa.


Objekti


Tunnisteet ja niiden käyttö SuomessaKansainvälisiä referenssejä ja suosituksia
Tutkimuksen tekijät
(researchers, contributors to research)
  • ORCID on vakiintunut ja laajasti hyödynnetty tieteellisissä artikkeleissa ja tutkimusaineistoissa. ORCID-jäsenet ja konsortiojäsenet voivat kytkeä rajapinnan avulla ORCID-tiedot mm. tutkimustietojärjestelmiinsä ja julkaisurekistereihinsä, siirtää tietoja järjestelmistä toisiin. Tutkija voi myös antaa kotiorganisaatiollensa luvan päivittää omia ORCID-tietojaan.
  • ISNI (International Standard Name Identifier) perustuu samaan standardiin kuin ORCID ja on rakenteeltaan sen kanssa yhteentoimiva, mutta tunnisteiden hallinnassa ja käyttötapauksissa on eroavaisuuksia ja ISNI-tunnuksia annetaan myös organisaatioille. ISNI-tunnuksia hyödyntävät mm. kirjastot, julkaisuala ja tekijänoikeusjärjestöt tekijöiden identifiointiin. Lisätietoa Kansalliskirjaston sivuilla. ISNI-tunnusten resolvoituvalla muodolla voidaan mm. löytää nimien eri kirjoitusasuja.
  • Kansalliset toimijatiedot (KANTO) -rekisterissä tekijöiden ja muiden toimijoiden tietoihin viitataan URN-tunnisteella.
  • Australia: ORCID for identifying researchers and contributors to research
  • Irlanti: ORCID
Tutkimusorganisaatiot (research performing organizations)
  • ROR (Research Organization Registry) on yleistynyt tutkimusorganisaatioiden tunnisteena myös Suomessa, mutta ROR-tunnistetta ei pääsääntöisesti voi antaa esimerkiksi yksittäisen yliopiston tiedekunnalle tai laitokselle. Mm. yliopistojen erillislaitoksilla voi kuitenkin olla oma DOI-tunniste (esimerkiksi Kansalliskirjasto, LUOMUS). Tarkemman tason tunnistamiseen tarvitaan yleensä paikallisia tunnisteratkaisuja.
  • ISNI-tunnuksia annetaan myös organisaatioille.
  • Tiede ja tutkimus -portaalissa organisaatioiden tunnisteina käytetään myös Y-tunnusta (yritys- ja yhteisötunnus) ja Tilastokeskuksen oppilaitostunnusta.
  • Mm. Australian ja Irlannin PID-strategioissa ROR on ensisijainen PDI tutkimusorganisaatioille ("ROR for identifying research organisations and organisations that are part of the research ecosystem such as funders or research infrastructure providers" (Australian PID-strategia)
  • ROR-tunnisteen skeemassa (v2.1) organisaation tyyppi voi olla: archive, company, education, facility, funder, government, healthcare, other

Tutkimusinfrastruktuurit 

Tutkimusinfrastruktuurien metatiedoille annetaan URN-tunnisteita Tiede- ja tutkimus -portaalissa, jos pysyvä tunniste puuttuu niiltä. Kun tutkimusinfrastruktuuriin viitataan pysyvällä tunnisteella, viittaus resolvoituu, vaikka tutkimusinfrastruktuurin elinkaari olisi päättynyt. Lisätietoa: Tutkimusinfrastruktuurit tutkimustietovarannossa.

-

Tutkimuksen palvelut ja repositoriot (services for research, repositories)


Palveluille suositellaan laskeutumissivulle (metatietoihin) johtavaa pysyvää tunnistetta, mutta yhtenäistä suositusta käytetystä tunnisteesta ei ole. Pysyvään tunnisteeseen tai sen hyödyntämiin metatietoihin on mahdollista lisätä myöhemmin toiminnallisuuksia, jotka johtavat esimerkiksi valinnaisesti palvelun rajapintaan tai selainpohjaiseen, loppukäyttäjille suunnattuun käyttöliittymään.

CSC:n palvelukatalogissa ja EOSC Suomen noodin palvelukatalogissa annetaan palveluiden metatiedoille URN-tunniste, jos palvelulta puuttuu pysyvä tunniste..

Myös Tutkimusinfrastruktuurien palveluiden metatiedoille annetaan URN-tunnisteita Tiede- ja tutkimus -portaalissa, jos pysyvä tunniste puuttuu niiltä. Lisätietoa: Tutkimusinfrastruktuurit tutkimustietovarannossa.

  • EOSCin palvelukatalogien tietomallissa palvelun tunniste on pakollinen elementti ja vaihtoehtoinen tunniste vapaaehtoinen lisätieto, mutta itse tunnistejärjestelmä on tällä hetkellä vapaasti valittavissa (Manghi, P., & Bloisi, G. (2025). Registration of EOSC Service Catalogues in the EOSC EU Node (Version 7). Zenodo. https://doi.org/10.5281/zenodo.18622838)

  • Tutkimusrepositorioille (myös suomalaisille) on annettu DataCite DOI-tunnisteita ainakin re3data- (Registry of research data repositories) ja FAIRsharing-palveluissa.
Tutkimus"fasiliteetit" (facilities)
  • "Facility" on ROR-tunnisteen skeemassa yksi organisaatiotyyppi, joten ROR soveltuu tunnisteena tämänkaltaiselle organisaatiolle. 
  • Australiassa on tehty suositus myös näiden PIDeistä, suosituksessa myös määritellään "facility" käsitteenä (McCafferty, S. (2026). Australasian Best Practices: Identifiers for Research Organisations and Facilities (1.0). Zenodo. https://doi.org/10.5281/zenodo.19658763)
  • RDA PIDINST Working groupissa on keskusteltu facility-käsitteestä ja hierarkisesta rakenteesta, jossa fasiliteetti (esim. tutkimusasema) voi sisältää monia instrumentteja ja instrumentit useita sensoreita, joiden kaikkien identifioiminen tunnisteella voi olla merkityksellistä.
Tutkimuslaitteet (instruments)

Pysyvien tunnisteiden antaminen tutkimuslaitteille on lisääntymässä, mutta vakiintuneita kansallisia käytäntöjä ei vielä ole. Kansainvälisesti leviävien käytäntöjen lisäksi myös URN-tunnistetta on voitu ja mahdollista käyttää tutkimuslaitteiden tunnisteena. EUDAT-palveluihin kuuluvassa B2INST-palvelussa...

