Palvelukartta ja palvelujen kuvaukset antavat kokonaiskuvan ammatillisen koulutuksen yhteisistä palveluista. 

Palvelukartta

Arkkitehtuurityössä palvelut voidaan ryhmitellä eri tavoin ja eri tarkkuudella. Viitearkkitehtuuri keskittyy kuvaamaan ennen kaikkea lakisääteisiä palveluita (ydinpalveluita), jotka kaikkien koulutuksen järjestäjien tulee toteuttaa.

Oppijan polun palveluilla oppija hankkii omiin tarpeisiinsa tarvittavan osaamisen. Oppijan polun mahdollistamiseksi tarvitaan myös tutkintojen ja koulutuksen järjestämisen edellytyksiä tuottavia palveluita.


Oppijan palvelut

Taulukko: Oppijan palvelut (versio 20.6.2023) 

Palvelu

Tavoite

Peruste

Kuvaus

Prosessit

Hakeutumisen ohjaus

Hakeutuja saa tarvitsemaansa ohjausta ja tukea ammatilliseen koulutukseen hakeutumiseen, koulutusmahdollisuuksien vertailuun sekä hakuun.

lakiperuste

Oppivelvollisen ohjaus- ja valvontavastuussa oleva taho on vastuussa siitä, että hakeutujalle tarjotaan ohjausta ja tietoa siitä, miten koulutukseen voi hakea sekä miten haku- ja valintaprosessi tulevat etenemään.

Ohjaus voi tapahtua esimerkiksi lähiohjauksena henkilökohtaisesti, erilaisissa tapahtumissa, kouluympäristössä tai digitaalisten ympäristöjen kautta sekä painetun materiaalin välityksellä.

Ohjaavia tahoja voivat olla esim. oppilaitosten opettajat, opinto-ohjaajat tai oppisopimuksen osalta myös TE-toimistot ja työnantajat. Myös hakeutujan huoltajat voivat tukea hakeutujaa ja jakaa kokemuksiaan erilaisista koulutusvaihtoehdoista. Hakeutuja voi saada tietoa hakeutumisesta myös eri kanavista kuten verkkosivuilta, oppilaitosten markkinointikampanjoista ja sosiaalisen median julkaisuista.

  • Koulutusmahdollisuuksien vertailu

  • Haku

Koulutukseen valinta

Hakijasta tulee opiskelija ja hän pääsee aloittamaan opinnot hakukohteita vastaavassa ammatillisessa koulutuksessa tai hän ohjautuu uudelleen hakeutujaksi tai muihin soveltuvampiin palveluihin.

lakiperuste

Hakija ohjautuu eri hakureittien kautta valintaprosessiin, jonka jälkeen hän tulee valituksi soveltuvan koulutuksen opiskelijaksi.

  • Valinta

Henkilökohtaistaminen

Tavoitteena on opiskelijan yksilöllinen, oppijalähtöinen ja osaamisperusteinen opiskelupolku.

lakiperuste

Opiskelijan kanssa suunnitellaan ja toteutetaan hänen tavoitteitaan ja tarpeitaan vastaava opiskelupolku. Suunnittelu perustuu opiskelijan uratavoitteisiin ja tarvittavaan osaamiseen. Tavoitteiden saavuttamiseksi opiskelijalle suunnitellaan osaamisen hankkimisen polku, joka sisältää myös suunnitelman opiskelijan tarvitsemasta ohjauksesta ja tuesta. Suunnitelma on joustava ja muuttuvat tilanteet huomioiva.  

  • Opiskelijan yksilöllisen opiskelupolun suunnittelu

  • Opiskelijan yksilöllisen opiskelupolun seuranta

  • HOKSin laadinta ja ensikertainen hyväksyntä

  • HOKSin päivittäminen

Opetus ja oppimisen ohjaus eri oppimisympäristöissä

Tavoitteena on kouluttaa osaavia ammattilaisia.

lakiperuste

Opiskelija hankkii henkilökohtaisessa suunnitelmassa kuvatun tarvitsemansa osaamisen. Opiskelija voi hankkia osaamisensa monella eri tavalla. 

  • Osaamisen hankkiminen eri oppimisympäristöissä

  • Osaamisen kehittymisen seuranta ja arviointi
  • Osaamisen hankkimisen ohjaus ja tuki

Osaamisen arviointi ja todentaminen

Tavoitteena dokumentoitu opiskelijan osaamisen taso tutkinnon/koulutuksen osassa tai osa-alueessa.

lakiperuste

Osaamisen arvioinnissa arvioijat arvioivat, miten opiskelija hallitsee tutkinnon tai koulutuksen perusteiden mukaiset kaikki ammattitaitovaatimukset ja osaamistavoitteet.

