Kuva: Ammatillinen koulutus uudistuu toimintaympäristön muuttuessa.
Opetus- ja kulttuuriministeriön strategia 2030
Opetus- ja kulttuuriministeriön strategia 2030 kuvaa asioita, joihin ministeriössä ja sen hallinnonalalla keskitytään hallituskausia pidemmällä ajalla. Opetus- ja kulttuuriministeriön strategiset tavoitteet ohjaavat myös ammatillisen koulutuksen järjestäjiä. Strategiaa toteutetaan ministeriön ja hallinnonalan yhteistyönä. OKM:n strategian toteutumista seurataan osana ohjausta ja johtamista muun muassa indikaattoreita, tutkimuksia ja selvityksiä hyödyntämällä.
Kuva: Opetus- ja kulttuuriministeriön strategia ja viitearkkitehtuurissa tunnistetut ammatillisen koulutuksen kyvykkyydet.
Ammatillisen koulutuksen laatustrategia 2030
Ammatillisen koulutuksen laatustrategia kuvaa ammatillisen koulutuksen vision 2030 sekä siitä johdetun laadunhallinnan vision, jota toteutetaan toteutetaan viiden strategisen linjauksen / vaikuttavuustavoitteen avulla. Strategisten linjausten tavoitteena on muodostaa kokonaisuus, jolla johdetaan ammatillisen koulutuksen laadunhallintaa kokonaisvaltaisesti, yhdensuuntaisesti ja pitkäjänteisesti.
Strategisia linjauksia toteutetaan kehittämistoimien avulla. Laatustrategiassa on esitetty jokaisen keskeisen ammatillisen koulutuksen toimijan (ammatillisen koulutuksen järjestäjät, opetus- ja kulttuuriministeriö, Opetushallitus, työelämätoimikunnat ja Kansallinen koulutuksen arviointikeskus) keskeiset kehittämistoimet vuosille 2020-2022. Kehittämistoimia ei ole toistaiseksi mallinnettu osaksi strategiakarttaa, koska ne päivitetään vuonna 2023.
Ammatillisen koulutuksen viitearkkitehtuurissa on kuvattu ammatillisen koulutuksen visio sekä laadunhallinnan strategiset linjaukset. Ammatillisen koulutuksen laadunhallinnan visio sisältyy pääsääntöisesti ammatillisen koulutuksen visioon, joten sitä ei ole erikseen mallinnettu viitearkkitehtuurissa. Ammatillisen koulutuksen laadunhallinnan visio sisältää laadunhallinnan keskeiset periaatteet:
- asiakaslähtöisyys
- innovatiivisuus, uudistumiskyky ja toisilta oppiminen
- joustavuus, ennakoivuus ja reagointikyky
- tietoon perustuva päätöksenteko ja jatkuva parantaminen
- tasalaatuisuus ja erinomaisuuteen pyrkiminen
- luottamus, toiminnan avoimuus ja läpinäkyvyys
Kuva: Ammatillisen koulutuksen laatustrategia ja viitearkkitehtuurissa tunnistetut ammatillisen koulutuksen kyvykkyydet.
Kasvatuksen ja koulutuksen digitalisaation linjaukset 2027
Kasvatuksen ja koulutuksen digitalisaation linjaukset 2027 kuvaa koko koulutusjärjestelmää koskevan digitalisaation vision sekä vision toteutumisen mahdollistavat strategiset tavoitteet ja toimenpiteet, joilla opetus- ja kulttuuriministeriö ja Opetushallitus edistävät strategisten tavoitteiden toteutumista.
Kasvatuksen ja koulutuksen digitalisaation linjauksia täydennetään myöhemmin koulutusastekohtaisilla tarkennuksilla.
Kuva: Kasvatuksen ja koulutuksen digitalisaation linjaukset ja viitearkkitehtuurissa tunnistetut ammatillisen koulutuksen kyvykkyydet.
