Aika: 2.12.2024 klo 14-16
Paikka: Zoom-kokoushuone: https://cscfi.zoom.us/j/68165067324?pwd=b0VEpvpN9wtFPaRVNg6F9E9FF2JYjV.1
Kokousmerkintä: https://wiki.eduuni.fi/x/VLohHw
Tallenne: https://video.csc.fi/media/t/0_susqfvig

Asialista / Muistio

  1. Kokouksen avaus
    1. Puheenjohtaja avasi kokouksen klo 14.01.
  2. Asialistan hyväksyminen
    1. Asialista hyväksyttiin työjärjestykseksi.
  3. Edellisen kokouksen muistio
    1. Puheenjohtaja esitteli edellisen kokouksen muistion, joka hyväksyttiin.
  4. Käsiteltävät asiat

    1. Sagen vertaisarvioitujen menetelmäkirjaston ja oppimateriaalijulkaisujen luokitus /Anna-Kaarina Linna, TSV

      1. Julkaisufoorumiin on tullut lisättäväksi uusi Jufo-kanava seuraaville vertaisarvioiduille kokoomateosartikkeleille (raportoitu luokassa A3), joiden kanavaa Virta ei ole automaattisesti tunnistanut:

      2. Kokoelma: Sage Business Cases

        https://tiedejatutkimus.fi/fi/results/publication/0683301424
        Julkaisu https://sk.sagepub.com/cases/lessons-from-a-pioneer-understanding-boschs-expatriate-support-system
        Kuvaus (käännös): Digitaalinen kokoelma kirjastojen tarpeisiin räätälöityjä yritystapauksia. Se tarjoaa opettajille, opiskelijoille ja tutkijoille rajattoman pääsyn yli 6 150 arvovaltaiseen tapaukseen yli 120 maasta. Sage kuratoi tieteidenvälisiä tapauksia kysytyistä aiheista, kuten yrittäjyydestä, kirjanpidosta, terveydenhuollon johtamisesta, johtamisesta, sosiaalisesta yrityksestä ja muista. 
        Sage busines cases -kokoelmalla ei ole omaa ISSN-tunnusta, joten sitä ei voida luokitella Julkaisufoorumiin erillisenä sarjana.

        1. Kokoelman kuvaus: https://sk.sagepub.com/cases/about

      3.  Kokoelma: Sage Research Methods
        https://tiedejatutkimus.fi/fi/results/publication/02166670YJ
        Julkaisu https://methods.sagepub.com/case/co-designing-tools-for-assessing-sustainability-in-smes-and-public
        Kuvaus (käännös): Kokoelma sisältää yli 1100 tutkijoiden itsensä kirjoittamaa tapaustutkimusta, jotka osoittavat tutkimuksen tekemisen haasteita ja onnistumisia. Tapaukset ovat vertaisarvioituja, ja niissä on pedagogisia työkaluja, kuten oppimistavoitteita ja keskustelukysymyksiä. Niitä voidaan käyttää opetusvälineenä esittelemään tiettyä menetelmää ja sen soveltamista todelliseen tutkimukseen tai inspiraationa opiskelijoille, jotka valmistautuvat omaan tutkimusprojektiinsa.
        Sage research methods cases -kokoelmalla ei ole omaa ISSN-tunnusta, joten sitä ei voida luokitella Julkaisufoorumiin erillisenä sarjana.

        1. Kokoelman kuvaus: https://methods.sagepub.com/about
      4. Kysymys: Mihin julkaisuluokkaan artikkelit tulisi määritellä, onko A3 oikea julkaisuluokka?
      5. Samoihin kokoelmiin ilmoitettu myös esim D-julkaisuja, ovatko kanavat tieteellisiä vai vain vertaisarvioituja - kohderyhmän merkitys?
        1. Oulussa aiemmin merkitty D2 nimenomaan opetustarkoituksen vuoksi. Mietitty myös ovatko lehtiä vai kirjoja.
        2. Jyväskylässä Research Methods laitettu A3 sen perusteella, että tutkimusmenetelmien avoimuus ja aiemmin enimmäkseen ilmoitettu A3:na.
        3. Kokoelmia on erilaisia ja eritasoisia, esim. caseja, datasettejä, videoita. Cases-kokoelmassa tapaustutkimuksia ja kuvataan pedagogisia työkaluja, joita on tarkoitus käyttää opetusvälineenä. Cases on usein julkaisujen metodi-osuus laajennettuna.
      6. Kokoelmissa julkaistut julkaisut edelleen harkinnan alaisia, voidaan sisällön ja vertaisarvioinnin perusteella ilmoittaa joko A3 tai D-julkaisuina