Osaamisen todentamisessa arvioijat muodostavat yhdessä näkemyksen opiskelijan osaamisesta ja sen tasosta. Arvosana kirjataan opiskelijan todistukseen. 

  • Osaamisen osoittaminen

  • Osaamisen arviointi

  • Osaamisen todentaminen

Ohjaus

Tavoitteena on opiskelijan osaamisen, osallisuuden ja aktiivisen toimijuuden vahvistuminen, opiskelutaitojen ja itsetuntemuksen kehittyminen sekä opiskelua ja uraa koskevien valintojen tekeminen. 

lakiperuste

Ohjaus perustuu opiskelijan tavoitteisiin ja tarpeisiin. Opiskelijaa ohjataan löytämään omat vahvuutensa ja voimavaransa ja hyödyntämään niitä. Ohjauksessa huomioidaan opiskelijan kokonaistilanne sekä ohjataan häntä jäsentämään tavoitteitaan, opiskeluaan, ammatillista kehittymistään sekä urasuunnitteluaan.  Ohjausta toteutetaan monialaisessa yhteistyössä. Ohjauksessa kunnioitetaan opiskelijan asiantuntijuutta hänen omassa tilanteessaan.

  • Ohjauksen suunnittelu
  • Ohjauksen toteuttaminen
  • Ohjauksen seuranta ja vaikuttavuuden arviointi

Oppimisen tuki

Tavoitteena on tutkinnon tai koulutuksen perusteiden mukaisen ammattitaidon ja osaamisen saavuttaminen.

lakiperuste

Opiskelijan oppimisen tuen tarpeen tunnistaminen ja arviointi sekä tarvittavien tukitoimien suunnitelmallinen järjestäminen.

  • Oppimisen tuen tarpeen tunnistaminen ja arviointi
  • Opiskeluvalmiuksia tukevat opinnot

  • Erityinen tuki

  • Vaativa erityinen tuki

Opiskeluhuolto ja hyvinvointi

Opiskeluhuollon tavoitteena on kokonaisvaltaisen hyvinvoinnin ja opiskelukyvyn sekä -edellytysten edistäminen ja tukeminen.

Opiskeluarjen tuen tavoitteena on mahdollistaa opiskelijan sosiaalisen, psyykkisen ja taloudellisen hyvinvoinnin edellytykset opintojen aikana.

lakiperuste

Opiskelijahuollon lähtökohtana on arvostava, mielipiteitä kuunteleva ja luottamusta rakentava vuorovaikutus. 

Opiskeluhuolto jakautuu yhteisölliseen ja yksilökohtaiseen opiskeluhuoltoon. Opiskeluhuoltoa toteutetaan yhteistyössä oppilaitosyhteisön,  opiskelijan ja alaikäisen  huoltajansa kanssa. 

Yhteisöllinen opiskeluhuoltotyö edistää opiskelijoiden ja oppilaitosyhteisön hyvinvointia sekä perheiden ja oppilaitosyhteisön välistä yhteistyötä.

Yksilökohtaista opiskeluhuoltoa toteutetaan yhteistyössä opiskelijan kanssa hänen suostumuksellaan. Tavoitteena on varhaisessa vaiheessa ehkäistä ongelmia ja huolehtia tarvittavan tuen järjestämisestä. Hyvinvointialueet järjestää yksilökohtaisen opiskeluhuollon palvelut.

  • Yhteisöllinen opiskeluhuolto

  • Yksilökohtainen opiskeluhuolto

  • Opiskeluarjen tuki

  • Opiskelijakunta, tutortoiminta ja muu vaikuttaminen

Opintojen päättäminen

Opiskelijan saa tavoitteensa mukaiset opinnot valmiiksi tai hänet katsotaan eronneeksi niistä. Opiskelijalle annetaan todistus suoritetuista opinnoista.

lakiperuste

Opiskelijan opinto-oikeus päättyy, kun hän saavuttaa henkilökohtaisen suunnitelman mukaisen tavoitteensa ja valmistuu tai hänet katsotaan eronneeksi.

Valmistuminen vahvistetaan tekemällä tarvittavat toimenpiteet ja merkinnät. Opiskelija saa linkin valtakunnalliseen opintopalautekyselyyn  ja opiskelijalle annetaan todistus hänen suorittamistaan opinnoista. 

Opiskelijan opiskeluoikeus päättyy myös silloin, kun hänet on katsottu eronneeksi koulutuksesta. Opiskelija katsotaan eronneeksi myös siinä tapauksessa, että hän eroaa itse. Myös eronneeksi katsotulle opiskelijalle annetaan todistus hänen suorittamistaan opinnoista.

