Sisältö:
Tavoiteltavasta tilanteesta
Työpajoissa korostettiin, että oppilaitoksissa tulisi erityisesti olla vahva yleinen tuki, jonka avulla kaikki tiettyyn oppilasryhmään kuuluvat pidetään mukana ryhmän toiminnassa ja oppimistavoitteiden saavuttamisessa. Tämän katsottiin edellyttävän sitä, että joku tai jotkut kantavat selkeästi vastuun oppilaitoksen pedagogisesta johtamisesta, niin että henkilökunnalla on jaettu käsitys lasten ja nuorten oppimisesta ja kasvusta, niihin mahdollisesti liittyvistä haasteista ja käytössä olevista keinoista, joilla haasteisiin voidaan vastata ja ongelmien syntyminen välttää. Tämä mahdollistaa myös sen, että henkilökunnan jäsenillä on mahdollisuus kehittyä ja tehdä joustavasti yhteistyötä lasten oppimisen ja kasvun eteen erilaisissa tilanteissa.
Vahvan yleisen tuen katsottiin oppilaitoksen arjessa muodostuvan kahdesta toisiaan täydentävästä tekijästä. Toisaalta korostettiin opettajilta tarvittavia taitoja riittävän jäsentyneiden mutta joustavien oppimistilanteiden rakentamisessa, mutta toisaalta korostettiin sitä, että oppilaille annetaan tukea tarvittavien opiskelustrategioiden luomisessa. Tässä ajatuksena on se, että opettaja, joka tuntee erityispedagogiikkaan ja ryhmänhallintaan liittyviä menetelmiä ja ymmärtää oppilaiden moninaisia tarpeita ja tilanteita, pystyy järjestämään yleisen opetuksen, niin että mahdollisimman moni oppii ja kasvaa sen puitteissa menestyksellisesti. Tilanteissa, joissa lapsi tai nuori ei syystä tai toisesta kuitenkaan kykene oppimaan toivotulla tavalla, puututtaisiin tilanteeseen mahdollisimman varhaisessa vaiheessa ja vahvistettaisiin oppilaan osaamista niillä alueilla, joissa tämä erityisesti tarvitsee apua. Työpajassa nostettiin oppimiseen liittyvien haasteiden kohdalla erityisesti esiin oppimisstrategiat ja niihin liittyvän osaamisen vahvistaminen.
Työpajassa nousi myös esille, että lapsilla ja nuorilla voi olla puhtaasti oppimiseen liittyvien haasteiden lisäksi myös toiminnanohjaukseen, tarkkaavaisuuteen ja keskittymiseen liittyviä haasteita. Näiden kohdalla työpajoissa vallitsi näkemys, että toiminnanohjauksessa oppilaita auttaa, mikäli oppimistilanteet ovat riittävän selkeitä, mutta silloin kun tämä ei riitä, on hyvä vahvistaa oppilaiden omia toiminnanohjauksen strategioita.
Tämän lisäksi työpajoissa nousivat esille käyttäytymiseen liittyvät haasteet. Käyttäytymiseen liittyvissä haasteissa korostettiin opiskelijahuoltopalveluiden asiantuntijoiden kanssa tehtävän yhteistyön merkitystä. Tämänkin yhteistyön toimivuuden edellytyksenä pidettiin edellä mainittua pedagogista johtajuutta.
Nykytilanteesta
Nykytilanteen suhteen työpajan osallistujilla oli ristiriitaisia käsityksiä. Osallistujien näkemykset poikkesivat hieman toisistaan siinä, kuinka paljon kukin korosti vuorovaikutuksessa syntyvää käsitystä lapsen tai nuoren tilanteesta ja sen pohjalta tehtäviä välittömiä ratkaisuja ja kuinka paljon kukin korosti etäisyyttä ottavaa tarkastelua ja pyrkimystä kokonaiskuvan muodostamiseen.
Osallistujat olivat suhteellisen yksimielisiä siitä, että on hyvä, että tehdyistä havainnoista ja annetusta tuesta jää jälkiä niin, että niistä on tarvittaessa mahdollista muodostaa kokonaiskuva ja että niitä on mahdollista välittää toisille tahoille esimerkiksi opettajan vaihtuessa. Tämä edellyttää sitä, että havainnoista ja tarjotusta tuesta tehdään merkintöjä.