    2. Kaapatuissa lehdissä julkaistujen artikkelien käsittelyprosessi /Anna-Kaarina Linna, TSV

      1. Jufoon on tullut kuluvan vuoden aikana muutamia uusien kanavien lisäysehdotuksia, joissa artikkeli on julkaistu alkuperäisen sijaan kaapatussa lehdessä. Ongelmana on, että raportoitu artikkeli ei ole ilmestynyt alkuperäisessä lehdessä, eikä kaapattua versiota lehdestä voida indeksoida ja arvioida Julkaisufoorumissa. Näin sinänsä laadukaskin artikkeli jää ilman Jufo-luokitusta, mikäli artikkeli kuitenkin raportoidaan normaalisti.

      2. Onko organisaatioissa kokemuksia miten tällaisten artikkelien kanssa on toimittu ja olisiko hyvä keskustella, miten vastaavia tapauksia voitaisiin tulevaisuudessa estää?

      3. Kaapatuissa/saalistajalehdissä julkaistut artikkelit jäävät raportoimatta (ei mm. vertaisarvioitu).
        1. Mahdollista pitää tutkimustietojärjestelmässä, mutta ei raportoitavaksi.
      4. Voiko samaa artikkelia tarjota myöhemmin julkaistavaksi virallisessa lehdessä?
        1. Uutuusarvo mennyt, tutkijayhteisöltä kysyttävä millainen käytäntö.
      5. Jufossa vastaavat kanavalisäysehdotukset hylätään - ei voida yhdistää viralliseen lehteen

        1. Selvitetään hylätyt myös tiedonkeruun loppuvaiheessa OKM:n kanssa

      6. Julkaisuhuijaukset hyvin uskottavia, valistusta julkaisujen tekijöille aina kun mahdollista

    3. Konferenssiartikkelien julkaisutyyppi

      1. Tampereella pohdittu lehdissä julkaistujen konferenssiartikkelien julkaisutyyppiä, kun huomattu että Tiedonkeruun käsikirjaan oli ilmestynyt julkaisutyypin A1 määritelmään muokkaus: ”Konferenssijulkaisun artikkeli, joka on ilmestynyt aikakauslehden erikoisnumerossa merkitään joko luokkaan A1 tai A4." Kuitenkin ainakin kahdessa muussa kohtaa käsikirjaa sekä Julkaisutiedonkeruun ohjeessa julkaisun tekijälle ohjeistetaan edelleen, että tällaiset artikkelit kirjattaisiin luokkiin A1-A2. Kumpi näistä ohjeistuksista on voimassa oleva eli kirjataanko lehdissä julkaistut konferenssiartikkelit luokkiin A1-A2 vaiko A4?

      2. Tanja Heikkilä ja Minna Ala-Mantila käyneet asiasta keskustelua. A1-julkaisussa ilmestynyt artikkeli ei voi olla konferenssijulkaisu attribuuttipohjaisen luokittelun mukaan, koska emojulkaisuntyyppiKoodi ei voi olla yhtä aikaa sekä 0=lehti että 2=konferenssi. Tässä kohden unohtunut etsiä ja muuttaa kaikki vastaavat maininnat muualta käsikirjasta. 

      3. Julkaisutyypeistä on A1 -kohdasta poistettu myös maininta A3:sta: "Em. kriteerit täyttävät aikakauslehtien erikoisnumeroissa ilmestyneet artikkelit merkitään joko luokkaan A1 tai A3." 
      4. Korjataan muihin kohtiin

    4. Eduskunnan valiokunnille annetut asiantuntijalausunnot

      1. Voiko Eduskunnan valiokunnille annetut asiantuntijalausunnot ilmoittaa D4 julkaisuina? Näitä tulee HY:ssa erityisesti oikeustieteen alalta. Eduskunta julkaisee nämä kunkin hallituksen esityksen käsittelytietojen kohdalla verkkosivuillaan. Esim: https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/JulkaisuMetatieto/Documents/EDK-2024-AK-39471.pdf

