Prosessikartta
Prosessikartta antaa kokonaiskuvan palvelujen tuottamiseen liittyvistä prosesseista.
Prosessikartat
Ydin- ja tukiprosesseille on toteutettu erilliset prosessikartat.
Prosessikarttoja ovat oppijakeskeisesti kuvattu oppijan polun prosessikartta (ydinprosessit) sekä prosessikartta tutkintojen ja koulutuksen järjestämisen edellytyksistä (tukiprosessit), joissa tunnistetut prosessit mahdollistavat palveluiden toteuttamisen.
Oppijan polun prosessikartta
Taulukko: Oppijan polun prosessit (versio 1.12.2023)
| Palvelu/Prosessialue | Prosessi | Tavoite | Toimijat |
|---|---|---|---|
| Hakeutumisen ohjaus | Koulutusmahdollisuuksien vertailu | Tavoitteena on, että hakeutuja löytää tavoitteitaan vastaavan koulutuksen vertailemalla koulutusmahdollisuuksia. | hakeutuja, koulutuksen järjestäjä, huoltaja tai muu laillinen edustaja, muu ohjaava taho |
| Hakeutumisen ohjaus | Haku | Tavoitteena on, että hakija hakee häntä kiinnostavaan koulutukseen yhteishaussa, jatkuvassa haussa tai muussa haussa. | hakija, koulutuksen järjestäjä, huoltaja tai muu laillinen edustaja, muu ohjaava taho |
| Koulutukseen valinta | Valinta | Tavoitteena on, että hakija valitaan hänelle soveltuvaan ammatilliseen koulutukseen ja hakija ottaa opiskelupaikan vastaan. | hakija, koulutuksen järjestäjä, työelämän edustaja, opiskelija |
| Henkilökohtaistaminen | Opiskelijan yksilöllisen opintopolun suunnittelu | Tavoitteena on, että opiskelijan kanssa suunnitellaan hänen osaamistarpeitaan ja osaamistavoitteitaan vastaava yksilöllinen ja osaamisperusteinen opintopolku. | opiskelija, huoltaja tai muu laillinen edustaja, koulutuksen järjestäjä, työelämän edustaja, muu yhteistyötaho |
| Henkilökohtaistaminen | HOKSin laadinta ja ensikertainen hyväksyntä | Tavoitteena on laatia ja hyväksyä opiskelijan henkilökohtainen osaamisen kehittämissuunnitelma. | opiskelija, huoltaja tai muu laillinen edustaja, koulutuksen järjestäjä, työelämän edustaja, muu yhteistyötaho |
| Henkilökohtaistaminen | Opiskelijan yksilöllisen opintopolun seuranta | Tavoitteena on seurata opiskelijan osaamisen kehittymistä suhteessa opiskelijan HOKSiin. | opiskelija, huoltaja tai muu laillinen edustaja, koulutuksen järjestäjä, työelämän edustaja, muu yhteistyötaho |
| Henkilökohtaistaminen | HOKSin päivittäminen | Tavoitteena on tarvittaessa tarkentaa tai muuttaa opiskelijan henkilökohtaista osaamisen kehittämissuunnitelmaa opiskelijan yksilöllisen ja joustavan opintopolun toteutumiseksi. | opiskelija, huoltaja tai muu laillinen edustaja, koulutuksen järjestäjä, työelämän edustaja, muu yhteistyötaho |
| Opetus ja osaamisen hankkimisen ohjaus eri oppimisympäristöissä | Osaamisen hankkiminen eri oppimisympäristöissä | Tavoitteena on tarjota opiskelijalle monipuolisia mahdollisuuksia osaamisen hankkimiselle eri oppimisympäristöissä. | opiskelija, koulutuksen järjestäjä, työelämän edustaja |
| Opetus ja osaamisen hankkimisen ohjaus eri oppimisympäristöissä | Osaamisen kehittymisen seuranta | Tavoitteena on auttaa ymmärtämään opiskelijan edistymistä ja kehittymistä. | opiskelija, koulutuksen järjestäjä, työelämän edustaja |
| Opetus ja osaamisen hankkimisen ohjaus eri oppimisympäristöissä | Osaamisen hankkimisen ohjaus | Tavoitteena on varmistaa, että opiskelija saavuttaa puuttuvan osaamisen ja saa valmiudet työelämään tai jatko-opintoihin siirtymiseen. | opiskelija, koulutuksen järjestäjä, työelämän edustaja |
| Osaamisen arviointi ja todentaminen | Osaamisen osoittaminen | Tavoitteena on, että opiskelija osoittaa tutkinnon tai koulutuksen edellyttämän ammattitaidon ja osaamisen. | opiskelija, työelämän edustaja, koulutuksen järjestäjä, työelämätoimikunnat |
| Osaamisen arviointi ja todentaminen | Osaamisen arviointi | Tavoitteena on, että opiskelijan osoittama osaaminen arvioidaan ja opiskelija saa arvosanan saavuttamastaan osaamisesta. | opiskelija, työelämän edustaja, koulutuksen järjestäjä, työelämätoimikunnat |
