Tapahtuman kooste

Tilaisuuden materiaalit: https://kannu.csc.fi/s/yRSd2iFT7PZPRXL 

Tallenne tapausesimerkeistä: https://video.csc.fi/media/t/0_ta5m6fxn (saatavilla 02/2026-03/2026)

  • Tapausesimerkki 1: Seinäjoen ammattikorkeakoulun esimerkki keskittyy vuorovaikutuskäytäntöihin yritysyhteistyössä.
  • Tapausesimerkki 2: Tutkijoiden ja tukihenkilöiden välisistä kommunikaatiotavoista Arktisessa keskuksessa.


Työpaja:

Työpajan tarkoituksena oli miettiä käytännön toimintatapoja ja vinkkejä tukipalveluiden saavutettavuuden ja vaikuttavuuden edistämiseksi eri toimijoiden kesken sekä hahmottaa mitä soft skillsejä eli pehmeitä taitoja edellä mainittuun liittyy.

Toimijat tässä tilanteessa olivat (1) tutkijat, (2) yritysyhteistyö sekä (3) organisaation sisäiset toimijat, joiden suhteen mietimme tukipalveluiden saavutettavuutta ja vaikuttavuutta. Alla yhteenveto työpajan tuotoksista (https://app.conceptboard.com/board/iz76-p5yb-egya-pn6g-q1eu).

Tutkijoiden kanssa

Toimitatavat ja vinkit saavutettavuuden ja vaikuttavuuden edistämisksi 


Tärkeiksi koetut pehmeät taidot

Säännöllinen viestintä, palveluiden ja koulutusten mainostus

  • Säännöllinen viestintä ja palvelujen mainostaminen: Minkälaisia palveluita ja minkälaista tukea on tarjolla? Säännöllistä koulutusta, jolloin naamat ja teemat tulevat tutuiksi. Matalan kynnyksen kommunikointia.

Tuen tarjoaminen henkilökohtaisella tasolla luottamuksen saavuttamiseksi

  • Tukipalvelu ja tuen tarjoaminen henkilökohtaisella tasolla, eri kanavat käytössä, ei tikettijärjestelmän taakse "piiloutumista". Saatavilla olo, mikä toki vaatii itseltä oman työn hallinnointia ja resurssien miettimistä.
  • Henkilökohtaisuus, luottamus (eli tutkijalla on ymmärrys tai tieto siitä, ketkä tyypit häntä auttavat, ketkä vastaavat tikettiin)
  • Kysymysten kysyminen tukipalvelun viestin sisällä, Tyyliin: saitko selvää? / Tulkitsin näin, olenko oikeassa? / osasinko selittää asian selkeästi?

Olemassa olevien rakenteiden hyödyntäminen tapaamisissa

  • Hyödynnetään jo olemassaolevia rakenteita esim. tiedekuntien, laitosten, tutkimusryhmien omia tapaamisia/kokouksia jne. Mennään heidän luokse eikä järjestetä kirjaston omia tilaisuuksia.
  • Lähitapaamisena tutkijoiden kanssa (tutkijoiden äänen kuuntelu). Ja teetä/kahvia & pullaa.


Itsetuntemus

Itsehillintä

Empatia (arvostus, läsnäolo, ymmärrys)

Myönteinen asenne haasteita ja ongelmia kohtaan

Sinnikkyyden kehittäminen

Viestintätaidot

Monimutkaisuuden hallinta

Tunneäly

Kulttuurinen osaaminen

Ajanhallinta - Miten priorisoida tukipyynnöt

Luovuus

Yhteistyökyky

Kuuntelu ja kuuleminen

Ongelmanratkaisukyky

Yritysyhteistyö

Toimitatavat ja vinkit saavutettavuuden ja vaikuttavuuden edistämisksi 


Tärkeiksi koetut pehmeät taidot

Kuuntele ja synnytä luottamus

  • Pysy rauhallisena ja kuuntele!
  • Luottamuksen synnyttäminen tärkeää ja siihen voi auttaa keskustelu myös hlökohtaisista asioista.
  • Kaiva esiin edustajan ymmärryksen taso

Selvitä yrityksen taustat

  • On hyvä tutustua yritykseen ja siihen, mikä on yhteistyökumppanin edustajan rooli kyseisessä yrityksessä.
  • Selvitetään onko yrityksellä kokemusta yritysten välisestä datanhallinnasta ja miten FAIR-periaatteiden soveltaminen onnistuu.
    • Haasteena tuoda esiin avoimen tieteen tavoitteita siten, että yrityksen edustajat eivät säikähdä.
  • Selvitä, että onko yrityskumppaneilla jo aikaisempaa projektitaustaa, miten ymmärtävät, ota tarvittaessa "siipien suojaan".