Työpajan osallistujat olivat kuitenkin sitä mieltä, että nykytilanteessa käytössä olevat ratkaisut havaintojen ja tarjotun tuen kirjaamiseen ovat tarpeettoman kuormittavia, eivätkä helpota työskentelyä. Tuen portaisiin liittyvät vaiheet ja niiden yhteyteen määrätyt nykymuotoiset asiakirjatkin tuntuvat lähinnä hallinnolliselta kuormalta, eivätkä tarvittavan tuen järjestämistä helpottavilta työkaluilta.
Erityisesti nostettiin esille tilanne, jossa ryhmä lapsia tai nuoria on esimerkiksi lääketieteellisistä syistä pysyvästi erityisen tuen piirissä. Tällaisessa tilanteessa erityisluokanopettaja joutuu vuosittain tuottamaan tarvittavat asiakirjat erityistä tukea koskevan päätöksen tekemiseksi. Koska näiden asiakirjojen laatiminen ei käytännössä lainkaan tue lasten ja nuorten tarvitseman tuen suunnittelua, on tähän käytetty työpanos pois lasten ja nuorten tarpeisiin vastaamisesta.
Erityisen haastavana suhteessa vaadittuihin asiakirjoihin koettiin myös tilanne, jossa lapsen tai nuoren tilanne äkillisesti kriisiytyy, mikä näkyy esimerkiksi huomattavasti kasvavana poissaolojen määränä. Tällaisessa tilanteessa olisi tärkeää pystyä nopeasti käyttämään kaikkia tarpeellisia keinoja lapsen tai nuoren tukemiseksi, ja hallinnollinen kuorma haittaa tätä nopeaa reagointia.
Nykytilanteen hyvänä puolena pidettiin sitä, että tuen tasot ohjaavat pysähtymään ja tarkastelemaan lapsen tai nuoren tilannetta kokonaisvaltaisesti, tarvittaessa myös moniammatillisesti. Tätä korostettiin tilanteessa, jossa lapsen tai nuoren kohdalla on vähitellen nostettu tarjotun tuen määrää, niin että ”on oikeastaan siirrytty jo tehostetun tuen puolelle”. Tällaisessa tilanteessa pidettiin hyvänä sitä, että tukea on tarjottu, kun sille on havaittu tarve, mutta samalla korostettiin, että ajatus siirtymisestä tehostettuun tukeen ohjaa pysähtymään ja arvioimaan tilannetta.
Tasolta toiselle siirtymisen varmistamaa moniammatillista yhteistyötä opiskelijahuollon ja laajemminkin terveydenhuollon asiantuntijoiden kanssa pidettiin huomattavan tärkeänä, vaikka siihen liittyviä haasteita nostettiin myös esille, esimerkiksi yhteisen kielen puuttuminen ja roolitukseen liittyvät epäselvyydet. Tässä yhteydessä nostettiin esille myös sama riski, joka korostui asiakirjojen kohdalla. Myös moniammatillinen yhteistyö on mahdollista toteuttaa vain hallinnollisena velvoitteena ilman, että se tuo aitoa lisäarvoa lapsen tai nuoren tilanteen tarkasteluun.
Erityisen valitettavana keskusteluissa nousi esille ajatus siitä, että tehostettuun tukeen siirtyminen ja sen yhteydessä tehtävä pedagoginen arvio olisi edellytys tuen saamiselle. Työpajaan osallistujat korostivat, että lapsella on lakiin kirjattu oikeus saada tarvitsemansa tuki, eikä resurssipula ole millään tavalla hyväksyttävä peruste sille, että tarvittavaa tukea ei tarjottaisi – vaikka työpajaan osallistujilla olikin sellainen käsitys, että näin valitettavasti joissain kunnissa toimitaan.
Otteita pidetyistä puheenvuoroista
Liitteenä alla otteita työpajojen muistiinpanoista koostettuna aiheittain. Pdf-dokumentissa on 22 sivua ja sen tausta-aineistona on kaikkien kolmen työpajan litteroidut muistiinpanot.