| Osaamisen arviointi ja todentaminen | Osaamisen todentaminen | Tavoitteena on, että opiskelijan osoittama ja saavuttama osaaminen dokumentoidaan. | opiskelija, työelämän edustaja, koulutuksen järjestäjä, työelämätoimikunnat |
| Ohjaus | Opinto-ja uraohjaus | Tavoiteena on opiskelijan osallisuuden ja aktiivisen toimijuuden vahvistuminen, opiskelutaitojen ja itsetuntemuksen kehittyminen sekä opiskelua ja uraa koskevien valintojen tekeminen. | opiskelija, koulutuksen järjestäjä, muu ohjaava taho, työelämän edustaja |
| Oppimisen tuki | Oppimisen tuen tarpeen tunnistaminen ja arviointi | Tavoitteena on tunnistaa ja arvioida oppimisen tuen tarve ja siihen sopiva tuen muoto. Tuloksien pohjalta suunnitellaan opiskelijan tarvitsemat tukitoimet tutkinnon tai koulutuksen perusteiden mukaisen ammattitaidon ja osaamisen saavuttamiseksi. | opiskelija, huoltaja tai muu laillinen edustaja, koulutuksen järjestäjä, muu ohjaava taho, työelämän edustaja |
| Oppimisen tuki | Opiskeluvalmiuksia tukevat opinnot | Tavoitteena on, että oppilaitos järjestää tarvittaessa opiskeluvalmiuksia tukevia opintoja, jotka vahvistavat opiskelijan perustaitoja opinnoissa selviämiseen ja koulutuksen suorittamiseen. | opiskelija, huoltaja tai muu laillinen edustaja, koulutuksen järjestäjä, muu ohjaava taho, työelämän edustaja |
| Oppimisen tuki | Erityinen tuki | Tavoitteena on, että opiskelija saavuttaa tutkinnon tai koulutuksen perusteiden mukaisen ammattitaidon ja osaamisen sekä saa tarvitsemaansa kokonaiskuntoutusta yhteistyössä kuntoutuspalveluiden tuottajien kanssa. | opiskelija, huoltaja tai muu laillinen edustaja, koulutuksen järjestäjä, muu ohjaava taho, työelämän edustaja |
| Oppimisen tuki | Vaativa erityinen tuki | Tavoitteena on, että opiskelija saavuttaa tutkinnon tai koulutuksen perusteiden mukaisen ammattitaidon ja osaamisen sekä edistää opiskelijan kokonaiskuntoutusta yhteistyössä kuntoutuspalveluiden tuottajien kanssa. | opiskelija, huoltaja tai muu laillinen edustaja, koulutuksen järjestäjä, muu ohjaava taho, työelämän edustaja |
| Opiskeluhuolto ja hyvinvointi | Yhteisöllinen opiskeluhuolto | Tavoitteena on edistää opiskelijoiden ja oppilaitosyhteisön kokonaisvaltaista hyvinvointia. | opiskelija, huoltaja tai muu laillinen edustaja, koulutuksen järjestäjä, muu ohjaava taho, työelämän edustaja, hyvinvointialue, kolmas sektori, yksityiset palveluntarjoajat |
| Opiskeluhuolto ja hyvinvointi | Yksilökohtainen opiskeluhuolto | Tavoitteena on ennaltaehkäistä opiskelijan ongelmia ja huolehtia hänen tarvitsemansa yksilöllisen tuen järjestämisestä. | opiskelija, huoltaja tai muu laillinen edustaja, koulutuksen järjestäjä, muu ohjaava taho, työelämän edustaja, hyvinvointialue, kolmas sektori, yksityiset palveluntarjoajat |
| Opiskeluhuolto ja hyvinvointi | Opiskeluarjen tuki | Tavoitteena on mahdollistaa opiskelijan sosiaalisen, psyykkisen ja taloudellisen hyvinvoinnin edellytykset opintojen aikana. | opiskelija, huoltaja tai muu laillinen edustaja, koultuksen järjestäjä, muu ohjaava taho, työ- ja elinkeinoelämä, hyvinvointialue |
| Opiskeluhuolto ja hyvinvointi | Opiskelijakunta, tutortoiminta ja muu vaikuttaminen | Tavoitteena on edistää opiskelijan vaikuttamismahdollisuuksia ja tukea hänen kasvua aktiiviseksi kansalaiseksi. Esimerkiksi opiskelijakunnan tavoitteena on yhteisöllisen ilmapiirin kehittymistä opiskelijoiden keskuudessa. Myös tutortoiminnan tavoitteena on edistää yhteisöllisyyttä ja turvallisuuden tunnetta. Tutortoiminta kohdistuu usein uusiin opiskelijoihin helpottaen heidän sopeutumista uuteen opiskeluyhteisöön. | opiskelija, huoltaja tai muu laillinen edustaja, koultuksen järjestäjä, muu ohjaava taho, työ- ja elinkeinoelämä, hyvinvointialue |
| Opintojen päättäminen | Valmistuminen | Tavoitteena on, että opiskelija saa todistuksen HOKSinsa mukaisen tavoitteensa saavuttamisesta. | opiskelija, koulutuksen järjestäjä, valmistunut |
