Tässä luvussa käsitellään tieteen yhteiskunnallisen vaikuttavuuden arviointia julkaisumetriikan näkökulmasta. Tieteen yhteiskunnallista vaikuttavuutta on mahdotonta mitata julkaisumetriikan keinoin, koska vaikuttavuus on laaja ja monitahoinen ilmiö. Julkaisumetriikan avulla on kuitenkin mahdollista todentaa vaikuttavuutta edistävää vuorovaikutusta, joksi voidaan katsoa tutkijoiden tekemät yleistajuiset- ja ammattijulkaisut sekä tieteellisten julkaisujen saama huomio toimintapoliittisissa asiakirjoissa, mediassa ja patenteissa.
Tutkijoiden ammattiyhteisölle ja suurelle yleisölle kirjoittamat julkaisut
Tutkijoiden ammattiyhteisölle ja suurelle yleisölle suuntaamia julkaisuja (nk. YVV-julkaisut) voidaan pitää yhtenä keskeisenä tieteen yhteiskunnallisen vaikuttavuuden keinona. Opetus- ja kulttuuriministeriön julkaisuluokituksessa tällaisia julkaisuja ovat artikkelit ammattilehdissä, ammattilaisille suunnatut kirjat ja kirjojen luvut sekä yleistajuiset lehtiartikkelit, kirjan luvut, kirjat ja blogikirjoitukset.
Suomen yliopistot, ammattikorkeakoulut ja tutkimuslaitokset keräävät tietoa näistä julkaisuista omiin tutkimustieto- ja julkaisutiedonkeruujärjestelmiinsä. Kansallisesti tietoa julkaisuista on saatavissa Tiede ja tutkimus -sivustolta ja Tilastopalvelu Vipusesta. Julkaisutietojen kattavuus edellä mainituissa lähteissä on todennäköisesti heikompi yliopistojen kohdalla kuin muiden julkaisutyyppien koska tieteelliset julkaisut ovat yliopistoissa keskeisessä asemassa ja ammatti- ja yleistajuiset julkaisut eivät vaikuta merkittävästi yliopistojen rahoitukseen. Ammattikorkeakouluissa ammatti- ja yleistajuisilla julkaisuilla on merkittävämpi rooli ja rahoitukseen näillä julkaisutyypeillä on suuri vaikutus.
Vastuullinen käyttö
- Tietoja julkaisujen määrästä voidaan käyttää laadullisen kuvailun tukena ja todisteena.
- Käytettäessä tietokantoja tietolähteenä on otettava huomioon mahdolliset puutteet julkaisujen kattavuudessa.
- Eri tieteenaloilla ja organisaatiossa ammatti- ja suurelle yleisölle suunnatuilla julkaisuilla on eri merkitys, joten niiden määrä voi vaihdella tieteenaloittain ja organisaatiotyypeittäin.
- Tieteenalojen välisiä eroja YVV-julkaisujen määrässä ei ole tarkasteltu, joten tieteenalanormalisointia ei ole mahdollista käyttää.
- Raportoinnissa ja kuvailussa eri julkaisutyypit on hyvä eritellä, koska ammattijulkaisut ja suurelle yleisölle suunnatut julkaisut voivat sisältää hyvin moninaisia julkaisuja.
Tieteellisten julkaisujen saamat viittaukset toimintapoliittisissa asiakirjoissa
Julkaisujen saamat viittaukset toimintapoliittisissa asiakirjoissa, suosituksissa ja selvityksissä kertovat tutkimuksen yhteiskunnallisesta hyödyntämisestä. Toimintapoliittisia asiakirjoja, suosituksia ja selvityksiä tuottavat kansainväliset järjestöt (esim. WHO, IPCC, EU), valtiolliset toimielimet (esim. ministeriöt), kansalliset järjestöt (esim. Lääkäriseura Duodecim), ja tutkimuslaitokset (esim. VTT, THL, SYKE, Ilmatieteen laitos) ja ajatushautomot (esim. SITRA, Demos Helsinki).
Tietoja julkaisujen saamista viittauksista toimintapoliittisissa asiakirjoissa voi seurata mm. Overton-, SciVal Impact- ja Altmetric Explorer-palveluissa. Scival Impact perustuu Overtonin dataan. Se on suppeampi sisältäen tiedot ainoastaan Scopukseen indeksoitujen julkaisujen saamista viittauksista. Altmetric Explorer on kattavuudeltaan matalin toimintapoliittisten asiakirjojen osalta.