Valtioneuvoston koulutuspoliittinen selonteko, kohti vuotta 2040
Ammatillisen koulutuksen viitearkkitehtuurissa on huomioitu valtioneuvoston koulutuspoliittinen selonteko, vaikka se ei varsinaisesti ole strateginen asiakirja. Koulutuspoliittinen selonteko kuvaa koko koulutusjärjestelmän ja tutkimuksen nykytilaa sekä kohti 2040-lukua ulottuvaa tavoitetilaa. Selonteon on tarkoitus toimia myös koulutuspoliittisen päätöksenteon perustana.
Koulutuspoliittinen selonteon mukaan tavoitteena on edistää toisen asteen koulutuksen yhdenvertaisuutta, tasa-arvoa, vaikuttavuutta ja laatua sekä vastata työelämän muutoksiin. Ammatillisen koulutuksen viitearkkitehtuurin näkökulmasta olennaisia ovat myös koulutuspoliittisen selonteon yleiset uuden teknologian hyödyntämistä sekä digitalisaatiota koskevat linjaukset sekä toisen asteen koulutuksen uudistumiseen liittyvät toimenpiteet. Strategiakartassa on kuvattu myös keskeiset ammatillisen koulutuksen toimenpiteet. Toimenpiteet toteuttavat strategisia tuloksia, jotka puolestaan toteuttavat strategisia tavoitteita.
Koulutuspoliittisessa selonteossa kuvataan myös Jatkuvan oppimisen parlamentaarisen uudistuksen visio ja tavoitteet sekä jatkuvan oppimisen kokonaisuuteen liittyviä toimenpiteitä etenkin koulutustoimijoiden ja jatkuvan oppimisen rakenteiden näkökulmasta. Jatkuvan oppimisen uudistuksen visio ja sen pohjalta asetetut tavoitteet kattavat yhteiskunnan, työelämän ja yksilön. Jatkuvan oppimisen visio sisältää kolme kohtaa:
- Kaikilla on työllistymisen ja merkityksellisen elämän edellyttämät tiedot, taidot ja osaaminen
- Jokainen kehittää osaamistaan työuran aikana
- Osaaminen uudistaa työelämää ja työelämä osaamista
Jatkuvan oppimisen kokonaisuutta ei ole mallinnettu erikseen, koska jatkuvaan oppimisen ammatilliseen koulutukseen liittyvät toimenpiteet sisältyvät osaksi ammatillisen koulutuksen uudistumiseen, asiakaslähtöisyyteen, joustavuuteen ja saavutettavuuteen liittyviä toimenpiteitä.
Kuva: Koulutuspoliittinen selonteko, toimenpiteet ja viitearkkitehtuurissa tunnistetut ammatillisen koulutuksen kyvykkyydet.
Suomen digitaalinen kompassi
Suomen digitaalinen kompassi (digikompassi) sisältää Suomen digitalisaation kansallisen vision 2030, strategiset tavoitteet ja avaintulokset. Kansallinen digikompassi perustuu vuonna 2021 esiteltyyn EU:n digikompassiin ja sitä koskevaan digitaalinen vuosikymmen 2030 -ohjelmaan.
Suomen digitaalisen kompassin tavoitteet on jaettu neljään osa-alueeseen:
- Digitaalisesti osaava väestö ja työvoima
- Digitaalinen infrastruktuuri
- Yritysten digitalisaatio
- Digitaaliset julkiset palvelut.
Jokaiselle osa-alueelle on asetettu tavoitteet vuoteen 2030 ja kuvattu avaintulokset. Lisäksi Digikompassi sisältää myös yhteisen tavoitteen poikkihallinnollisesta johtamisesta ja kehittämisestä.
Strategiakartassa on kuvattu ammatillisen koulutuksen viitearkkitehtuurin näkökulmasta keskeisimmät osa-alueet eli digitaalinen osaaminen ja digitaaliset julkiset palvelut. Digikompassin avaintuloksia on tarkennettu ammatillisen koulutuksen näkökulmasta.
