Kuva: Arkkitehtuuriperiaatteet
Taulukko: Arkkitehtuuriperiaatteet sekä niiden kuvaus, perustelu ja vaikutukset (Versio 11/2022)
Nro | Periaate | Kuvaus | Perustelu | Vaikutukset |
Yleiset periaatteet | ||||
1 | Arkkitehtuuri edistää ammatillisen koulutuksen kokonaisvaltaista ja systemaattista uudistumista. | Arkkitehtuuri on osa ammatillisen koulutuksen järjestämistä, johtamista sekä jatkuvan parantamisen prosessia. Arkkitehtuuri edistää muun muassa jatkuvaa oppimista ja joustavia opintopolkuja, oppijakeskeistä ja osaamislähtöistä toimintaa, digitalisaation hyödyntämistä ja kehittämistä sekä ammatillisen koulutuksen järjestäjien keskinäistä yhteistyötä sekä yhteistyötä muiden koulutustoimijoiden ja työelämän kanssa. | Arkkitehtuuri tekee näkyväksi ammatillisen koulutuksen toimintaympäristön ja rakenteet sekä tukee strategian toteuttamista ja johtamista. Arkkitehtuuri selkeyttää ammatillisen koulutuksen toimintaa ja vahvistaa koulutuksen järjestäjien välistä yhteistyötä. Toimintaympäristön muutos edellyttää kaikilta koulutustoimijoilta jatkuvaa uudistumista ja toiminnan kehittämistä. | Arkkitehtuurin hyödyntäminen mahdollistaa yhteisen tilannekuvan luomisen, yhdenmukaisten toimintojen kehittämisen ja systemaattisen uudistamisen toimintaympäristöjen muuttuessa. |
2 | Arkkitehtuuri ohjaa kaikkia ammatillisen koulutuksen järjestäjiä. | Arkkitehtuuri ohjaa ja tukee koulutuksen järjestäjien omaa arkkitehtuurityötä. Arkkitehtuuri huomioi ammatillisen koulutuksen erityispiirteet ja monimuotoisuuden sekä yhteistyön muiden toimijoiden kanssa. Arkkitehtuurin kuvaukset ovat kaikkien ammatillisen koulutuksen järjestäjien sekä muiden koulutustoimijoiden hyödynnettävissä. Arkkitehtuurin hyödyntäminen vähentää koulutuksen järjestäjien päällekkäistä kehittämistyötä, tehostaa resurssien käyttöä sekä sujuvoittaa hallintoa. Arkkitehtuuri on osa opetushallinnon arkkitehtuureja. | Vaikka tiedonhallintalaki ei edellytä arkkitehtuurityötä, arkkitehtuuri on hyvä menetelmä tiedonhallintalain tavoitteiden edistämiseksi. Ammatillisen koulutuksen järjestäjien palvelujen, tietojen ja tietojärjestelmien yhteentoimivuus edellyttää yhteisen viitearkkitehtuurin noudattamista. | Koulutuksen järjestäjien resurssit suunnataan tarkoituksenmukaisesti. Palvelujen, prosessien ja järjestelmien kehittäminen sekä hankintojen tekeminen tehostuu. Ammatillisen koulutuksen järjestäjien yhteiskehittäminen vahvistuu. |
3 | Arkkitehtuuri tukee ekosysteemiajattelua. | Arkkitehtuuri tarkastelee ammatillista koulutusta avoimena ja jatkuvasti uudistuvana ekosysteeminä, joka kytkeytyy muihin koulutus- ja osaamisjärjestelmän osiin. Arkkitehtuuri on yhteentoimiva muiden ohjaavien sidosarkkitehtuurien kanssa. | Ekosysteemiajattelu edistää yhdessä oppimista, osaamisen uudistamista ja innovaatioiden syntymistä. Ekosysteemiajattelu auttaa löytämään vaikuttavampia keinoja sekä täydentäviä resursseja ja osaamista monimutkaisten ongelmien ratkaisemiseen, ennakointiin ja riskien hallintaan. | Ammatillisen koulutuksen järjestäjien yhteistyö muiden koulutus- ja osaamisjärjestelmän toimijoiden kanssa on kiinteä osa toimintaa. Ammatillisen koulutuksen kyky vastata monitahoisiin muutoksiin ja osaamisen haasteisiin yhteistyössä muden toimijoiden kanssa vahvistuu. Avoin toiminta on perusta uusille ideoille, ajatuksille ja innovaatioille. |
Toiminta-arkkitehtuurin periaatteet | ||||