Selvitä onko valmiita pohjia tai muuta hyödyllistä tietoa tai materiaalia

  • Suurissa yrityksissä on TKI-yhteistyö jo rakentunut ja sitä kannattaa hyödyntää
  • Onko valmiita sopimusmallipohjia?


Tunneäly

Empatia

Sopeutumiskyky

Myönteinen asenne haasteita ja ongelmia kohtaan

Johtamistaidot

Tiimityötaidot

Ongelmanratkaisukyky

Yhteistyökyky

Monimutkaisuuden hallinta

Ymmärrys yhteiskunnallisista realiteeteista

Kulttuurinen osaaminen

Viestintätaidot

Tutkiva ajattelu

Joustavuus

Organisaation sisäiset toimijat

Toimitatavat ja vinkit saavutettavuuden ja vaikuttavuuden edistämisksi 


Tärkeiksi koetut pehmeät taidot

Yhteinen perusta

  • Terminologia ja peruskäsitteet – systemaattinen käyttö ja toisto: Yhteinen kieli auttaa varmistamaan, että kaikki ymmärtävät asiat samalla tavalla. Kun käsitteitä käytetään systemaattisesti ja toistetaan eri yhteyksissä, organisaation toiminta selkeytyy ja yhteistyö helpottuu.
  • Perustietopaketti: Selkeä yleiskuva organisaation toiminnasta, palveluista ja keskeisistä käytännöistä tukee kaikkien työntekijöiden yhdenvertaista perehtymistä. Ytimekäs tietopaketti toimii hyvänä lähtökohtana arjen yhteistyölle.
  • Kirjallisen viestinnän haasteet ja mahdollisuudet: Kirjoitetussa viestissä sävyt ja tunteet voivat hämärtyä, mutta toisaalta se mahdollistaa selkeän kommunikoinnin. Hyvin jäsennellyt viestit tukevat ymmärrettävyyttä ja vähentävät väärinymmärryksiä.

Toimintakulttuuri ja kohtaamiset

  • Kaikkien kohtaamiset vaikuttavat: Jokainen tapaaminen, viesti ja vuorovaikutustilanne muokkaa organisaation kulttuuria ja luottamusta. Pienilläkin teoilla ja sävyillä on merkitystä sisäisessä yhteistyössä.
  • Sensitiivisyys ja toisten huomioiminen kohtaamisissa: Avoin ja kunnioittava vuorovaikutus luo turvallisen ilmapiirin. Sensitiivisyys tarkoittaa kykyä huomata toisen näkökulma ja reagoida empaattisesti – se edistää yhteistyön sujuvuutta ja vähentää konflikteja.
  • Positiivisuuden kautta – myönteisten asioiden huomioiminen: Myönteinen palaute ja onnistumisten näkyväksi tekeminen vahvistavat motivaatiota ja sitoutumista. Positiivinen ilmapiiri tukee myös haastavien asioiden käsittelyä rakentavasti.

Prosessit, vastuut ja kehittäminen

  • Vastuut ja vastuunjako: Selkeä roolitus lisää tehokkuutta, vähentää päällekkäistä työtä ja auttaa kaikkia ymmärtämään, mitä heiltä odotetaan. Läpinäkyvä vastuunjako tukee luottamusta ja sujuvaa yhteistyötä.
  • Palveluprosessit ja prosessien kehittäminen: Hyvin kuvattu palveluprosessi tarjoaa työntekijöille selkeän toimintalinjan ja asiakkaille tasalaatuista palvelua. Prosessien kehittäminen perustuu jatkuvaan palautteeseen, arviointiin ja yhteiseen oppimiseen.
  • Laadun ja kehittämisen näkökulma: Kun laadun näkökulma tuodaan osaksi arjen työtä, kehittäminen muuttuu luonnolliseksi ja jatkuvaksi osaksi toimintaa.

  • Yhteisten tavoitteiden hahmottaminen: Tavoitteiden sanoittaminen selkeästi ja ymmärrettävästi varmistaa, että kaikki kulkevat samaan suuntaan. Yhteinen tahtotila lisää motivaatiota ja auttaa arvioimaan työn vaikutuksia ja onnistumisia.