| Opintojen päättäminen | Eroaminen ja eronneeksi katsominen | Tavoitteena on opiskelijan ilmoituksesta, opintojen etenemättömyydestä tai opiskelijan soveltumattomuudesta johtuen päättää opiskelijan opiskeluoikeus ja antaa hänelle todistus hänen suorittamistaan opinnoista. | opiskelija, koulutuksen järjestäjä, huoltaja tai muu laillinen edustaja, kunta tai kuntayhtymä |
| Työelämään, jatko-opintoihin tai palveluun siirtyminen | Työelämään ohjaus | Tavoitteena on tukea valmistuneen opiskelijan siirtymistä koulutuksesta työelämään. | valmistunut, koulutuksen järjestäjä |
| Työelämään, jatko-opintoihin tai palveluun siirtyminen | Jatko-opintoihin ohjaus | Tavoitteena on ilman jatko-opiskelupaikkaa jääneen, ammatillisen perustutkinnon suorittaneen henkilön ohjaus jatko-opintoihin hakemiseen ja urasuunnitelmiin. | valmistunut, koulutuksen järjestäjä, muu ohjaava taho |
| Työelämään, jatko-opintoihin tai palveluun siirtyminen | Palveluun ohjaus | Tavoitteena on ohjata valmistunut tarpeenmukaisten palvelujen piiriin moniammatillisen yhteistyön ja verkostojen avulla. | valmistunut, koulutuksen järjestäjä, kolmas sektori |
| Työelämään, jatko-opintoihin tai palveluun siirtyminen | Alumnitoiminta | Tavoitteena on tiivistää yhteistyöstä oppilaitosten ja niistä valmistuneiden henkilöiden välillä kehittäen näin ammatillista koulutusta. | alumni, koulutuksen järjestäjä |
Lähde: Kuvaukset tuotettu pienryhmätyöskentelynä sekä hyödynnetty koulutuksenjärjestäjien tuottamia tekstejä ja lakiperusteisia tekstejä.
Tutkintojen ja koulutuksen järjestämisen edellytykset prosessikartta
Taulukko: Tutkintojen ja koulutuksen järjestämisen edellytykset (versio 1.12.2023)
Palvelu/Prosessialue | Prosessi | Tavoite | Kuvaus | Toimijat |
| Johtaminen ja strateginen suunnittelu | Strategiatyö | Tavoitteena on, että koulutuksen järjestäjällä on selkeä ja ymmärrettävä strategia. Strategia ohjaa organisaation toimintaa ja auttaa sitä saavuttamaan tavoitteensa. | Strategiatyöllä edistetään koulutuksen vaikuttavuutta yksilöiden, työ- ja elinkeinoelämän sekä yhteiskunnan näkökulmista. Keskeistä on strategisten valintojen tekeminen ja tavoitteiden asettaminen. Strategiaa laaditaan, toteutetaan yhteistyössä henkilöstön, opiskelijoiden ja eri sidosryhmien kanssa. Johtamiskäytänteet tukevat strategisten tavoitteiden toteutumista. | |
| Johtaminen ja strateginen suunnittelu | Omistajaohjaus / Toiminnan johtaminen / Päätöksenteko | Tavoitteena on, että koulutuksen järjestäjällä on lakien ja hyvien hallintotapojen mukaiset johtamis- ja hallintokäytännöt. | Prosesseissa kuvataan koulutuksen järjestäjän hallinto- ja päätösmenettelyä, johtamisjärjestelmää, toimivaltuuksia ja asianhallintaa. | |
| Johtaminen ja strateginen suunnittelu | Ennakointi | Tavoitteena on, että koulutuksen järjestäjä luotaa tulevaisuuden kehityssuuntia ennakoivasti ja varautuu niihin. Ennakoinnilla varmistetaan, että koulutus vastaa työ- ja elinkeinoelämän osaamistarpeita. | Ennakointiprosessi koostuu heikkojen signaalien keräämisestä, trendien analysoinnista, skenaarioiden rakentamisesta ja toimenpiteiden suunnittelusta. Ennakointi auttaa organisaatioita tunnistamaan mahdollisuuksia, kehittämään uusia toimintamalleja, valmistautumaan tulevaisuuden haasteisiin ja vähentämään riskejä. Koulutuksen järjestäjä ennakoi toiminta-alueensa osaamistarpeita yhteistyössä ennakointityötä tekevien viranomaisten ja verkostojen kanssa. | |
| Johtaminen ja strateginen suunnittelu | Toimintasuunnittelu | Tavoitteena on varmistaa, että koulutuksen järjestäjän toiminta on laadukasta, tehokasta ja vaikuttavaa sekä se vastaa yhteiskunnan ja työelämän tarpeita. Keskeistä on edistää opiskelijoiden työllistymistä ja urakehitystä. | Toimintasuunnittelussa määritellään strategisten tavoitteiden pohjalta käytännön toimenpiteet tavoitteiden saavuttamiseksi. Toimintasuunnittelu sisältää resursoinnin, toimenpiteet, aikataulutuksen sekä toimenpiteiden seurannan ja vaikuttavuuden arvioinnin. | |