4 | Arkkitehtuuri on oppijakeskeinen. | Arkkitehtuuri tarkastelee ammatillisen koulutuksen palveluita ja prosesseja ensisijaisesti oppijan näkökulmasta. Oppijakeskeinen näkökulma huomioidaan kaikilla arkkitehtuurin tasoilla. Arkkitehtuuri kuvaa palvelut ja prosessit tarvittavilta osin myös laajemmin koulutuksen järjestäjän näkökulmasta. | Oppijakeskeisyys vastaa ammatillisen koulutuksen arvoperustaa ja lakisääteistä tehtävää. Oppijakeskeinen toiminnan kehittäminen tukee ammatillisen koulutuksen vaikuttavuutta. Tutkintojen ja koulutuksen järjestämisen edellytykset kuvataan siltä osin, kun ne vaikuttavat oppijan polkuun. | Arkkitehtuuri on laajasti hyödynnettävissä ammatillisessa koulutuksessa. Oppijan polkua tukemalla varmennetaan ammatillisen koulutuksen tasalaatuisuutta ja vaikuttavuutta. |
5 | Arkkitehtuuri huomioi oppijan lisäksi myös muut ammatillisen koulutuksen ekosysteemin toimijat. | Oppijan lisäksi arkkitehtuurissa kuvataan ainakin ammatillisen koulutuksen ekosysteemiin keskeisiä sisäisiä ja ulkoisia toimijoita ja rooleja. | Ammatillisen koulutuksen ekosysteemin toimijoiden kuvaus auttaa ymmärtämään ammatillisen koulutuksen yhteistyöverkoston monimuotoisuutta sekä sen dynaamista ja interaktiivista luonnetta. | Arkkitehtuuri edistää ammatillisen koulutuksen uuden ekosysteemin rakentumista, mikä tuo lisäarvoa kaikille ekosysteemin toimijoille. Ekosysteemissä toimiminen on myös tapa uudistua, levittää hyviä käytänteitä sekä kohdentaa resursseja tarkoituksenmukaisesti. Oppijoiden osaamisen hankkiminen ja uudistaminen työuran eri vaiheissa on joustavampaa ja tehokkaampaa. |
Tietoarkkitehtuurin periaatteet | ||||
6 | Tieto on saatavilla ja yhteentoimivaa ja käytetyt käsitteet ovat yhdenmukaisia. | Tieto on yhteiskäyttöistä. Käsitteiden määrittelyt ovat yhtenäisiä ja kaikkien ammatillisen koulutuksen järjestäjien käytettävissä. Käytetyt käsitemallit ovat yhdenmukaisia kansallisten sanastojen kanssa (esim. OKSA). Arkkitehtuuri täydentää kansallisia sanastoja puuttuvilta osin. | Yhteiset tietomallit ja yhdenmukaiset käsitteet lisäävät yhteistä ymmärrystä ja yhteentoimivuutta. Ammatillisen koulutuksen järjestäjien kyky jakaa tietoa, viestiä ja olla vuorovaikutuksessa lisääntyy, ja koulutuksen järjestäjät voivat rutiininomaisesti käyttää ja ymmärtää toistensa tietoja. | Päällekkäinen työ vähenee ja resursseja hyödynnetään tarkoituksenmukaisesti. Semanttinen ja tekninen yhteentoimivuus ammatillisessa koulutuksessa ja poikkihallinnollisessa tietojen vaihdossa varmistuu. Tiedonhallinta tehostuu ja muodostaa eheän kokonaisuuden tiedon elinkaaren mukaisesti. Yhteiset tietomallit ja tiedon saatavuuden vaatimus tehostaa tietojärjestelmäkehitystä. Oppimisanalytiikan hyödyntäminen ja kehittäminen ammatillisessa koulutuksessa laajenee. |
7 | Arkkitehtuuri mahdollistaa tiedon yhteentoimivuuden sekä yhteentoimivien palvelujen ja tietojärjestelmien kehittämisen. | Tietoa tuottaessa otetaan huomioon tietojen yhteentoimivuus eri tasolla. Tietojen yhteentoimivuus mahdollistaa muun muassa yhteisten järjestelmien ja oppimisanalytiikan kehittämisen. | Ammatillisen koulutuksen kustannustehokkuus kasvaa yhteentoimivan tiedon kautta. Yhdenmukaiset käsitteet lisäävät palvelun käyttäjäystävällisyyttä. Yhteiset tietomallit edistävät tiedon saatavuutta ja hyödynnettävyyttä. | |
Tietojärjestelmäarkkitehtuurin periaatteet | ||||
