Aika: 24.9.2025 klo 14 - 16
Paikka: Zoom-kokoushuone https://cscfi.zoom.us/j/65371356875?pwd=HUMiSaEKapbppSbE6QDo9XkzCjFKy5.1 (Tarvittaessa Meeting ID: 653 7135 6875 Passcode: 331145)
Kokousmerkintä: https://wiki.eduuni.fi/x/EoJWJ 
Tallenne: https://video.csc.fi/media/Julkaisutiedonkeruun%20yhteisty%C3%B6ryhm%C3%A4%2024.9.2025/0_e1d1phhb

Asialista

  1. Kokouksen avaus
    1. Puheenjohtaja avasi kokouksen klo 14
  2. Asialistan hyväksyminen
    1. Asialista hyväksyttiin
  3. Edellisen kokouksen muistio
    1. Muistioon ei todettu muutostarpeita
  4. Käsiteltävät asiat
    1. Attribuuttipohjainen tiedonkeruu
      1. Kokemuksia ja palautetta miten on toiminut käytännössä?
      2. HUMAK kommentoi attribuuttipohjaisuuden haasteita viittomakielisten julkaisuiden osalta. Muodon takia menee aina I-luokkaan, vaikka voisivat sisällön puolesta olla muutakin.
      3. LAB käyttö on totuttelun jälkeen sujunut hyvin. Julkaisun ilmoittajille selkeämpi kokonaisuus ja helpommin perusteltavissa.
      4. Oulun ylipistossa attribuuttien kanssa samaan aikaan otettu käyttöön uusi CRIS, pääsääntöisesti käyttöönotto sujunut ilman suurempia onglemia. 
      5. Myös muita kommentteja attribuuttien toimivuudesta, koettu paremmaksi kuin aiempi luokitus. 
      6. Kohdassa 4d keskusteltu enemmän muodosta. Muotoon perustuvaa arvotusta toivotaan uudelleenarvioitavan, mutta ei sinänsä liity tietojen keräystapaan.
    2. Valitaanko julkaisun yleisökoodi -attribuutti julkaisukanavan mukaan vai julkaisun mukaan?
      1. Taustalla tapaus jossa yhteisjulkaisun kirjauksissa ristiriitaa yleisön tyypin (E1 vs B1) kesken. 
        1. Henkilön 60v juhlakirjoitus, jufo 2-tason lehdessä ilmestynyt

      2. Tiedonkeruun ohjeistuksessa E1-julkaisutyypin kohdalla yhtenä ko. tyyppiin sisältyvänä julkaisuna on ”Juhlakirjat, joiden kohderyhmä on yksittäinen henkilö ja kirjoittajat kohdehenkilön yksityistä tai ammatillista uraa muistelevia ystäviä tai kollegoita.”, mutta yhteistyöryhmän linjauksissa on vuodelta 2021 linjaus, jonka mukaan ”Tieteellisissä lehdissä ilmestyneet muistokirjoitukset kuuluvat julkaisutiedonkeruun luokkaan B1 Vertaisarvioimaton kirjoitus tieteellisessä aikakauslehdessä.” 

      3. Korjataan ainakin ristiriitainen ohjeistus juhlakirjan osalta käsikirja vs. linjaukset
      4. Keskusteltu että tapauksessa B1 vaikuttaisi olevan sopivampi, koska yleisö on tieteellinen (Jufo-2 lehti). Kyseinen lehti ollut Lakimies joka on lehti mutta määrittelee itsensä myös aikakausikirjaksi. 
      5. Kommentoitu että muistokirjoituksissa julkaisukanavan luonteen pitäisi vaikuttaa. 