| Johtaminen ja strateginen suunnittelu | Pedagoginen johtaminen | Tavoite on varmistaa, että ammatillisessa koulutuksessa tarjotaan opiskelijoille mahdollisimman hyvät mahdollisuudet oppimiseen sekä ammatilliseen kasvuun ja kehittymiseen. | Pedagoginen johtaminen on arjen toimintaa, jolla varmistetaan opetussisältöjen, opetusmenetelmien ja oppimisympäristöjen ajantasaisuus, osaamisperustaisuus ja työelämävastaavuus. Pedagogisella johtamisella varmistetaan oppimista ohjaavan henkilöstön osaaminen ja toiminnan lainmukaisuus. | |
| Johtaminen ja strateginen suunnittelu | Vastuullisuus ja kestävyys | Tavoitteena on, että palvelut on suunniteltu ja toteutettu vastuullisesti sekä sosiaalisesti oikeudenmukaisesti siten, että resursseja käytetään mahdollisimman tehokkaasti ja ympäristövaikutuksia minimoiden. | Vastuullisuus ja kestävyys näkyvät palveluiden suunnittelussa ja toteuttamisessa huomioimalla kestävän kehityksen neljä periaatetta: sosiaalinen, taloudellinen ja kulttuurinen ja ekologinen kestävyys. | |
| Koulutuksen suunnittelu ja toteutus | Koulutussuunnittelu | Tavoitteena on suunnitella järjestämisluvan mukaisia koulutuspalveluja strategiset tavoitteet ja toiminnalliset resurssit huomioiden. | Koulutussuunnittelu koostuu osaamistarpeiden tunnistamisesta sekä opetuksen ja oppimisympäristöjen suunnittelusta. Se sisältää myös palvelujen laadun seurantaa, arviointia ja niiden jatkuvaa kehittämisestä työelämän ja yhteiskunnan tarpeita sekä koulutuksen muutoksia ennakoiden. | |
| Koulutuksen suunnittelu ja toteutus | Koulutus- ja opetustarjonnan suunnittelu ja kehittäminen | Tavoitteena on laatia toimiva vuosittainen koulutustarjonta ja työjärjestys, jotka mahdollistavat opiskelijalle joustavat valinnat, opinnoissa etenemisen sekä tutkinnon suorittamisen. | Koulutustarjonnan suunnittelulla ja kehittämisellä muodostetaan koulutuskokonaisuuksia, jotka koostuvat tiettynä aikana tarjottavista koulutusmahdollisuuksista, aloituspaikoista sekä muista koulutusmahdollisuuksiin liittyvistä asioista. Opetustarjonnan suunnittelulla ja kehittämisellä tuetaan opintojen henkilökohtaistamista erilaisilla oppimispoluilla. Suunnittelussa huomioidaan saatu palaute, valtakunnalliset tutkinnonperusteet ja osaamisenarvioinnin toteuttamissuunnitelma. | |
Koulutuksen suunnittelu ja toteutus | Osaamisen arvioinnin toteuttamissuunnittelu | Tavoitteena on ohjata opettajia, ohjaajia ja työelämän arvioijia osaamisen arviointiin liittyvissä tilanteissa sekä suunnittelemaan ja toteuttamaan laadukkaasti osaamisen osoittamista ja arviointia. | Koulutuksen järjestäjä laatii osaamisen arvioinnin toteuttamissuunnitelman (OAT) koulutuksen järjestäjän sekä tutkinto- tai koulutuskohtaisesti. Koulutuksen järjestäjä myös seuraa suunnitelmien toimivuutta ja kehittää niitä. | |
Pedagogisen toiminnan ja toimintaympäristön tuki | Pedagogisen toiminnan tuki | Tavoitteena on tukea opetus- ja tukihenkilöstön toimintaa ja yhteistyötä, joka edistää Oppijan polun toteutumista, avointa innovointia sekä yhteiskehittämistä. | Pedagogisen toiminnan tuella mahdollistetaan pedagogisten linjausten mukainen toiminta. | |
Pedagogisen toiminnan ja toimintaympäristön tuki | Tilojen, laitteiden, ohjelmistojen ja oppimisympäristöjen hallinta | Tavoitteena on, että tilat, laitteet, ohjelmistot ja oppimisympäristöt mahdollistavat toiminnot, jotka ovat välttämättömiä koulutuksen toteuttamisen kannalta. | Laitteiden ja ohjelmistojen hallinnalla koulutuksen järjestäjä varmistaa tarjoamiensa laitteiden ja ohjelmistojen käytettävyyden, identiteetinhallinnan ja tietoturvan. Oppimisympäristöjen hallinnalla koulutuksen järjestäjä ylläpitää fyysisiä ja digitaalisia oppimisympäristöjänsä huomioiden muun muassa käyttäjäystävällisyyden, turvallisuuden ja käyttöasteen. | |
