Aika: 02.12.2021 klo 12.00-14.00
Paikka: Zoom

Osallistujat: Olavi Kurttio, Jani Leino, Samuli Malinen, Manu Pajuluoma, Emma Falck, Harri Kuusisto, Outi Tasala, Antti Mäki (CSC)
Poissa: Teemu Kiviniemi

Asialista

1 Kokouksen avaus ja työjärjestyksestä päättäminen

2 Edellisen kokouksen muistio

3 Palveluiden ohjaus

3.1 Tiedoksi: NORDUnet oppimisalustahankinnan tilanne

  • Oppimisalustahankintaan liittyvän kyselyn vastausten (Kysely korkeakouluille NORDUnetin LMS-kilpailutuksesta (2021), https://wiki.eduuni.fi/x/PqV3Dg) ja keskustelutilaisuuden (2021-11-25 Keskustelutilaisuus NORDUnetin oppimisalustahankinnasta, https://wiki.eduuni.fi/x/X6V3Dg) yhteenveto:
    • CSC:n suomalaisille korkeakouluille toteuttaman kyselyn mukaan 10:llä korkeakoululla alustavaa kiinnostusta NORDUnetin oppimisalustahankintaa kohtaan, muttei selkeää eikä akuuttia tarvetta hankinnalle. Korkeakoulujen kiinnostus riippuu hankinnan toteutuksesta. Alustan modernisoinnin lisäksi vastauksissa nostettiin esiin ylätason tarpeita ristiinopiskelun, jatkuvan oppimisen, MOOCien ja kaupallisen koulutuksen fasilitoinnille. Digivisio-hankkeen suunnitelmat syytä huomioida vahvasti.
    • Jatkossa CSC osallistuu edelleen NORDUnetin yhteishankinnan valmisteluun, pitää esillä suomalaisten korkeakoulujen tilannetta ja tarpeita ja päivittää tietoa hankinnan etenemisestä Ideapankki-tiketille sekä kyselyssä kiinnostuksensa ilmaisseille korkeakouluille. Osallistumalla valmistelutyöhön pyritään hyödyttämään myös Digivision puitteissa tulevina vuosina tehtävää työtä. NORDUnetin yhteishankintaan osallistumisesta päätetään erikseen keväällä 2022.
  • Keskustelua:
    • Keväällä 2019 toteutetun kyselyn yhteenvedon (https://wiki.eduuni.fi/x/FxaeBw) kalvo nro 3 on tärkeä taustakeskusteluissa. Ymmärrystä on tärkeää jakaa.
    • Korkeakoulut tulee osallistaa nyt jo hankinnan valmistelutyöhön, jotta lopputulokseen ollaan todennäköisemmin tyytyväisiä. Alustavaa kiinnostusta voi olla, mutta ei välttämättä resurssia osallistua, kuitenkin resursseja tarvitaan. Kysymällä osallistumishalukkuutta valmisteluun nähdään, kuinka moni olisi tosissaan osallistumassa. Työ tulee tämän jälkeen asettaa; kuinka paljon korkeakoulut käyttäisivät aikaa?
    • Myös kiinnostuksena ilmoittaneiden (10/38) ulkopuolelta voi löytyä lisää kiinnostuneita.