      6. Tarkennetaan ohjeistuksiin että yleisö katsotaan julkaisukanavan kohdeyleisöstä.

      7. Korjataan E1 tyypin kuvausta juhlakirjoista niin että on yhdenmukainen yhteistyöryhmän 2021 linjauksen kanssa. 
    3. Kokouksesta 2.12.2024 OKM:n linjausta odottavat asiat (https://wiki.eduuni.fi/x/VLohHw)
      1. Eduskunnan valiokunnille annetut asiantuntijalausunnot, luetaanko julkaisuiksi vai aktiviteeteiksi? Kumpikin vaihtoehto vaatii myös attribuuttien määrittämistä.
        1. Tutkijan tiedot työryhmässä keskusteltu vuonna 2023 että aktiviteettikoodistoa laajennettaisiin kattamaan asiantuntijalausunnot. OKM olisi edelleen tämän kannalla, eli ei kirjattaisi julkaisuna vaan aktiviteettina, huolimatta siitä että aktiviteetistä jää kirjallinen jälki. Yksi oleellinen asia on taustamotivaatio: ei henkilöstä itsestään lähtevää työtä, vaan ulkopuolelta tilattu. 
        2. Jyväskylästä kommentoitu, että lausunnoissa myös tekijyys voi olla epäselvää. "Esim. kansalliseen lausuntopalveluun menevä dokumentti voi olla kooste laajemmasta "kommenttikierroksesta" eivätkä kaikkien tekijöiden nimet tai kontribuution osuus välttämättä näy lausunnosta ilmi. JYU:ssa nämä ovat osa (paikallisesti laajennettua) aktiviteettien tietomallia. Toisaalta lausuntoja voi olla monenlaisia, tämä siis koskien lausuntopalveluun yliopiston nimissä lähetettyjä."
        3. HY:ssä etenkin oikeustieteilijät esittäneet näitä julkaisuiksi. Perusteluna ollut että tilataan ja kirjoitetaan julkiseen käyttöön. Aktiviteetti ja siitä syntynyttä tuotosta on jo eritelty aiemmin esimerkiksi konferenssijulkaisuiden osalta. Aikaisemmissa keskusteluissa ei kuitenkaan nostettu taustamotivaation tekijää tähän keskusteluun. 
          1. Mikä syy haluta julkaisutiedonkeruuseen mukaan? Onko keskeistä saada mukaan OKM-tiedonkeruuseen, vai tiedonkeruun ulkopuolisena julkaisuna tiedejatutkimus.fi:ssä? Asiantuntijalausuntojen kerääminen julkaisutiedonkeruun virallisiin tilastoihin ei mielekästä, koska ei tulla kuitenkaan kaikkia tavoittamaan eikä tiedosta saada vertailukelpoista. Postereihin rinnastuvana voisi ajatella, eli kirjaamista tiedonkeruun ulkopuolisina. 
          2. Motivaationa näiden kirjausta pyytäneillä tutkijoilla ollut etenkin yhteiskunnallista vuorovaikuttavuutta tukeva näkökulma. 
        4. Turun yliopistosta kommentoitu että syntytapa ja ensisijainen tarkoitus on eduskuntakäsittelyä tukeva asiakirja, ei ensisijaisesti levittää tietoa tieteellisen, ammatillisen tai suuren yleisön käyttöön, vaikka voivatkin olla jälkikäteen mielenkiintoista luettavaa esimerkiksi tieteelliselle yleisölle. Asiantuntijalausuntojen muuttuminen netistä saataville (v. 2015) ei muuta asiantuntijalausuntojen luonnetta asiakirjana, ovat aiemminkin olleet julkisesti saatavilla pyydettäessä. 
        5. Keskusteltu siitä pitäisikö tiedonkeruun ulkopuolisten kategoriaa laajentaa (esim. "aktiviteettien asiakirjat"). Todettiin, että tämä lähtisi hyvin kauas alkuperäisestä julkaisuista, ja vaatisi hyvin tarkkaa määrittelyä.
        6. Aktiviteeteissä http://uri.suomi.fi/codelist/research/aktiviteetitjaroolit on jo huomioitu lausunnonantaminen, 4.2.1. Konsultointi ja lausunnot, lausunnonanto, asiantuntija.

        7. Päätetään että asiantuntijalausunnot ovat aktiviteetteja. Perusteluina asiakirjaluonne. Asiantuntijalausunnon todetaan olevan aktiviteetin seurauksena syntynyt tuotos, jota ei nykyisellään oteta mukaan julkaisutiedonkeruuseen. 