      2. HY:ssä kirjauksia parin viime vuoden ajalta, aikaisemmin ei kirjattu: https://research.fi/en/results/publications/Asiantuntijalausunto?target=&page=1

      3. Perustelut sille, että olisivat julkaisuja ja kuuluisivat tiedonkeruuseen: Ovat julkisia ja niillä on tekijästä riippumaton julkaisija (siis Eduskunta), joka päättää julkaisukanavalla julkaistavista julkaisuista. Tuottavat uutta tietoa ammatillisen yhteisön käyttöön, mutta yhteisön luonne tulkinnanvarainen. Onko se vain valiokunnan jäsenet, vai laajempi lainsäädännöstä kiinnostunut yhteisö (oikeustieteilijät, politiikan toimittajat, yms). Ainakin toiminta on julkista (lausunnot julkaistaan lain käsittelytiedoissa), joten ainakaan pelkästään ei ole kyse tietyn ryhmän sisäisestä käytöstä.
      4. Asiasta keskusteltu listalla. Turussa ei kirjata, koska asiantuntijalausunnot kuuluvat lähtökohtaisesti Aktiviteetit-kategoriaan. JYU:ssa tällainen on tullut vastaan kerran, ei otettu tiedonkeruuseen.
      5. Asiasta keskusteltu myös Tutkijan tiedot -työryhmässä (Asiantuntijalausunnot aktiviteettikoodistossa). Muistion (liite 3) mukaan koodisto kuitenkin kuvaa vain aktiviteetteja, eli mikäli aktiviteettien/toiminnan tuloksena on syntynyt tuotos (esim. asiantuntijalausunto) tulisi niitä käsitellä muuta kautta. 

      6. Asiantuntijalausuntojen lista: HE 70/2024 vp Asiantuntijalausunnot. Eduskunnan sivuilta asiantuntijalausuntoja löytyy vuosien varrelta n. 70000 kappaletta, kun rajaa asiakirjat asiantuntijalausunto-tyyppiin: https://www.eduskunta.fi/FI/search/Sivut/Vaskiresults.aspx#

      7. Noussut etenkin oikeustieteilijöiden antamista lausunnoista. Tärkeää, että emme arvota eri aloja lausunnoissa toisten yli samankaltaisissa asiakirjoissa. Kuinka samanlaisia eri alojen lausunnot ovat?
      8. Pohdittiin mm. seuraavia näkökulmia:
        1. Mikä on lausunnon nimi? Yleensä nimetty numerosarjalla.
        2. Ovatko lausunnot julkaisuja vai asiakirjoja? 
        3. Mikä erottaa lausunnot muista valtiopäiväasiakirjoista?
        4. Kysytäänkö lausuntoja yksityishenkilönä vai affilioituneena yliopistoon? Kuuluuko tehtävänkuvaan?
        5. Käyvätkö nämä läpi jonkin toimituksellisen prosessin ennen julkaisua?
          1. Ei käy läpi toimituksellista prosessia, mutta lausuntojen antajat on valittu etukäteen.
      9. Kysytään OKMstä ja eduskunnasta näkevätkö lausunnot asiakirjoina vai julkaisuina ja jatketaan keskustelua sen perusteella

    5. Tiedelehtien teema- ja erikoisnumeroiden suhde (C2 eli ”toimitettu, useista eri kirjoittajien artikkeleista koostuva kustannettu vertaisarvioidun tieteellisen lehden erikoisnumero”)

      1. Voidaanko lehtien säännöllisesti, esimerkiksi kerran vuodessa ilmestyvät teemanumerot lukea erikoisnumeroksi?

      2. Erikoisnumeron toimituskunta poikkeaa pääsääntöisesti normaaleista numeroista. Numerot, joissa vierailevia toimittajia lasketaan erikoisnumeroiksi. Erikoisnumeroihin erillinen kirjoittajakutsu. Lehden nimeäminen teemanumeroksi ei tee siitä erikoisnumeroa.
    6.  Pitääkö konferenssisarjan ISSN näkyä julkaisussa, jotta artikkeli voidaan katsoa julkaistuksi kyseisessä sarjassa?

      1. Svenskan i Finland on Suomessa 1-2 vuoden välein järjestettävä konferenssi, jonka esitykset julkaistaan omassa sarjassaan Svenskan i Finland. Julkaisusarja on jufo-tasolla 1, tietoja sarjasta on Helsingin yliopiston sivuilla https://blogs.helsinki.fi/svenskan-i-finland/publikationer/.