Pedagogisen toiminnan ja toimintaympäristön tuki | Digitaalisten ympäristöjen kehittäminen | Tavoitteena on kehittää ICT-palveluita ja digitaalisten ympäristöjen palveluprosesseja strategian mukaisesti. | Digitaalisten ympäristöjen kehittämisellä koulutuksen järjestäjä hallitsee digitaalisia ympäristöjään systemaattisesti ottaen huomioon strategiset tavoitteet ja saavilla olevan teknologian sekä yhteentoimivuuden muiden toimijoiden palveluihin ja järjestelmiin. | |
Pedagogisen toiminnan ja toimintaympäristön tuki | Oppimisympäristöjen kehittäminen | Tavoitteena on oppimis- ja näyttöympäristöjen kehittäminen, mikä mahdollistaa opiskelijalle osaamisen hankkimisen ja osoittamisen tavoitteiden mukaisesti. | Oppimisympäristöjen kehittämisellä koulutuksen järjestäjä uudistaa oppimisympäristöjään systemaattisesti huomioiden strategiset tavoitteet, pedagogiset periaatteet, digitalisaation mahdollisuudet ja kestävän kehityksen. | |
Pedagogisen toiminnan ja toimintaympäristön tuki | Oppimisympäristöjen terveys ja turvallisuus | Tavoitteena on terveelliset ja turvalliset oppimisympäristöt, jotka tukevat opiskelijoiden kasvua ja oppimista sekä kaikkien toimijoiden hyvinvointia. | Terveet ja turvalliset oppimisympäristöt ovat fyysisesti, psyykkisesti ja sosiaalisesti turvallisia. Oppimisympäristöjen ilmapiiri on avoin, rohkaiseva ja kiireetön. Vastuu oppimisympäristöjen terveydestä ja turvallisuuden kuuluu koulutuksen järjestäjälle, opiskelijoille ja muille toimijoille. | |
Pedagogisen toiminnan ja toimintaympäristön tuki | Opiskeluhuollon kokonaisuuden suunnittelu ja omavalvonta | Tavoitteena on suunnitella, toteuttaa ja seurata toimenpiteitä, jotka tukevat opiskelijoiden yksilöllistä ja yhteisöllistä terveyttä, turvallisuutta ja toimintakykyä. | Koulutuksen järjestäjä laatii opiskeluhuollon kokonaisuudelle opiskeluhuoltosuunnitelman, jonka toteutumista seurataan ja arvioidaan suunnitelman mukaisesti. Lisäksi alueellinen opiskeluhuollon yhteistyöryhmä laatii hyvinvointialueelle opiskeluhuoltosuunnitelman opiskeluhuoltopalveluiden järjestämiseksi. | |
Henkilöstösuunnittelu ja osaamisen kehittäminen | Rekrytointi ja perehdytys | Rekrytoinnin tavoitteena on, että koulutuksen järjestäjällä on osaavia työntekijöitä, jotka tukevat strategisia päämääriä ja arvoja. Perehdytyksen tavoitteena on lainmukaisesti sitouttaa henkilöstöä, edistää organisaatiokulttuuria, tukea uuden henkilöstön ammatillista ja henkilökohtaista kehittymistä sekä vahvistaa vuorovaikutusta ja kokemusta työn merkityksellisyydestä. | Rekrytoinnilla koulutuksen järjestäjä etsii, haastattelee ja valitsee uusia työntekijöitä avoimiin työtehtäviinsä. Rekrytointi sisältää useita vaiheita kuten työpaikkailmoituksen luomisen, hakemusten vastaanottamisen ja arvioinnin, haastattelujen järjestämisen ja lopulta sopivimman ehdokkaan valitsemisen. Perehdyttämisellä koulutuksen järjestäjä ohjaa uutta työntekijää tuntemaan työpaikkansa, sen tavat, ihmiset ja työhönsä liittyvät odotukset. Uuden työntekijän rekrytointi ja työhaastattelu toimivat osana alkavaa perehdytystä. | työntekijä, lähiesihenkilö työntekijän oma tiimi, HR, hallinto- ja talouspalvelut, IT-palvelut, johto |
Henkilöstösuunnittelu ja osaamisen kehittäminen | Henkilöstösuunnittelu | Tavoitteena on varmistaa, että koulutuksen järjestäjällä on tarvittava määrä osaavaa henkilöstöä nyt ja tulevaisuudessa. | Henkilöstösuunnittelulla koulutuksen järjestäjä mitoittaa henkilöstömäärän vuosittain toiminta- ja taloussuunnitelman mukaisesti toiminnallisesti ja taloudellisesti kestävälle tasolle. Uuden henkilön palkkaamista tarkastellaan ennakoiden myös tulevaa toimintaa. | Johtotiimi, hallitus, esihenkilöt, tiimit. |
