Aika: 5.2.2025 klo 14-16
Paikka: Zoom-kokoushuone: https://cscfi.zoom.us/j/68165067324?pwd=b0VEpvpN9wtFPaRVNg6F9E9FF2JYjV.1
Kokousmerkintä: https://wiki.eduuni.fi/x/AceLI
Tallenne: https://video.csc.fi/media/t/0_tw7qt74m


Asialista / Muistio

  1. Kokouksen avaus
    1. Puheenjohtaja avasi kokouksen klo 14.02.
  2. Asialistan hyväksyminen
    1. Asialista hyväksyttiin työjärjestykseksi.
  3. Edellisen kokouksen muistio
    1. Todettiin, että edellisessä kokouksessa sovittuihin OKM:ltä pyydettäviin tarkennuksiin ei oltu vielä saatu vastauksia.
    2. Muilta osin edellisen kokouksen muistio hyväksyttiin. 
  4. Käsiteltävät asiat
    1. Viittomakieli ammatillisen tai tieteellisen tekstin kielenä

      1. Onko tilanne edelleen se, että suomalaista viittomakieltä ei hyväksytä ammatillisen tai tieteellisen tekstin kieleksi julkaisutiedonkeruussa, koska julkaisu on väistämättä video, eli luokkaa I? Aikaisemmin mahdollisesti keskusteltu, että julkaisun muoto ohittaa sisällön. 

        1. Todettiin keskustelussa, että nykyinen käytäntö koetaan syrjiväksi ja yhdenvertaisuutta rajoittavaksi.
        2. Päätettiin, että varmistetaan OKM:ltä kirjaustapa ja pyydetään perusteet, mikäli edelleen määritellään muoto edellä. 
        3. Päätettiin, että varmistetaan myös, että Justus käyttää oikeaa kielikoodistoa, jossa viittomakieli on mukana.
          Kansallisessa kielikoodistossa on mukana suomalainen, ruotsalainen ja suomenruotsalainen viittomakieli mukana.
    2. Edward Elgarin kustantamat Elgar Encyclopedia -teosten osien julkaisutyyppi

      1. Edward Elgar määrittelee itse encyclopedia-julkaisunsa seuraavasti (https://www.e-elgar.com/products/encyclopedia/):
        "Our acclaimed Encyclopedia provide balanced and comprehensive coverage of a major branch within a discipline. Each theme or volume is overseen by a leading scholar with entries prepared by an expert in the field, providing an in-depth and authoritative overview of the individual topic, combined with an exhaustive bibliography. Online editions are enhanced with Elgaronline’s powerful search tools, facilitating the search for key terms across the entire Encyclopedia, whilst the browse function allows users to move seamlessly between the volumes. These elements combine to create a powerful research tool for any researcher or scholar."

        1. Tarkasteltavassa teoksessa mainitaan "Each entry delves into practical implications and real world applications, making it valuable for both academic research and professional development." ja "This Encyclopedia is invaluable to scholars, researchers and students of leadership as well as business and management, providing an essential reference for coursework, case studies, and leadership development programs. Management professionals will also benefit from the practical advice given to enhance their own leadership skills."
          (https://www.e-elgar.com/shop/gbp/elgar-encyclopedia-of-leadership-9781035307067.html)

      2. Tiedusteluun vertaisarvioinnista Edward Elgarilta saatu vastaus: ko. teksteissä ei pääsääntöisesti ole vaatimuksena vertaisarviointia, mutta yksittäisten teosten toimittajat saattavat silti käyttää sitä.

      3. Tutkija on tallentanut julkaisut A3:na. Onko valinta oikea vaikka vertaisarviointi olisi tehty?

      4. OKM:n julkaisutyypeissä mainitaan ensyklopediatekstejä luokan A3:n "luokkaan ei sisälly" -kohdassa (sekä tietenkin luokassa D2): "- Artikkelit ammatillisissa kokoomateoksissa, ml. lyhyet ensyklopediatekstit (luokka D2)"

        1. Voidaanko pitkät ensyklopediatekstit hyväksyä A3ksi, mikäli ovat vertaisarvioituja vai lasketaanko kaikki ensyklopediatekstit ammatillisiksi, D2:ksi, vertaisarvioinnista huolimatta?