3.2 IaaS+-brokerointipalvelu

3.2.1 Päätösesitys: Myös referrer-malli otetaan käyttöön IaaS+-puitejärjestelyn piirissä; korkeakoulut saavat itse päättää, kumpaa mallia hyödyntävät.
  • Emma Falck alustaa (alustusmateriaali ohjausryhmän käyttöön).
  • Keskustelua:
    • Puhuttaessa hankintakuviosta tulee muistaa hankintamallikeskustelu keväältä 2021 (2021-05-07 Ohjausryhmän kokous). Referrer-mallin käyttö on laajennus ensimmäiseen vaihtoehtoon ja on tarpeen, jotta kokonaisuus saadaan toimimaan viime hetkellä esiin nousseet haasteet huomioiden.
    • Multicloud-kulma CSC:n palvelussa olisi hyvä. Referrer-malli on yksiselitteinen. "Keep IT Simple" - tähän kaivataan CSC:ltä apua. Palveluintegraatio ei aina edellytä brokerointia. Vaihtoehto, jossa palveluiden laskutus pelkän käytön mukaan, ilman kilpailutuskustannuksia olisi hyvä jatkossa.
    • CSC:lle signaali, että toimitaan referrer-mallilla ja lopetetaan palvelun tuottaminen. Onko vielä tarkoitus tehdä yhteisiä hankintoja ja palvelua? Haluttu tulevaisuusorientoitunutta keskustelua IT-johtajilta, mutta supistunut palavien asioiden korjaamiseen. Roadmapin muodostamiseksi tärkeä ymmärtää tavoitteita ja niiden aikajänteitä.
    • Referrer-malli ei kata CSC:n kehitysvarasta käytettyjä varoja, mutta CSC:n puolesta linjattu, että asia järjestetään pitkässä juoksussa, kuten omakustanneperiaate edellyttää.
    • Vaihtoehtomatriisiin tarvitaan tietoa, mitä vaihtoehdot vaativat, mitkä ovat kontrollit, tehtävät ja vastuut. Tekniset kytkökset sekä muut muutokset tulee tuoda näkyviksi. Visualisointi eri vaihtoehdoista olisi hyvin hyödyllinen.
  • Päätettiin esityksen mukaisesti.
3.2.2. Keskustelua: Korkeakoulujen hankinta- ja tukipalvelutarpeet (julkisiin) pilvipalveluihin liittyen.
  • Emma Falck alustaa (alustusmateriaali ohjausryhmän käyttöön).
  • Keskustelua:
    • Korkeakoulujen ja CSC:n tulee keskustella palvelukokonaisuuden tulevaisuudesta yhdessä, ei erillään. Keskustelua olisi hyvä viedä eteenpäin ohjausryhmän toimesta.
    • Millainen malli brokeroinnille luodaan ja mihin keskitetään voimavarat? IaaS+-puitejärjestelyyn liittyvästä toteutuksesta tulee tuoda parhaat puolet yleiseen malliin, joka sisältäisi myös taloudellisen kokonaisuuden.
    • Prosessia tulee jatkaa, katsetta ja tulevaisuuden palveluiden kypsyystasoa tulee nostaa.
    • Kuinka määritetään seuraavia askelia ja keskipitkän aikavälin näkymää? Nyt ei kyetä viestimään muuta, kuin että referrer-malli otetaan myös käyttöön, vaikka fokuksen pitäisi olla pidemmällä. Huomioitava, miten referrer-mallilla etenevät pidetään mukaan.
    • Ehdotetaan AAPA-FUCIO-CSC:n yhdessä järjestämä Innovation pipeline/ideamuotoilu -työstöä. Keskustelu tulee saada työvaliokuntiin.
    • Kevätkauden aikana tulee saada yhteinen näkemys.

4 Palveluintegrointitoiminta

Yksi CSC:n perustehtävistä: Palveluintegraattorin periaatteilla toimiva hankinta- ja kilpailutusorganisaatio, joka vastaa palvelusta sen koko elinkaaren ajan.

4.1 Keskustelua: Keskustelut palveluintegroinnin saralla tähän mennessä.

  • Emma Falck alustaa (alustusmateriaali ohjausryhmän käyttöön).
  • Keskustelua:
    • Muita keskusteluja ei juuri olla käyty. Asiaa voisi edistää kirjoittamalla, mitä ymmärretään palveluintegraattorimallissa.
    • Edellisen kohdan jatkotyöstö laajemmalla porukalla voisi auttaa jäsentämään myös palveluintegraattoriroolia.
    • Digivisio tarvinnee taakseen palveluintegraattorin. Digivisio itsessään on hanke, jolla on alku ja loppu.
    • Brokerointiin ja palveluintegrointiin tarvitaan lisää läpinäkyvyyttä. Roolin tuomat lisäkustannukset sinänsä ymmärretään.

4.2 Keskustelua: Palveluintegrointitoiminnan kehityksen edistäminen ja ohjaaminen tulevan vuoden aikana.

  • Keskustelua:
    • Onko tämä ohjausryhmä palveluintegraattorinäkökulmasta, ei pelkällä brokerointikulmalla liikkeellä?
    • Toteutetaan lyhyt itseisarviointikysely esim. Howspacessa tai Concepboardilla; olemmeko tyytyväisiä toimintaan ja onko toiminta menossa oikeaan suuntaan? Tehtävien ja tavoitteiden kirjaus ja näiden priorisointi.
    • Mahdollisesti jo seuraavaan kokoukseen yhteenveto.
    • Tulevan vuoden tehtäviä esimeriksi palveluintegrointikehikon laatiminen, fasilitoitu keskustelu IT-johtajien kanssa, viestintä siitä mitä halutaan tehdä ja missä tarvitaan laajempaa joukkoa. Ymmärryksen laajentaminen. Ajatusten kuvaaminen, jotta yhteistyö etenee.

5 Tulevat kokoukset

  • to 27.1.2022 klo 13.00-15.00
  • to 24.3.2022 klo 13.00-15.00
    • Järjestetään mahdollisesti live-kokouksena Espoossa.
  • to 19.5.2022 klo 13.00-15.00

6 Muut asiat

  • Ei muita asioita.

7 Tiedoksi

  • No labels

Korkeakoulutuksen ja tutkimuksen yhteistyöalustan tietosuojaseloste