Agenda:

Työpajassa kartoitetaan 3D-aineistoja organisaatioiden kokoelmissa, käydään läpi organisaatioiden tarpeet 3D-aineistojen säilyttämiselle, ja katsotaan kansainvälisiä käytäntöjä (kuten tiedostomuotoja).

  • Museovirasto esittelee 3D-aineistojensa tuottamisen ja säilyttämisen
  • CSC esittelee yleisen katsauksen 3D-aineistojen tiedostomuotoihin
  • Vapaata keskustelua 3D-aineistosta
  • Ehdotukset PAS-yhteistyöryhmälle
  • Jatkosta sopiminen

Esitykset:

Muistio:

  • Työpaja pidettiin Zoomissa
  • Työpajaan osallistui 17 henkilöä.
    • Paikalla sekä kulttuuriperintöorganisaatioiden että korkeakoulujen edustajia
  • Työpajassa pidettiin kaksi alustusta: Museovirastolta ja CSC:ltä
  • Työpajan keskustelu vilkasta
  • Päätettiin jatkaa keskustelua jatkotyöpajassa syksyllä
    • CSC tekee kutsut jatkotyöpajaan

Työpajan keskustelu

  • Raakadata, metatieto- ja paradatamallit ovat usein tärkeämpiä säilyttää kuin visualisoinnit
  • Strukturoitu valo: monesti valmistajariippuvaista dataa
  • Digitoinnin dokumentointi olennaista (metatiedot ja paradata)
  • Smithsonian-instituutin 3D-metatietomalli (meta- ja paradata) aika suosittu, mutta osa vapaatekstikenttiä
  • Paljon mahdollisuuksia, mutta myös paljon haasteita, miten tieto saadaan jaettua, kustannukset
  • Lähtökohtaisesti PAS-palvelut eivät suosittele 3D-PDF:ää. Vaikka PDF on tuettu muoto, niin niissä olevat upotetut 3D-objektit eivät ole loogisen säilyttämisen piirissä
  • Kansainvälissä suosituksissa korostunut erityisesti X3D, E57, DAE & PLY
    • Pistepilvet usein E57-muodossa uudemmissa 3D-aineistoissa
    • e57 pitäisi olla ihan säilytyskelpoinen avoimena ja tekstipohjaisena formaattina: ASTEM E57 3D file format (E57)
    • DAE eri Collada melko pitkäaikaissäilytyskelpoinen, mutta saattaa olla vähän poistumassa käytöstä. Esim. Blender, joka on yksi 3D-mallinnuksen eniten käytettyjä ohjelmia, on lopettanut Colladan tuen 2024
    • LOCin suositus, ks. https://www.loc.gov/preservation/resources/rfs/design3D.html
  • Valitut tiedostomuodot määräytyvät käytettyjen teknologioiden mukaan
  • Usein on suosittu käytännöllisiä ratkaisuja, joissa muodot voivat olla suljettuja. Elinkaari voi olla lyhyt.
    • Suosituksia pitäisi kirjoittaa kansallisesti, että ei tuoteta aineistoa, jotka ovat täysin valmistajariippuvaisia
    • Tarvitaan 1.0-versio 3D-muodoista ja ohjeista, se voi ohjata eteenpäin hyviin käytäntöihin
  • Kuntapuolella 3D-aineistoa syntyy kaupunkiympäristöjen puolella kaupunkirakentamisen, talorakentamisen, infrarakentamisen ja rakennusvalvonnan osalta. Kuntapuolella 3D-aineistoa koskeva kenttä on hajanainen ja aineistoa syntyy ja tallennetaan paljon erilaisissa formaateissa. Uuteen järjestelmäversioon siirtyminen voi myös aiheuttaa ongelmia sisällön eheyden ja muuttumattomuuden näkökulmasta. Lisätietoja löytyy https://www.hel.fi/fi/paatoksenteko-ja-hallinto/tietoa-helsingista/kartat-ja-paikkatieto/helsinki-3d
  • Turun yliopistolla on jotain luonnontieteellisiä 3D-aineistoja: Hyvälaatuista digitointia, voisi kenties olla jossakin vaiheessa pilottiaineistoa? Turun yliopistolla myös arkeologista aineistoa
  • Helsingin yliopisto avannut esim. 3D-hammasmalleja.
  • Hyvä opas digitointiin: Annukka Debenjak-Ijäs: Arkeologisten kokoelmien 3D-digitointi (https://urn.fi/URN:ISBN:978-951-29-8230-1 )
  • Ulkoinen toimittaja:
    • Tutkimushankkeissa voi olla monta toimijaa, myös yrityksiä ja kansainvälistä toimintaa taustalla, ja yliopisto ei pääse vaikuttamaan ajoissa. Kokonaiskuva monimutkainen ja melko auki, erityisesti PAS-palvelun kannalta.
    • Myös museosektorilla on tuotettu 3D-malleja ostopalveluna. Yhteiset ohjeet voisivat ohjata myös näitä tuottamaan sopivaa aineistoa.
    • Museoviraston ohjeessa on rakennetun ympäristön osalta ohjeita ostopalveluihin
    • Usein ostopalveluita käytetty lyhytaikaisiin projekteihin, säilyttäminen uudempi asia.
    • Metatietojen tärkeyttä pitää myös korostaa ostopalveluissa, kuten se tieto keneltä dataa tarvitaan jälkeenpäin
  • Paradatasta:
    • Avoimet metadata-mallit, mitä arvoja pitäisi mihinkin kenttään täyttää? Joissakin paradata voi olla avoin tekstikenttä, yhdenmukaistaminen olisi tarpeellista. Tähän ei kuitenkaan ole kansainvälistä näkemystä.
    • Paradata voi olla todella monimutkainen kokonaisuus, jolloin dokumentointi voi muodostua mahdottomaksi. Alkupiste voisi olla minimivaatimukset, ja siitä ehkä kasvatettaisiin jotakin vaatimuksia tai ohjeita tarkemmin.
    • Paradataa kannattaa kuitenkin olla, koska monipuolinen 3D-aineisto on rikkaampaa kuin yksittäiset valokuvat kohteesta. Tätä kokonaisuutta kannattaa dokumentoida
  • Säilyttämisen tasoista:
    • Missä menee bittitason säilyttämisen, loogisen säilyttämisen, ja emuloinnin raja? Bittitason säilytys mahdollistaa emuloinnin, emuloinnista vastaa hyödyntävä organisaatio.
    • Looginen säilyttäminen jakautuu PAS-palvelun (tekninen) ja hyödyntävän organisaation välillä (sisällöntuntemus). Migraatioihin tarvitaan asiantuntemusta.
  • Laadulliset asiat tärkeitä, eli kuinka tarkasti 3D-malli esittää fyysistä objektia
    • Tekninen laatu vs. sisällöllinen laatu - sisällöllinen laatu on hyödyntävän organisaation vastuulla
    • Vastuunjako mietittävä. Mikä on PAS-palvelun vastuulla ja mikä on organisaation vastuulla. Esim. ei pidä vaatia raakadataa projektitiedoston rinnalla, jos raakadataa ei ole. Tai pelkkä 3D-malli (esityskopio) pitää myös voida hyväksyä ilman raakadataa (jos raakadataa ei ole)
    • ISO-standardi määrittelee 2D-aineistolle laatukriteerin ISO 19264-1/(2)
    • Ottar A.B. Anderson: "Autentisitet for fotografiske samlingar – eit steg nærmare?", Fotonettverket – vårmøtet 2025, 06.05.25 - Universitetet i Bergen.
  • No labels