Aika: 12.5.2025 klo 14-16
Paikka: Zoom-kokoushuone: https://cscfi.zoom.us/j/68165067324?pwd=b0VEpvpN9wtFPaRVNg6F9E9FF2JYjV.1
Kokousmerkintä: https://wiki.eduuni.fi/x/yBQ3Ig
Tallenne: https://video.csc.fi/media/t/0_uzvydjme

Asialista

  1. Kokouksen avaus
    1. Puheenjohtaja avasi kokouksen klo 14.01.
  2. Asialistan hyväksyminen
    1. Asialista hyväksyttiin työjärjestykseksi.
  3. Edellisen kokouksen muistio
    1. Hyväksyttiin edellisen kokouksen muistio.
  4. Käsiteltävät asiat
    1. Viime kokouksissa käsittelemättä jäänyttä: Virtaan pyydetyt uudet vuosikentät: Early online & Bibliografinen julkaisuvuosi
      1. Aiemmin Virran tietomalliin pyydetty lisättäväksi vapaaehtoinen vuosikenttä julkaisun early online accessille
      2. Syksyllä JYU nosti esiin vapaaehtoisen bibliografisen julkaisuvuoden, jolla voisi ilmoittaa lopullisen julkaisuvuoden niin, että nykyinen julkaisuvuosi-kenttä kuvaisi sitä, milloin julkaisu on ensimmäisen kerran tullut saataville (ks lisätiedot: VIRTA-julkaisuyhteyshenkilöt - kokous 4.10.2024)
      3. Kannattaako molemmat lisäykset toteuttaa ja millaisia yhteisiä käytäntöjä voidaan muodostaa?
      4. Jyväskylän yliopistosta taustoitettiin, että heillä on siirrytty käytäntöön ilmoittaa julkaisut heti, kun tietoja on saatavilla, eli lehtiartikkeli voi saada varsinaisen numeron ja volyymin jopa vasta kahden vuoden kuluttua early online -julkaisusta. Julkaisuvuotta on päivitettu varsinaisella julkaisuvuodella, mikä on aiheuttanut ongelmia Virta-julkaisuraportoinnissa. Esimerkiksi julkaisu on ilmoitettu early online:na 2024 ja se se saa varsinaisen julkaisuvuoden 2025, jolloin se tippuu pois tiedonkeruusta. Ajatuksena olisi, että ensimmäisen kerran ilmoitettu julkaisuvuosi pysyisi ja jos viitetiedot päivittyvät, uudella bibliografisella vuosikentällä voitaisiin ilmoittaa lopullinen vuosi, mutta se ei vaikuttaisi Virta-julkaisutietojen raportointiin. Vuosimuutoksia on ilmoitettu Virta-julkaisutietopalveluun, jossa ne on erikseen lisätty jäädytysdataan. 
      5. Julkaisujen vuosikentät Turun yliopistossa Julkaisujen vuosikentät TY.pptx/ Kristiina Hintikka 
        1. Raportointivuosi merkitään ilmoitusvuodeksi, joka pysyy samana
        2. Online first -julkaisut merkitään omaan kenttäänsä yliopiston omassa järjestelmässä sekä julkaisuvuosikenttään Virtaa varten
        3. Kun julkaisu saa lopulliset tietonsa, voidaan julkaisuvuosikenttää päivittää. (Raportointivuosi pysyy ennallaan.)
      6. Vaikka raportointivuosi kenttään laitetaan vuosiluku, Virta viime kädessä määrää raportointivuoden
      7. Ehdotettiin, että organisaatiot tekisivät oman latauksensa koostamisen raportointivuoden perusteella.

      8. Oulusta kommentoitiin, että bibliografinen vuosi olisi parempi uusi kenttä, jolloin tiedot saataisiin tiedot täydennettyä. Pitäisi olla selkeästi niin, että ensimmäisellä kentällä määrittyisi ilmoitusvuosi.