  • PIDINST metadataskeema on kehitetty alunperin RDA:n työryhmässä nimenomaan instrumentteja varten. Skeema on tunnisteriippumaton ja sitä on voitu käyttää sekä ePIC handle -tunnisteeseen DataCite DOI -tunnisteeseen liitettynä. PIDINST-skeemasta on tehty mappaus DataCite-skeemaan. Lisätietoa
  • Tunnistejärjestelmät
    • Handle: Tällä hetkellä EUDATin B2INST-palvelussa voi rekisteröidä tutkimuslaitteiden metatietoja (PIDINST-skeeman mukaisesti) ja saada niille samalla ePICin handle-tunnisteen: https://b2inst.gwdg.de/
    • Myös DataCiten "yleiseen" metadataskeemaan on lisätty tutkimuslaitteet (instrumentit) yhtenä resurssityyppinä ja PIDINST-skeemaa on myös mahdollista käyttää DataCite DOI-tunnisteiden yhteydessä (laajennuksena?).

  • Research Resource Identifier (RRID). Australian Best Practices: PIDs for Instruments-dokumentti mainitsee myös RRID-tunnisteet: "RRIDs are global Persistent Identifier with origins in the Biomedical field and can be used for model-level, off-the-self generic instruments, but not for individual, physical instances of instruments."

  • Australian ARDC:n tekemässä PID-stategiassa sekä heidän Best Practices: PIDs for Instruments-dokumentissa DOI mainitaan myös tutkimuslaitteiden suositeltavana tunnisteena. Jälkimmäisessä Handle mainitaan vaihtoehtoisena tunnisteena silloin kuin DOI:n käyttö ei ole mahdollista. RRID-tunnisteen yhteydessä mainitaan, että se ei tällä hetkellä kuulu priorisoitavien PIDien listalle. (McCafferty, S., Poger, D., Wharton, Y., Seal, C., Burgess, R., Kenna, E., & Nixon, A. (2026). Best Practices: PIDs for Instruments (2.0). Zenodo. https://doi.org/10.5281/zenodo.19843233)
Tutkimusjulkaisut (publications)
  • DOI. Esimerkiksi tieteelliset artikkelit. Yleisimmin käytössä CrossRef DOI, jonka metadataskeema on tarkoitettu erityisesti julkaisuille, mutta jossain määrin myös DataCite DOI.
  • URN. Esimerkiksi opinnäytteet (URN:NBN) ja verkossa julkaistut monografiat (URN:ISBN).
  • ISBN. Esimerkiksi painettuna ja verkossa julkaistut tieteelliset monografiat. ISBN-tunnistetta voidaan käyttää myös URN-tunnisteen osana (URN:ISBN). Suomen ISBN-keskus vastaa ISBN-tunnusten jakamisesta Suomessa. Lisätietoa. 
  • DOI on mainittu esimerkiksi Australian ja Irlannin PID-strategioissa tutkimusjulkaisuille suositeltuna tunnisteena.
Tutkimusdata (data)
  • Australia: DOI for identifying research grants, data, publications, instruments and other types of research outputs in scope for the DOI service provider
  • Irlanti: DOI
Tutkimusohjelmistot (research software)(Katso ohjeistukset D3.2)SWHID (Software Heritage Archive arkistoi avointa koodia ja antaa sille tunnisteet)
Skeemat ja mäppäykset/siltaukset (metadata schemes and crosswalks)
Tutkimusnäytteet, materiaalinäytteet (samples) 

IGSN ja (ks. D3.2)


Tutkimusaktiviteetit ja -hankkeet (research projects and activities)
  • RAiD-tunnisteen käyttöönottoa kartoitetaan Tutkimushankkeet tutkimustietovarannossa -työryhmässä (01/2025-05/2026)
  • Australia: RAiD for identifying research projects and activities
  • Irlanti: RAiD
  • 2025: ARDC toimii RAiD-tunnisteen PID Authorityna sekä rekisteröintipalveluna Australiassa ja Uudessa-Seelannissa. Euroopassa RAiD-tunnisteen käyttöä on pilotoitu FAIRCORE4EOSC-hankkeessa 2024-2025. SURF (NL) käynnistänyt/käynnistämässä rekisteröintipalvelun.
Rahoitukset (research/funding grants)
  • Australia: DOI for identifying research grants, data, publications, instruments and other types of research outputs in scope for the DOI service provider
  • Irlanti: DOI


Tieteenalakohtaisia tunnisteita 

  • RRID (Research Resource Identifier) - on pysyvä tunniste erityisesti biolääketieteen tutkimusresursseille. Lisätietoa.
  • DEIMS-SDR:n sensoritietomalli käytetään UUID-pohjaisia tunnisteita tutkimuspaikkojen (esim. tutkimusasemat vai tarkempi? tunnisteena. Lisätietoa.

(listaa täydennetään)

Lähteitä ja muita julkaisuja

Muita linkkejä

  • No labels