Henkilöstösuunnittelu ja osaamisen kehittäminen | Osaamisen kehittäminen | Tavoitteena on vahvistaa henkilöstön osaamista koulutuksen järjestäjän strategian ja valittujen kyvykkyyksien mukaisesti. | Henkilöstön osaamisen kehittämisellä koulutuksen järjestäjä tukee organisaation strategisia ja henkilöstösuunnitelman tavoitteiden saavuttamista. Henkilöstölle tarjotaan monipuolisesti mahdollisuuksia kehittää osaamistaan. | Työntekijä, esihenkilö, mahdollinen henkilöstön kehittämistiimi, HR-palvelut, johto, esihenkilöt, mahdolliset muut tiimit |
Henkilöstösuunnittelu ja osaamisen kehittäminen | Hyvinvoinnin tukeminen | Tavoitteena on tukea henkilöstön hyvinvointia. | Koulutuksen järjestäjä tukee henkilöstön hyvinvointia muun muassa yhteistyössä työterveyshuollon kanssa henkilöstön hyvinvointisuunnitelman mukaisesti. | Työntekijä, lähiesihenkilö, työntekijän oma tiimi, HR, mahdollinen hyvinvointitiimi, johto |
Hallinto ja talous | Rahoitus | Tavoitteena on, että koulutuksen järjestäjällä on tarvittavat varat ja rahoitus toimintansa, tulevaisuuden ja koulutuksen järjestämisen edellytysten varmistamiseksi. | Rahoituksella koulutuksen järjestäjä mahdollistaa toimintansa jatkumisen strategisten tavoitteiden mukaisesti. Rahoituksen keskiössä on lainmukaisesti ja asianmukaisesti toteutettu taloushallinto. | |
Hallinto ja talous | Toiminnan tarkastus | Tavoitteena on varmistaa, että koulutuksen järjestäjän toiminta on lain ja hyvän hallintotavan mukaisesti toteutettu. | Toiminnan tarkastus muodostuu toiminnan ja talouden ulkoisesta ja sisäisestä tarkastelusta. Ulkoinen valvonta jakaantuu tarkastuslautakunnan arviointiin ja lakisääteiseen tilintarkastukseen. Sisäinen valvonta on osa päivittäistä johtamista, jonka apuna johto voi käyttää sisäistä tarkastusta. | |
Hallinto ja talous | Talouden ja toiminnan suunnittelu ja seuranta | Tavoitteena on, että talouden ja toiminnan suunnittelu ja seuranta luo perustan koulutuksen järjestäjän kestävälle taloudelle, omaisuuden hoidolle ja pääomarahoitukselle. | Koulutuksen järjestäjän talouden ja toiminnan suunnittelun prosessit ovat selkeät ja lainmukaisesti järjestetty. Talouden ja toiminnan toteutumista seurataan reaaliaikaisesti ja reaktiivisesti. | |
Hallinto ja talous | Riskienhallinta | Tavoitteena on tukea päätöksentekoa luomalla tilannekuva mahdollisista toimintaa uhkaavista riskeistä ja ilmiöistä. | Riskienhallinnalla koulutuksen järjestäjä lisää tietoisuutta mahdollisista toimintaa uhkaavista riskeistä ja tukee vastuullisen riskienhallintakulttuurin muodostumista ja kehittymistä. Riskienhallintaan kuuluu riskien säännöllinen ennakointi, jotta riskit tunnistettaisiin varhain ja niiden vaikutukset toimintaan olisivat mahdollisimman vähäiset. Ennakoinnin lisäksi riskien hallintaan kuuluu läheltä piti -tilanteiden sekä poikkeamien analysointi ja korjaavien toimenpiteiden organisointi. | |
Hallinto ja talous | Hankintojen ja sopimusten hallinnointi | Tavoitteena on, että koulutuksen järjestäjällä on tehokas, taloudellinen ja lainmukainen hankintaprosessi, jolla osaltaan varmistetaan laadukkaat ja kilpailukykyiset tuotteet ja palvelut. | Hankintojen ja sopimusten hallinnalla koulutuksen järjestäjä suunnittelee, toteuttaa sekä seuraa hankintoja ja sopimuksia. Se sisältää hankintaprosessin suunnittelun, tarjouskilpailutuksen, toimittajien valinnan, hankintapäätöksen ja sopimuksen tekemisen sekä sopimuksen noudattamisen seurannan. | |
Laadun- ja tiedonhallinta | Tietotuotanto | Tavoitteena on, että organisaatio tuottaa oikeaa, ajantasaista ja luotettavaa tietoa kaiken toiminnan tueksi automatisaatiota hyödyntämällä. | Tietotuotannolla koulutuksen järjestäjä tuottaa tietotuotteita niiden hyödyntäjälle. Tietotuotantoon sisältyy toimintatapoja, joita ovat tiedon määrittely, kerääminen, käsittely, analysointi, julkaiseminen, säilyttäminen ja arkistointi. | |
Laadun- ja tiedonhallinta | Laadunhallinta | Tavoitteena on täyttää ammatillisen koulutuksen asiakkaiden kuten opiskelijoiden, työelämän ja sidosryhmien tarpeet ja odotukset. | Laadunhallinnalla koulutuksen järjestäjä toteuttaa toimintatapoja ja prosesseja, joilla se suunnittelee, toteuttaa, seuraa ja kehittää järjestämiään tutkintoja, koulutusta, palveluita ja muuta toimintaansa tuottaakseen asiakkaille arvoa ja hyötyä. | |
