Ammatilliset oppilaitokset ovat asiantuntijaorganisaatioita, joiden johtamisessa yhdistyy ihmisten ja toimintojen johtaminen. Tietojohtaminen on osa oppilaitoksen johtamisen kokonaisuutta ja varmistaa, että toiminta ja päätöksenteko perustuvat luotettavaan tietoon. Oppilaitoksen johtamisessa on huomioitava jatkuvasti muuttuva toimintaympäristö, ammatillisen koulutuksen yhteiskunnalliset tehtävät sekä organisaation sisäiset kehittämistarpeet.
Ammatillisen koulutuksen järjestäjien ohjaus- ja säätelyjärjestelmä
Ammatillisen koulutuksen järjestäjät vastaavat järjestämislupansa puitteissa ammatillisen koulutuksen järjestämisestä toiminta-alueensa osaamis- ja koulutustarpeen mukaisesti. Koulutuksen järjestäjien toimintaa ohjataan normi-, informaatio- ja resurssiohjauksen avulla. Opetus- ja kulttuuriministeriö (OKM) valmistelee koulutukseen liittyvän lainsäädännön ja valtioneuvoston päätökset sekä ohjaa, valvoo ja kehittää toimialaa yhteistyössä Opetushallituksen (OPH) kanssa.
Kuva: Ammatillisen koulutuksen järjestäjien ohjaus ja säätelyjärjestelmä
Organisaation ja ihmisten johtaminen
Johdon on löydettävä oppilaitoksen tarpeisiin parhaiten soveltuvat johtamis- ja toimintamallit, joiden avulla voidaan varmistaa laadukas, tehokas ja suunnitelmallinen toiminta sekä henkilöstön osaaminen ja hyvinvointi. Onnistuneesti toimivan organisaation tunnusmerkkejä ovat selkeä visio, arvot ja strategia, yhdenmukaiset ja tarkoituksenmukaiset toimintatavat sekä toiminnan jatkuva seuranta ja kehittäminen.
Ammatillisen koulutuksen järjestäjien autonomian ja vastuun lisääntyminen sekä toiminnan tuloksellisuutta, laatua ja vaikuttavuutta korostava kansallinen ohjaus- ja säätelyjärjestelmä edellyttävät koulutuksen järjestäjiltä kokonaisvaltaista osaamista toiminnan johtamisessa ja organisoinnissa sekä tietoon perustuvan toimintakulttuurin ja tieto-osaamisen kehittämistä. Tiedon monipuolinen ja laaja hyödyntäminen toiminnan eri tasoilla mahdollistaa laadukkaan toiminnan sekä kehittämisen ja uudet innovaatiot. Tuloksellinen toiminta edellyttää myös vuoropuhelua strategisen johtamisen ja suunnittelun sekä käytännön toiminnan operatiivisen johtamisen välillä.
Kuva: Organisaation toimintajärjestelmä
Organisaation strategian toteuttaminen edellyttää kyvykkyyksien vahvistamista ja johtamista. Tietojohtamisen käsikirjassa kyvykkyys määritellään JHS 179:n mukaisesti organisaation kyvyksi toimia tarkoituksenmukaisesti palvelujen toteuttamiseksi ja tavoitteiden saavuttamiseksi. Kyvykkyyden toteuttamisessa tarvitaan kolmen osatekijän yhdistelmää:
- osaaminen ja henkilöstö
- toimintamallit ja prosessit
- tieto ja tietojärjestelmät.
Puutteet yhdenkin kyvykkyyden osa-alueessa vaikuttaa toiminnan järjestämiseen ja laatuun.
Kyvykkyysajattelun avulla oppilaitoksissa voidaan tunnistaa ja määrittää, mitä kyvykkyyksiä oppilaitos tarvitsee palvelujensa järjestämiseen ja tuottamiseen sekä kehittää tarvittavia kyvykkyyksiä. On myös tärkeää tunnistaa organisaation strategiset kyvykkyydet, joiden avulla oppilaitos voi kehittää toimintaansa vastaamaan toimintaympäristön muutoksia.
Kuva: Organisaation toiminnan perusmalli
Tietoon perustuva toiminta on osa laadunhallintaa
Lainsäädännön mukaan koulutuksen järjestäjän täytyy arvioida toimintansa laatua ja vaikuttavuutta. Koulutuksen järjestäjä vastaa järjestämiensä tutkintojen, koulutuksen ja muun toiminnan laadusta ja laadunhallinnan jatkuvasta parantamisesta. Lisäksi koulutuksen järjestäjän on osallistuttava säännöllisesti ulkopuoliseen toimintansa ja laadunhallintajärjestelmiensä arviointiin sekä julkistettava järjestämänsä arvioinnin keskeiset tulokset.
Ammatillisen koulutuksen laatustrategian keskeisenä tavoitteena on luoda yhdensuuntaiset periaatteet sekä puitteet ammatillisen koulutuksen laadunhallinnalle ja sen johtamiselle. Lisäksi tavoitteena on tukea systemaattista ja kokonaisvaltaista laadunhallintaa kaikilla ammatillisen koulutuksen toiminnan tasoilla, palveluverkostoissa ja kumppanuusyhteistyössä. Laatustrategia edistää osaltaan ammatillisen koulutuksen tasalaatuisuutta ja kannustaa laadunhallintaan ja sen jatkuvaan parantamiseen kohti huippulaatua.
Tiedon monipuolinen hyödyntäminen ammatillisen koulutuksen järjestäjän toiminnan kaikilla tasoilla on yksi laatustrategiassa mainituista vaikuttavuustavoitteista. Tavoitteen tueksi opetushallinnon tulisi varmistaa tarkoituksenmukainen tietoarkkitehtuuri sekä tietojärjestelmien ja -varantojen saatavuus, yhteentoimivuus ja turvallisuus sekä parantaa kansallisten tietovarantojen ja raportointivälineiden käytettävyyttä. Kansallisen koulutuksen arviointikeskuksen (Karvi) tulisi tuottaa riippumatonta koulutuksen arviointitietoa laadunhallinnan tueksi. Työelämätoimikunnat edistävät laadunhallintaa varmistamalla näyttöjen toteuttamisen ja osaamisen arvioinnin laatua.
Laatustrategian mukaan ammatillisen koulutuksen järjestäjän laadunhallinnan tulee kattaa Demingin tai EQAVET-laatuympyrän eri vaiheet. Toiminnan tavoitteille, laadulle ja vaikuttavuudelle on asetettava selkeät tavoitteet. Tuloksia tulee seurata ja arvioida suhteessa asetettuihin tavoitteisiin niin, että tulokset ovat lähtökohtana uusien tavoitteiden asettamiselle ja toiminnan parantamiselle. Koulutuksen järjestäjällä on velvollisuus kuvata toimintansa onnistumista erilaisilla mittareilla. Osa mittareista perustuu organisaation omiin tarpeisiin ja osa tiedoista raportoidaan viranomaisille sekä sidos- ja asiakasryhmille.
Kuva: Ammatillisen koulutuksen toiminnan laadunhallinta