Kuva: Suomen digitaalinen kompassi tarkennettuna ammatillisen koulutuksen näkökulmasta ja viitearkkitehtuurissa tunnistetut ammatillisen koulutuksen kyvykkyydet.
Ammatillisen koulutuksen viitearkkitehtuurissa tunnistetut painopisteet
Ammatillisen koulutuksen viitearkkitehtuurissa on tunnistettu ammatillisen koulutuksen keskeisiä painopisteitä, jotka toteuttavat valtakunnallisia strategisia tuloksia ja tavoitteita. Ammatillisen koulutuksen painopisteet sisältävät yhteiset tavoitteet uudistumisesta, oppijakeskeisestä, vastuullisesta ja tietoperusteisesta koulutuksesta, yhteistyön vahvistamisesta ja ekosysteemimäisestä toiminnasta, digitalisaation ja uuden teknologian laajasta hyödyntämisestä ja hyvinvoinnin vahvistamisesta.
Kuva: Viitearkkitehtuurissa tunnistetut ammatillisen koulutuksen painopisteet.
Ammatillisen koulutukseen vaikuttavat toimintaympäristön muutokset
Jokainen valtakunnallinen strategia analysoi toimintaympäristön muutosta hieman eri näkökulmasta tai eri käsitteillä. Viitearkkitehtuurissa on tunnistettu erikseen ammatilliseen koulutukseen keskeisesti vaikuttavat toimintaympäristön muutokset (ajurit).
Taulukko: ammatilliseen koulutukseen vaikuttavat toimintaympäristön muutokset.
| Nro | Ajuri | Kuvaus |
| 1 | Digitalisaatio ja uusi teknologia | Digitalisaatio ja teknologinen kehitys vaikuttavat yhteiskuntaan, työelämään ja kaikkien arkeen. Digitalisaatio muuttaa osaamistarpeita ja vaikuttaa siihen, millaista osaamista ja taitoja ammatillisen koulutuksen tulisi tuottaa. Digitalisaatio muokkaa ammatillisen koulutuksen pedagogiikkaa, ohjausta ja oppimista, vähentää koulutuksen paikka- ja aikasidonnaisuutta ja antaa mahdollisuuksia oppimiseen monenlaisissa oppimisympäristöissä ja tiiviimmässä yhteistyössä muiden koulutustoimijoiden kanssa. Oppijoilta ja henkilökunnalta edellytetään uusia taitoja ja valmiuksia toimia digitalisoituvassa toimintaympäristössä ja kykyä hyödyntää digitaalisia ratkaisuja ja alustoja. Ammatillisessa koulutuksessa on huomioitava oppijoiden ja henkilöstön digitaalisten taitojen ja digitaalisen osaamisen vahvistaminen osana perustoimintaa. Koulutuksen järjestämisen näkökulmasta digitaalisuuden hyödyntämiseen liittyy vahvasti myös asiakaslähtöisten digitaalisten palveluiden kehittäminen sekä kestävän kehityksen tuntemus. Myös ammatillisessa koulutuksessa on pohdittava, miten uusi teknologia voi auttaa rakentamaan kestävää tulevaisuutta digitaalisen ja vihreän kaksoissiirtymän tavoitteiden mukaisesti. Toimivat digitaaliset palvelut edellyttävät tietojohtamista ja tiedon sujuvaa jakamista eri toimijoiden välillä. |