Laadun- ja tiedonhallinta | Tiedonhallinta | Tavoitteena on tiedonhallinnan järjestäminen ja kuvaaminen strategisten tavoitteiden ja lainsäädännön edellyttämällä tavalla. | Tiedonhallinnalla koulutuksen järjestäjä ohjaa ja hallitsee tietoa, jota tuotetaan tietotuotannossa. Tiedonhallintamallia käytetään tiedonhallintaan liittyvien vastuiden tunnistamiseen, määrittelemiseen, toiminnan johtamiseen ja toteuttamiseen vastuiden mukaisesti. | |
Laadun- ja tiedonhallinta | Tietoturvallisuus ja tietosuoja | Tietoturvallisuuden tavoitteena on varmistaa koulutuksen järjestäjän toiminnan jatkuvuus. Tietosuojan tavoitteena on turvata lainmukaisten oikeuksien ja vapauksien toteutuminen henkilötietojen käsittelyssä. | Tietoturvallisuudella koulutuksen järjestäjä varmistaa erimuodoissa olevan tiedon saatavuuden, luottamuksellisuuden ja eheyden. Tietosuojalla koulutuksen järjestäjä luo toimintatavat henkilötietojen käsittelylle. | |
Markkinointi ja viestintä | Markkinointi | Tavoitteena on vahvistaa koulutuksen järjestäjän profiilia oppilaitoksena sekä yhteistyökumppanina. | Markkinoinnilla koulutuksen järjestäjä toteuttaa toimenpiteitä, joilla lisätään näkyvyyttä, vaikutetaan oppilaitoksen asemaan ja edistetään menestymismahdollisuuksia sekä muokataan ja edistetään koulutuksen järjestäjän kiinnostavuutta eri sidosryhmien sekä henkilöstön näkökulmista. | |
Markkinointi ja viestintä | Ulkoinen viestintä | Tavoitteena on informoida potentiaalisille opiskelija- ja yritysasiakkaille koulutuspalvelutarjonnasta, ajankohtaisista tapahtumista sekä oppilaitoksen toiminnasta kohderyhmää kiinnostavista asioista. | Ulkoisella viestinnällä koulutuksen järjestäjä tiedottaa potentiaalisille opiskelijoille, yhteistyökumppaneille, asiakkaille oppilaitoksen toiminnasta kohderyhmää kiinnostavalla tavalla. Lisäksi ulkoisella viestinnällä lisätään oppilaitoksen kiinnostavuutta niin opiskelupaikkana kuin yhteistyökumppanina tai mahdollisena työpaikkana. | |
Markkinointi ja viestintä | Sisäinen viestintä | Tavoitteena varmistaa organisaation sisällä tapahtuvien päätösten ja/tai toimenpiteiden sisäistäminen. | Sisäisellä viestinnällä koulutuksen järjestäjä lisää henkilöstön sitoutumista, hyvinvointia ja tyytyväisyyttä välittämällä ajankohtaista tietoa organisaation toiminnasta. Jokainen henkilöstön jäsen vastaa osaltaan omaan työhönsä liittyvästä sisäisestä viestinnästä ja vaikuttaa tiedon kulun sujuvuuteen. Johto edistää omalla viestinnällään toiminnan samansuuntaisuutta sekä sujuvuutta. Vahvistetaan sisäisiä mielikuvia ja kiinnostavuutta työpaikkana, vaikutukset osaavan henkilöstön pitämiseen ja uusien rekrytointiin. | |
Markkinointi ja viestintä | Tapahtumatoiminta | Tavoitteena on tavoittaa potentiaalisia opiskelija- ja yritysasiakkaita sekä muita sidosryhmiä, luoda uusia kontakteja sekä lisätä oppilaitoksen kiinnostavuutta. | Tapahtumatoiminnalla koulutuksen järjestäjä osallistuu erilaisiin tarkoituksenmukaisiin tapahtumiin ja järjestää niitä itse. Näin oppilaitos viestii kohderyhmille toiminnastaan ja opiskelumahdollisuuksista. Tapahtumat toimivat väylänä asiakashankinnassa. | |
Sidosryhmäyhteistyö | Työelämäyhteistyö | Tavoitteena on opiskelijoiden työllistymisen edistäminen sekä koulutuksen ja työelämän tarpeiden yhteensovittaminen. | Työelämäyhteistyöllä koulutuksen järjestäjä kehittää koulutuksiaan vastaamaan työelämän tarpeisiin, edistää opiskelijoiden työllistymistä sekä kehittää ammatillisen koulutuksen laatua. Työelämäyhteistyön edistämiseksi hankitaan työelämäntoimijoita tietoa osaamistarpeista ja huomioidaan ne koulutussuunnittelussa. Työelämässä tapahtuvan oppimisen mahdollistamiseksi kontaktoidaan erilaisia työ- ja elinkeinoelämän toimijoita, pidetään olemassa olevista yritysyhteistyökumppaneista huolta ja hankintaan uusia. | |