Toimintapoliittisista asiakirjoista Overton kattaa parhaiten kansainvälisten isojen organisaatioiden (WHO, IPCC, EU) toimintapoliittiset asiakirjat ja suositukset. Kansallisten toimijoiden kuten valtiollisten toimielinten julkaisuiden kattavuudessa saattaa olla vaihtelua. Esimerkiksi Overton tietokannassa suomalaisten toimintapoliittisten asiakirjojen määrä on pienempi kuin muiden pohjoismaiden. Eri tieteenalojen välillä voi myös olla eroja kattavuudessa.
Vastuullinen käyttö
- Tietoja viittauksia saaneiden julkaisujen määrästä ja viittauksista voidaan käyttää laadullisen kuvailun tukena ja todisteena.
- Käytettäessä tietokantoja tietolähteenä on otettava huomioon mahdolliset puutteet julkaisujen kattavuudessa.
- Tieteenalojen välisten erojen huomioiminen. Tieteenalojen suhde toimintapoliittisiin asiakirjoihin ja suosituksiin vaihtelee, joten eri tieteenalojen julkaisuilla on erilainen todennäköisyys tulla viitatuksi asiakirjoissa ja suosituksissa.
- Tieteenalojen välisiä eroja toimintapoliittisissa asiakirjoissa ja suosituksissa ei ole tarkasteltu, joten tieteenalanormalisointia ei ole mahdollista käyttää.
Tieteelliset julkaisut ja verkkomediahuomio
Tieteellisten julkaisujen saama mediahuomio on yksi vaikuttavuutta edistävän vuorovaikutuksen muoto. Aktiivisena osapuolena ei ole tutkimuksen tekijät vaan muut henkilöt (yksityishenkilöt, muut tutkijat, toimittajat, poliitikot), jotka voivat kommentoida tai nostaa esille tutkimusjulkaisua jossain mediassa. Käsittelemme tässä ainoastaan julkaisujen verkossa saamaa huomiota.
1.1 Julkaisujen näkyvyys verkon uutispalveluissa
Tutkimuksen näkyvyyttä uutisissa voidaan seurata mediaseurantapalveluiden avulla, mutta näitä välineitä ei yleisesti käytetä julkaisujen näkyvyyden seuraamiseen. Julkaisujen näkyvyyttä uutisissa voidaan seurata altmetriikkapalveluiden avulla. Niiden avulla voidaan seurata julkaisujen näkyvyyttä verkon uutispalveluja tuottavien mediayhtiöiden (esim. YLE, Helsingin sanomat, BBC) sivustoilla.
Vastuullinen käyttö
- Tietoja julkaisujen saamasta huomiosta uutisissa voidaan käyttää laadullisen kuvailun tukena ja todisteena.
- Käytettäessä tietoja on otettava huomioon puutteet seurattavien julkaisujen kattavuudessa, mutta myös seurattavien uutispalvelujen kattavuudessa.
- Tieteenalojen välisiä eroja uutishuomion määrässä ei ole tarkasteltu, joten tieteenalanormalisointia ei ole mahdollista käyttää.
1.2 Julkaisujen saama huomio sosiaalisessa mediassa
Julkaisujen näkyvyyttä sosiaalisen median palveluissa (esim. X, Facebook, Wikipedia, Sina Weibo) voidaan seurata altmetriikkapalveluiden avulla.
Vastuullinen käyttö
- Tietoja julkaisujen saamasta huomiosta sosiaalisen median palveluissa voidaan käyttää laadullisen kuvailun tukena ja todisteena.
- Tutkimuksen saaman huomio voi olla monenlaista, joten on hyvä tarkastella postausten sisältöä ennen johtopäätösten tekemistä.
- Käytettäessä tietoja on otettava huomioon puutteet seurattavien julkaisujen kattavuudessa, mutta myös seurattavien palvelujen kattavuudessa.
- Tieteenalojen välisiä eroja sosiaalisen huomion määrässä ei ole tarkasteltu, joten tieteenalanormalisointia ei ole mahdollista käyttää.
Lähteet
Muhonen R. (2021) Tutkimuksen yhteiskunnallisen vaikuttavuuden arvioinnin haasteet. Saatavilla: https://vastuullinentiede.fi/fi/jatkokaytto/tutkimuksen-yhteiskunnallisen-vaikuttavuuden-arvioinnin-haasteet