      2. Jäsenlehtien julkinen saatavuus: täyttyykö kriteeri sellaisissa jäsenlehdissä, joissa lukuoikeus on vain jäsenille? Voidaanko tällöin rinnastaa jäsenmaksu tilausmaksuun?
        1. OKM:n mukaan voisi rinnastaa tilausmaksuun, mikäli jäsenyys on kaikille mahdollinen. 
        2. Keskusteltu siitä että yhdistyksellä on oikeus valita jäsenensä, joten vaatisi yhdistyksen ehtoihin perehtymisen ennen kuin voisi todeta että jäsenyys on kaikille mahdollinen. 
        3. Julkista saatavuutta vastaan ajatus siitä että vain jäsenille saatavilla. Toisaalta jäsenyydellä voidaan myös kattaa lehden kuluja. 
        4. Todettu että mikäli näille kirjataan rajaavia ehtoja, tulee viemään merkittävästi työaikaa selvittää julkaisukelpoisuus. 
        5. JUFO:ssa luokiteltu jäsenyyttä vaativia lehtiä. Esimerkkitapaus (jufo-id 71090) luokiteltu 10 vuotta sitten ja sen jälkeen ei ole ollut uudelleenarvioinnissa. 
        6. Nostettu esimerkiksi myös https://sell.fi/elainlaakarilehti/ (JUFO 1), jossa tieteelliset artikkelit avoimia, muut Suomen Eläinlääkäriliiton jäsenyyden takana.
          1. Todettu että tämän lehden tieteelliset artikkelit voi kirjata, ei nähty epäselvyyttä. 
        7. TAMKissa ammattilehdissä julkaistuja melko paljon, ehtona ollut että artikkelin saa rinnakkaistallentaa. 
        8. Kotimaisten jäsenlehtien osalta kannattaa tarkastaa saatavuuus vapaakappalekirjastojen kokoelmista.

        9. Päätetään että jäsenlehdet voi kirjata tiedonkeruuseen olettaen että jäsenyys on kaikille avointa.

          1. Tarkennetaan käsikirjaan julkisuuden määritelmää. 

    4. Kokouksesta 5.2.2025 OKM:n linjausta odottavat asiat (https://wiki.eduuni.fi/x/AceLI)

      1. Viittomakieliset julkaisut.

        1. Onko tilanne edelleen se, että suomalaista viittomakieltä ei hyväksytä ammatillisen tai tieteellisen tekstin kieleksi julkaisutiedonkeruussa, koska julkaisu on väistämättä video, eli luokkaa I? Aikaisemmin mahdollisesti keskusteltu, että julkaisun muoto ohittaa sisällön. Nykyinen käytäntö koetaan syrjiväksi ja yhdenvertaisuutta rajoittavaksi, joten mikäli siinä pitäydytään toivotaan selkeät perustelut.

        2. Työryhmän ehdotukset:

          1. Viittomakielisissä julkaisuissa sisältö olisi painavampi kriteeri kuin muoto, eli videomuotoinen voisi olla muutakin muotokoodia kuin 7-8 ("AV-julkaisu/I")

          2. Miten käytännössä toimisi?
            1. MuotokoodiYleisökoodiEmojulkaisuArtikkelityyppiVertaisarviointiRaporttiOpinnäyteTaidetyyppiAv-sovellustyyppi









          3.  Julkaisutiedonkeruussa käytössä olevaan kielikoodistoon lisätään viittomakielet. 

            1. Mitkä? Suomainen, ruotsalainen, suomenruotsalainen?
        3. Onko viittomakieliseissä julkaisuissa käytäntönä että julkaistaan ainoastaan viittomakielellä, ilman kirjallista versiota? Onko sisältö merkitsevästi erilainen jos molemmat, tai jos vastaava niin onko näissä tapauksissa viittomakielinen ensisijainen? 
          1. HUMAKissa on tullut erilaisia tapauksia. Tekstitettyjä tapauksia sekä sellaisia missä tekstiversio on muualla. 
          2. Millainen kohdeyleisö on? HUMAKissa ei tieteellisiä, mutta ammatillisia. Toiveena saada ammatillisina blogikirjoituksina. 
        4. Metropoliasta nostettu esiin ongelmallisuus siinä että alusta määrittää julkaisun arvon tiedonkeruumielessä. Sama sisältö on arvokkaampi blogina, kuin esimerkiksi podcastina.
          1. Todettu että podcast on nouseva julkaisumuoto, joten asia nousee jatkossa enemmän esiin. 
        5. Ratkaisuna pohdittu uutta attribuuttia viittomakielelle. Tai sitten niin että sallitaan näissä tapauksissa kirjaaminen kirjallisena, videomuotoisuutta ei tarvitse tuoda ilmi attribuuttien kautta, ja lisättäisiin vain kielikoodistoon viittomakielet. 
        6. Päätetään että kielikoodiston laajennus riittää. Voi merkitä D-julkaisuna. Tarkennetaan ohjeistukseen. 
          1. Jatketaan sähköpostilistalla kielikoodiston laajennusta. 
          2. Viittomakieliä: ISO 639 Code Tables
        7. Ehdotettu että kieliä voisi sallia Virtaan useampia kuin yhden. Jatketaan keskustelua tästä. 
      2. Vertaisarvointimääritelmät eri tapauksissa. 
        1. Onko nykyinen määritelmä liian tiukka muille kuin alkuperäisartikkeleille? Jos halutaan löyhentää muille artikkelimuodoille, miten ohjeistus tulisi muotoilla niin että selvä myös poikkeustapauksille? "Ohjeistus julkaisun tekijälle" (ns. tutkijaohje) -ohjeistuksen selkeydestä on myös huolehdittava. 