      9. Oulun ja Itä-Suomen yliopistoissa bibliografinen vuosi on lisätty vol kenttään: 2025;3.

      10. Kysyttiin, miten tämä vaikuttaisi Justus-käyttäjiin?
        1. Jos uusia kenttiä lisätään niin Justukseen lisätään samat kentät käytettäviin. Mikään ehdotetuista ei varsinaisesti muuta perusraportointia, jota on tähän mennessä tehty vaan puhutaan täydentävästä tiedosta. Justuksessa harvemmin ollut tarvetta muuttaa ilmoitusvuotta.
        2. TAMK:ssa ollut käytäntö, että julkaisu ilmoitetaan vasta, kun sen lopulliset tiedot on saatavilla, vaikka tutkija joutuisi odottamaan. Resurssit eivät riitä takautuviin päivityksiin, missä on vaarana ristiriidat yhteisjulkaisuissa.
          1. Todettiin, että nytkin organisaatiot voivat raportoida eri julkaisuvuodelle.
          2. Rinnakkaistallennettuihin voisi riittää early online -tieto.
        3. Haaga-Heliassa ollaan ilmoitettu early online:na ja pidättäydytään siinä, koska julkaisuvuosia ei ole mahdollista käydä läpi manuaalisesti.
        4. Todettiin, että Virtaan raportoidaan vain onko julkaisu rinnakkaistallennettu, mutta ei rinnakkaistallenteen vuotta.
      11. HY:stä Virtaan julkaisuvuosi kenttään lähtee hyväksymishetkellä ollut vuosi, e-pub tai lopullinen. Julkaisuvuosi voi muuttua. Emme oikeastaan kykene erottelemaan, mitkä on e-pub ja mitkä lopullisia, joten jos tulee e-pub -vuosi tietomalliin niin ainakin toistaiseksi se jäisi meillä käyttämättä tai vähälle käytölle.

      12. Oulun yliopistosta ilmoitetaan earlynä niin että Vol kenttään laitetaan merkintä [epub ahead of print 23.4.2024] ja kun julkaisu ilmeistyy vaihdetaan lopullinen vuosi;vol tieto. Käytössä on haravointi, jolla saadaan tieto, kun julkaisu on ilmestynyt.

      13. Todettiin, että keskustelusta kuuluu varovaista hyväksyntää bibliografisen julkaisuvuoden lisäämiselle, mutta myös epäröintiä kentän tarpeellisuudesta ja siitä, pystyvätkö kaikki tämäntyyppistä tietoa ylläpitämään.
      14. Kentän tulee olla vapaaehtoinen, eikä se saisi sotkea Virta-raportointia riippumatta siitä, käyttääkö organisaatio ko kenttää.
      15. Tällä hetkellä käsikirjassa on melko löyhä määritelmä julkaisuvuodelle, mutta ehkä historiallisista syistä tiedon oletetaan olevan lopullinen vuosi.
      16. Raportointia voisi selkiyttää, jos määritettäisiin, että julkaisuvuosi voisi tarkoittaa early online vuotta ja bibliografinen vuosi voisi tästä poiketa.
      17. Päätettiin, että määritellään termejä seuraavaan käsikirjaan ja lähdetään edistämään vapaaehtoisen bibliografisen julkaisuvuoden lisäämistä. Yhteisjulkaisuiden tapauksissa tehtäisiin jonkinlainen käsittelysääntö (esim. useiten esiintyvä tai ensimmäisenä raportoitu), joka pystyisi päättelemään bibliografisen vuoden eri osajulkaisuiden tietueista, erityisesti koska osa organisaatioista ei pysty tätä kenttää hyödyntämään.
    2. SSRN-alusta ja yhteistyöryhmän linjaus, onko tarvetta tarkistaa?
      1. Yhteistyöryhmässä linjattu 2022, ettei SSRN-alustaa kirjata/kohdella itsenäisenä kanavana, sillä kyseessä on Pre-print -alusta, jonne tutkijat itse voivat itse laittaa (ja poistaa) tekstejään ja jossa ei ole moderoinnin lisäksi varsinaista valintaprosessia.