        2. Entä pituus, missä menee lyhyen / pitkän raja? Käsittelyä odottamassa kahdessa eri Encyclopedia-teoksessa julkaistut kirja-artikkelit, joiden sivumäärä on 2 ja 6 sivua (toisessa kirjassa jokainen osa on 2 sivua pitkä, toisessa puolestaan 6).

        3. Muuttaako vertaisarviointi asiaa eli mikäli ei ole vertaisarvioitu, onko se silloin B2 vai D2, riippuuko tämäkin tekstin pituudesta?

      5. Tiedejatutkimus.fi:ssä vuoden 2024 julkaisuissa raportoimistapa on kirjava: A3 (21 kpl), B1 (2 kpl), B2 (6 kpl), D2 (6 kpl), (Lisäksi 2 kpl toimitustyöt C2:ssa.)

      6. Todettiin, että voidaan hyväksyä A3:ksi, kun julkaisut ovat vertaisarvioituja ja näin on muuallakin tehty.
    3. Diaesitysten ilmoittaminen tiedonkeruuseen

      1. Kuuluuko tämän tyyppinen julkaisu Justuksen kautta tiedonkeruuseen ilmoitettaviin julkaisuihin? 
        Miten Suomi voi? -hankkeessa tuotetut raportit, jotka ovat diaesityksiä ja julkaistu ainoastaan hankkeen sivuilla https://www.ttl.fi/tutkimus/hankkeet/miten-suomi-voi'

      2. Todettiin, että ulkopuolisen julkaisijan vaatimus ei näissä näyttäisi täyttyvän, jolloin tämäntyyppisiä ei voi julkaisuina ilmoittaa tiedonkeruuseen, mutta aktiviteettinä voi tallentaa.
    4. Kirjojen vertaisarviontivaatimus

      1. Helsingin yo:ssa on tutkijoiden puolella herättänyt kysymyksiä kansallisten tiedonkeruuohjeiden vaatimus, että arvioinnin kohteena pitää olla julkaisun koko käsikirjoitus, ei vain osa tai abstrakti. Kirjojen kohdalla tämän kirjaimellinen tulkinta on ongelma, koska on arvostettuja kustantajia kuten Oxford University Press, joiden prosessi ei edellytä koko käsikirjoituksen arvioimista. OUP:n kirjoja on kuitenkin mahdotonta kohdella ei-vertaisarvioituina.

      2. Ehdotus: kansallisiin ohjeisiin lisäys, esim. [Ohjeen nyk. muoto]: Arvioitavana on ollut koko julkaistavaksi tarjottu käsikirjoitus, ei pelkästään abstrakti tai ote [lisäys] ellei arviointiprosessi ole ollut muuten perusteellinen ja kattava.

      3. Ehdotetaan huomioitavaksi, että kirjojen vertaisarviointikäytäntö on erilainen kuin nyt käsikirjassa määritelty. Lisättäisiin esim. lisähuomautus, että monografia kirjojen kohdalla sääntö ei ole näin tiukka. 
      4. Ehdotettiin, että verrattaisiin Jufo-tasoon, silla Jufossa on myös omat kriteerit vertaisarviointiin.
      5. Päätettiin, että kysytään Julkaisufoorumilta ja viedään eteenpäin, jotta saataisiin selkeä kirjaus 2025 käsikirjaan. 
      6. Lisäksi Julkaisufoorumista todettiin, että kirjakustantaja voi täyttää tason 1 kriteerit jos sillä on uskottava teoksen toimittajien toteuttama laadunarviointi. 
    5. Podcastit, joissa tutkija haastateltavana

      1. Otetaanko podcastit julkaisutiedonkeruuseen audiovisuaalisina julkaisuina (I1), jos tutkija on ollut vieraana eikä varsinaisena tekijänä? Äkkiseltään ajateltuna nämä rinnastuisivat televisio- ja radiohaastatteluihin, joita ei oteta tiedonkeruuseen, mutta ehkä asiasta olisi hyvä saada kirjaus yhteistyöryhmän linjauksiin?

