Jäsenpalkinto
Suomalaisen yliopiston, ammattikorkeakoulun tai tutkimuslaitoksen tutkimuspalvelutehtävissä työskentelevä henkilö. Hän on omalla toiminnallaan edesauttanut tutkimuspalvelutehtävissä työskenteleviä yhteistyön, palveluiden ja alan ammatillisen osaamisen kehittämisessä.
2025 Soile Haverinen (Turun yliopisto)
Haverinen on tutkimuksen tukipalvelujen pioneereja. Soile Haverisella on laaja tuntemus ja vahva näkemys koko tutkimuksen tuen kentästä. Hän on työskennellyt Turun yliopistossa pitkäjänteisesti tutkimusrahoituksen tuen parissa neljällä vuosikymmenellä, aina EU:n 3. puiteohjelman ajoista lähtien. Hän on ollut aktiivisesti kehittämässä tutkimushallinnon ammattilaisten tehtäväkenttää ja nostamassa sen profiilia myös kansallisella tasolla.
Haverisen johdolla Turun yliopisto tuotti 1990-luvun puolivälistä lähtien TURA-tietokantaa tutkimusrahoitusmahdollisuuksista, joka 2013 uudistui Unifin tuella tuotetuksi Aurora-tietokannaksi. Sittemmin Aurora yhdistyi Tiedejatutkimus.fi-palvleluun.
Laajasti verkostoituneenaSoile Haverinen on ollut luomassa ja kehittämässä Turun alueen korkeakoulujen EU-edunvalvontaa ja -yhteistyötä vahvistavaa TRUEnet-verkostoa. Hän on toiminut Finn-ARMAn aktiivisena jäsenenä vuosia mm. tutkimusrahoituspäälliköt -työryhmän puheenjohtajana ja ollut järjestämässä kaksia tutkimuspalvelupäiviä.
Haverinen on kehittänyt tutkimuksen tuen palveluja reagoiden uusiin tarpeisiin ja sekä ennakoiden muutuvan tutkimusympäristön tulevaisuutta. Hän on jakanut avoimesti tietonsa ja kokemuksensa myös muiden korkeakoulujen käytettäväksi. Yhteistyö, vastavuoroisuus ja toimeen tarttuminen ovat leimallista hänen työssään. Ihmisenä hän on hyvin pidetty sekä alaistensa kesken että yli yksikkö- ja organisaatiorajojen.
2024 Mari Riipinen (Turun yliopisto & CSC – Tieteen tietotekniikan keskus)
Riipinen on tehnyt pyyteetöntä työtä Finn-Armassa ja sitä edeltäneissä Tutkimushallinnon (TUHA) sekä Finn-Arman verkostoissa aktiivisesti vuosien ajan. Hän toimi mm. Finn-Arman työvaliokunnan ensimmäisenä puheenjohtajana ja oli keskeinen henkilö uusien toimintamallien luomisessa. Hän työskenteli Turun yliopistossa 14 vuoden ajan tutkimushallinnon erilaisissa tehtävissä, tukien tutkijoita sekä yliopiston johtoa erilaisissa rahoitushakemuksissa sekä edistäen erityisesti tutkimusedellytyksiä kuten mm. avointa tiedettä, tutkimusaineistojen ja -infrastruktuurien avoimuutta, tutkimusetiikkaa, tutkimustietojärjestelmän kehitystä sekä vastuullista tutkimuksen ja tutkijan arviointia. Tällä hetkellä Riipinene huolehtii CSC:llä kotimaisten ja kansainvälisten tutkimusorganisaatioiden ja rahoittajien asiakkuuksista. Mari Riipinen on aina toiminut aktiivisesti yli organisaatiorajojen ja jakanut osaamistaan avoimesti. Asiantuntemuksensa mukana hän tuo iloa ja on luonut esimerkillisesti yhteistyötä edistävää ilmapiiriä verkostoomme.
2023 Jani Sassali (Oulun yliopisto)
Finn-ARMAn julkaisumetriikkaryhmän puheenjohtaja ja keskeinen henkilö Kansallisen julkaisumetriikkaoppaan (KJMO) kehittämistyössä.
