2026-03-05 Arvonmääritys

Agenda:

1. Kokouksen avaus Kuisma Lehtonen, CSC
2. Pienryhmätyöskentelyn alustus Juuso Marttila, JYU
3. Työskentelyä pienryhmissä
4. Pienryhmätyöskentelyn läpikäynti ja keskustelu Juuso Marttila, JYU
5. Mitä seuraavaksi? Juuso Marttila, JYU
6. Kokouksen päätös Kuisma Lehtonen, CSC

Memo:

1. Kokouksen avaus 
2. Pienryhmätyöskentelyn alustus 
   • Juuso Marttila alusti pienryhmä työskentelyn. Dokumentteihin toivotaan kommentteja erityisesti AMK edustajilta.
3. Pientyhmätyöskentely

   1. Viidessä pienryhmässä käytiin läpi seuraavia dokumentteja:

      • Tutkimusaineiston arkistoinnista ja arvonmäärityksestä Jyväskylän yliopistossa, Marttila, Juuso (Liite: Arvonmäärityslausunto - Sodan sumusta.docx)
      • Lausunto tutkimusaineiston arvonmäärityksestä - JY:n Avoimen tiedon keskus, asiantuntija Juuso Marttila (Liite: Arvonmäärityksestä CSCryhmälle.docx).
4. Pienryhmätyöskentelyn läpikäynti ja keskustelu 
   

   • Pienryhmä 1:

     • lopun käytännön ohjeet hyviä, kysymyksien järjestys pitää katsoa, että katsotaan aluksi onko informoitu
     • toivottiin selkeämpää kieltä, tekstiä voisi tiivistää. Ulkomaalaisia tutkijoita pitää ottaa huomioon. Teksti aika teoreettista.
     • alkujohdantoa voisi järjestellä hieman eri tavalla, miettien mitä kohtia halutaan korostaa eniten
     • arvonmääritystä voisi pohjustaa ja perustella vähän enemmän alussa
     • anonymisointiluku tulisi olla selkeämmin kirjoitettu: anonymisointia ja jatkokäyttöä tulisi selkeyttää
     • hankesuunnitelman luonnissa tulisi miettiä arvonmääritystä niin aikaisessa vaiheessa kuin mahdollista
     • AMK:lla, varsinkin pienellä AMK:lla, ei ehkä tule niin paljon aineistoa, jotka tulee kansallisarkiston piiriin
     • arkistointi on yksi jatkokäyttötapaus, esim. yksi ratkaisu on se että aineisto tuhotaan. Muitakin ratkaisuja on kuin arkistointi tai tuhoaminen.
     • arvomääritys pitäisi olla kansallisen aineistonhallinnan pohjalla, myös koneluettavan dmp:n pohjana
     • tutkijalla suuri vastuu päättää onko aineisto merkityksellistä, esimerkit voisivat olla tässä tutkijalle hyödyksi
     • myös esimerkkejä millä tavalla aineistoa voidaan käyttää uudelleen
     • Tästä dokumentista saa hyvän pohjan käytännön työstä
     • selkeyttäminen, kysymyksien järjestely
     • organisaatiot tekisivät tästä oman ohjeistuksen tämän pohjalta, koska prosessit on omat
     • puuttuvien asioiden huomaaminen vaatii syvällisempää lukemista
     • kustannustekijöissä tärkeä tekijä myös aineiston kompleksisuus, ei välttämättä koko, koskee sekä aineiston keräilyä että säilyttämistä

   • Pienryhmä 2:

     • Arkisto vs Pitkäaikaissäilytys vs pitkäaikaissaatavuus: Termit olisi tosiaan hyvä selittää dokumentissa

     • Dokumentissa vahvasti näkökulmana kansallisarkiston seulontapäätös

       • Esim. Tampereella ja Turussa yliopisto päättää (rahoittajan vaatimukset huomioiden)

       • Kansallisarkiston näkökulmassa säilytetään henkilötietoiteen, kun esim. Tietoarkiston aineistot anomysoidaan

     • Aineiston julkaiseminen eri asia kuin pitkäaikaissäilyttäminen, vaikka voidaan tehdä rinnakkain

     • Henkilötietojen arkistointi katettu hyvin dokumentissa

     • Mitä tehdään pitkäaikaissäilytetylle, jos tutkittava peruu suostumuksen

       • Juuso Marttila: Tutkittava ei voi perua suostumusta, siksi informointi on tärkeää.

   • Pienryhmä 3:

     • Keskutelusta nousi tarve konkretialle.
     • HY:llä on oma ohje https://doi.org/10.5281/zenodo.5785970 johon JyU:n dokumenttia verrattiin. Voidaan havaita, että JyU:n dokumentti on edistyneempi ja tarkemmalla tasolla. Lähtee paremmin suunnittelusta alkaen.
     • Mikä suhde on kansallisen tason ja organisaation omalla ohjeella? Ketkä hyödyntävät näitä ohjeita ja milloin niitä päivitetään.
     • Jos tutkija tekee alustavan arvonmäärityksen, niin onko ohje helposti ymmärrettävä hänelle?
     • Dokumentin ''Arkisto'' olisi hyvä määritellä selkeämmin.
       • HY:llä on data-arkisto, mutta teknisen ratkaisun tekee CSC. Jos sensitiivinen data vuotaisi, niin kuinka vastuut jakautuisivat? (Useita rooleja - GDPR: rekisterinpitäjä vs. käsittelijä)
     • Kustannustekijät: Tutkimusorganisaatiot eivät välttämättä ymmärrä arkistoinnin kalleutta, mitä se maksaa, koska serverit, nauhat yms. CSC:llä.
     • Tietomuodon arviointi: Tiedostomuotojen arvioinnin kansallisten PAS-palveluiden mallin voisi linkata? https://digitalpreservation.fi/specifications/format_evaluations

   • Pienryhmä 4:

     • Käytiin läpi ryhmän kommentit dokumentissa. Ei herännyt lisäkeskustelua.

   • Pienryhmä 5:

     • Informaatioanalyysi on vanhentunut. Koneoppiminen on muuttanut aineistojen rakenteen tärkeyden merkitystä. Koneoppimisalgoritmit osaavat järjestää sekavampiakin aineistoja, jolloin ''sekavia'' aineistoja on mahdollista hyödyntää.
     • Jos aineiston arvokkuutta pystyy perustelemaan yleisellä arvokkuudella, voidaan spesifimpiä arvonmäärittelyjä vähentää.
5. Mitä seuraavaksi? 
   • Onko tarvetta ryhmän puitteissa jatkaa arvonmäärityksen käsittelyä?
     • Mainittiin, että DMP-konsortiossa on tulossa arvonmääritys käsittelyyn. Tästä kannattaisi vinkata siellä. 
     • Juuso Marttila tekee uuden puhtaaksi kirjoitetun version, jonka jakaa Kuisma Lehtoselle. Kokoonnutaan tutustumaan dokumenttiin ja viedään kansalliselle tasolle. Vielä tulisi löytää linjaus, onko dokumentti ohjeistava vai komentava. 
6. Kokouksen päätös