        2. Kokouksessa keskusteltu myös tehtäisiinkö osajulkaisuille automaattisesti päättelyä Virrassa. Päättely olisi kuitenkin mahdollisesti parempi pitää organisaatioiden päässä jotta voidaan käydä keskustelua tapauskohtaisesti merkintöjen oikeudellisuudesta, ja myös siksi, että olisi vähemmän seurattavaa mitä on muuttunut virrassa vs. mikä tilanne organisaation omassa päässä. Muutos vaikuttaisi myös virrassa pääteltyyn julkaisutyyppiin, julkaisun pakollisuuksiin jne. joten voisi lisätä tarkistuskierroksia ja virheekorjaustarvetta virrassa + organisaatioissa. 

        3. Ei käsitelty, siirretty seuraavaan kokoukseen. 

    5. Openreview-artikkelien merkintäkäytännöistä

      1. Openreview.net sisältää yleensä vain Accepted author manuscript -version, ei lopullista julkaisua.
      2. Esimerkkitapaus: artikkeli Learning Spatiotemporal Dynamical Systems from Point Process Observations löytyy vain Openreview’sta, mutta konferenssin lopullinen proceedings on julkaistu Curran Associatesin toimesta USB-tikkuna (ISBN, ei verkkojulkaisua): https://www.proceedings.com/80508.html
      3. Scopuksesta importoidessa tietueeseen tulee vain ISBN ilman linkkiä artikkeliin.
      4. Käytännön kysymys: miten merkitään tällaiset artikkelit, kun Openreview.net tarjoaa vain Accepted manuscript eikä lopullista versiota?
        • Linkitetäänkö Openreview:hin ja merkitään se Accepted author manuscript?
        • Vai onko Openreview:hin laitetut julkaistuja (Final published version), jos painettu proceedings on ainoa “virallinen” julkaisu?
          • Päädyttiin tähän vaihtoehtoon. Löytyi merkintä "camera ready"
        • Lisäksi tulisi sopia, onko kanava näissä tapauksissa avoin (gold) vai merkitäänkö se rinnakkaistallennetuksi
          • Päätetty että voi merkitä avoimeksi julkaisukanavaksi.
    6. Oppiportin verkkokurssit tiedonkeruussa
      1. "Oppiportin verkkokurssit ovat monipuolisia itseopiskelumateriaaleja, joista saat suoritusmerkinnän ja todistuksen tentin suoritettuasi. Niitä voidaan hyödyntää myös osana toimipaikalla järjestettävää perehdytystä ja koulutusta." https://www.oppiportti.fi/verkkokurssit
      2. Täyttävätkö I1 määritelmän verkkoalustalla julkaistuista oppimateriaaleista, jotka on tarkoitettu laajempaan käyttöön kuin yksittäiselle opintojaksolle?
      3. Esimerkkitapaus: Imetyksen tukemisen ABC https://www.oppiportti.fi/dvk00279
      4. Päätetään että voi kirjata. 
      5. Käsikirjan määritelmiä mahdollisesti tarpeen tarkentaa oppimateriaalien osalta. 
    7. Käsikirjan muutosehdotuksia 2025
      1. Oranssilla 3.2.3 Julkaisutiedonkeruun tietosisältö: julkaisutyypit attribuuttien mukaan 2025
  5. Tulevia tapahtumia 
  6. Seuraava kokous 
    1. Seuraava kokous pidetään marras-joulukuun vaihteessa. Työryhmälle lähetetään ehdotukset sopivista kokousajoista. 
  7. Kokouksen päättäminen 
    1. Puheenjohtaja päätti kokouksen klo 16.08




  • No labels