      2. Konferenssijulkaisun julkaisijataho vaihtelee, se on yleensä konferenssin kulloinenkin isäntäorganisaatio. Julkaisulla on siis tyypillisesti kaksi julkaisukanavaa, isäntäorganisaation sarja ja Svenskan i Finland -sarja. Yliopistosarjat ovat yleensä jufo-tasolla 0. Riittääkö alkusivujen maininta julkaisun kuulumisesta Svenskan i Finland -sarjaan perustelemaan sen, että korkeamman tason sarja voidaan liittää julkaisukanavaksi?

      3. Tuore Itä-Suomen yliopiston julkaisema konferenssijulkaisu “Svenskan i Finland 20” kuuluu UEFin sarjaan. Alkusivuilla on maininta ”Denna publikation ingår i konferensserien Svenskan i Finland (https://blogs.helsinki.fi/svenskan-i-finland/publikationer/)", mutta ei kyseisen sarjan ISSN-tietoja. Sen sijaan UEFin oman sarjan ISSN-tiedot ja UEFin ISBN:t on mainittu. Edellisessä, vuonna 2022 julkaistussa Svenskan i Finland 19 -konferenssijulkaisussa alkusivuilla on mainittu sekä Svenskan i Finland -sarjan että kustantajatahon oman sarjan ISSN-tunnukset.
      4. Jufo-paneelit tuskin ottaisivat käsittelyyn tilannetta, jossa itse konferenssi haluttaisiin korkeammalle jufo-tasolle kuin julkaisukanava
      5. Svenskan i Finland -julkaisusarjan kustantajana näkyy Oulun yliopisto, koska kiertävä konferenssi ja ISSN:ää alunperin haettu Ouluun
      6. Riittää, että on selkeästi mainittu että kuuluu tähän sarjaan.
      7. Ilmoitetaan Svenskan i Finalnd -sarjan ISSN.
    7. Julkisen saatavuuden määritelmä
      1. Jäsenlehti, joka on Jufossa tasolla 1, mutta vaikuttaa olevan kirjautumisen takana jäsenille. Miten tällaisiin tulisi suhtautua, ovatko tiedonkeruukelpoisia? Täyttyykö jäsenlehdessä vaatimus julkisesta saatavuudesta, jos edellyttää yhdistyksen jäsenyyttä? Voiko jäsenyyden katsoa rinnastuvan tilausmaksuun?