      2. Nyt kuitenkin SSRN:n sivuilla on seuraavasti: ” SSRN is devoted to the rapid worldwide dissemination of preprints and research papers” ja eräs UEFin tutkija kertoi, että hänen kirjoittamansa julkaisu ei ole pre-print ja käynyt SSRN:n päässä jonkinlaisen review prosessin ennen julkaisemista (ei kuitenkaan vertaisarviointia): https://doi.org/10.2139/ssrn.5112267

      3. Tulisiko linjausta siis tarkastella uudestaan?

      4. SSRN-alusta löytyy Julkaisufoorumista ammatillisena kanavana https://jfp.csc.fi/jufoportaali?Jufo_ID=1000997, mutta sitä ei ole arvioitu. Kanava on indeksoitu, koska organisaatiot ovat raportoineet siinä ammatillisia julkaisuja.
      5. How do papers get on SSRN: “[…] we facilitate free author posting and peer sharing of numerous disciplines of research. Similarly, researchers can visit the SSRN platform for free, to download and learn from the latest early research. Research is posted on our site by authors and author affiliates.”
      6. Useammasta organisaatiosta kommentoitiin, että julkaisut ovat olleet pre printtejä ja erityisesti konferensseista.
      7. Todettiin, että alustalla ei ole varsinaista julkaisuiden hyväksymisprosessia, lähinnä moderointia.
      8. Päätettiin, että tästä ei linjata uudelleen.

    3. Duodecim -kirjojen artikkelien tekijyys

      1. Duodecimin kirjat julkaistaan sekä painettuna että sähköisenä Oppiportissa. Esimerkiksi Fysiatria-kirjassa on painetussa kirjassa pääluvuissa alalukuja, mutta niissä ei ole listattuna tekijöitä erikseen. Kirjan e-versiossa on myös jokaiseen (alaluvun) alalukuun merkitty tekijät erikseen. Joissain Duodecimin kirjoissa ne ovat olleet täysin samat kuin pääluvussa, joissain ne ovat vaihdelleet alaluvuittain.

      2. Lisäksi alaluvuilla on verkkoversiossa jokaisella oma artikkelitunnus ja ne avautuvat omina artikkeleinaan auki luettavaksi (artikkelitunnus on tosin myös kirjallisuus-luvuissa sekä yksittäisillä kuvilla).

      3. Otetaanko siis tiedonkeruuseen kirjasta artikkeleina pääluvut, vai onko jokainen alaluku oma julkaisunsa?

      4. Oulusta kommentoitiin, että painettua ja elektronista on verrattu ja artikkeleita on niputettu, mikäli pääluvun ja alalukujen tekijät ovat olleet samat. Sivunumero on otettu painetusta kirjasta. Niputtamisesta huolimatta kirjauksia on saattanut tulla kymmeniä.
      5. Myös Helsingin ja Turun yliopistoissa julkaisuja on niputettu.
      6. Todettiin, että artikkeleiden niputtaminen on melko yleinen käytäntö, jota voi jatkossakin noudattaa.
    4. Erikoisnumeron (C2) toimitustyön määritelmä
      1. Keskustelu jatkunut sähköpostilistalla. Toivottu asiasta lisäkirjausta ohjeisiin selkiyttämään lehtien erikoisnumeron toimittamista myös tutkijoille.
      2. Todettu, että Kansallisessa aktiviteettikoodistossa https://koodistot.suomi.fi/codescheme;registryCode=research;schemeCode=aktiviteetitjaroolit on selkeä paikkansa toimituskunnassa toimimiselle, eli tutkijoita voi ohjata kirjaamaan toimitustyön aktiviteettien puolelle.
      3. Mikä voidaan tulkita erikoisnumeroksi ja näin ollen C2-luokkaan kelpaavaksi toimitustyöksi. Meillä on ollut puheissa kolme piirrettä, jotka viittaavat siihen suuntaan että kyseessä on tässä tarkoitettu erikoisnumero:
        1. Numerolla on vierailevat toimittajat, jotka ovat tehneet juuri tämän numeron toimitustyön. (Saako silti kuulua lehden toimituskuntaan, jos ei yleensä toimi lehden toimittajana?)
        2. Lehti kutsuu kyseistä numeroa erikoisnumeroksi (special issue) (tässä pitäisi vielä päättää, pitääkö olla juuri ”erikoisnumero” vai ajaako ”teemanumero” saman asian)
        3. Numeroon on erillinen kirjoittajakutsu

      4. Jos nuo suluissa olevat avoimet kysymykset saisi ratkottua, niin ehdottaisin että mikäli kaksi ehtoa kolmesta täyttyy, tämä voidaan katsoa erikoisnumeroksi ja kelpaa C2-luokkaan. 