Sidosryhmäyhteistyö | Koulutustoimijoiden yhteistyö | Tavoitteena on onnistunut kehittämisyhteistyö sekä sujuvat siirtymät ja oppimispolut eri koulutusasteiden ja koulutustoimijoiden välillä. | Koulutustoimijoiden yhteistyöllä koulutuksen järjestäjä lisää ymmärrystään koulutusalasta, jotta kyetään tekemään tietoisesti oppilaitosten rajat ylittävää yhteistyötä. Koulutustoimijoiden verkostokehittäminen. | |
Sidosryhmäyhteistyö | Ekosysteemitoimijoiden yhteistyö | Tavoitteena on edistää alueen elinvoimaisuutta ja oppilaitoksen strategisia tavoitteita, varmistaa tarvittava osaaminen sekä tukea tarvittaessa monialaisesti opiskelijoiden selviämistä opinnoista. | Ekosysteemitoimijoiden yhteistyöllä koulutuksen järjestäjä toimii osana yhteiskuntaa ja alueellista ekosysteemiä, joka muodostuu erilaisista toimijoista. Ekosysteemitoimijoiden välisessä yhteistyössä korostuu ammatillisen oppilaitoksen rooli varmistaa tarvittava käytännön työtehtäviin liittyvä osaaminen. Opiskelijoiden yksilölliset tarpeet opinnoista selviytymisessä voivat vaatia monialaista tukea, joka toteutetaan yhteistyössä toimijoiden kesken. | |
Sidosryhmäyhteistyö | Kansainvälinen yhteistyö | Tavoitteena on kehittää eri toimijoiden osaamista ja tarjottavan koulutuksen laatua sekä luoda uusia kumppanuusmahdollisuuksia ja näkökulmia globaalissa toimintaympäristössä. | Kansainvälinen yhteistyö sisältää erilaisissa hankkeissa ja verkostoissa toimimista, koulutusvientiä, kilpailuihin ja kursseille osallistumista, henkilökunnan ulkomaanjaksoja sekä opiskelijoiden osaamisen hankkimista erilaisissa kansainvälisissä oppimisympäristöissä. Kansainvälisen yhteistyön avulla opiskelija voi vahvistaa elinikäisen oppimisen avaintaitojaan, ammatillista osaamistaan ja työllistymismahdollisuuksiaan. Kansainvälinen yhteistyö antaa koulutuksenjärjestäjälle mahdollisuuden kehittää tarjottavaa koulutusta sekä oman organisaationsa osaamista, ja se tarjoaa uusia kumppanuusmahdollisuuksia ja näkökulmia globaalissa toimintaympäristössä. Kansainvälinen yhteistyö lisää siten myös ammatillisen koulutuksen vetovoimaa ja laatua. | |
Tutkimus, kehittäminen ja innovaatiotoiminta | Kehittäminen | Tavoitteena on auttaa oppilaitosta edistämään asemaansa alati kehittyvässä dynaamisessa toimintaympäristössä ja pysymään mukana kilpailussa. | Kehittämisellä koulutuksen järjestäjä edistää toimintaansa- esimerkiksi erilaisten kehittämishankkeiden avulla. Kehittämisen lähtökohtana on tunnistaa toimintaympäristössä tapahtuvia muutoksia ja niiden edellyttämiä kehittämistarpeita. Kehittämisessä myös suunnitellaan ja toteutetaan erilaisia tarkoituksenmukaisia kehittämistoimenpiteitä. | |
Tutkimus, kehittäminen ja innovaatiotoiminta | Tutkimusyhteistyö | Tavoitteena on edistää koulutuksen järjestäjän toimintaympäristön kehittymistä, elinvoimaisuutta ja parannetaan yhteistyötä perus- ja työelämätutkimusta tekevien organisaatioiden kanssa. | Tutkimusyhteistyötä tehdään korkeakoulujen kanssa ja pyritään edistämään toimintaympäristön tarkoituksenmukaista kehittymistä. Osallistutaan kohteena erilaisiin tutkimuksiin ja mahdollistetaan ammatillisen koulutuksen sekä opetusalojen kehittyminen. | |
Tutkimus, kehittäminen ja innovaatiotoiminta | Innovaatiotoiminta | Tavoitteena on edistää opetusalojen kehittymistä innovaatiotoimintaa kehittämällä. | Tunnistetaan käytännön ja työelämäyhteistyön kautta opetusalojen kehittämistarpeita ja synnytetään uusia innovaatioita. | |
Tutkimus, kehittäminen ja innovaatiotoiminta | Selvitystoiminta | Tavoitteena tehdä selvityksiä oman toiminta-alueen työelämän kehittämisen tarpeisiin. | Tunnistetaan toimintaympäristöstä erilaisten selvitysten tarpeita ja toteutetaan niitä itsenäisesti ja yhteistyössä eri toimijoiden kanssa. |
Lähde: Kuvaukset tuotettu pienryhmätyöskentelynä sekä hyödynnetty koulutuksenjärjestäjien tuottamia tekstejä ja lakiperusteisia tekstejä.