| 2 | Työn muutos (työn tekemisen tavat, työelämän osaamisvaatimukset) | Ammattien ja työtehtävien aikaisempaa nopeampi muuttuminen edellyttää kaikilta valmiutta oman osaamisen uudistamiseen ja päivittämiseen läpi työuran. Monella alalla on myös pulaa osaavista työntekijöistä. Muutokset työn sisällöissä ja kokonaan uusien ammattien syntyminen heijastuvat ammatillisten tutkintojen sisältöihin ja koulutustarjontaan. Ammatillisen koulutuksen on pystyttävä tarjoamaan erilaisille kohderyhmille räätälöityjä ja joustavia mahdollisuuksia jatkuvaan oppimiseen ja osaamisen kehittämiseen. Työn sisällölliset muutokset vahvistavat myös avaintaitojen merkitystä: kokonaisuuksien hallinta, viestintä- ja vuorovaikutustaidot, ongelmanratkaisukyky ja digitaalinen osaaminen ovat osa yhä useampaa työtehtävää. Osaavan työvoiman kouluttaminen edellyttää ammatillisen koulutuksen järjestäjältä ennakointia, tiivistä yhteistyötä työ- ja elinkeinoelämän kanssa, koulutustarjonnan suunnittelua ja koulutuksen vetovoimasta huolehtimista. |
| 3 | Väestörakenteen muutos (ikääntyminen, monimuotoistuminen, keskittyminen) | Väestörakenteen muutoksen suurimmat vaikutukset liittyvät väestön ikääntymiseen, työikäisen väestön määrän vähenemiseen ja syntyvyyden alenemiseen. Väestön keskittyminen suuriin kaupunkeihin ja niiden kehyskuntiin vaikuttaa ammatillisen koulutuksen järjestämisen edellytyksiin. Koulutuksen järjestäjien yhteistyön tiivistäminen sekä digitalisaation ja uuden teknologian mahdollisuuksien hyödyntäminen varmistavat osaltaan ammatillisen koulutuksen saatavuutta eri puolilla maata. Väestön moninaistuminen ja monikielisyys vaikuttavat ammatilliseen koulutukseen erityisesti pääkaupunkiseudulla ja muissa suurissa kaupungeissa. Pienenevien ikäluokkien myötä opiskelijamäärät laskevat ja myös työelämään valmistuu vähemmän työvoimaa. |
| 4 | Asiakaslähtöisyys | Ammatillisessa koulutuksessa asiakaslähtöisyys on keskeinen toimintaa ohjaava periaate ja lähtökohta. Asiakaslähtöisyys tarkoittaa toimintakulttuurin, toimintatapojen ja palvelujen uudistamista eri asiakasryhmien muuttuvien tarpeiden pohjalta ja asiakkaiden aktiivista roolia niiden kehittämisessä. |
| 5 | Yhteiskunnallinen eriarvoistuminen | Eriarvoisuus ja osattomuuden kokemukset ovat kasvaneet myös suomalaisessa yhteiskunnassa. Oppijoiden sosioekonominen tausta vaikuttaa kasvavassa määrin myös koulutuspolkuun. Ylisukupolvinen syrjäytyminen ja huono-osaisuuden kasautuminen näkyvät myös ammatillisessa koulutuksessa. Myös työikäisen väestön osallistuminen jatkuvaan oppimiseen kasautuu jo ennestään koulutetuille ja hyvässä työmarkkina-asemassa oleville. Koulutus on keskeinen eri yhteiskunnallisiin asemiin valikoitumista selittävä tekijä ja koulutuksellinen eriarvoistuminen tuottaa eriarvoisuutta kaikilla yhteiskunnan osa-alueilla. Erilaisista sosioekonomisista taustoista tulevien oppijoiden koulutuksellisen tasa-arvon edistäminen ja jatko-opinto- ja työelämämahdollisuuksien varmistaminen vaikuttaa ammatillisen koulutuksen toteuttamiseen sekä ohjauksen ja oppimisen tuen ratkaisuihin. Ohjauksen ja tuen palvelujen vahvistaminen sekä yksilöllisten opintopolkujen kehittäminen on ammatillisen koulutuksen keskeinen keino edistää yhdenvertaisuutta ja tasa-arvoa. |