Tunneäly: Auttaa huomioimaan toisten näkökulmia

Myönteinen asenne haasteita ja ongelmia kohtaan: Auttaa huomioimaan positiivisia asioita

Viestintätaidot: Käytetyt termit ja kielitetoisuus tärkeitä

Sopeutumiskyky: Mukautuminen eri tilanteisiin ja eri kohderyhmien kanssa toimimiseen

Monimutkaisuuden hallinta: Selkeyttäminen: vastuunjako, prosessit


Omassa työssä tärkemmiksi koetut pehmeät taidot

Järjestettynä äänimäärän mukaan


5 x Yhteistyökyky ja Monimutkaisuuden hallinta

4 x Viestintätaidot & Aktiivinen kuuntelu

Seuraavat sai kaikki yhden äänen

  • Tunneäly
  • Myönteinen asenne haasteita ja ongelmia kohtaan
  • Epävarmuuden, monitulkintaisuuden ja riskien hallinta
  • Etiikka
  • Monikulttuurinen ymmärrys
  • Rajojen asettaminen
  • Ongelmanratkaisukyky
  • Kulttuurinen älykkyys
  • ​Empatia​

Omassa työssä tärkemmiksi koetut pehmeät taidot per ryhmä

  1. Aktiivinen kuuntelu, yhteistyökyky, monimutkaisuuden hallinta
  2. Yhteistyökyky, Tunneäly, Monimutkaisuuden hallinta
  3. Myönteinen asenne haasteita ja ongelmia kohtaan, Yhteistyökyky, Monimutkaisuuden hallinta
  4. viestintätaidot, yhteistyökyky, Monimutkaisuuden hallinta
  5. Aktiivinen kuuntelu, Etiikka, Monikulttuurinen ymmärrys
  6. aktiivinen kuuntelu, viestintätaidot, rajojen asettaminen
  7. yhteistyökyky, ongelmanratkaisukyky ja monitulkinnallisuuden hallinta.
  8. kulttuurinen älykkyys, viestintätaidot, aktiivinen kuuntelu
  9. Epävarmuuden, monitulkintaisuuden ja riskien hallinta​, Empatia​, Viestintätaidot 


Taustamateriaali


Taustamateriaali

Lähde: Kubátová, Jaroslava, Michal Müller, David Kosina, Ondřej Kročil, and Pavla Slavíčková. 2025. Soft Skills for the 21st Century. Cham: Springer Nature Switzerland. https://doi.org/10.1007/978-3-031-89557-9.

​2000‑luvulla keskeisiksi tunnistetut pehmeät taidot kirjan perusteella​

  • Active listening → Aktiivinen kuuntelu​
  • Adaptability → Sopeutumiskyky​
  • Collaboration → Yhteistyökyky​
  • Communication → Viestintätaidot​
  • Complexity management → Monimutkaisuuden hallinta​
  • Conflict resolution → Ristiriitojen ratkaisu​
  • Coping with uncertainty, ambiguity and risk → Epävarmuuden, monitulkintaisuuden ja riskien hallinta​
  • Creativity → Luovuus​
  • Critical thinking → Kriittinen ajattelu
  • Cultural intelligence → Kulttuurinen älykkyys​
  • Digital literacy → Digitaalinen lukutaito​
  • Emotional intelligence → Tunneäly​
  • Empathy → Empatia​
  • Ethics → Etiikka​
  • Exploratory thinking → Tutkiva ajattelu​
  • Flexibility → Joustavuus​
  • Grit → Sinnikkyys​
  • Growth mindset → Kasvun asenne​
  • Leadership → Johtajuus

​

Parhaaksi nähty tapa jaotella pehmeitä taitoja, kirjan taulukko 5.3 vapaasti suomennettuna

Interpersonaaliset (henkilöiden väliset) taidot / vuorovaikutustaidot​

Itsesäätely- ja intrapersoonalliset taidot​

Analyyttiset ja metodologiset taidot​

Asenteet ja ajattelutavat​

Kyky ratkaista ristiriitoja​

Sopeutumiskyky​

Ongelmanratkaisukyky​

Sinnikkyyden kehittäminen​

Yhteistyökyky​

Epävarmuuden, monitulkintaisuuden ja riskien hallinta​

Kriittinen ajattelu​

Myönteinen asenne haasteita ja ongelmia kohtaan​

Viestintätaidot​

Joustavuus​

Digitaalinen lukutaito​

Kasvun asenne​

Kulttuurinen osaaminen​

Monimutkaisuuden hallinta​

Ajanhallinta​

Itsemotivaatio​

Empatia​

Resilienssi​

Tutkiva ajattelu​

Ymmärrys yhteiskunnallisista realiteeteista​

Eettiset taidot​

Itsetuntemus​

Luovuus​

​

Johtamistaidot​

Itsehillintä​

​

​

Kuuntelutaidot​

Itsesäätely​

​

​

Neuvottelutaidot​

​

​

​

Tiimityötaidot​

​

​

​

Tunneäly​

​

​

​




  • No labels

Korkeakoulutuksen ja tutkimuksen yhteistyöalustan tietosuojaseloste