KJMO:nkehittämistyöhön osallistui laaja joukko suomalaisia julkaisumetriikan asiantuntijoita eri organisaatioista. Projektissa saatiin aikaiseksi kaikkia tutkimustoimijoita hyödyttävä laaja tietoaineisto ja se toimi oppimiskokemuksena siihen osallistuneille asiantuntijoille. Tämän lisäksi projekti vahvisti yhteistyötä eri tutkimustoimijoiden välillä. Kehitystyö on johtanut jatkuvaan yhteistyöhön asiantuntijoiden välillä oppaan päivitystyön ja sen ympärille kehitettävien koulutustilaisuuksien muodossa. KJMO on keskeinen väline edistää vastuullista tutkijan- ja tutkimuksenarviointia Suomessa. Jani Sassali on projektin puheenjohtajana aktiivisesti koordinoinut projektin etenemistä ja ollut keskeinen henkilö valmistelutyössä. Hän on rauhallisella ja johdonmukaisella työotteellaan luonut rakentavan, tasapuolisen ja lämminhenkisen työskentelyilmapiirin, jossa yhteistä asiaa on ollut ilo edistää.
2022 Mirja Vuopio (LUKE)
Vuopion erityisosaamisalaa on työyhteisön kansainvälisyyden ja inklusiivisuuden edistäminen. Omalla aktiivisella toiminnallaan hän on merkittävästi edistänyt tutkimuslaitosten välistä yhteistyötä omalla alallaan. Hän on aito verkostotoimija, joka tarttuu toimeen ja vie asioita eteenpäin toisia kunnioittaen ja kuunnellen.
Omassa organisaatiossaan Vuopio tukee kansainvälisten osaajien kotiutumista ja suomalaisten tutkijoiden ulkomailla työskentelyä. Lisäksi hän sparraa nuorten tutkijoiden post doc-verkostoa sekä organisaationsa kansainvälisyyttä edistävää Intercultural Community-yhteisöä. Hän on aktiivisesti edistänyt näiden verkostojen yhteyksiä muiden tutkimuslaitosten tutkijoiden kanssa.
Vuonna 2022 valmistui Vuopion kansainvälisiin työsuhteisiin liittyvä opinnäytetyö (Maahanmuuttopalveluiden hyödyntäminen kansainvälistymisessä: kohteena tutkimuslaitoksien yhteistyöverkosto). Se sisälsi Tulanet-laitosten HR-johtajien haastattelujen pohjalta laaditut relokaatiopalveluita ja maahanmuuttokustannuksia koskevat suositukset Tulanet-organisaatioille. Vuopio on jatkanut aktiivisesti näiden suositusten toimeenpanon edistämistä esittelemällä aihetta tutkimuslaitosten johtajille ja ideoimalla tutkimuslaitosten yhteisen monialaisen työryhmän, joka aloittaa syksyllä toimintansa.
Vuopio tarttui myös ennakkoluulottomasti ehdotukseen Tulanetin kansainvälisiä rekrytointeja hoitavien asiantuntijoiden vertaisverkoston perustamisesta ja otti käynnistysvaiheessa aktiivisen roolin. Vertaisverkostossa asiantuntijat ovat päässeet yhdessä pohtimaan ratkaisuja arkipäiväisiin haasteisiinsa ja kehittämään osaamistaan. Ryhmän ansiosta kaikkien Tulanet-laitosten avoimia työpaikkoja voidaan nyt markkinoida yhden verkkosivun kautta. Vuopion toiminta osoittaa kuinka ruohonjuuritasolta lähtevällä aktiivisuudella ja yhteistyöhakuisella asenteella voidaan saavuttaa paljon hyvää.
2021 Seliina Päällysaho (Seinäjoen ammattikorkeakoulu)
2020 – ei jaettu koronan vuoksi –
2019 Jörg Langwaldt (Tampereen yliopisto)
2018 Jaana Backman (Itä-Suomen yliopisto)
Palkinto tutkimuksen edellytysten edistäjälle
Palkinnon saaja on toiminnallaan edistänyt Suomessa tehdyn tutkimuksen edellytyksiä. Palkinnon saaja voi olla yksityishenkilö, julkinen palvelu, yhteisö, digitaalinen palvelu, jokin ryhmä tai yritys. Palkinnon saaja voi olla suomalainen tai ulkomaalainen.