      2. Esim. Rajattomasti liikuntaa -podcast, jossa heti alussa mainitaan, että tutkija Pasi Koski on vieraana.
      3. Keskutelussa tuotiin esiin, että haastateltavat voivat osallistua aktiivisesti esim. podcastin käsikirjoittamiseen, vaikka tuotos esitettäisiin haastattelun muodossa.
      4. Todettiin, että käsikirjoittajat (tai toimituskunta) täytyy merkitä selkeästi, sillä tekijyys on pystyttävä todentamaan julkaisussa.
      5. Päätettiin, että ohjetta ei muuteta, mutta nostetaan yhteistyöryhmän linjauksiin. 
      6. Muut mediaesiintymiset voidaan kirjata aktiviteetteina. 

    6. Tehdäänkö kustakin podcast-jaksosta oma kirjaus, vai kirjataanko yhtenä sarjana?

      1. Miten tulkitaan I1:n määritelmässä olevaa “Useassa osassa esitettävä tai jatkuvajuoninen kokonaisuus merkitään vain kerran”?
      2. Aihetta sivuttu 11.12.2023 kokouksessa, mutta päätöstä tai linjausta ei silloin tehty.
      3. Todettiin, että jos sarjan yksittäiset osat toimivat yksittäisinä osina (eikä esim. viitata jatkuvasti muihin sarjan osiin) niin yksittäiset osat voi merkitä omina kirjauksinaan. 
    7. Konferenssijulkaisun julkaisukanavan vaikutus luokitukseen

      1. Edellytetäänkö konferenssijulkaisujen julkaisukanavilta JUFO-tasoa 1-3, jotta ne voi raportoida tieteellisinä olettaen, että muut kriteerit täyttyvät (vertaisarviointi, kohderyhmä ym)?

        1. Julkaisufoorumi ei edellytä, koska uusia kanavia indeksoidaan jatkuvasti Jufoon. 
        2. Esimerkiksi olemassa olevan sarjan sisällä voi olla konferenssijulkaisuille oma erikoisnumero, joka voidaan raportoida A4:sena, jolloin sarja voidaan arvioida Jufossa.
    8.  Konferenssijulkaisujen julkisuusvaatimuksen muutos kesken vuoden
      1. Miten toimitaan tilanteissa, joissa OKM:n linjaus muuttuu kesken vuoden?
      2. Esimerkkinä IATEDin ICERI-konferenssijulkaisut, joita paljon etenkin amkeilta. https://library.iated.org/publication_series/ICERI. Artikkeleista saa auki pelkät abstaktit (Access to the abstracts and using the search engine is freely available, access to the full papers is restricted to validated users only).
      3. Hyväksytäänkö vuoden 2024 (ja aiemmat) IATEDin julkaisut ml. ICERI-konferenssit, mutta ei vuodesta 2025 eteenpäin? Paitsi siinä tapauksessa, että kustantaja muuttaa jatkossa julkaisunsa kaikille saatavissa oleviksi.
      4. Käsikirjaan kirjattua määritelmää voidaan myös tarkentaa vastaamaan julkaisutiedonkeruun asiantuntijoiden yhdessä toteamaa käytäntöä ja konsensusta. Mikäli kyseinen käytäntö tai konsensus ei ole jossakin julkaisuja kirjaavassa organisaatiossa jo ennestään ollut käytäntönä, on tarkennetun määritelmän mukainen ohjeistus otettava huomioon viimeistään kuluvaa tiedonkeruuvuotta seuraavana tiedonkeruuvuotena.
      5. Samalla keskusteltiin IATEDin järjestämien konferenssien vertaisarviointikäytänteistä. Konferenssista on raportoitu julkaisuja sekä A4 että B3, yhtenäinen näkemys auttaisi tiedonkeruussa. Ainakin Haaga-Heliassa ja JAMKissa tätä selvitelty yhdessä tutkijoiden kanssa ja todettu, ettei konferenssien vertaisarviointi täytä OKM:n kriteereitä. 
      6. Päätettiin, että IATEDin konferenssijulkaisuja vuodelta 2024 voi vielä raportoida, mutta julkaisutyypiksi B3. Vuodelle 2025 ei enää voi kirjata, jos saatavuuteen tai julkisuuteen ei tule muutosta.
    9.  E1 -kriteerien tulkinta
      1. Käsikirjan mukaan E1 -luokkaan eivät sisälly "Yleisönosasto- ja/tai mielipidepalstojen kirjoitukset", mutta sisältyy "Talouselämän Tebatti-puheenvuorot". Tebatti on Talouselämän mielipidekirjoitusosasto, eikä Tebatti-puheenvuorolla ole käytännössä eroa muihin mielipidekirjoitus-otsikon alla ilmestyviin artikkeleihin.