        1. Jos nuo suluissa olevat kysymykset ovat muillekin vähän häilyviä, yksi keino ratkaista tämä olisi monimutkaistaa laskentaa niin, että ehdoista pitää tulla vähintään 2 pistettä jotta kelpaa C2-luokkaan, ja ”erikoisnumero” = 1p, ”teemanumero” = 0,5p, ”vieraileva, toimituskunnan ulkopuolinen toimittaja” = 1p ja ”toimituskunnan jäsen, joka toimii juuri tämän numeron toimittajana vaikkei yleensä ole päävastuussa”=0,5p.

      5. Keskustelussa todettiin, että kaikkien kolmen ehdon tulisi täyttyä, mutta sulkuihin merkityt lievennykset olisi mahdollista huomioida.
        1. Lehden numerolla on vakinaisten toimittajien lisäksi vierailevia toimittajia.
        2. Erikois- ja teemanumeroiden eroa on vaikea tiukasti erottaa toisistaan, mutta lehden numeron täytyy jollain tavalla poiketa lehden normaaleista numeroista.
        3. Kirjoittajakutsuja on jälkikäteen hankala varmasti todentaa, joten päätettiin jätettäisiin tämä sääntö pois määrittelystä.
      6. Lisätään kriteerit yhteistyöryhmän linjauksiin.
    5. Vertaisarvioinnin määrittelystä - Keskustelun aloitus, tullaan jatkamaan myöhemmissä kokouksissa
      1. B1 (Vertaisarvioitu/vertaisarvioimaton muu artikkeli, esim. pääkirjoitus, letter, comment) -julkaisujen käsittelystä: Yhteisjulkaisuissa yhteisjulkaisun tietueeseen valitaan aina suurin ilmoitettu arvo vertaisarvioinnille. Muutoksia ei tehdä osajulkaisujen tietoihin - tulisiko myös osajulkaisujen tietoja yhdenmukaistaa automaattisesti? Julkaisutiedonkeruussa useita tapauksia, joissa vertaisarvioinneista muiden artikkeleiden tapauksessa ristiriitoja
        1. Attribuuttien ja julkaisutyyppien vastaavuustaulukko 2024
        2. Yhteisjulkaisujen käsittely
      2. Lehtien vertaisarviointikäytännöt eri artikkelimuodoissa: Attribuuttipohjaisessa tiedonkeruussa vertaisarviointi -tieto irrotettiin itsenäiseksi muuttujaksi suhteessa julkaisun muotoon. Tästä syystä meillä on nyt aika tiukka vertaisarvioinnin käsite, joka pohjautuu julkaisufoorumissakin käytössä olevaan määrittelyyn. Pääasiallisesti tämä sopii alkuperäisartikkeleille, mutta OKMn ristiriitaisuuksien läpikäynnissä heräsi kysymys onko se liian tiukka muille kuin alkuperäisartikkeleille. Vaikeuksia arvioida onko jokin tietyssä lehdessä oleva artikkelimuoto alkuperäisartikkeli vai muu artikkeli koska lehtien määritelmät vertaisarvioinnille ovat aika kevyesti ja vaihtelevasti ilmaistuja. Oli hankala arvioida missä artikkelimuodoissa vertaisarviointia käytetään ja onko se kaikissa samanlainen. Esimerkkinä vaikka lehti Clinical & experimental allergy (https://onlinelibrary.wiley.com/page/journal/13652222/homepage/forauthors.html).
      3. Jyväskylästä todettiin, että B1:ssä voi olla vertaisarvioituja tai vertaisarvioimattomia, ja ne merkitään julkaisutyypeillä eli merkitään automaattisesti  vertaisarvioimattomana tai saattaa olla tyhjänäkin.
      4. Justuksessa merkitään rasti ruutuun onko julkaisu vertaisarvioitu vai ei, samoin Itä-Suomen yliopistossa merkitään erikseen. 
      5. Yliopistoissa käytetään oletusattribuutteja, joissa on vertaisarvioimaton tieto. 