  • Valmistuminen

  • Eroaminen ja eronneeksi katsominen

Työelämään, jatko-opintoihin tai palveluun siirtyminen

Tavoitteena on tukea valmistuneen opiskelijan siirtymistä koulutuksesta työelämään, jatko-opintoihin tai palveluun.


Työelämään ohjauksessa tuetaan tarvittaessa valmistuneen opiskelijan työelämään siirtymistä.

Jatko-opintoihin ohjaus on ammatilliseen perustutkintoon valmistuneen henkilön yksilöllisten tarpeiden mukaista ohjausta, jonka tarkoituksena on auttaa henkilöä jatko-opintoihin hakeutumisessa.

Koulutuksen järjestäjä voi myös ohjata valmistunutta opiskelijaa hänelle soveltuvien palveluiden äärelle oppilaitoksen ulkopuolella.

  • Työelämään ohjaus

  • Jatko-opintoihin ohjaus

  • Palveluun ohjaus

  • Alumniverkostoon osallistuminen

Lähde: Kuvaukset tuotettu pienryhmätyöskentelynä sekä hyödyntämällä koulutuksenjärjestäjien tuottamia tekstejä ja lakiperusteisia tekstejä.

Tutkintojen ja koulutuksen järjestämisen edellytykset




Taulukko: Tutkintojen ja koulutuksen järjestämisen edellytykset (versio 13.10.2023) 

Palvelu

Tavoite

Kuvaus

Prosessit

Johtaminen ja strateginen suunnittelu

Tavoitteena on, että koulutuksen järjestäjän toiminta on strategialähtöisesti johdettua. 

Koulutuksen järjestäjä on määritellyt toiminta-ajatuksen, vision, arvot, strategiset tavoitteet ja painopistealueet. Koulutuksen järjestäjän tavoitteissa ja linjauksissa huomioidaan opiskelijan, työelämän ja yhteiskunnan tarpeet ja ne on henkilöstön, kumppaneiden ja sidosryhmien tiedossa. Johtamisjärjestelmä tukee strategista ja operatiivista toimintaa.

  • Strategiatyö

  • Omistajaohjaus / Toiminnan johtaminen / Päätöksenteko

  • Ennakointi

  • Toiminnan suunnittelu

  • Pedagoginen johtaminen

  • Vastuullisuus ja kestävyys

Koulutuksen suunnittelu ja toteutus

Tavoitteena on suunnitella ja toteuttaa koulutuksen järjestäjän järjestämisluvan mukaista koulutusta. 

Koulutuksen laadukas ja ajanmukainen suunnittelu ja toteutus vaatii strategian mukaista kehittämistoimintaa sekä koulutuksen aktiivisena kehittäjänä ja verkostokumppanina toimimista. Koulutukset rakennetaan työelämälähtöisesti ja yhteistyössä työelämän toimijoiden kanssa.

  • Koulutussuunnittelu

  • Koulutus- ja opetustarjonnan suunnittelu ja kehittäminen

  • Osaamisen arvioinnin toteuttamissuunnittelu

Pedagogisen toiminnan ja toimintaympäristön tuki

Tavoitteena on varmistaa strategisten tavoitteiden ja oppimisen toteutuminen tarjoamalla asianmukaiset työvälineet sekä työ- ja opiskeluympäristö.

Koulutuksen järjestäjällä on käytössään ajanmukaiset ja tarkoituksenmukaiset oppimisympäristöt ja työvälineet koulutuksen järjestämiseksi. Henkilöstön pedagogista osaamista tuetaan sisäisillä palveluilla ja osaamisen kehittämisellä. Oppimisympäristöjen terveys ja turvallisuus on varmistettu. Opiskeluhuolto ja henkilöstön työterveyspalvelut ovat helposti saavutettavia.

  • Pedagogisen toiminnan tuki

  • Tilojen, laitteiden, ohjelmistojen ja oppimisympäristöjen tuki

  • Digitaalisten ympäristöjen kehittäminen

  • Oppimisympäristöjen kehittäminen

  • Oppimisympäristöjen terveys ja turvallisuus

  • Opiskeluhuollon kokonaisuuden suunnittelu ja omavalvonta

Henkilöstösuunnittelu ja osaamisen kehittäminen

Tavoitteena on kohdentaa henkilöstöresursseja tarkoituksenmukaisesti ja varmistaa niiden riittävyys koulutuksen järjestäjän toiminnalle asetettujen tavoitteiden saavuttamiseksi. Tavoitteena on myös tukea henkilöstön hyvinvointia ja positiivista työntekijäkokemusta.