2025 Tutkimuksen datanhallinnan viitearkkitehtuuri (DAHA), sen valmistelijat ja työryhmät
Merkittävä ja kattava kokonaisuus, jossa on paljon potentiaalia viedä datanhallintaa sekä tutkimusorganisaatioissa että kansallisesti uudelle tasolle. Viitearkkitehtuurin tavoite on tutkimuksen digitaalisen transformaation tukeminen. Se edistää palvelujen kehitystä ja laatua. Ehdotuksissa on useita linjauksia ja toimenpiteitä, jotka toteutuessaan parantavat yhteentoimivuutta.
Viitearkkitehtuuri tarjoaa yhtenäisen lähestymistavan tutkimusdatan hallinnan suunnitteluun, toteutukseen ja ylläpitoon, huomioiden sekä tekniset että hallinnolliset näkökohdat. Sen tarkoituksena on varmistaa, että tutkimusdataa käsitellään luotettavasti, turvallisesti ja läpinäkyvästi koko tutkimusdatan elinkaaren ajan. Viitearkkitehtuuri edistää myös mahdollisuuksia datan uudelleenkäyttöön.
Viitearkkitehtuuri on ajankohtainen ja tukee datapalveluiden kansallista kehittymistä. Ammattimaisesti tehty työ sisältää erittäin ansiokkaat ohjeet myös toteutukseen. Merkittävä askel on CSC:n organisaatioille tarjoama käyttöönoton tuki, jotta arkkitehtuurit saadaan hyödynnettyä tutkimusympäristöjen kehittämisessä
2024 Tutkimus- ja kehittämistoiminnan rahoituksen lain ja toimeenpanon valmistelijat
Suomessa astui voimaan historiallinen laki 1. tammikuuta 2023 (https://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/2022/20221092). Lailla lisätään valtion T&K-toiminnan rahoitusta merkittävästi vuosina 2024–2030. Lain sekä sen toimeenpanosuunnitelman valmistelu tehtiin ammattimaisesti laajan ja avoimen keskustelun kautta. Rahoituksen tason turvaava TKI-rahoituslaki mahdollistaa tutkimuksen pitkäjänteisen ja ennakoivan kehittämisen. Valmistelussa tarkasteltiin koko TKI-järjestelmän kokonaisvaltaisesti. Valmistelussa on niin ikään tuotu esiin korkeatasoisen tutkimuksen keskeinen rooli koko innovaatiotoimintamme sekä koulutusjärjestelmämme kivijalkana. Finn-ARMA haluaa tänä vuonna kiittää palkinnolla lain sekä toimeenpanosuunnitelman valmistelijoita erinomaisesta työstä sekä laadukkaasta ja laajasta yhteistyöstä alan toimijoiden kesken.
2023 Saara Harjula (UNIFI)
Harjula toimi vuosina 2008-2019 Brysselissä Suomen pysyvässä edustustossa Euroopan Unionissa sekä Helsinki EU Officessa, jossa hän vastasi EU:n tutkimus-ja innovaatiopolitiikan seuraamisesta, analysoinnista ja edunvalvonnasta. Näissä tehtävissään Harjula piti kiinteästi yhteyttä yliopistoihin Suomessa sekä laajasti eri EU-sidosryhmiin Brysselissä, tarjosi korkeakouluille ja muille organisaatioille vaikuttamismahdollisuuksia EU:ssa sekä edisti korkeatasoisia edunvalvontatoimia niin Brysselissä kuin Suomessakin. Harjulan verkostot Brysselissä ovat edelleen erinomaiset. Suomessa hän on pitänyt suoria yhteyksiä korkeakoulujen johtoon, tukipalveluihin ja yksittäisiin tutkijoihin sekä ministeriöihin. Tämän ohella hän on tuonut EU-politiikkaa sekä EU-rahoitusmahdollisuuksia lähemmäksi organisaatioita sekä hakenut yhteisiä rajapintoja yliopistojen ja EU:n strategisten painotusten välillä.
2022 Heikki Mannila (Suomen Akatemia)
Mannila on pääjohtajakautensa aikana turvannut ja kasvattanut Akatemian jakamaa rahoitusta ja kehittänyt aktiiviesti tutkimusrahoituksen kenttää muiden rahoittajien ja sidosryhmien kanssa.