      2. Kyseessä oleva lehti: https://www.kayttaytymisterapiat.fi/, JUFOssa https://jfp.csc.fi/jufoportaali?Jufo_ID=71090

      3. Onko jäsenyys kaikille mahdollista vai onko rajoitteita? Onko verrattavissa tilausmaksuun?
      4. Ainakin Turussa ilmoitettu vastaavia aiemmin. Tampereella siirrytty harkitsemaan asiaa, koska vain salasanan takana eikä enää painettuna lehtenä. Huomioitava, että lehtien painaminen vähentyy, joten ei voi tulevaisuudessa käyttää kriteerinä. Saatavuus voi olla vaikeaa (esim kirjastojen tilaukset, toimitukseen yhteyttä ottaminen).
      5. Ei rinnasteta konferenssijulkaisujen rajauksiin, jotka rajattu vain yksittäiseen konferenssiin osallituneille. Jäsenmaksun maksamalla pääsee koko lehteen käsiksi.
      6. Varmistetaan OKM:ltä tulkinta jäsenlehtien julkisesta saatavuudesta.
      7. Otetaan Jufo-paneelin uudelleenarvioitavaksi
      8. Tilanteissa, joissa tarvetta tason muuttamiseen, voi lähettää portaalin kautta tasomuutosehdotuksen perusteluineen, jolloin ehdotus menee paneelille arvioitavaksi.
    8. Duodecimin ja Lääkärilehden avoimuus/ei-avoimuus
      1. Mikä on nykyään näiden lehtien OA-tilanne? Välillä oli esim. Duodecimissä avoin lukko/avoin kaikille -merkintä, mutta nyt ei taida olla. Näissä molemmissa lehdissä on vuosien varrella ollut yksittäisten artikkelienkin kanssa horjuvuutta suhteessa siihen, mitä lehdet ovat avoimuudesta eri artikkelityyppien osalta ilmoittaneet ja miten ne ovat todellisuudessa avautuneet. Myös raportoinnissa ollut kirjavuutta, JUFOn mukaan tietoa ei saatavilla.
      2. Duodecim https://www.duodecimlehti.fi/. Avoimesta saatavuudesta löytyy maininta Duodecim -lehti ja vastuullisuus -dokumentista (s. 7): "Osa artikkeleista julkaistaan avoimesti saatavilla olevina artikkeleina, jolloin niitä voivat lukea ja tietoa hyödyntää myös muut kuin lääkärit."
      3. Lääkärilehti http://www.laakarilehti.fi/
      4. Selkeästi osittain avoimet julkaisukanavat, mutta horjuvuutta sen suhteen millaiset artikkelit ja kuinka kauan avoinna.
        1. Duodecimistä kerrottua 2022: alkuperäisartikkelit avoimesti saatavilla heti (painetun lehden) ilmestymisen jälkeen, rinnakkaistallennus mahdollista heti. Kaikki 12kk jälkeen avoimia. "Yliopistot voivat rinnakkaistallentaa tutkijoidensa kirjoittamat artikkelit avoimiinjulkaisuarkistoihinsa 12 kuukautta sen jälkeen, kun artikkeli on julkaistu painetussa lehdessä. Rinnakkaistallennuslupa koskee ainoastaan artikkelin kirjallista muotoa (PDF). Alkuperäistutkimukset ovat avoimia heti sen jälkeen, kun ne on julkaistu painetussalehdessä, ja ne voidaan myös rinnakkaistallentaa heti julkaisun jälkeen."
        2. Lääkärilehti: Kirjoittajalla on oikeus rinnakkaistallentaa artikkelinsa lopullinen versio (kustantajan PDF) oman laitoksensa julkaisuarkistoon. → ei tietoa eri julkaisutyyppien saatavuudesta
      5. Turvallisinta testata jokainen artikkeli erikseen onko se avoin. 
    9. Ratkaisukortit 
      1. Sivustolla https://ratkaisujatieteesta.fi/ julkaistaan ns. ratkaisukortteja, esim. https://ratkaisujatieteesta.fi/ymparistonmuutos-ja-luonnonvarat/ekologisesti-ja-sosiaalisesti-kestava-merituulivoima-tukee-energiamurrosta/. Voiko näitä raportoida tiedonkeruuseen ja jos, mikä olisi oikea julkaisutyyppi?
      2. Ratkaisujatieteesta-sivusto on toimitettu alusta, toimittajina ovat STN-ohjelmajohtajat sekä Suomen Akatemian virkahenkilöt. Sivustolta ei kuitenkaan löydy tietoa toimituskunnasta ja sen kokoonpanosta.
      3. Voidaanko ilmoittaa blogina? Jos toimituskunta tuodaan näkyviin, voidaan harkita. Lisäksi tarvitaan tieto tekijästä, ei vain lisätietojen antaja, lisäksi tiedot affiliaatiosta näkyviin. Mainituilla muutoksilla voidaan ottaa mukaan.
    10. Virtaan pyydetyt uudet vuosikentät: Early online & Bibliografinen julkaisuvuosi
      1. Aiemmin Virran tietomalliin pyydetty lisättäväksi vapaaehtoinen vuosikenttä julkaisun early online accessille
      2. Syksyllä JYU nosti esiin vapaaehtoisen bibliografisen julkaisuvuoden, jolla voisi ilmoittaa lopullisen julkaisuvuoden niin, että nykyinen julkaisuvuosi-kenttä kuvaisi sitä, milloin julkaisu on ensimmäisen kerran tullut saataville (ks lisätiedot: VIRTA-julkaisuyhteyshenkilöt - kokous 4.10.2024)
      3. Kannattaako molemmat lisäykset toteuttaa ja millaisia yhteisiä käytäntöjä voidaan muodostaa?
      4. Aika loppui kesken, jatketaan sähköpostilistalla
  5. Muut asiat 
    1. OKMn kuittausta julkaisutiedonkeruun aikataulusta ja käsikirjan muutoksien lukitsemisesta odotetaan
  6. Tulevia tapahtumia
  7. Seuraava kokous 
    1. Ehdotuksia kokousajaksi helmikuun alkuun.
  8. Kokouksen päättäminen 
    1. Kokous päätettiin 16.02