Henkilöstösuunnittelussa henkilöstä rekrytoidaan ja perehdytetään sekä henkilöstön osaamisen kehittymistä ja työhyvinvointia tuetaan. Osaamisen johtaminen pohjautuu koulutuksen järjestäjän menettelytapoihin.

  • Rekrytointi ja perehdytys

  • Henkilöstösuunnittelu

  • Osaamisen kehittäminen

  • Hyvinvoinnin tukeminen

Hallinto ja talous

Tavoitteena on, että koulutuksen järjestäjän tavoitteet on asetettu siten, että ne kattavat tehtäväalueen perustehtävät ja ovat toteutettavissa niihin osoitetuilla voimavaroilla ja resursseilla.

Koulutuksen järjestäjän hallinto, prosessit ja toiminnan organisointi ovat lainsäädännön ja hyvän hallintotavan mukaisia. Koulutuksen järjestäjän kirjanpito, taloushallinto ja palkanmaksu ovat asianmukaisesti järjestettyjä. Hankintojen ja sopimusten hallinnointiin liittyvät vastuut ja prosessit ovat selkeästi määriteltyjä. Riskienhallinnalla ja toiminnan tarkastuksella varmistetaan koulutuksen järjestämisen edellytykset ja toimintakyky.

  • Rahoitus

  • Talouden ja toiminnan suunnittelu ja seuranta

  • Riskienhallinta

  • Hankintojen ja sopimusten hallinnointi

  • Toiminnan tarkastus

Laadun- ja tiedonhallinta

Tavoitteena on tuottaa palveluja laadukkaasti ja tuloksellisesti uudistaen toimintaa.  

Laadunhallinnassa koulutuksen järjestäjä kehittää toimintatapoja ja prosesseja, joilla se suunnittelee, toteuttaa, seuraa ja kehittää järjestämiään tutkintoja, koulutusta ja muuta toimintaansa.
 
Tiedonhallinnalla koulutuksen järjestäjä suunnittelee ja toteuttaa tietoon liittyvät prosessit. Tietojen saatavuus ja hyödynnettävyys eri tarkoituksiin on varmistettu ja tietoa käsitellään tietoturvallisesti.
  • Tietotuotanto

  • Laadunhallinta

  • Tiedonhallinta

  • Tietoturvallisuus ja tietosuoja

Markkinointi ja viestintä

Tavoitteena on lisätä näkyvyyttä, vaikuttaa oppilaitoksen asemaan, edistää menestymismahdollisuuksia ja kiinnostavuutta eri sidosryhmien sekä henkilöstön näkökulmasta. 

Markkinoinnilla ja viestinnällä kerrotaan potentiaalisille opiskelijoille ja yritysasiakkaille koulutuspalvelutarjonnasta sekä vahvistetaan positiivista mielikuvaa oppilaitoksesta ekosysteemitoimijana. Ulkoinen ja sisäinen viestintä sekä tapahtumatoiminta on monikanavaista, osallistavaa ja vuorovaikutteista.

  • Markkinointi

  • Ulkoinen viestintä

  • Sisäinen viestintä

  • Tapahtumatoiminta

Sidosryhmäyhteistyö

Tavoitteena on edistää koulutuksen järjestäjän strategisten tavoitteiden saavuttamista, ammatillisen koulutuksen vaikuttavuutta ja yhteistyötä.

Sidosryhmäyhteistyö auttaa kehittämään ennakoivasti monikulttuurista ja kansainvälistä ammatillista koulutusta, joka vastaa työelämän tarpeita sekä edistää opiskelijoiden työllistymistä ja jatko-opintomahdollisuuksia.

  • Työelämäyhteistyö

  • Koulutustoimijoiden yhteistyö

  • Ekosysteemitoimijoiden yhteistyö

  • Kansainvälinen yhteistyö

Tutkimus, kehittäminen ja innovaatiotoiminta

Tavoitteena on kehittää ammatillisen koulutuksen TKI-osaamista sekä edistää koulutuksen järjestäjän osallistumista ekosysteemin tutkimus- ja kehitystoimintaan.

Tunnistetaan ennakoinnilla ja sidosryhmäyhteistyöllä toimintaympäristön kehittämistarpeita sekä osallistutaan tutkimuksiin, selvityksiin ja innovaatiotoiminaan yhteistyössä eri toimijoiden kanssa.

  • Kehittäminen

  • Tutkimusyhteistyö

  • Innovaatiotoiminta

  • Selvitystoiminta

Lähde: Kuvaukset tuotettu pienryhmätyöskentelynä sekä hyödyntämällä koulutuksenjärjestäjien tuottamia tekstejä ja lakiperusteisia tekstejä.

  • No labels