| 6 | Kasvaneet hyvinvoinnin haasteet | Oppijoiden hyvinvoinnin haasteiden kasvu liittyy kasvaneeseen yhteiskunnalliseen epävarmuuteen ja nopeasti muuttuvaan toimintaympäristöön. Hyvinvoinnin haasteet myös kasautuvat. Hyvinvoinnin haasteet näkyvät oppimisessa ja osaamisen hankkimisen mahdollisuuksissa. Ammatillisessa koulutuksessa yhteisöllisyyttä, osallisuutta ja vuorovaikutusta tukevan turvallisen toimintakulttuurin sekä yhteisöllisen opiskeluhuollon vahvistaminen ovat keinoja edistää sekä oppijoiden että henkilöstön hyvinvointia. Henkilöstön hyvinvoinnin vahvistaminen heijastuu positiivisesti myös oppijoiden hyvinvointiin. |
| 7 | Erilaistuvat arvot ja asenteet | Yhteiskunnallinen eriarvoistuminen ja monimuotoistuminen aiheuttaa osaltaan arvojen ja asenteiden erilaistumista, joka voi johtaa vastakkainasetteluun, osattomuuden kokemuksiin ja kärjistyneeseen yhteiskunnalliseen keskusteluun. Ammatillisella koulutuksella on tärkeä rooli tukea oppijoita monimuotoisen ja erilaisuutta kunnioittavan yhteiskunnan ja työelämän jäseniksi kasvamisessa. Ammatillinen koulutus vahvistaa oppijoiden ammatti-identiteettiä, medialukutaitoja, valmiuksia vastuulliseen tiedonvälitykseen ja kykyä käydä rakentavaa yhteiskunnallista keskustelua. |
| 8 | Ilmaston muutos ja kestävä kehitys | Ilmastonmuutos ja kestävän kehityksen tavoitteet vaikuttavat laajasti yhteiskuntaan, talouteen ja yksilöiden toimintaan. Ammatillisella koulutuksella on merkittävä rooli kestävämmän tulevaisuuden rakentamisessa. Koulutus luo osaamista, tietoisuutta ja taitoja, ja sillä on keskeinen merkitys vastuullisen ajattelutavan vahvistamisessa. Ekologisen, sosiaalisen, taloudellisen ja kulttuurisen kestävyyden tavoitteet vaikuttavat ammatillisen koulutuksen kaikille tasoille. |
| 9 | Kansainvälisyys | Suomalainen yhteiskunta ja ammatillinen koulutus ovat kansainvälistyneet viime vuosina muun muassa maahanmuuton ja kansainvälistyvän työelämän seurauksena. Opetuksen, ohjauksen ja tuen toteuttamisessa on huomioitava monenlaisista taustoista tulevat oppijat. Toisaalta ammatillinen koulutus myös kouluttaa osaajia, joilla on kykyä toimia ja vuorovaikuttaa kansainvälisessä työympäristössä. Ammatillinen koulutus myös toimii kansainvälisessä ympäristössä. Ammatillisen koulutuksen koulutuspalveluille on kansainvälistä kysyntää, mikä on huomioitava palvelujen kehittämisessä. |
Koonti toimintaympäristön muutoksista, keskeisistä strategioista ja tunnistetuista ammatillisen koulutuksen painopisteistä ja kyvykkyyksistä
Alla on koonti ammatilliseen koulutukseen vaikuttavista tunnistetuista toimintaympäristön muutoksista, keskeisimmistä valtakunnallisista strategioista (visio, strategisista tavoitteet ja strategiset tulokset) sekä viitearkkitehtuurissa tunnistetuista ammatillisen koulutuksen painopisteistä ja yhteisistä kyvykkyyksistä.
Kuva: Koonti viitearkkitehtuurissa tunnistetusta toimintaympäristön muutoksesta, keskeisistä valtakunnallisista valtakunnallisista strategioista ja tunnistetuista ammatillisen koulutuksen painopisteistä ja kyvykkyyksistä.