8 | Järjestelmäratkaisut ovat yhteentoimivia. | Arkkitehtuuri edistää järjestelmien yhteentoimivuutta, mikä tukee myös järjestelmissä käsiteltävien tietojen yhteentoimivuutta ja yhteiskäyttöisyyttä. Arkkitehtuuri ohjaa käyttämään yleisten standardien mukaisia avoimia rajapintoja mahdollisimman laajasti. | Arkkitehtuuri mahdollistaa prosessien, tietojen, ohjelmistojen ja järjestelmien yhteentoimivuuden. Päällekkäisen työn tekeminen vähentyy, samoja tietoja ei ylläpidetä useassa paikassa, ohjelmistojen toiminnallisuudet täydentävät toisiaan ja tietojen siirto järjestelmien välillä onnistuu. | Ammatillisen koulutuksen järjestäjien tietojärjestelmiä kehitetään tarkoituksenmukaisella tavalla. Tietojärjestelmät ovat yhteentoimivia ja tukevat koulutuksen järjestäjien toimintaa aikaisempaa tehokkaammin. Tietojärjestelmähankinnat tehostuvat, ja järjestelmien käyttö on taloudellista ja tuloksellista. |
9 | Tieto on riippumatonta järjestelmäratkaisusta. | Tietoa voi käyttää useamman järjestelmäratkaisun kanssa. Järjestelmien vaihtaminen ja kehittäminen on mahdollista. Arkkitehtuuri edistää tietojärjestelmien kehittämistä kansallisella ja koulutuksen järjestäjän tasolla sekä tukee koulutuksen järjestäjiä tietojärjestelmien kehittämisen kilpailuttamisessa sekä tarkoituksenmukaisen tietojärjestelmän käyttöönotossa ja tiedon elinkaaren ylläpitämisessä. | Semanttisen ja syntaktisen yhteentoimivuuden avulla tietojärjestelmien välillä siirtyvien tietoaineistojen muodot ja merkityssisällöt tulkitaan samalla tavalla. |
Arkkitehtuurin rajaukset ja reunaehdot
Arkkitehtuuri kuvaa ammatillisen koulutuksen organisaatiota vain ekosysteemin tasolla. Arkkitehtuurin kuvaukset varmistavat yhteentoimivuuden ja riittävän yhtenäisyyden kansallisella tasolla, mutta jättävät ammatillisen koulutuksen järjestäjille vapauden kuvata koulutuksen käytännön toteuttamista koulutuksen järjestäjän tasolla tarkoituksenmukaisella tavalla. Teknologia-arkkitehtuuri ja arkkitehtuurin fyysinen taso on tämän vuoksi rajattu arkkitehtuurin ulkopuolelle.
Ammatillisen koulutuksen viitearkkitehtuuria ohjaa oppijakeskeisyys. Arkkitehtuuri kuvaa ensijaisesti oppijaan liittyvät palvelut ja prosessit sekä niihin liittyvät tiedot.
Ammatillisen koulutuksen viitearkkitehtuuri on ammatillisen koulutuksen toteuttamista ja uudistamista ohjaava ja tukeva kokonaisuus. Viitearkkitehtuurin lähtökohtana on nykytilan arviointi, mutta nykytila kuvataan vain tarvittavilta osin. Arkkitehtuuri kuvaa ensisijaisesti ammatillisen koulutuksen tavoitetilaa.
Rajauksen/ reunaehdon nimi | Rajaus vai reunaehto | Kuvaus |
Arkkitehtuuri ei ota kantaa organisaatiorakenteeseen eikä palvelujen tai prosessien toteuttamisen yksityiskohtiin. | Rajaus | Arkkitehtuuri kuvaa ammatillisen koulutuksen organisaatiota vain ekosysteemin tasolla. Arkkitehtuuri tunnistaa ja nimeää ammatillisen koulutuksen järjestäjien yleiset toiminnot, palvelut, prosessit ja tiedot. Arkkitehtuuri ei kuvaa palvelujen tai prosessien järjestämistä organisaatioissa. Arkkitehtuuri kuvaa ensijaisesti oppijaan liittyvät palvelut ja prosessit sekä niihin liittyvät tiedot. Arkkitehtuuri kuvaa palvelut ja prosessit tarvittavilta osin myös koulutuksen järjestäjän näkökulmasta. Arkkitehtuuri luo perustan prosessien kulkukaavioiden kuvaukselle. |
Arkkitehtuuri hyödyntää soveltuvilta osin olemassa olevia arkkitehtuurikuvauksia. | Rajaus | Arkkitehtuurissa hyödynnetään ja päivitetään tarvittaessa olemassa olevien arkkitehtuurien kuvauksia. |
Arkkitehtuurissa ei kuvata fyysistä tasoa eikä teknologia-arkkitehtuuria. | Rajaus | Arkkitehtuuri keskittyy JHS 179:n mukaisesti periaatteellisen, käsitteellisen ja loogisen tason kuvauksiin. Viitearkkitehtuurin näkökulmista huomioidaan toiminta-, tieto- ja tietojärjestelmäarkkitehtuuri. |
Arkkitehtuuri kuvaa ammatillisen koulutuksen tavoitetilaa. | Rajaus | Arkkitehtuurin lähtökohtana on nykytilan arviointi, mutta nykytila kuvataan vain tarvittavilta osin. Arkkitehtuuri keskittyy kuvauksissaan ammatillisen koulutuksen tavoitetilaan. |