      2. Tebatti: https://www.talouselama.fi/uutiset/tebatti-organisaatio-voi-toimia-taysin-ilman-esihenkiloita/dd0ee132-3939-403a-9e9c-94e96985b049
        Ei-tebatti: https://www.talouselama.fi/uutiset/miksi-tyokaveri-tienaa-enemman-palkkojen-perusteet-jaavat-suomessa-yha-pimentoon/997a05f6-48cf-40c9-b21b-f4fea7cc4cdf

      3. Otetaanko siis mielipidekirjoitukset mukaan tiedonkeruuseen vai ei? 
      4. Todettiin, että maininnan Tebatista voisi poistaa käsikirjasta.
      5. Mielipidesivulla voi olla muista yleisönosastokirjoituksista erotettuja esimerkiksi yliö- tai vierailijakirjoituksia, joissa on kirjoittajien kuvat ym. tiedot.
    10. Erikoisnumeron toimittaminen (C2) - erikoisnumeron tarkka määritelmä?

      1. Edellisessä kokouksessa hyviä esimerkkejä, kuitenkin kaivattaisiin tarkempaa määritelmää

      2. Keskustelussa tuotiin esiin, että jatkuva tiedelehden toimittajuus jää aktiviteetteihin, vaikka on työmäärältään todellisuudessa suurempi kuin yhden erikoisnurmeron toimittaminen. 

      3. Pohdittiin, että erikoisnumeroksi voitaisiin määritellä, jos lehden numerolla on teeman lisäksi ko. teeman näkökulmasta kutsuttu vierailevia toimittajia.
      4. Päätettiin jatkaa keskustelua vielä sähköpostitse. 
    11. Viime kokouksessa käsittelemättä jäänyttä: Virtaan pyydetyt uudet vuosikentät: Early online & Bibliografinen julkaisuvuosi
      1. Aiemmin Virran tietomalliin pyydetty lisättäväksi vapaaehtoinen vuosikenttä julkaisun early online accessille
      2. Syksyllä JYU nosti esiin vapaaehtoisen bibliografisen julkaisuvuoden, jolla voisi ilmoittaa lopullisen julkaisuvuoden niin, että nykyinen julkaisuvuosi-kenttä kuvaisi sitä, milloin julkaisu on ensimmäisen kerran tullut saataville (ks lisätiedot: VIRTA-julkaisuyhteyshenkilöt - kokous 4.10.2024)
      3. Kannattaako molemmat lisäykset toteuttaa ja millaisia yhteisiä käytäntöjä voidaan muodostaa?
      4. Aika loppui jälleen kesken, jatketaan sähköpostilistalla ja nostetaan aihe seuraavan kokouksen kärkeen.
  5. Muut asiat 
    1. Julkaisutiedonkeruun aikataulu: https://wiki.eduuni.fi/x/JIdmHg
      1. Julkaisutiedot tulee olla toimitettuna viimeistään perjantaina 14.3.2025.
    2. Virta-julkaisutietopalveluun lisätty mahdollisuus toimittaa julkaisuun liittyviä rahoituspäätöksiä, aineistoja, infrastruktuureita sekä hankkeita
  6. Tulevia tapahtumia
    1. Åbo Akademin järjestämä kokous julkaisutiedonkeruun ja validoinnin käytännöistä 6.2. klo 10-12 - kalenterikutsu lähetetty listalle
  7. Seuraava kokous 
    1. Seuraava kokous pidetään tiedonkeruun jälkeen keväämmällä.
  8. Kokouksen päättäminen 
    1. Kokous päätettiin klo 16.02.
  • No labels