      6. Taustana OKM:ltä, miksi vertaisarvioidut saavat vain B:n:

        1. Asetuksessa on erikseen seuraavat ryhmät, joilla on eri kerroin:

          1. vertaisarvioidut alkuperäisartikkelit tieteellisessä aikakauslehdessä (A1) ja

          2. vertaisarvioimattomat tieteelliset kirjoitukset lehdissä (B1)

      7. Todettiin, että harvemmin esim. kirja-arviot olisivat vertaisarvioituja
      8. Tiedejatutkimus.fi:ssä on noin parin sadan paikkeilla vuosittain julkaisuja, jotka ovat B1 ja vertaisarvioituja.
      9. Päätettiin, että jatketaan keskustelua OKM:n kanssa ja palataan asiaan syksyn kokouksissa.
  5. Muut asiat 
    1. Vastuullisen arvioinnin uutiskirje aloittaa pian ilmestymisensä, ja tulee välittämään uutisia myös Julkaisufoorumista. Uutiskirjeen kuvaus ja tilausohje löytyy täältä: https://www.julkaisufoorumi.fi/fi/vastuullisen-tutkimuksenarvioinnin-uutiskirje
    2. Julkaisutiedonkeruun aikataulu
      1. Vuositasoiset Excel-tiedostot - vuoden 2024 tiedonkeruu lisätty, muutokset mahdollisia vielä kesäkuuhun asti
      2. Extra-Vipuseen https://extra.vipunen.fi/julkaisutiedot/Sivut/Tiedon-laatu.aspx päivitetty:
        1. OKM:n päättämät, määräaikaan mennessä korjaamatta jääneiden ristiriitaisten julkaisutyyppien ratkaisut
          1. Tiedostossa mukana ainoastaan julkaisut joiden julkaisutyyppi muutettu. Tänä vuonna myös muutamia tapauksia, joista OKM linjannut etteivät kuulu tiedonkeruuseen.
            1. mm. kokoelmasta toiseen siirtoja, tekijöiden korjaukset eivät uusia julkaisuja

    3. Ensimmäiset versiot julkaisujen vuositasoisista Excel-tiedostoista on julkaistu wikisivulle: https://wiki.eduuni.fi/x/L43HBw

    4. Ristiriitaisuuksia selvitettäessä organisaatioiden kannattaa jatkossa katsoa extra-Vipusesta seuraavia virheraportteja:
      Yhteisjulkaisun AvoinSaatavuusKytkin-tiedossa on ristiriitaisuuksia organisaatioiden kesken ja
      UUSI: Yhteisjulkaisun JulkaisuKanavaOA-tiedossa on ristiriitaisuuksia organisaatioiden kesken. 
      Huomioittehan, että näiden tietojen toimittaminen on pakollista vain korkeakouluille.
      Raportit löytyvät seuraavan polun kautta: https://extra.vipunen.fi/ > Julkaisutiedot > Tiedon laatu > Latausraportit virheet > Suodatus Kuvauksen perusteella

    5. Yhteistyössä Julkaisufoorumin kanssa on toteutettu JUFO-tunnistus D- ja E-julkaisutyyppien julkaisuille. Tunnistus hakee Julkaisukanavatietokannasta julkaisukanavaa nyt myös D- ja E-tyyppien julkaisuille eikä tunnistusta ole rajattu vain uusiin ammatillisiin tai yleistajuisiin kanaviin, mikäli C- tai E-tyypin julkaisu on ilmestynyt tieteellisessä kanavassa. Tunnistus tehdään uusille ja muokatuille julkaisuille. Ristiriitaisuudet Virran päättelemien ja organisaatioiden ilmoittamien kanavien välillä ilmoitetaan normaaliin tapaan virheraporteilla. Jufo-tunnistuskaavioihin on lisätty ammatillisten ja yleistajuisten julkaisujen tunnistuskaaviot: https://wiki.eduuni.fi/x/MX7qAg

    6. Vuoden 2025 käsikirjaan esitettäviä muutoksia on tulossa katsottavaksi ennen seuraavaa kokousta.
  6. Tulevia tapahtumia
    1. KOTA-seminaari Mikkelissä Xamkin kampuksella 4-5.9.2025
  7. Seuraava kokous 
    1. Syys-lokakuulle, Doodle lähetetään ryhmälle vielä ennen kesälomia. 
  8. Kokouksen päättäminen 
    1. Kokous päätettiin klo 15.22.
  • No labels